Ylellä juttua valeuutisista. Lukekaapa juttu ajatuksen kanssa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/26/valheenpaljastaja-mita-valeuutiset-ovat-ja-mita-ne-eivat-ole

Loppuvuodesta 2016 valeuutiset olivat lähes kaikkien huulilla. Niistä puhuttiin niin paljon, että lopulta ei enää tiedetty, mistä oikeastaan puhuttiin. On aika palauttaa mieliin, mitä valeuutinen tarkoittaa.

Yhdysvaltain presidenvaalikampanjan jälkipyykki on keskittynyt pitkälti siihen, miten suuri merkitys sosiaalisessa mediassa levinneillä valeuutisilla oli vaalien tulokseen. Vastausta ei tiedä kukaan, mutta mielipiteitä on riittänyt.

    Valeuutista voi nykyään huutaa aina, kun on eri mieltä jostakin.

Sittemmin valeuutisiksi on haukuttu suurin piirtein kaikkea aamuhartaudesta viikon luontoääneen.

Ensinnäkin valeuutista voi nykyään huutaa aina, kun on eri mieltä jostakin. Siitä on tullut poliitikoille kätevä tapa vähätellä tai jopa mitätöidä itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.

Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump syytti taannoisessa lehdistötilaisuudessaan CNN-uutiskanavaa valeuutisiksi. Ei kannata hämmästyä, kun samaa syytöstä kuulee pian Suomessa kuntavaaliehdokkailta, jotka eivät pidä itsestään tehdyistä uutisjutuista.

Tyypillistä on myös väittää perinteisen median virheellisiksi osoittautuneita juttuja valeuutisiksi. Tällä logiikalla jokainen juttu, jonka perässä on oikaisu, olisi valeuutinen.
Helsingin Sanomien oikaisu
Helsingin Sanomien oikaisu. Kuva: Yle/Kuvakaappaus
Oikaisu Yle Uutisissa
Oikaisu Yle Uutisissa. Kuva: Yle/Kuvakaappaus

Oikaisu on ennemminkin näyttö siitä, että media on sitoutunut korjaamaan virheensä. Se kasvattaa luottamusta.

Ammattimedia osaa tietenkin mokata monin tavoin. Se voi tehdä työnsä huolimattomasti, kiireellä ja huonosti. Se tekee virheitä, ja silloin sen kuuluu myös oikaista ne. Se kärsii usein vauhtisokeudesta ja siitä, että joskus tarinat tuntuvat liian hyviltä tarkistettaviksi.

    Oikaisu kasvattaa luottamusta. Se osoittaa, että media on sitoutunut korjaamaan virheensä.

Paljon parjatuilla klikinmetsästysuutisilla on sama taloudellinen kannustin kuin valeuutisilla: mitä enemmän jakoja ja klikkauksia, sitä enemmän rahaa mainoksista.

Perinteiseen mediaan kuuluu toki myös laadultaan ja etiikaltaan kyseenalaisia julkaisuja – esimerkiksi osa brittiläisestä tabloidlehdistöstä – jonka on osoitettu keksivän uutisia päästään.

Kuitenkin demokraattisissa maissa ammattijournalistit ovat tyypillisesti sitoutuneita ammattietiikkaan, jonka mukaan uutisten on perustuttava faktoihin.
Valeuutisen määritelmä

Valeuutisen määritelmä on hyvin yksinkertainen: se on harhautustarkoituksessa tehty teksti (tai vaikkapa video), joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä.

Valeuutinen on olennaisilta osiltaan sepitettä. Se voi sekoittaa tosiasioita fiktioonsa, mutta se ei pohjimmiltaan välitä tosiasioista. Valeuutisen tekijän motiivina on yleensä raha, joskus huijaamisesta saatava tyydytys ja toisinaan myös poliittiset pyrkimykset.

    Valeuutinen on harhautustarkoituksessa tehty teksti (tai video), joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä.

Oikea journalismi on faktapohjaista. Sen tärkein tehtävä demokratiassa on tarjota kansalaisille luotettavaa informaatiota, jonka pohjalta he voivat tehdä perusteltuja päätöksiä vaaleissa.

On osin ammattimedian syy, jos tämä ero ei ole ihmisille selvä.

Jos me toimittajat emme tee valeuutisen ja journalismin eroa tarpeeksi selväksi, ei sitä tee kukaan muukaan.

Valeuutisen käsitteen hämärtämisestä hyötyvät vain valeuutisten tekijät – ja populistit, joille on etua yleisen sekaannuksen aiheuttamisesta ja siitä, ettei yhteiskunnallista keskustelua voi käydä kaikkien ymmärtämillä termeillä.
Vaihtoehto faktalle = vale

Presidentti Trumpin ensimmäinen viikko lähti käyntiin juuri tällaisella hämärtämisellä. Trump lähetti tiedottajansa Sean Spicerin lehdistön eteen väittämään, että tuoreen presidentin virkaanastujaisiin olisi saapunut ennätysyleisö.

