Kuntavaaleista 2017

[Ant.]

Keskustellaan seuraavista vaaleista eli kuntavaaleista, jotka järjestetään kahden vuoden kuluttua, eli keväällä 2017.

Manner-Suomessa on tällä hetkellä 301 kuntaa. Jos päätettyjen kuntaliitosten myötä määrä tulee olemaan vaalien aikaan 295, mutta on tietysti hyvin mahdollista, että liitoksia päätetään vielä lisää ja kuntien määrä on vaalien aikaan vielä pienempi.

Kunnallisvaaleissa 2012 äänestettiin valtuusto vielä 304 kuntaan. Kuntien määrän osalta perussuomalaiset onnistui ehdokasasettelussa hyvin ja kaikkiaan 299 kuntaan saatiin ainakin yksi perussuomalainen ehdokas, mikä oli paras tilanne kaikista puolueista. Ehdokasmäärän osalta taas ei päästy niin hyvään tulokseen kuin muut suuret puolueet: keskustalla oli noin 8 500, SDP:llä ja kokoomuksella noin 7 000 ja perussuomalaisilla 4 500 ehdokasta. Ja tämä näkyi tuloksessa.

Ne viisi kuntaa, joihin perussuomalaiset eivät saaneet ehdokasta, olivat Enontekiö, Juupajoki, Lapinjärvi, Närpiö, Vöyri. Edukuntavaalien perusteella Närpiötä ja Vöyriä lukuun ottamatta näissä kunnissa on huomattava perussuomalainen äänipotentiaali.

Kuntien määrä tiedossa olevien kuntaliitosten jälkeen kunnallisvaaleissa 2017 vaalipiireittäin:

Helsingin vaalipiiri - 1 kunta
Uudenmaan vaalipiiri - 25 kuntaa
Varsinais-Suomen vaalipiiri - 27 kuntaa
Satakunnan vaalipiiri - 17 kuntaa
Hämeen vaalipiiri - 20 kuntaa
Pirkanmaan vaalipiiri - 22 kuntaa
Kaakkois-Suomen vaalipiiri - 30 kuntaa
Savo-Karjalan vaalipiiri - 31 kuntaa
Vaasan vaalipiiri - 40 kuntaa
Keski-Suomen vaalipiiri - 23 kuntaa
Oulun vaalipiiri - 38 kuntaa
Lapin vaalipiiri - 21 kuntaa

(Tiedossa olevat kuntaliitokset: Hollola-Hämeenkoski, Kurikka-Jalasjärvi, Lahti-Nastola, Säkylä-Köyliö, Eurajoki-Luvia, Kuopio-Juankoski)

Vielä tietysti on aivan liian aikaista puhua ehdokasasettelusta, mutta kuntavaalit tulevat olemaan tärkeässä osassa perussuomalaisten aseman sementoimisessa.

[T.K.]

Kunnassa kuin kunnassa tarvittaisiin laaja peitto eri ehdokkaista: Ehdokkaita eri ikäluokista, ammattiryhmistä ja asuinalueilta. Nyt vain paikallistasolla aktivoitumaan ja silmät auki hyviä ehdokkaita etsiessä

Ehdokkuutta ajattelevia suosittelisin kirjoittamaan yhteiskunnallisia kirjoituksia (mahdollisuuksien rajoissa omaan paikkakuntaan liittyen) omaan paikallislehteen. Ei räksytystä, vaan rakentava ote ja korjausehdotuksia julkiseen sanaan. Näinhän Juho Eerolakin toimi ennen ensimmäisiä kunnallisvaalejaan 2008 ja nyt hän on toisen kauden kansanedustaja.

[Vesa Suvanto]

Kunnallisvaaleissa tavoitteena on luonnollisesti saada enemmän ehdokkaita kuin 2012, mutta ei saa toistaa vuoden 2012 virheitä. Tuolloin listoilla oli mukana kokemattomia, loikkaireita ja ties mitä ja tämä on kostautunut vaalien jälkeen. Jostain näin lukeman, jonka mukaan yli kymmenen prosenttia perussuomalaisista valtuutetuista on joko loikannut tai erotettu puolueesta tällä valtuustokaudella. Puolueessa pysyneet ovat niitä, joiden varaan ehdokasasettelua on hyvä lähteä rakentamaan.

