2009-11-17 Pro Toimihenkilöunioni: Syrjintä jakaa luokkiin + pääkirjoitus

[Femakko]

Kts. s. 16-19. Sivulla 18 surullinen kertomus Raysta, joka ei päässyt töihin, vaikka osaa ranskaa, espanjaa, englantia, portugalia ja vähän saksaakin. Spoileri: onneksi loppu on onnellinen, koska Ray perheineen päätyi lopulta Belgiaan... ai niin, Belgiassahan puhutaan ranskaa. 

Ray ei usko, että suomen kielen puute oli koko totuus työnsaantivaikeuksista.

Vrt. samaan aikaan Tehyn huoli kielivaikeuksien vaikutuksesta hoidon laatuun.

Suurpää mainittu.

Pääkirjoitus samasta aiheesta s. 5

Pro

[Maailmanmies]

Luin saman jutun. Ihmetytti vain miten tuollaisella kokemuksella ei saa töitä. Monet painottavat minusta kielitaitoaan aivan liikaa. Kielitaito on väline, ei se miksi joku jonkun palkkaa.
Oma siippani löysi töitä melkein heti.

Vikaa saattaa ollakin asenteessa eikä missään kielitaidossa.

[acc]

Kts. s. 16-19. Sivulla 18 surullinen kertomus Raysta, joka ei päässyt töihin, vaikka osaa ranskaa, espanjaa, englantia, portugalia ja vähän saksaakin. Spoileri: onneksi loppu on onnellinen, koska Ray perheineen päätyi lopulta Belgiaan... ai niin, Belgiassahan puhutaan ranskaa.  

Ray ei usko, että suomen kielen puute oli koko totuus työnsaantivaikeuksista.

Vrt. samaan aikaan Tehyn huoli kielivaikeuksien vaikutuksesta hoidon laatuun.

Suurpää mainittu.

Pääkirjoitus samasta aiheesta s. 5

Pro

Jospa ne yritykset eivät tarvinneet Rayta johtuen hänen suomenkielen taidottomuudestaan. Kielitaidon merkitys korostuu vaativimmissa hommissa. Ja onhan mahdollista, että hakijoissa oli myös suomenkielentaitoisia ulkomaalaisia, jotka menivät suomenkieltä osaamattoman Rayn ohitse.

"Yhteensä noin 110 hakemukseen hän sai kolme vastausta, kaikki samanlaisia: ei, koska et puhu suomea. Ei auttanut, vaikka Ray kertoi puhuvansa ranskaa, espanjaa, englantia, portugalia ja vähän saksaakin."

Mikähän olisi suomalaisen hakijan kohtalo tilanteessa, jossa hakisi töitä Ranskasta ja kertoisi, ettei osaa ranskaa. Mutta sensijaan viro, ruotsi, saksa ja englanti sujuvat. Ehkei sitä ihan kärjillä olisi valintaa tehtäessä.

[JoKaGO]

Mikähän olisi suomalaisen hakijan kohtalo tilanteessa, jossa hakisi töitä Ranskasta ja kertoisi, ettei osaa ranskaa. Mutta sensijaan viro, ruotsi, saksa ja englanti sujuvat. Ehkei sitä ihan kärjillä olisi valintaa tehtäessä.

Juuri näin! Joskus on hyväksi kääntää asia toisinpäin, niin ehkä sitten ymmärtää paremmin. Tuskin tosiaankaan ranskaa taitamaton kaveri olisi päässyt tuohon asemaan Belgiassa, mihin Ray nyt pääsi. Johanna Suurpääkin voisi tarttua tähän epäkohtaan pikemminkin kuin siihen, että Raylle (kuten ei 300 000 kantasuomalaisellekaan) ole nyt töitä Suomessa.