Lukuisat Obaman ja Trumpin virkaanastujaisten väkimäärää vertaavat ilmavalokuvat Washington DC:n keskustasta näyttävät, että Obama kiinnosti huomattavasti suurempaa joukkoa. Samaa ovat todistaneet väkimäärien laskentaan erikoistuneet asiantuntijat.

    Suomalaisessa politiikan journalismissa valehtelusta on usein käytetty kaunisteltua ilmaisua "muunneltu totuus"

Seuraavaksi soppaa hämmensi Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway, joka kutsui Spicerin väitteitä "vaihtoehtoisiksi faktoiksi".

Nyt meillä on siis uusi termi valheelle: vaihtoehtoinen fakta.

Suomalaisessa politiikan journalismissa valehtelusta on usein käytetty kaunisteltua ilmaisua "muunneltu totuus". Näistä molemmista voisi saman tien luopua.

Valhe on edelleen käyttökelpoinen ja tarpeellinen sana. Sitä pitää käyttää silloin, kun väitteet eivät vastaa todellisuutta.
Näin tunnistat valeuutisen:
1. Tutki jutun julkaisijaa.

Mikä on sivuston verkko-osoite? Monet valeuutissivustot jäljittelevät tunnettujen uutisorganisaatioiden osoitteita. Esimerkiksi Cnn.com.de ei ole oikeasti CNN:n verkko-osoite, eikä Abcnews.com.co vie amerikkalaisen uutisjätin ABC Newsin sivuille.

Voit myös tehdä Whois-haun selvittääksesi, kuka sivun omistaa. Omistustiedot voi tosin piilottaa, ja valeuutistehtailijat useimmiten toimivat niin.
2. Tutki sivuston yhteystietoja.

Useimmilla verkkosivuilla on about-sivu, jolla on tietoa julkaisusta. Jos nämä tiedot puuttuvat kokonaan, ota se hälyttävänä merkkinä.

Annetaanko sivuilla toimituksen yhteystiedot (muutakin kuin yksi sähköpostiosoite), päätoimittajan ja toimittajien nimet? Vaikuttavatko nimet todellisilta vai keksityiltä? Googlaa, löytyykö heistä tietoa verkosta. Entä postiosoite? Missä toimitus sijaitsee?
3. Tutki uutisen väitteitä ja kielenkäyttöä.

Älä lue pelkkää otsikkoa, lue koko juttu. Usein valeuutisissa käytetään tavanomaisesta uutistekstistä poikkeavaa kieltä. Niissä saattaa olla kielivirheitä, solvaavia ilmauksia tai epätavallisen humoristisia kohtia. Kirjoittajan nimi saattaa puuttua tai se voi olla keksitty.

    Mihin lähteisiin juttu perustuu?
    Puhuuko siinä joku?
    Löytyykö sitaattia muista lähteistä?
    Onko jutussa mainittua tutkimusta olemassa?
    Jos jutussa mainitaan numeroita, perustuvatko ne varmistettuun tietoon?
    Onko jutussa linkkejä ja vievätkö ne luotettaville sivustoille?

Jos juttu kertoo merkittävää tietoa julkisuuden henkilöstä, mutta et ole koskaan kuullut itse sivustosta, kannattaa tarkistaa, onko jokin tunnettu uutisväline kertonut asiasta. Jos esimerkiksi paavi todellisuudessa haluaisi kannattaa jotakuta amerikkalaista presidenttiehdokasta, tieto tuskin olisi ensimmäisenä Ending the Fed -nimisellä julkaisulla.

Onko kyseessä valeuutinen vai huumorimielessä kirjoitettu satiiri?
4. Tutki omia ennakkoluulojasi.

Tämä on vaikein ohje. Kukaan meistä ei ole immuuni vahvistusharhalle. Haluamme uskoa asioihin, jotka vahvistavat omaa maailmankuvaamme.

Mieti, haluatko uskoa juttuun siksi, että se sopii omiin käsityksiisi. Saatat jättää varoitusmerkkejä huomiotta tästä syystä.

Valheenpaljastaja käsittelee käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: [email protected].

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tämän perusteella ylen jutut ovat aikas isolta osin valeuutisia varsinkin ne jotka liittyvät maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen. Vastaavasti MV lehden jutut eivät journalistisen sisällönsä perusteella olisi ainakaan ylen valeuutisia huonompaa materiaalia.

[ämpee]

Omia valheitaan nuo eivät paljasta, joten hekin valehtelevat.

[porrasaa]

Valhemedia tuntee selittämisen tarpeelliseksi. Propagandaa puolustaessaan ovat ottaneet uuskielen käyttöön ja muuttavat sanojen merkitystä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valemedia
Katsokaapa historiaa, kuinka propagandaministeriö muuttaa tietosanakirjaa.
(Valitse historia, siellä myös vuosi, voi verrata edellistä ja muutettua eri muutoksissa.)

https://de.wikipedia.org/wiki/L%C3%BCgenpresse

[Lalli IsoTalo]

Lygenpressen on ilmaisu, jota  valtamedian valehteluun kyllästyneet ihmiset käyttivät saksalaisesta valtamediasta. Nyt HS valehtelee sen tarkoittavan vaihtoehtomediaa ja kaikkea muuta kuin valtamediaa.