[Ant.]

Ei luku voi missään nimessä olla yli 10 prosenttia tai edes lähellä sitä.

Perussuomalaisten ehdokasasettelu on parantunut kaiken aikaa. Vielä vuonna 2007 eduskuntavaaliehdokkaaksikin saattoi päästä minkälainen narsisti tahansa, jolla ei ollut pienintäkään halua ajaa perussuomalaisten tavoitteita. Samoin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa listoilla oli harvinaisen moni täydellisen kelvoton yksilö.

Toki kelvotonta porukkaa oli vielä vuoden 2012 vaaleissa ehdolla, mutta vähenemään päin. Eduskuntavaaleissa ei sitten enää mätämunia listoilta löytynytkään.

Toiminta tehostuu ja aika sekä julkisuus tekevät tehtävänsä. Nyt esimerkiksi kukaan ei tule enää perussuomalaisten riveihin ajamaan vapaata maahanmuuttoa. Kyllä hitaammatkin ovat linjan hoksanneet. Samoin maahanmuuttokriittiset mutta erinäisistä syistä epäkelvot on jo isolta osin käännytetty portilta tai potkittu muurin yli pois. Uusia toki tulee aina, mutta ei sellaista alkuaikain sumaa ole enää odotettavissa.

Kaikki puolueet ovat toki saman ongelman edessä. Ei ehdokkaan taustoja voi aivan läpikotaisin selvittää. Toki parannettaaa löytyy. Minusta puolueen pitää reagoida siihen, jos joku ehdokas osoittautuu epäkelvoksi ennen kuin ehdokasasettelu päättyy. Oikea ratkaisu on tietenkin estää tämän ehdokkaan ehdokkuus perussuomalaisissa, eikä vain odotella ja katsoa.

[Vesa Suvanto]

Ei luku voi missään nimessä olla yli 10 prosenttia tai edes lähellä sitä.

Joo ei sentään. Erehdyin, koska näkemässäni Verkkouutisten listauksessa oli mukana myös varavaltuutettuja ja muita jäseniä, joilla on korkeintaan lautakuntapaikkoja. Eronneita ja erotettuja on kuitenkin todella paljon. Aikaisemmalla valtuustokaudella virta vei muista puolueista perussuomalaisiin, mutta tällä kaudella suunta on ollut ainakin toistaiseksi toinen.

Paikallisosastoilla on tässä kova vastuu, että epävarmoja tapauksia ei päästetä mukaan listoille.

[Numeronuiva]

Hyvä alustus. Vuoden 2012 kuntavaaleissa puolue oli vähän pakkoraossa noustessaan niin nopeasti suurten joukkoon, mutta jäsenien määrä paljon hitaammin. Lisäksi ihmisillä on kuntavaaleissa enemmän taipumusta äänestää kavereitaan kuin puolueen perusteella. Nyt puoluekoneiston kannattaa aloittaa ehdokkaiden hankkiminen jo vuotta ennen vaaleja niin saadaan täydemmät listat ja taustat ehditään selvitetään paremmin, jottei Kunnollisvaalit-sivuston räävittömiä tapauksia enää tulisi, vaikka heitä olikin vain promilleja kaikista ehdokkaista.

[Taikakaulin]

Nyt puoluekoneiston kannattaa aloittaa ehdokkaiden hankkiminen jo vuotta ennen vaaleja

Ehdokkaiden hankinnasta vastaavat lähinnä kuntien paikallisyhdistykset ja yksittäiset henkilöt, joten puoluekoneisto on aika harhaanjohtava termi.