[Kala]

Miten näille aina kerrotaan syy? Minulle ei ole koskaan kerrottu, miksi hakemus ei kelvannut. Työhaastatteluidenkaan jälkeen ei yleensä ole tullut mitään näin tarkkaa tietoa syistä. Jokseenkin ympäripyöreitä syitä ne on, ettei vahingossakaan rikottaisi lakia, kun mikään ei edes velvoita kertomaan syytä.

[JoKaGO]

Miten näille aina kerrotaan syy? Minulle ei ole koskaan kerrottu, miksi hakemus ei kelvannut. Työhaastatteluidenkaan jälkeen ei yleensä ole tullut mitään näin tarkkaa tietoa syistä. Jokseenkin ympäripyöreitä syitä ne on, ettei vahingossakaan rikottaisi lakia, kun mikään ei edes velvoita kertomaan syytä.

Niinpäniin. Haisee uhriutumiselta. Tämä "Rayn" case.

Mutta onhan hyvä, että Johanna Suurpään poppoolla on töitä, ja kohta taas on pakko rekrytoida lisää mokuttajia vähemmistövaltuutetun toimistoon.

[Roope]

Pro Toimihenkilöunioni 11/2009

Syrjintä jakaa luokkiin - Maahanmuuttajista tuli työelämän pohjasakkaa

Posti palkkasi maahanmuuttajia jo paljon ennen kuin työperäisestä maahanmuutosta osattiin edes puhua. Nykyään Itellassa työskentelee yli 60:n eri kansallisuuden edustajaa. Maahanmuuttajuudesta ei enää tehdä numeroa.

Kielten kirjosta on hyötyä. Melkein kaikille uusille tuljoille löytyy omankielinen perehdyttäjä, ja suomea tarvitsee osata vain auttavasti. Itella on edelläkävijä.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää uskoo, että tulevaisuudessa monietninen työntekijäkunta on valtti lähes kaikilla aloilla. Siihen pitäisi vain totuttautua.

Suurpään mukaan ulkomaalaistaustaiset työkaverit hyväksytään työpaikoilla jo helposti. Hankalampaa on työelämään pääsy.
- Ennakkoluulot kohdistuvat enemmän abstraktiin ulkomaalaisryhmään kuin yhteen henkilöön, joka saatetaan hyväksyä, jos hän hoitaa työnsä kunnolla, Suurpää sanoo.

Työnhakijoita syrjitään suoraan ulkonäön tai jo nimen perusteella. Länsimaisella nimellä saa töitä todennäköisemmin kuin afrikkalaisnimellä.

Työnantaja voi perustella syrjintää asiakkaiden ennakkoluuloilla. Maailmalla tämä on yleistä. Esimerkiksi Ranskassa maahanmuuttajataustaisia työskentele paljon puhelimessa. Langan päässä vaatetuksella tai ihon värillä ei ole merkitystä.

Suomessa moni yllättyy tiukoista kielivaatimuksista.
- Jos edellytetään täydellistä suomea tai jopa Suomen kansalaisuutta siivoustehtäviin tai kuorma-auton kuljettajaksi, emme pidä sitä kohtuullisena. Se on syrjintää naamioituna, Suurpää sanoo.

Kun maahanmuuttaja jää rannalle suomen kielen puutteessa, hyödyntämättä jää myös hänen muu kielitaitonsa.

Hiljaiset säännöt julki

Toimihenkilöunionin saamat yhteydenotot maahanmuuttajilta liittyvät usein työkulttuurien törmäyksiin. Ylityöt ovat voineet jäädä maksamatta, kun työntekijä ei ole tiennyt, että niistä on sovittava etukäteen. Jos ei tunne hiljaisia sääntöjä, saattaa syrjäytyä ilman kenenkään pahaa tarkoitusta.

Itellassa monimuotoisuus on onnistunut järjestelmällisellä perehdyttämisellä. Yhdenvertaisuutta koordinoi kehityspäällikkö, ja jokaiselle työntekijälle on jaettu kirjalliset tasa-arvo-ohjeet. Työvuorot on sovittu eri uskonnot huomioiden. Yritykseen on rekrytoitu myös suomea taitamattomia, kertoo palveluesimies Goran Djuric logistiikkakeskuksesta.