[ISO]

Mistä tietää että jollakulla ei ole puhtaat jauhot pussissa.

No, siitä että se selittää ja sössöttää asiaa parhain päin, ja yrittää saada muut uskomaan selityksiä.

[Hornsmith]

Näillä itseään "vastuulliseksi" mediaksi kutsuvilla on nyt menossa joku kansallinen yhteisprojekti "valemediaa" vastaan. Laatikkoon paukahti tänään tässä kahden kunnan alueella ilmestyvä paikallislehti, jonka levikki on jotain 3000 ja rapiat päälle. Tässäkin läpyskässä oli kokonainen aukeama uhrattu ohjeisiin kuinka valitaan vastuullinen media ja tunnistetaan valemediat. MV-lehti jne. tietenkin ylimpänä esimerkkinä turmelluksesta ja vaarasta.

[Viljami]

"Haluamme uskoa asioihin, jotka vahvistavat omaa maailmankuvaamme."

Tässähän se valtamedian missio pähkinänkuoressa onkin. Ei kerrota, miten asiat ovat, vaan miten toimittelijat haluavat niiden olevan. Ei ne vaan opi, etteivät pärjää internetille ja sekös toimituksissa v*tuttaa.

[Saturnalia]

Lygenpressen on ilmaisu, jota  valtamedian valehteluun kyllästyneet ihmiset käyttivät saksalaisesta valtamediasta. Nyt HS valehtelee sen tarkoittavan vaihtoehtomediaa ja kaikkea muuta kuin valtamediaa.

Juuri näin.
Paljon suurempi ongelma ovat mielestäni mielipideuutiset. Niistä pitäisi keskustella.
Siis tästä nykyisestä narsistisesta virtue signaloinnista, jossa itse uutinen jää uutisessa ihan sivuasiaksi kun toimittaja senttaa omaa henkilökohtaista mielipidettään kaikesta maan ja taivaan väliltä kappaletolkulla. Uutinen on nykyään uutisissa pelkkä kylkiäinen että toimittaja pääsee kertomaan oman mielipiteensä.

[sivullinen.]

Näillä itseään "vastuulliseksi" mediaksi kutsuvilla on nyt menossa joku kansallinen yhteisprojekti "valemediaa" vastaan.

Näin kuvittelin minäkin, mutta sitten tutustuin asiaan tarkemmin, ja totesin tämän vasta olevan alkusoittoa ensi viikon projektia varten. Ensi viikolla on "sanomalehtiviikko". Se tarkoittaa aivopesun ennätysyritystä. Kouluissa käyvät toimittelijat kertomassa lapsosille, miten väärät mielipiteet ovat vaarallisia. Televisiossa julistetaan oikeaa autuaaksi tekevää totuutta. Sanomalehdet keskittyvät kehumaan omilla sivuilla itseään, ja siten miten lehden lukijat eivät elä kuplassa, jossa somen seuraajat muka elävät. Koko Suomen sosialistinen lehdistö tulee "sanomalehtiviikon" ajan keskittymään uutisoinnissa vain ja ainoastaan itseensä ja oman uskottavuutensa julistamiseen.

Sanomalehtiviikko alkaa viikon kuluttua – tunnistatko, onko uutinen totta vai tarua?
Perinteinen sanomalehtiviikko alkaa ensi viikolla. Tänä vuonna harjoitellaan oikean uutisen tunnistusta.

Sanomalehtiviikon on tarkoitus tukea mediakasvatusta kouluissa.

SANOMALEHTIVIIKKOA vietetään tänä vuonna 30.1.–3.2 eli ensi viikon maanantaista al­kaen. Helsingin Sanomat ja Lasten uutiset tarjoavat viikon aikana kiinnostavia aiheita, joita voi käsitellä koulujen oppitunneilla.

[...]

TÄLLÄ kertaa Helsingin Sanomat haluaa tarjota koululaisille välineitä oikean uutisen tunnistamiseen. Mikä erottaa oikean uutisen väärästä? Onko se totta vai tarua?

Koululaiset pääsevät testaamaan tietämystään uutisista päivittäisten uutisvisojen ja -pelien avulla. Uudet visat löytyvät joka päivä osoitteesta HS.fi/lastenuutiset.

[...]

http://www.hs.fi/lastenuutiset/art-2000005056686.html

Liitteeksi hieman oheismateriaalia.

[Roope]

Valeuutisen määritelmä

Valeuutisen määritelmä on hyvin yksinkertainen: se on harhautustarkoituksessa tehty teksti (tai vaikkapa video), joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä.