Kuntien paikallisyhdistysten kannattaisi nyt pyrkiä haalimaan mahdollisimman paljon tavallisia kaduntaallajia ja veronmaksajia ehdokkaiksi ja jättämään suosiolla pois monissa eri puolueissa onneaan kokeilleet narsistit pois. Työt todellakin kannattaisi aloittaa jo nyt ehdokkaiden haalimiseksi, jotta mahdollisten epävakaiden persoonallisuuksien luonteet selviäisi vielä hyvissä ajoin ennen lopullisten listojen jättämistä.

Puolueloikkarit saattaisivat kerätä paljon ääniä listalle tunnettavuutensa avulla, mutta heidät kannattaa jättää siitä huolimatta pois, koska loikkiminen tulee jatkumaan ennemmin tai myöhemmin vielä vastaisuudessakin kun ei saadakaan sitä kunnanhallituksen paikkaa tai lautakunnan puheenjohtajuutta. Loikkarit voivat myös loikkia pelkästä ostikoissa paistattelemisen ilosta, joten njet, njet. Maksimissaan kahden eri puolueen aikaisempi historia sallitakoon, mutta jos lista käsittää melkein kaikki nykyiset eduskuntapuolueet, niin kannattaa jättää ehdokas suosiolla pois.

[Micke90]

Veikkaisin Persujen kannatukseksi kuntavaaleissa n. 15 %.

[törnström]

Veikkaisin Persujen kannatukseksi kuntavaaleissa n. 15 %.

Tällä hetkellä 15% kuntavaaleissa olisi ihan realistinen. Vaaleihin on aikaa kuitenkin vielä pari vuotta, joten uskon, että puolue ehtii siihen mennessä kehittyä lisää ja jäsenmääräkin kasvaa. Tällöin kannatus kuntavaaleissakin voisi nousta lähemmäs eduskuntavaalikannatusta, joten 17-18 prosenttiakaan ei olisi mahdoton.

[Kuningasweecee]

Veikkaisin Persujen kannatukseksi kuntavaaleissa n. 15 %.

Tällä hetkellä 15% kuntavaaleissa olisi ihan realistinen. Vaaleihin on aikaa kuitenkin vielä pari vuotta, joten uskon, että puolue ehtii siihen mennessä kehittyä lisää ja jäsenmääräkin kasvaa. Tällöin kannatus kuntavaaleissakin voisi nousta lähemmäs eduskuntavaalikannatusta, joten 17-18 prosenttiakaan ei olisi mahdoton.

Jos perussuomalaiset menevät hallitukseen ja vielä saavat läpi näkyvästi jonkun asian ennen kunnallisvaaleja, niin luottamus puolueeseen kasvaa niiden lisäksi kaikissa muissakin vaaleissa. Sikäli ei olisi mahdotonta että perussuomalaiset kiilaisi suurimmaksi jo vaalikauden puolivälissä. Tietysti se hermostuttaisi niin hallituskumppanit keskustan ja kokoomuksen varmasti melko pahanlaatuisesti, kuin oppositionkin kauttaaltaan. Perussuomalaisista on tullut este vihreiden kasvulle ja uusi osoite monille teollisuuden demarimiehille. Puolue vetää haastajana vertoja keskustalle ja todennäköisesti ilman perussuomalaisia keskusta olisi vielä suurempi, samoin demarit ja vasemmistoliitto ay-väkensä osalta. Vihreistä ja RKP:eesta tuskin siirtymää juuri onkaan, mutta kristillisdemokraatit ovat menettäneet tietääkseni monia toimijoitaan Soinille. Uskoisin että se on suhde euroon ja EU:hun joka ratkaisee sen miksi kokoomus ei kadota kannattajiaan niin paljon ainakaan perussuomalaisiin kuin vaikkapa keskustaan.

[Raaka banaani]

Veikkaisin Persujen kannatukseksi kuntavaaleissa n. 15 %.

Tällä hetkellä 15% kuntavaaleissa olisi ihan realistinen. Vaaleihin on aikaa kuitenkin vielä pari vuotta, joten uskon, että puolue ehtii siihen mennessä kehittyä lisää ja jäsenmääräkin kasvaa. Tällöin kannatus kuntavaaleissakin voisi nousta lähemmäs eduskuntavaalikannatusta, joten 17-18 prosenttiakaan ei olisi mahdoton.