Yhteisen kielen puute tosin vaatii esimiehiltä paljon, sillä väärinymmärrykset johtavat virheisiin.
- Perustehtävät onnistuvat, mutta mielestäni ilman suomen kieltä ei voi kehittyä, Djuric sanoo.

Kielen opiskeluun kannustetaan. Tulevana keväänä lomautuksen aikana suomea opiskelevat palkitaan lyhentämällä heidän lomautustaan kolme päivää.

Yhteiskunta jakaantuu

Sosiologi Sirpa Wrede Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuslaitoksesta CERENistä vahvistaa, että maahanmuuttaja joutuu alakynteen usein tietämättömyyttään.
- Työnantajalla voi olla pyrkimyksiä käyttää sitä hyväkseen. Maahanmuuttajat eivät useinkaan kuulu liittoon, eivätkä osaa hakea tietoa oikeita kanavia pitkin.

Wrede pitää yhteiskunnallisesti ongelmallisena, jos maahanmuuttajatyövoimaa käytetään eri tavoin kuin suomalaista työvoimaa.
- Työelämä on yksi keskeisiä tapoja olla suomalaisen yhteiskunnan jäsen, koska olemme hyvin työkeskeisiä.

Jos työ- ja ansaintamahdollisuudet evätään, maahanmuuttajat suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Wreden mukaan ulkopuolisuutta on myös pääsy vain tiettyihin töihin.

Suomessa vaalitaan tasa-arvoa ja pyritään pitämään luokkayhteiskunta loitolla. Wreden mukaan vasta ensi vuosikymmenellä nähdään, säilyykö tasa-arvo vai jakaantuuko yhteiskunta lisääntyneen maahanmuuton myötä, kuten Ranskassa on käynyt.

Jo nyt on syntynyt "maahanmuuttaja-aloja" kuten hoivatyö, siivous ja kuljetus. Wrede pitää tätä osoituksena työelämän rakenteellisista ongelmista. Kun tuottavuus voittaa työehtojen kustannuksella, oikeutensa tuntevat jättävät alan.

Poikkeuksena on it-ala, jossa ainakin länsimaiset ja kaukoaasialaiset hyväksytään asiantuntijoiksi siinä missä suomalaisetkin.

Kirsi Salo

Erikielisiä ihmisiä palkataan Itellaan sillä perusteella, että seuraavalle samankieliselle löytyy perehdyttäjä. Täysin kielitaidottomiakin palkataan kielitaitoisten ohi, vaikka kommunikaatiovaikeuksien tiedetään johtavan virheisiin. Työvuorot jaetaan uskonnon perusteella.

Tuntuu siltä, että Itella ei ole liikeyritys, vaan jotain ihan muuta.


Rayn taistelu

Ranskalainen Ray tapasi suomalaisen naisen ja muutti Helsinkiin 28-vuotiaana. Taloutta ja johtamista opiskellut Ray oli työskennellyt konsulttina isoissa yrityksissä ympäri maailmaa ja uskoi löytävänsä Suomesta jotakin vastaavaa.

Ray lähetti ansioluettelonsa työnvälityspalveluihin. Ei vastauksia.

Hän lähetti hakemuksia pankkeihin, luottolaitoksin ja entuudestaan tuntemaansa kansainväliseen yritykseen ja soitteli perään. Ei vastauksia.

Yhteensä noin 110 hakemukseen hän sai kolme vastausta, kaikki samanlaisia: ei, koska et puhu suomea. Ei auttanut, vaikka Ray kertoi puhuvansa ranskaa, espanjaa, englantia, portugalia ja vähän saksaakin.