Valeuutinen on olennaisilta osiltaan sepitettä. Se voi sekoittaa tosiasioita fiktioonsa, mutta se ei pohjimmiltaan välitä tosiasioista. Valeuutisen tekijän motiivina on yleensä raha, joskus huijaamisesta saatava tyydytys ja toisinaan myös poliittiset pyrkimykset.
...
Mihin lähteisiin juttu perustuu?
    Puhuuko siinä joku?
    Löytyykö sitaattia muista lähteistä?
    Onko jutussa mainittua tutkimusta olemassa?
    Jos jutussa mainitaan numeroita, perustuvatko ne varmistettuun tietoon?
    Onko jutussa linkkejä ja vievätkö ne luotettaville sivustoille?

Esimerkiksi tästä tapauksesta ei sitten ole mitään epäselvyyttä, vaan eipä Ylen "valheenpaljastaja" Johanna Vehkoo näitä esittele:

Suomen Kuvalehti: Uusnatsin potku Suomessa luokiteltiin terrori-iskuksi – Maailmalla iskuissa tapettiin jälleen tuhansia 10.1.2017

Äärioikeisto ryhmiä luokitellaan yhä yleisemmin Euroopassa jopa Isisiin verrattaviksi radikalisoituneiksi terroristeiksi.
...
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/uusnatsin-potku-suomessa-luokiteltiin-terrori-iskuksi-maailmalla-iskuissa-tapettiin-jalleen-tuhansia/?shared=952284-2be8135b-1

Terrori-iskujen määritelmä voi hämmentää. Esimerkiksi Esrin tietokannan mukaan myös Suomessa tehtiin viime vuonna terrori-isku, vaikka viranomaiset suojelupoliisin johdolla ovat todenneet, ettei Suomeen kohdistu vakavaa terroriuhkaa.
Esri määrittelee Suomen terrori-iskuksi Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneen väkivallanteon, jossa uusnatsi Jesse Torniainen potkaisi Jimi Karttusta rintaan ja tämä kaatui maahan lyöden päänsä.

Tätä Esrin tapausta käsiteltiin jo toisessa ketjussa.

Toisin kuin aiheesta kaukana pihalla oleva toimittaja Mikko Niemelä antaa ymmärtää, mainittu Esri ei määrittele yhtään mitään terrorismista, ja jos määrittelisi, sen määrittelyillä ei olisi laajempaa merkitystä Suomessa tai muuallakaan.

Esri on nimittäin softafirma, joka on toimittajan linkkaamilla sivuilla demonnut visualisointisoftaansa hakemalla Wikipediasta vuoden 2016 terrori-iskutilastoja. Sinne taas joku tunnukset omaava oli lokakuun alussa lisännyt kiusantekomielessä Asema-aukion pahoinpitelyn ja sitä seuranneen kuoleman terroristisena tappona.

(Tämän jutun julkaisun jälkeen Esri päivitti sivujaan. Se poisti Suomen kohdalta väitetyn terrori-iskun. Esrin tiedot perustuvat mediatietoihin, joita on koottu Wikipediaan. Tästä linkistä löydät päivitetyt tiedot.)

Juttu julkaistu 10.1. klo 12.43, juttua päivitetty 17.1. kello 10.08. Esrin terrori-iskukartassa ei ole enää Suomi-mainintaa.

Toimittaja väistelee vastuutaan.

Wikipediaan ja sen kautta Esrin karttaan syötettyyn tahallisen virheelliseen tietoon perustuvaa juttua ja sen otsikkoa ei edelleenkään ole korjattu. Esrin kartan lähteenä ollut "tieto" terrori-iskusta ei perustunut mihinkään mediatietoon vaan Wikipedian sabotointiin. Sitä ei voi kuitata pelkällä maininnalla Esrin päivityksestä.

"Uusnatsin potku Suomessa luokiteltiin terrori-iskuksi" sanottiin ja sanotaan näennäisestä oikaisusta huolimatta edelleen Suomen Kuvalehden artikkelissa, vaikka väite osoittautui keksityksi huuhaaksi. Artikkeliin haastateltu Tampereen yliopiston Rauhan ja konfliktitutkimuskeskuksen professori Tarja Väyrynen jopa asettui puolustamaan huuhaaväitettä.

[Lahti-Saloranta]

Minusta valeuutinen on myös sellainen merkityksellinen tapaus tai ongelma jonka valtamedia jättää tietoisesti uutisoimatta tai uutisointi on vähäpätöistä. Minusta se on jopa pahempi juttu kuin muunneltu totuus.

[Lalli IsoTalo]

Lygenpressen on ilmaisu, jota  valtamedian valehteluun kyllästyneet ihmiset käyttivät saksalaisesta valtamediasta. Nyt HS valehtelee sen tarkoittavan vaihtoehtomediaa ja kaikkea muuta kuin valtamediaa.