Jos perussuomalaiset menevät hallitukseen ja vielä saavat läpi näkyvästi jonkun asian ennen kunnallisvaaleja, niin luottamus puolueeseen kasvaa niiden lisäksi kaikissa muissakin vaaleissa. Sikäli ei olisi mahdotonta että perussuomalaiset kiilaisi suurimmaksi jo vaalikauden puolivälissä. Tietysti se hermostuttaisi niin hallituskumppanit keskustan ja kokoomuksen varmasti melko pahanlaatuisesti, kuin oppositionkin kauttaaltaan. Perussuomalaisista on tullut este vihreiden kasvulle ja uusi osoite monille teollisuuden demarimiehille. Puolue vetää haastajana vertoja keskustalle ja todennäköisesti ilman perussuomalaisia keskusta olisi vielä suurempi, samoin demarit ja vasemmistoliitto ay-väkensä osalta. Vihreistä ja RKP:eesta tuskin siirtymää juuri onkaan, mutta kristillisdemokraatit ovat menettäneet tietääkseni monia toimijoitaan Soinille. Uskoisin että se on suhde euroon ja EU:hun joka ratkaisee sen miksi kokoomus ei kadota kannattajiaan niin paljon ainakaan perussuomalaisiin kuin vaikkapa keskustaan.

Mikäpä se asia voisi olla?

Nyt olisi oikea teko keskittyä ruotsalaisten etuisuuksien ja haittaruotsin poistamiseen. Koko kansa sitä kannattaisi.

Jos tarkoitus on pysyä EU:ssa, Suomen mahdollisuudet kaikista pitävänä maahanmuuton vähentämiseksi ovat kovin vajavaiset. Itse tosin kannatan nollalinjaa niin kauan kun maan talous on päin honkia ja töitä ei ole.
Parikymmentätuhatta vuodessa tänne tuotavaa tarkoittaa täkäläisellä korruptiolla kymmentätuhatta asunnotonta suomalaista vuodessa, koska kunnat ei kuitenkaan rakenna asuntoja lisää.
Mutta jos EU:ssa pysytään, minkäs mahtaa. Persuilla ei ole voimaa eikä tahtoa siitä erota ja muuttaa Suomea demokratiaksi. En tietenkään tiedä, mutta äänestin ehdokasta Muutospuolueessa jolla sanojensa mukaan olisi ollut demokratiaksi muuttamiseen tahtoa. Voimaa ei tietenkään ollut, kansa ei tiedä mitä demokratia tarkoittaa. Joten äänestävät kaikenlaisia. Ei millään riitä että persuissa muutama demokratian kannattaja on, heiltä ei kysytä. Odotellaan Euroopan tuhoa rauhassa. Mutta siihenkin voisi valmistautua rauhallisesti, ilman että ongelmia tulisi. Voisi ryhtyä pohjoiseksi majakaksi, keskisessä Euroopassahan sellainen jo tunnetusti onkin. Jos muut tulee järkiinsä, ottavat mallia sieltä siellä.

Vaalipiirissä ei tainnut olla yhtään demokratiaa kannattavaa persua. Toivoisin tietysti että olisi ollut, mutta luullakseni katsoin kaikkien vastaukset eikä kukaan sitä tuonut esille. Kehnolle näyttää kehitys. Taloutta on mahdotonta Sipilän saada kuntoon, roistovalta jatkuu. Valtiolla sekä suurimmassa osaa kuntia. Mutta alku voisi olla se että suomalaisille annettaisiin oma maansa vihdoin takaisin eikä enää alistettaisi haittaruotsilla ja sen mukanaan tuomalla korruptiolla. Korruptio ei koskaan poistu, mutta vähentää sitä voisi. Kun opetetaan pienestä pitäen että omalla mielipiteellä ei ole mitään väliä ja kenestäkään ei pidä välittää, ei se hyväksi ole vaan tuhon siemen. Siemenestä kasvaa tuhon puu. Josta on turhaa yrittää yhtä oksaa poistaa, se tulisi juurineen ottaa irti ja kasvattaa tilalle ystävällinen pensas jossa terveellisiä marjoja. No nyt en keksinyt parempaa vertauskuvaa, aattelin vaan että jonkun tarvisi koska persuista kyse.