Lopulta Ray kääntyi työvoimaneuvoja puoleen. Hän oli valmis myös siivoamaan, jos vain töitä saisi. Suomea hän uskoi oppivansa, kun pääsisi töihin suomalaisten kanssa. Neuvoja suositteli työn sijaan kolmivuotista kotoutumisohjelmaa. Sen aikana opiskeltaisiin suomea, minkä jälkeen voisi hakea töitä.

Ray pelkäsi ammattitaitonsa ruostuvan siihen mennessä ja lähti puoleksi vuodeksi Ranskaan täihin Kahden vuoden taistelun jälkeen koko perhe päätti lopulta jättää Suomen ja muutti Belgiaan.

Siellä Ray työskentelee nyt hyvin palkatussa asemassa amerikkalaisen pankin varainhoidossa. Suomeen hän ei halua takaisin.

Ray ei usko, että suomen kielen puute oli koko totuus työnsaantivaikeuksista. Hän arvelee, että täällä vain ei osata vielä luottaa maahanmuuttajan pätevyyteen. Esimerkiksi kaikki afrikkalaiset eivät ole kouluttamattomia ja nälkäisiä, hän vertaa.

Raystä on sääli, että koulutettuja maahanmuuttajia joutuu sosiaaliturvan varaan, vaikka työintoa olisi kuinka. Rasismi yltyy, kun he näyttävät laiskottelevan.

Rayn mielestä Suomen olisi juuri nyt tärkeintä työllistää mahdollisimman moni uussuomalainen, jotta hyväksynnän aalto voimistuisi ja osaaminen ei valuisi ulkomaille.

Rayn vanhemmat ovat kotoisin Kongosta, mutta Ray on syntynyt Ranskassa ja puhuu äidinkielenään ranskaa. Jutussa hän esiintyy muutetulla nimellä.

Rayltä oli ilmeisesti opinnot jääneet kesken. Takana konsulttihommia monissa eri yrityksissä. Työsuhteesta toiseen pomppiminen voi hieman rekrytoijia ihmetyttää, kun kaveri on noinkin nuori. Kielen oppimiseen Ray ei kertomuksen perusteella kahden vuoden aikana viitsinyt panostaa lainkaan, ei edes perheen vuoksi, vaan oletti pärjäävänsä pelkällä ranskalla ja englannilla. Standardihakemus ranskankieliseltä opiskelijalta harvemmin johtaa Suomessa minkäänlaiseen kiinnostukseen, parempia hakijoita on jonoksi.

Rayn "taistelu" oli omaa tyhmyyttä ja itsepäisyyttä. Hyvä että löytyi lopulta se oikea ratkaisu.


Pääkirjoitus: Kenelle ovet aukeavat

Suosittu romaniorkesteri Hortto Kaalo lauloi 1970-luvulla tiensä monen sydämeen. Tuolloin vähemmistösuomalaiset kysyivät laulussaan "Miksi ovet ei aukene meille, onko rotumme syytä tää?"

Neljässäkymmenessä vuodessa yhtenäiskulttuuri pohjolan perukoilla on pirstaloitunut moninaisiksi alakulttuureiksi, eikä kantaväestökään ole enää kuin yhdestä männystä veistettyä.

Maahamme on muuttanut joukko ihmisiä, jotka haluavat tulla uusiksi suomalaisiksi. He suunnittelevat opiskelua, uraa ja perheen perustamista. He pyrkivät osaksi yhteiskuntaa.

Tässä lehdessä kerrotaan taloutta ja johtamista opiskelleesta ranskalaisesta Raysta. Yli sata työpaikkahakemusta poiki vain kolme vastausta. Kaikki kieltäviä.

Ei ihme, että Ray hyytyi kauppaamaan palveluksiaan kiitos ei -yrityksille. Hän pakkasi suomalaisen vaimonsa ja perheensä lentokoneeseen ja muutti Belgiaan, missä hän työskentelee nyt amerikkalaispankille.