Wikipedian aloituskappale englanniksi:

Lying press (German: Lügenpresse, lit. 'lying press') is a pejorative political term used largely by German political movements for the printed press and the mass media at large, when it is believed not to have the quest for truth at the heart of its coverage.

Wikipedian koko artikkeli suomeksi:

Valemedia on haukkumanimitys sellaiselle medialle, jota arvostellaan totuuden vääristelemisestä ja piilottamisesta.

Nimitys "valemedia" (saks. Lügenpresse) on ollut käytössä etenkin saksalaisella kielialueella.[1] Sanaa alettiin käyttää ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Sen jälkeen sitä ovat käyttäneet kansallissosialistit, Itä-Saksan sosialistinen diktatuuri, maahanmuuttovastainen Pegida-liike 2010-luvulla ja Donald Trumpin kannattajat Yhdysvalloissa.[2] Sana valittiin Saksassa vuoden 2014 "epäsanaksi".[3]

Vuonna 2016 parikymmentä johtavaa suomalaista päätoimittajaa allekirjoitti adressin "valemedioita" vastaan tarkoittaen sellaisia viestimiä, jotka eivät noudata hyvää journalistista tapaa mutta nimittävät itseään "mediaksi", jotka yrittävät hämärtää tai vääristellä tosiasioita.[4][5] Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelman artikkelin mukaan MV-lehti, Uberuutiset, Finleaks ja Whatdaafuck kuuluvat "vale- ja vihamedioihin".

[Roope]

Toinen esimerkki valeuutisesta, ja juuri tällaisiahan riittäisi:

EU:n ja Turkin -sopimus ajoi ihmiset vaarallisemmille reiteille. Ihmisten meripelastus on välttämätöntä
...
– Meripelastusaluksemme nostaa merestä jokaisen hätään joutuneen emmekä erottele hädänalaisia, olivatpa he siirtolaisuuden tai sodan tai vainon vuoksi pakoon lähteneitä, sanoo Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta tiedotteessa.
...
Euroopan suljettua rajansa EU-Turkki -sopimuksella epätoivoiset ihmiset siirtyivät ylittämään Välimerta vaarallisemmille reiteille Pohjois-Afrikasta. Välimereen hukkui yli 4 700 henkeä viime vuonna.

Kansan Uutiset 26.1.2017

Uutisen sensaatiomainen väite, että EU olisi toimillaan pakottanut Kreikan kautta Eurooppaan yrittävät pakolaiset siirtymään paljon vaarallisemmalle Pohjois-Afrikan reitille, perustuu yksinomaan Pelastakaa Lasten tänään julkaisemaan tiedotteeseen.

Euroopan suljettua rajansa EU-Turkki -sopimuksella epätoivoiset ihmiset siirtyivät ylittämään Välimerta vaarallisimmille reiteille Pohjois-Afrikasta.

Tiedotteessa ei kerrota väitteelle lähdettä, eikä sellaista voi ollakaan, koska väite on valhetta. Asian pitäisi olla toimittajalle selvä jo arkijärjellä tai vaikka karttaa vilkaisemalla, mutta varmemmaksi vakuudeksi voisi vaikka googlata tai ottaa yhteyttä UNHCR:ään.

Mutta ei. Toimittaja halusi toistaa tiedotteen valheen ja julkaisi sen oikeaa uutista jäljittelevänä valeuutisena.

[nollatoleranssi]

Asema-aukion tapaus jäi sen takia mieleen, että siinä valehdeltiin tietoisesti. Sitä voisi käyttää esimerkkinä valeuutisoinnista.

Perinteisten valtamedioiden uutisiin on ainakin Suomessa totuttu luottamaan. Sen takia niitä on pystynyt arvostelemaan laajemmin kuin muita vaihtoehtoismedioista, joilta on puuttunut vastaavanlainen perinteeseen nojaava luottamus.

Mutta vastamedioiden suosion nouseminen tarkoittaa sitä, että niihinkin pitäisi pystyä luottamaan. Korjataanko tunnettu vaihtoehto ainoastaan huonommalla vaihtoehdolla?

[nollatoleranssi]

Minusta valeuutinen on myös sellainen merkityksellinen tapaus tai ongelma jonka valtamedia jättää tietoisesti uutisoimatta tai uutisointi on vähäpätöistä. Minusta se on jopa pahempi juttu kuin muunneltu totuus.

Olet asian ytimessä. Uutisoimattomuus on itsessään pahempi valhe kuin vääränlainen uutisointi. Vääränlaisen uutisoinnin pystyy ainakin periaatteen tasolla aina korjaamaan ja sen voi sanoa perustuneen vääriin lähtötietoihin. Jos tietoisesti jätetään jokin uutisoinnin arvoinen tapahtuma uutisoimatta, niin miten siitä voidaan tietää?