[-PPT-]

Jokin erityinen syy miksi kuntavaalit siirrettiin kevääseen? Mitenkä valtuustojen kaudet sitten menevät? Nythän ne menevät kalenterivuosien mukaan kun vaalit on ollut loppuvuodesta.

[Jaska Pankkaaja]

Jos PS saa kunnallisvaaleissa yli 10% on se voitto. Se oikea "jytky". Ehdokkaita on puolet verrattuna muihin 3 "suureen" ja osassa kuntia ehdokkaiden laatu on myös mitä on. Jos ehdokkaana on äitinsä luona asuva ikityötön 50+ isäm maam pulustaja, naisehdokkaana pubipunkero ja täytteenä pari muuta kylillä kaljoittelevaa amispudokas-karjalalippistä niin en kauheasti ihmettele ettei valtuustoon montaa paikkaa tule, maalla kun nämä ehdokkaat kyllä tunnetaan..

Sitten näissä pikkukunnissa jossa on muutama ihan OK ehdokas ongelmana on se että jos PS:llä on 3 järkeväksi tiedettyä ehdokasta mutta kokoomuksella ja kepulla molemmilla 20 niin voi laskea naapuri- ja harrastepiirien sekä sukulaissuhteiden kattavuuden. Kaupungeissa tilanne on toki paljon parempi.

[Raaka banaani]

Jokin erityinen syy miksi kuntavaalit siirrettiin kevääseen? Mitenkä valtuustojen kaudet sitten menevät? Nythän ne menevät kalenterivuosien mukaan kun vaalit on ollut loppuvuodesta.

En tiedä miksi niin tekivät, mutta minusta olisi syytä kaikki vaalit yhdistää. Ei sen vaikeampi olisi neljää lappua täyttää kuin yhtä.

[Ant.]

Jokin erityinen syy miksi kuntavaalit siirrettiin kevääseen? Mitenkä valtuustojen kaudet sitten menevät? Nythän ne menevät kalenterivuosien mukaan kun vaalit on ollut loppuvuodesta.

En tiedä miksi niin tekivät, mutta minusta olisi syytä kaikki vaalit yhdistää. Ei sen vaikeampi olisi neljää lappua täyttää kuin yhtä.

Keväällä on mukavampaa kampanjoida ja äänestää. Tämän vuoksi eduskuntavaalejakin siirrettiin kuukaudella eteenpäin säältään ikävältä maaliskuulta vähemmän ikävälle huhtikuulle.

[Kuningasweecee]

Jokin erityinen syy miksi kuntavaalit siirrettiin kevääseen? Mitenkä valtuustojen kaudet sitten menevät? Nythän ne menevät kalenterivuosien mukaan kun vaalit on ollut loppuvuodesta.

En tiedä miksi niin tekivät, mutta minusta olisi syytä kaikki vaalit yhdistää. Ei sen vaikeampi olisi neljää lappua täyttää kuin yhtä.

Keväällä on mukavampaa kampanjoida ja äänestää. Tämän vuoksi eduskuntavaalejakin siirrettiin kuukaudella eteenpäin säältään ikävältä maaliskuulta vähemmän ikävälle huhtikuulle.

Jos pressanvaalit käytäisiin aurinkoisempana ajankohtana niin varmaan äänestysprosentti olisi liki 90 tai jopa yli.

[Tuomas Tähti]

Jokin erityinen syy miksi kuntavaalit siirrettiin kevääseen? Mitenkä valtuustojen kaudet sitten menevät?