Glogaalijuna pyyhkii lujaa ohitsemme, jos torjumme uudet tulokkaat. Työt täällä säilyvät ja uusiintuvat vain, kun suostumme uskomaan, että maailma on entistä laveampi. Suomesta on tehtävä kiinnostava paikka työvoiman maailmanlaajuisessa kilpajuoksussa.

Suomenniemen teollistumisen ja suomalaisten vaurastumisen käynnistivät 1800-1900-lukujen taitteessa tulokkaat, jotka toivat mukanaan pääomaa, tietoa ja taitoa.

Emme saa päästää maahamme saapuneita osaajia tai täällä koulutettuja monikulttuurisia maahanmuuttajanuoria maailmalle. Tarvitsemme heitä nyt yhtä paljon kuin sata vuotta sitten.

Jaana Aaltonen

Tuntuu kummalliselta. Vaatiiko globaalijunan kyytiin pääseminen meitä palkkaamaan monikulttuurisia maahanmuuttajia, vaikka heillä ei olekaan pääomaa tai käyttökelpoisia tietoja tai taitoja?

[Maailmanmies]

Aina vaan se kielitaito ja kielitaito. Minä olen tehnyt kansainvälisiä projektitöitä parikymmentä vuotta. Mukana on usein sellaisia jotka eivät osaa edes englantia. Ei kielitaito riitä mihinkään. Pitää osata ensin asiat, sitten voi asemaansa kielitaidolla parantaa.

Miltä meistä tuntuisi, jos ranskalainen firma palkkaisi Suomen myyntitykikseen Pariisin vankilassa maanneen suomalaisen tai kymmenen vuotta Ranskassa lojuneen chillailijan ?

Osaahan ne suomea joo, mutta mehän huomaisimme heti mikä kyseinen tyyppi on miehiään/naisiaan.

[Alapo]

Ihmetyttää jos tuo "Ray" tulee suomeen suomalaisen naisen perässä ja valittaa ettei osaa suomea, eikö olis voinu se nainen opettaa perusteita ja itse mennä vaikka jollekin kurssille vapaaehtoisena. Olisi ehkä sitten saanut täältä töitä? Helpompi luikkia takaisin ja valittaa että suomi on paska maa.

Ihmetyttää tämä tiettyjen tahojen narina kielivaatimuksista, kyllä olis hyvä osata jollain lailla suomea, kuorma-auton kuljettajankin. Jos kuormassa on jotain epäselvyyksiä ja se on viety jonnekin jänkhälle, niin ei olan kohauttelulla siitä välttämättä selviä. Saati että ei ole navigaattoria ja eksyy, miten sitä kysyt ajo-ohjeitakaan?

[Miniluv]

Kielten kirjosta on hyötyä. Melkein kaikille uusille tuljoille löytyy omankielinen perehdyttäjä, ja suomea tarvitsee osata vain auttavasti. Itella on edelläkävijä.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää uskoo, että tulevaisuudessa monietninen työntekijäkunta on valtti lähes kaikilla aloilla. Siihen pitäisi vain totuttautua.

Tulevaisuudessa baabelin kielten sekamelska on valttia, koska tulevaisuudessa tänne otetaan kaikkea baabelin väkeä.

Se on varmaan suloista, kun voi itse laatia oman logiikkansa.

[Sami Aario]

Ei ihme, että Ray hyytyi kauppaamaan palveluksiaan kiitos ei -yrityksille. Hän pakkasi suomalaisen vaimonsa ja perheensä lentokoneeseen ja muutti Belgiaan, missä hän työskentelee nyt amerikkalaispankille.

Glogaalijuna pyyhkii lujaa ohitsemme, jos torjumme uudet tulokkaat. Työt täällä säilyvät ja uusiintuvat vain, kun suostumme uskomaan, että maailma on entistä laveampi. Suomesta on tehtävä kiinnostava paikka työvoiman maailmanlaajuisessa kilpajuoksussa.