Ainakin yksi esimerkki on ollut uutisviiveen tekeminen. Saksassa oli näitä ahdisteluita laajamittaisesti ja niistä tiedettiin useita päiviä, mutta siitä huolimatta laajempi uutisointi tehtiin vasta useita päiviä myöhemmin (tämä tieto siis sen perusteella, mitä siitä on julkaistu tietoa tälläkin foorumilla omassa ketjussaan).

Kunnollisia esimerkkejä "uutisoimattomista" uutisista on vaikeaa löytää, mutta tässä voisi olla yksi esimerkki.

[DuPont]

Valtamedian uutisointi työvoimapulasta, keharimaiden tulijoiden hyvästä koulutuksesta ja osaamisesta, eivät ole valeuutisia, koska valtamedia ei niitä julista valeuutisiksi, vaikka me kaikki tiedämme noiden juttujen olevan ihan täyttä roskaa. Valtamedia on meille mainostanut monien tulokkaiden olevan hyvinkoulutettuja, vaikka heidän omat maansa ovat pirullisimpia paikkoja maailmassamme. Mutta valtamedia ei valehtele. Se syyttää muita valheista.

Miksi noista maista Suomeen tulisi huippuinsinöörejä, jos ei heitä riitä oman maan tarpeisiin? Maailmassa on ylitarjontaa vain kouluttamattomasta rahvaasta ja sitä tänne tunkee pian miljoonittain. Stoppia tuolle!

[Alarik]

Näillä itseään "vastuulliseksi" mediaksi kutsuvilla on nyt menossa joku kansallinen yhteisprojekti "valemediaa" vastaan.

Näin kuvittelin minäkin, mutta sitten tutustuin asiaan tarkemmin, ja totesin tämän vasta olevan alkusoittoa ensi viikon projektia varten. Ensi viikolla on "sanomalehtiviikko". Se tarkoittaa aivopesun ennätysyritystä. Kouluissa käyvät toimittelijat kertomassa lapsosille, miten väärät mielipiteet ovat vaarallisia. Televisiossa julistetaan oikeaa autuaaksi tekevää totuutta. Sanomalehdet keskittyvät kehumaan omilla sivuilla itseään, ja siten miten lehden lukijat eivät elä kuplassa, jossa somen seuraajat muka elävät. Koko Suomen sosialistinen lehdistö tulee "sanomalehtiviikon" ajan keskittymään uutisoinnissa vain ja ainoastaan itseensä ja oman uskottavuutensa julistamiseen.

Sanomalehtiviikko alkaa viikon kuluttua – tunnistatko, onko uutinen totta vai tarua?
Perinteinen sanomalehtiviikko alkaa ensi viikolla. Tänä vuonna harjoitellaan oikean uutisen tunnistusta.
Sanomalehtiviikon on tarkoitus tukea mediakasvatusta kouluissa.

Sehän on ihan hyvä. Annanpa siis kerrankin hiukan tukevampaa opetusmateriaalia asiaan liittyen:

Tällaisia aivopesu-uutisia nyt sitten suuret määrät lukiessa yhä useampi nuori oppii mediakriittiseksi eli ymmärtämään toimittajilla olevan omat syynsä kirjoittaa jutut "tietyllä tavalla", sillä ensinnäkin toimittajillakin on omat asenteensa eikä toimittaja-nimike tarkoita puolueetonta ihmistä - ja lisäksi toimittajilla on oma kuplansa työtoveripiirin johdosta sillä ei kukaan toimittajakaan halua olla se erilainen työpaikkakiusattu toimittaja väärine mielipiteineen. Siksi työympäristö jo luo valtavan paineen kirjoittaa jutut ns. tiettyyn tyyliin ja mielipidemaastoon sopivaksi.

Lisättäköön, että mediamaailman kiristyneessä taloustilanteessa sanomalehdillä ja vakiintuneilla medioilla on myös yhteinen tavoite - estää kilpailijoiden pääsy markkinoille. Tämä on markkinataloudessa hyvin tyypillistä ja järkeenkäyvä tavoite, eli pyritään luomaan eri keinoin sellainen markkina, jolle tulokynnys on mahdollisimman korkea ja näin luodaan markkinoita vääristävä media-alan oligopoli (vinkki: googlaamalla löytyy sanasta lisätietoa).
Helpoin tapa tähän on saada uudet kilpailijat näyttämään sopimattomilta markkinaan - esimerkiksi kutsumalla valemediaksi ja uutisia valeuutisiksi, mutta samalla antaen kuvaa jossa vakiintuneen median omat jutut on aina luotettavia, vaikkei aina niin olekaan.

Vastaavia eräillä muilla markkinoilla vakiintuneiden yritysten käyttämiä keinoja on esimerkiksi elintarvikepuolella halu saada "ylikireät terveysvaatimukset", jolloin pienillä ja uusilla kilpailijoilla ei ole mahdollisuutta investoida riittävästi tullakseen markkinalle kilpailijaksi. Tai vastaavasti pitseriamarkkinoilla "sanallinen uhkailu ja suoranainen väkivaltakin", jolla pyritään pitämään kilpailijat pois tietyltä pienaluemarkkinalta.