Helsingin Sanomien verkkosivustolta löytyy tällainen vastaus kysymyksiisi:

"Tärkein syy muutokseen on se, että uudet kunnanvaltuustot pääsevät jatkossa heti päättämään seuraavan vuoden talousarviosta. Kun kunnallisvaalit on pidetty lokakuussa, uusi valtuusto on aloittanut aina tammikuun alussa. Silloin se on joutunut aloittamaan työnsä edellisen valtuuston hyväksymän budjetin kanssa. Jatkossa uudet valtuustot aloittavat kautensa kesäkuun alussa ja pääsevät siten heti ensiksi laatimaan seuraavan vuoden talousarviota. Toinen syy muutokseen on se, että kuntavaalit siirtyvät samaan vuodenaikaan kuin eduskuntavaalit."

Lähde

[Ant.]

Jos PS saa kunnallisvaaleissa yli 10% on se voitto. Se oikea "jytky". Ehdokkaita on puolet verrattuna muihin 3 "suureen" ja osassa kuntia ehdokkaiden laatu on myös mitä on. Jos ehdokkaana on äitinsä luona asuva ikityötön 50+ isäm maam pulustaja, naisehdokkaana pubipunkero ja täytteenä pari muuta kylillä kaljoittelevaa amispudokas-karjalalippistä niin en kauheasti ihmettele ettei valtuustoon montaa paikkaa tule, maalla kun nämä ehdokkaat kyllä tunnetaan..

Sitten näissä pikkukunnissa jossa on muutama ihan OK ehdokas ongelmana on se että jos PS:llä on 3 järkeväksi tiedettyä ehdokasta mutta kokoomuksella ja kepulla molemmilla 20 niin voi laskea naapuri- ja harrastepiirien sekä sukulaissuhteiden kattavuuden. Kaupungeissa tilanne on toki paljon parempi.

Perussuomalaiset saivat jo vuoden 2012 kunnallisvaaleissa yli 10 prosentin kannatuksen (12,3 %).  Kyllä parempaan tulee tietysti tähdätä.

Viime vaaleissa perussuomalaiset nostivat huimasti ehdokasmääräänsä, mutta eivät vielä päässeet kolmen muun suuren puolueen tasolle. Tässä luulisi tapahtuvan parannusta. Vaikka ei ole ihan ongelmatonta verrata puolueiden ehdokasmäärän ja äänimäärän suhdetta, vertaillaan kuitenkin:

Kokoomus

545 889 ääntä / 6 874 ehdokasta = 79 ääntä/ehdokas

SDP

487 924 ääntä / 6 987 ehdokasta = 70 ääntä/ehdokas

Keskusta

465 167 ääntä / 8 401 ehdokasta = 55 ääntä/ehdokas

Perussuomalaiset

307 797 ääntä / 4 394 ehdokasta = 70 ääntä/ehdokas

Vihreät

213 100 ääntä / 2 299 ehdokasta = 93 ääntä/ehdokas

Vasemmistoliitto

199 615 ääntä / 3 506 ehdokasta = 57 ääntä/ehdokas

RKP

117 865 ääntä / 1 350 ehdokasta = 87 ääntä/ehdokas

KD

93 257 ääntä / 1 870 ehdokasta = 50 ääntä/ehdokas

Keskustan alhainen suhdeluku johtuu siitä, että puolueella on paljon ehdokkaita pikkupaikkakunnilla, joissa äänimäärät ehdokasta kohden jäävät pieniksi väen vähäisyydestä johtuen. Ja vihreiden sekä myös RKP:n suuria lukuja selittää päinvastainen tilanne.

Vaikka perussuomalaisten ehdokkaat eivät ole sellaisia vakiintuneita konkareita kuin joidenkin muiden puolueiden ehdokkaat, näyttävät he keräävän kutakuinkin samalla tavalla ääniä kuin muutkin.