No hyvä että Ray sai töitä Belgiasta, mutta minä en näe miksi vähemmistövaltuutetulle kuuluu suomalaisten yritysten henkilöstöpolitiikkaan puuttuminen, varsinkin jos keinona on työllistämiseen pakottaminen. Pakkokeinoilla ei ainakaan saada mitään hyvää aikaan, jos tavoitteena on houkutella kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen.

Yritysten tehtävänä ei ole osallistua mihinkään sosiaalipoliittisiin projekteihin, kuten vaikka etnisten vähemmistöjen "positiivisen erityiskohtelun" toteuttamiseen. Yritysten pääasiallinen yhteiskunnallinen tehtävä ja velvollisuus on tuottaa omistajilleen voittoa, ja päättäjien tulisi pääsääntöisesti löytää keinot toteuttaa yhteiskunnalliset tavoitteensa puuttumatta yritysten toimintaan.

[antero]

Ranskalainen Ray tapasi suomalaisen naisen ja muutti Helsinkiin 28-vuotiaana. Taloutta ja johtamista opiskellut Ray oli työskennellyt konsulttina isoissa yrityksissä ympäri maailmaa ja uskoi löytävänsä Suomesta jotakin vastaavaa. Ray lähetti ansioluettelonsa työnvälityspalveluihin. Ei vastauksia. Hän lähetti hakemuksia pankkeihin, luottolaitoksin ja entuudestaan tuntemaansa kansainväliseen yritykseen ja soitteli perään. Ei vastauksia. Yhteensä noin 110 hakemukseen hän sai kolme vastausta, kaikki samanlaisia: ei, koska et puhu suomea. Ei auttanut, vaikka Ray kertoi puhuvansa ranskaa, espanjaa, englantia, portugalia ja vähän saksaakin. Lopulta Ray kääntyi työvoimaneuvoja puoleen. Hän oli valmis myös siivoamaan, jos vain töitä saisi.

Oivoi voi kuinka ikävästi jutuntekijä, Kirsi Salo, jättää mainitsematta; kuinka kauan ko potilas viihtyi suomessa?

Jos on noin saatanan motivoitunut äijä, ja muutenkin kielitaitoa, niin sillä ei olisi mennyt montaa päivää/ viikkoa nii se osaisi suomea auttavasti. Ja muutamassa viikossa/ kuukaudessa sujuisi perussuomi.

Mutta ei. Ei kun syynä on rassssisssmi!

(Oiskohan missään suomessa mamuille annettavan kielikoulutuksen oppituntimääriä/ saavutettavan tason tilastoja tjsp?)

Haiskahtaa pahasti Kirsi Salon henkilökohtainen rasimi ja fasismi tuossa iltasadussa. Ehkä jopa hieman mytomaniaa mausteena.

[Femakko]

Kiitokset Roopelle jutun naputtelusta tänne, itse en vain jaksanut...

[Roope]

Kiitokset Roopelle jutun naputtelusta tänne, itse en vain jaksanut...

Kiitos kun toit esille, en tuollaisesta läpyskästä ollut kuullutkaan. Ei ole parempaa vastapropagandaa kuin hyvää tarkoittavien hölmöjen tuottama mokupropaganda, joka kääntyy yliampuvuudessaan itseään vastaan. Täytyyhän se ottaa talteen ja käyttöön.

Tuo Itellan touhu on alkanut kiinnostamaan minua. Mitä enemmän siitä saan tietää, niin sitä mielettömämmältä sen itsetarkoituksellinen monikultturismin ja kielidiversiteetin ylistys kuulostaa. Onkohan jossain tekstidokumentissa kuvattu mille kaikille mutkille siellä on menty ja miten kaikki lähti liikkeelle? Sikäläistä meininkiä voi käyttää uhkakuvana siitä, mihin suuntaan julkisella sektorilla ollaan menossa ja mihin yksityisiä yrityksiäkin yritetään pakottaa.