[elven archer]

Valeuutisen määritelmä on hyvin yksinkertainen: se on harhautustarkoituksessa tehty teksti (tai vaikkapa video), joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä.

Ymmärrän! Sellaisia kuin valtamedian uutiset maahanmuutosta!

[elven archer]

Näin tunnistat valeuutisen:
1. Tutki jutun julkaisijaa.

Annan vaihtoehtoisen toimintamallin.

1. Tutki jutun sisältöä.

2. Tutki sivuston yhteystietoja.

2. Tutki aihepiiriä ja etsi tietoa aiheesta.

3. Tutki uutisen väitteitä ja kielenkäyttöä.

3. Ajattele ja päättele tietojesi pohjalta ja keskity sisältöön muotoseikkojen sijaan.

4. Tutki omia ennakkoluulojasi.

4. Sulje omat ennakkoluulosi pois, kuten myös pelko siitä, mitä muut ajattelevat sinusta, jos päädyt erilaiseen johtopäätökseen kuin "pitäisi".

[Peltipaita]

Alarik kirjoittikin aiheesta samansuuntaisesti kuten itsekin aioin eli mediakriittisyyden opettaminen kääntyy kyllä  valtamediaa vastaan. Ja vielä se että kun joku täti sanoo että tehkää näin, ajatelkaa noin, niin nuorten reagointi on suurinpiirtein päinvastainen. Joten tervetuloa Sanomalehtiviikko.

[nollatoleranssi]

Lygenpressen on ilmaisu, jota  valtamedian valehteluun kyllästyneet ihmiset käyttivät saksalaisesta valtamediasta. Nyt HS valehtelee sen tarkoittavan vaihtoehtomediaa ja kaikkea muuta kuin valtamediaa.

Juuri näin.
Paljon suurempi ongelma ovat mielestäni mielipideuutiset. Niistä pitäisi keskustella.
Siis tästä nykyisestä narsistisesta virtue signaloinnista, jossa itse uutinen jää uutisessa ihan sivuasiaksi kun toimittaja senttaa omaa henkilökohtaista mielipidettään kaikesta maan ja taivaan väliltä kappaletolkulla. Uutinen on nykyään uutisissa pelkkä kylkiäinen että toimittaja pääsee kertomaan oman mielipiteensä.

Alunperin kyse oli mielestäni ed. mainitusta eli mielipideuutisista. Tällä foorumilla sitten korjattiin enempiä näkemyksiä, mutta sen jälkeen on tullut niin valeuutiset kuin uutisoimatta jättämiset (ovat tulleet suurempaan tietoisuuteen). Varmaan näiden kaikkien syiden johdosta saivat vaihtoehtoismediat entistä enemmän jalansijaa, vaikka niistä monet oli kyhätty pystyyn hyvin nopeasti ja erinäisten toimijoiden joukosta, jotka näkivät mahdollisuuden hyötyä uutisoinnista. Osalle motivaatio saattoi tulla vääristä uutisista ja uutisoimatta jättämisistä, kuten kansalainen.fi verkkojulkaisun julkaisija kertoi.

Sinänsä tuo saattoi olla odotettavissa, koska tekniikka mahdollisti kansalaisten oman uutisoinnin. On hyvin mahdollista, että jatkossa nähdään kansalaisten omiin kirjoituksiin perustuvia uutislähteitä. Kirjoittajat saavat siis rahaa julkaisuistaan ja ne menevät ohi virallisten medioiden.

[Kuningasweecee]

Ovatko siis kaikki sellaiset uutiset valetta, joissa tapahtumia on ennustettu väärin ja eikö HS/YLE/kaikki muutkin tehtaillut valeuutisia sillä, että se pyytää asiantuntijoita perustelemaan miksi toimittajan inhokki ei tule voittamaan, kaikki nyökkäilevät vakuuttuneina, keskustelu päättyy ja uutisissa lisää kuinka toimittajat eivät ole kenenkään puolella, vaan aina kanssaan eri mieltä olevia vastaan. Halla-aholla onkin hyviä esimerkkejä kuinka härskejä temppuja voi siinä asemassa tehdä, jos on tarpeeksi v-mäinen ja haluton keskustelemaan, vaikka tarjoaakin keskustelua ratkaisuksi kaikille muille.

[Roope]

Mitä tarkoittaa lähdekritiikki?

ENSI viikolla Lasten uutisissa tullaan käsittelemään medialukutaitoa, jonka olennainen osa lähdekritiikki on.

Tiedätkö sinä, mitä se tarkoittaa?

Viikon kysymys

Tiedätkö, mitä tarkoittaa lähdekritiikki?

1. Kyllä, tiedän

2. Ehkä, en ole varma

3. Ei, en tiedä

Helsingin Sanomat - Lasten uutiset 27.1.2017

[Läpeensä Nuiva]

1. Kyllä, tiedän.

Tästä syystä eivät lapsemme eivätkä heidän vanhempansa tilaa Helsingin Sanomia.