Luulen, että kuntaliitoksista ja vastaavista johtuen muiden suurten puolueiden ehdokasmäärät tulevat jatkamaan laskuaan. Keskusta saa ehkä 8 000 ehdokasta ehdolle, kokoomus ja SDP 6 500. Perussuomalaisten voisi hyvinkin olettaa pääsevän lähelle kokoomuksen ja SDP:n lukuja ja näin omaavan mahdollisuudet muuhunkin kuin neljänteen sijaan. Tietysti kunnallisvaaleihin on kamalan pitkä aika ja kaikki voi muuttua.

[Tuomas Tähti]

Suomenmaa uutisoi eilen 3.2.2016, että puoluesihteerien työryhmä esittää ensi vuoden kuntavaalien siirtoa huhtikuulta lokakuulle. Näin ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestää samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.

Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan kuntavaalien siirron kannalla työryhmässä olivat kaikki paitsi RKP ja vihreät.

Työryhmässä keskusteltiin myös suljetusta listavaalitavasta. Ajatus ei saanut kannatusta.

Jos esitys kuntavaalien siirtämisestä toteutuu, kuntavaalit pidetään kokonaisen vuoden verran myöhemmin kuin alkuperäisen järjestyksen mukaan. Nykyisten valtuustojen ja lautakuntien toimikaudet siis venyvät melkoisesti.

Toteutuessaan esitys aiheuttaisi myös ainutlaatuista sumpulointia tämän vuosikymmenen jäljellä olevien vaalien aikataulutukseen ja ehdokasasetteluun: 2017 olisivat kuntavaalit ja maakuntavaalit samaan aikaan, minkä lisäksi 2019 pidetään eduskuntavaalit huhtikuussa ja europarlamenttivaalit heti perään toukokuussa. Lisäksi presidentinvaalit osuvat varsin lähelle kunta- ja maakuntavaaleja.

Omasta mielestäni olisi järkevämpää pitää kuntavaalit huhtikuussa 2017 ja yhdistää ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen. Kuntavaaleissa ja maakuntavaaleissa ehdokkaat lienevät osittain samoja henkilöitä.

[b_kansalainen]

Tällä hetkellä 15% kuntavaaleissa olisi ihan realistinen. Vaaleihin on aikaa kuitenkin vielä pari vuotta, joten uskon, että puolue ehtii siihen mennessä kehittyä lisää ja jäsenmääräkin kasvaa. Tällöin kannatus kuntavaaleissakin voisi nousta lähemmäs eduskuntavaalikannatusta, joten 17-18 prosenttiakaan ei olisi mahdoton.

Huomautan tähän, että vaikka puolueen jäsenet todennäköisesti äänestävätkin oman puolueen ehdokkaita, niin silti ei-jäsenten antamat äänet suurimmaksi osaksi ratkaisevat, keitä valitaan. Vain murto-osa äänestäjistä kuuluu johonkin puolueeseen. Jos vaalimenestystä tavoitellaan, niin jäsenmäärän kasvattaminen ei ole oleellista. Puolue on jo ryssinyt maineensa valtakunnan politiikassa, mikä on johtanut riitelyyn ja eroamisiin kunnallistasolla. Vaikea siltä pohjalta nähdä myönteistä kehitystä kunnallisvaaleja ajatellen.

[Micke90]

Veikkaisin Persujen kannatukseksi kuntavaaleissa n. 15 %.

Nyt veikkaisin n. 7-10 %.

[-PPT-]

Minun mielestäni maakuntavaltuustot on aivan turha hallintohimmeli joten niiden vaalitkin on turhat.

[Tuomas Tähti]

Vain murto-osa äänestäjistä kuuluu johonkin puolueeseen. Jos vaalimenestystä tavoitellaan, niin jäsenmäärän kasvattaminen ei ole oleellista.

Vaikka äänestäjistä vain pieni osa on puolueiden jäseniä, niin kuntavaaleissa jäsenmäärän kasvattaminen on tärkeää vaalimenestyksen kannalta. Tämä johtuu siitä, että jäsenmäärän kasvaminen johtaa suurella todennäköisyydellä tolkullisten ehdokkaiden määrän kasvamiseen, mikä puolestaan edesauttaa vaalivoittoa. Kuntavaaleissa – toisin kuin muissa vaaleissa – ehdokkaista on usein pulaa. Tietysti ehdokkaiden joukossa voi olla sitoutumattomiakin, mutta jäsenmäärän ja ehdokasmäärän välillä on monissa kunnissa korrelaatio.