[Roope]

Tuo Itellan touhu on alkanut kiinnostamaan minua.

Sattuipa sopivasti:

Suomen postipalveluista vastaa edelleen valtion omistama Itella eli entinen Suomen Posti. Itellan vankkaa asemaa vaarantaa reilun vuoden kuluttua voimaan tuleva uusi postipalvelulaki.

Se antaa ulkomaisille kilpailijoille mahdollisuuden merkittävään jalansijaan myös perinteisessä kirjepostissa.

Jo nyt esimerkiksi Ruotsin posti, Saksan postin omistama DHL sekä hollantilainen TNT ovat kahmineet markkinaosuuksia pakettipuolella.

Itellan toimitusjohtajan Jukka Alhon mukaan yhtiö aikoo tehostaa toimintaansa "niin paljon kuin suinkin". Se voi tietää lähtöpasseja monille.

Yt-neuvottelut Itellan lajittelukeskuksissa ovat jo käynnissä. Alhon mukaan henkilöstön ikärakenne ja vaihtuvuus mahdollistavat sen, että mittavilta irtisanomisilta voidaan välttyä.

HS: Itellan perinteisestä postitoiminnasta murenee noin 20 prosenttia 17.11.

Kuuluukohan toiminnan tehostamiseen kielitaidottomien rekrytoinnin lopettaminen?

[Antero Nuiva]

Tuo Itellan touhu on alkanut kiinnostamaan minua.

Sattuipa sopivasti:

Suomen postipalveluista vastaa edelleen valtion omistama Itella eli entinen Suomen Posti. Itellan vankkaa asemaa vaarantaa reilun vuoden kuluttua voimaan tuleva uusi postipalvelulaki.

Se antaa ulkomaisille kilpailijoille mahdollisuuden merkittävään jalansijaan myös perinteisessä kirjepostissa.

Jo nyt esimerkiksi Ruotsin posti, Saksan postin omistama DHL sekä hollantilainen TNT ovat kahmineet markkinaosuuksia pakettipuolella.

Itellan toimitusjohtajan Jukka Alhon mukaan yhtiö aikoo tehostaa toimintaansa "niin paljon kuin suinkin". Se voi tietää lähtöpasseja monille.

Yt-neuvottelut Itellan lajittelukeskuksissa ovat jo käynnissä. Alhon mukaan henkilöstön ikärakenne ja vaihtuvuus mahdollistavat sen, että mittavilta irtisanomisilta voidaan välttyä.

HS: Itellan perinteisestä postitoiminnasta murenee noin 20 prosenttia 17.11.

Kuuluukohan toiminnan tehostamiseen kielitaidottomien rekrytoinnin lopettaminen?

Ainakin viime vuosina on ilmeisesti Itellassa ollut rekrytoinnissa kielto palkata suomalaisia ennen kuin somalikiintiöt täytetään. Esim. yliopistossa opiskellut loistavan cv:n omaava tyttöystäväni ei päässyt lajittelemaan postia iltatyönään aikana, jolloin Vantaan lajittelukeskukseen palkattiin kymmeniä kielitaidottomia somaleja lorvimaan. Itellan rekrytoinnin kukkahattutädit eivät edes vaivautuneet vastaamaan hänelle mitään.

[Äänestäjä]

Tuo Itellan touhu on alkanut kiinnostamaan minua.

Sattuipa sopivasti:

Suomen postipalveluista vastaa edelleen valtion omistama Itella eli entinen Suomen Posti. Itellan vankkaa asemaa vaarantaa reilun vuoden kuluttua voimaan tuleva uusi postipalvelulaki.

Se antaa ulkomaisille kilpailijoille mahdollisuuden merkittävään jalansijaan myös perinteisessä kirjepostissa.

Jo nyt esimerkiksi Ruotsin posti, Saksan postin omistama DHL sekä hollantilainen TNT ovat kahmineet markkinaosuuksia pakettipuolella.