[ismolento]

Minusta valeuutinen on myös sellainen merkityksellinen tapaus tai ongelma jonka valtamedia jättää tietoisesti uutisoimatta tai uutisointi on vähäpätöistä. Minusta se on jopa pahempi juttu kuin muunneltu totuus.

Viime vuonna Pohjois-Ranskassa muslimijihadisti leikkasi kirkossa kesken messun katoliselta papilta pään irti. Suomen valtamedia kertoi välikohtauksesta vältellen, mainiten toki että pappi kuoli. Viattomalle uutisten kuluttajalle jäi epäselväksi saiko pappi sydänhalvauksen vai kuoliko vaan vanhuuttaan.

[Roope]

1. Kyllä, tiedän.

Tästä syystä eivät lapsemme eivätkä heidän vanhempansa tilaa Helsingin Sanomia.

Vähän energisemmällä tuulella olisin kerännyt tuon lasten uutisen perään listan vaikka kymmenestä Hesarin uutisesta, joissa voisi kysellä toimittajan lähde- ja itsekritiikin perään. Ja miksei myös lukijoiden, joista useimmille Hesarin ja jopa Nyt-osaston jutut ovat lähtökohtaisesti "totta".

Esimerkiksi sellaiset nimet kuin Anna-Liina Kauhanen ja Suvi Turtiainen ovat jääneet mieleen Helsingin Sanomien toimittajina, joiden jutut ovat olleet sekä vahvasti värittyneitä että välillä faktojen puolesta puhdasta mielikuvituksen tuotetta. Listan kärkeen voisi liittää myös jotkut anonyymit pääkirjoitustoimittajat.

[siviilitarkkailija]

Kuitenkin demokraattisissa maissa ammattijournalistit ovat tyypillisesti sitoutuneita ammattietiikkaan, jonka mukaan uutisten on perustuttava faktoihin.

Tyypillinen valhe. Ns ammattijournalistit ovat ämpäri- tai kommariyliopiston aivopesulan tuotoksia joiden jutut perustuvat toveripiirinsä hyväksytään, EI TOTUUTEEN.

Näin tunnistat valeuutisen:
1. Tutki jutun julkaisijaa.

Lukeeko yle, hs tai stt...valhe, emävalhe ja tilasto.

Mikä on sivuston verkko-osoite?

...kas vaan, jutun tekijä on yle, kyse on siis valheuutisesta kertovasta valheuutistoimittajasta.

Annetaanko sivuilla toimituksen yhteystiedot (muutakin kuin yksi sähköpostiosoite), päätoimittajan ja toimittajien nimet? Vaikuttavatko nimet todellisilta vai keksityiltä? Googlaa, löytyykö heistä tietoa verkosta. Entä postiosoite? Missä toimitus sijaitsee?

Kas vain, valtiollisen valhemedian toimittaja liittää itse omaan juttuunsa "valheenpaljastaja@gmail" osoitteen. Mikä kertoo jutusta ja ylen luotettavuudesta kaiken olennaisen.

Jos juttu kertoo merkittävää tietoa julkisuuden henkilöstä, mutta et ole koskaan kuullut itse sivustosta, kannattaa tarkistaa, onko jokin tunnettu uutisväline kertonut asiasta. Jos esimerkiksi paavi todellisuudessa haluaisi kannattaa jotakuta amerikkalaista presidenttiehdokasta, tieto tuskin olisi ensimmäisenä Ending the Fed -nimisellä julkaisulla.

Mutta kun Trumpista ja venäläisprostituoiduista kerrotaan pissanhuuruista sänkylegendaa, asia on luonnollisesti totta kunnes toisin todistetaan ja totta senkin jälkeen vaikka väitettyä pissaorgiaa ei ole tapahtunut. Mitään todistetta kun ei löytynyt...kun tarina vaan oli niin hyvä, se riittää kuten vihervasemmistolaiselle yleensä riittää.

Eli käytännössä valtiollisen valhemedian toimittaja paljasti itse itsensä  valehtelijaksi. Pitäisikö olla yhtä yllättynyt kuin vaikkapa kepulin puhuessa kun selviää että kaikki juttunsa on valetta. Sori mutta yllätyn vasta kun kuulen totuutta. Niinkuin eilen tv-haastattelussa jossa kerrankin ylen vakioyleisö oli korvattu erilaisilla ja jopa aavistuksen ymmärtävämmillä keskustelijoilla vihervasemmistolaisen perinneroskaväen sijaan. Kun keskusteltiin Trumpista...

[sivullinen.]

Valeuutisviikko on alkanut. Tällä viikolla Suomen sosialistisen lehdistön valheet valkopestään totuudeksi ennennäkemättömällä voimalla.

[Roope]

Sekä Yle että Hesari tuottavat edelleen yhä uusia juttuja Trumpin määräämästä muslimien maahantulokiellosta.