Itellan toimitusjohtajan Jukka Alhon mukaan yhtiö aikoo tehostaa toimintaansa "niin paljon kuin suinkin". Se voi tietää lähtöpasseja monille.

Yt-neuvottelut Itellan lajittelukeskuksissa ovat jo käynnissä. Alhon mukaan henkilöstön ikärakenne ja vaihtuvuus mahdollistavat sen, että mittavilta irtisanomisilta voidaan välttyä.

HS: Itellan perinteisestä postitoiminnasta murenee noin 20 prosenttia 17.11.

Kuuluukohan toiminnan tehostamiseen kielitaidottomien rekrytoinnin lopettaminen?

Ainakin viime vuosina on ilmeisesti Itellassa ollut rekrytoinnissa kielto palkata suomalaisia ennen kuin somalikiintiöt täytetään. Esim. yliopistossa opiskellut loistavan cv:n omaava tyttöystäväni ei päässyt lajittelemaan postia iltatyönään aikana, jolloin Vantaan lajittelukeskukseen palkattiin kymmeniä kielitaidottomia somaleja lorvimaan. Itellan rekrytoinnin kukkahattutädit eivät edes vaivautuneet vastaamaan hänelle mitään.

Eikö tästä kannattaisi tehdä virallinen valitus? Olisi hyvä saada mustaa valkoisella, että Itellalla on oikeus toimia näin. Jos heillä on tällainen oikeus, siitä saa taas yhden hyvän casen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivien poliitikkojen aresnaaliin. Jos tällaista oikeutta ei ole, on tyttöystäväsi oikeutettu korvauksiin.

[CaptainNuiva]

"Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää uskoo, että tulevaisuudessa monietninen työntekijäkunta on valtti lähes kaikilla aloilla. Siihen pitäisi vain totuttautua."

Tässä taas kerran yksi väite johon en ole nähnyt koskaan missään perusteluja.
Voisikohan Suurpää joskus perustella syyn miksi etnisyys (Ja vieläpä moni sellainen) on firman etu ammattitaitojen ja työyhteisön kaikin puolisen yhtenäisyyden sijasta?
(Itse korostaisin ammattitaitoa ja kykyä tulla kaikkien kanssa toimeen, työssä kuin työssä, etnisyydellä tai ihon värillä ei ole paskaakaan merkitystä)

[Virkamies]

Eikö tästä kannattaisi tehdä virallinen valitus? Olisi hyvä saada mustaa valkoisella, että Itellalla on oikeus toimia näin. Jos heillä on tällainen oikeus, siitä saa taas yhden hyvän casen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivien poliitikkojen aresnaaliin. Jos tällaista oikeutta ei ole, on tyttöystäväsi oikeutettu korvauksiin.

Olen melko varma, että tuo toiminta on ollut lainmukaista ainakin 1.12.2008 lähtien. Yhdenvertaisuuslaki kattaa niin julkisen kuin yksityisenkin puolen rekrytoinnin. Positiivinen erityiskohtelu, jonka tavoitteena on "tosiasiallinen yhdenvertaisuus", on sallittua. Kts. eduskunnan oikeuasiamiehen perustelujen ratio decidendi maahanmuuttajien uimahallivuoroista.

Kannattaa tietysti yrittää selvittää asia. Naisen kai katsotaan olevan tällä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden imaginaariasteikolla hieman alempana ja siten juttu ei ole yhtä selvä kuin jos kyseessä olisi mies.

[antero]

"Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää uskoo, että tulevaisuudessa monietninen työntekijäkunta on valtti lähes kaikilla aloilla. Siihen (uskoon) pitäisi vain totuttautua."

Tässä taas kerran yksi väite johon en ole nähnyt koskaan missään perusteluja.

Siinähän se perustelu on samassa lauseessa. USKOO! Usko, perkele! Usko tai itket ja uskot!