[JKN93]

Kuntavaaleihin yritetään rankata vain "suvaitsevaisia" ehdokkaiksi:

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sivistys/yksi-puolue-edellyta-rasismin-vastaisuutta-kuntavaaliehdokkailtaan/

Vain yksi puolue ei edellytä rasismin vastaista sitoumusta kuntavaaliehdokkailtaan

Eduskunnan ryhmäjohtajat sitoutuivat yhdessä rasismia vastaan viime vuonna. Kuntavaaliehdokkailtaan samaa vaativat kaikki paitsi perussuomalaiset.
Suurista puolueista vain perussuomalaiset ei edellytä kuntavaaliehdokkailtaan virallista sitoutumista rasismia ja vihapuhetta vastaan.

Keskustalla sitoutuminen kuuluu puoluehallituksen keväällä hyväksymään ehdokkaiden ja kuntapäättäjien huoneentauluun. Puolueella oli viime kuntavaaleissa yhtenä teemana "tavoitteena suvaitsevaiset, rasismista vapaat kunnat".

Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen sanoo, että puolue ei hyväksy vihapuhetta eikä rasismia kuntavaaliehdokkailta tai muiltakaan toimijoiltaan.

– Ehdokassitoumuslomakkeissa ehdokkaat sitoutuvat toimimaan suvaitsevasti.

Niin kristillisdemokraatit kuin vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit edellyttävät ehdokkailta kirjallista sitoutumista. Pohjana on eduskunnan ryhmäjohtajien viime vuonna yhdessä allekirjoittama Euroopan poliittisten puolueiden peruskirja rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta.

– Kaikkien kristillisdemokraattien ehdokkaiden tulee sitoutua puolueen hyväksymään rasisimin vastaiseen peruskirjaan, sanoo puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Vasemmistoliitossa ehdokkaat sanoutuvat kirjallisesti irti rasismista ja syrjinnästä.

– Puoluehallituksemme on myös linjannut, että emme tekisi vaaliliittoja rasististen tahojen kanssa, puoluesihteeri Joonas Leppänen sanoo.

Vihreiden mielestä kaikkien ehdokkaiden ja kuntapäättäjien pitää sitoutua yksiselitteisesti vastustamaan rasismia ja vihapuhetta. Kyse on perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, jota kaikilta pitää edellyttää, vihreiden viestintäpäällikkö Henna Hakkarainen kertoo.

– Vihreiden ehdokassopimuksessa on kielletty syrjivät ja rasistiset teemat. Samaa pitäisi edellyttää kaikkien puolueiden ehdokkailta. Julkiset sitoumukset rasismin ja vihapuheen kitkemiseksi ovat tarpeen. Niiden voima nojaa kaikkien allekirjoittajien aitoon sitoutumiseen ja tahtoon laittaa piste syrjinnälle.

Myös SDP kannattaa julkisia sitoumuksia.

– Kyse on perustavaa laatua olevista ihmisoikeuksista, josta syystä asia on tärkeä tuoda esille jo ehdokasasetteluvaiheessa, puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo.

Slunga-Poutsalo: Määrittely vaikeaa

Perussuomalaiset ei vaadi ehdokkailtaan kirjallista sitoumusta rasismin vastustamiseen, vaikka perimmäinen ajatus on kaunis, kertoo puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

– Käytännössä olen huomannut, kentällä kun liikkuu, ihmisillä on niin eriävät näkemykset siitä, millainen puhe on kenenkin mielestä rasistista. Sen määritteleminen ensin, mikä on sallittua ja mikä ei, olisi tarpeen.

– Kun lähdetään Kehä III:n ulkopuolelle, niin keskustelutapa ja -tyylit ovat kovin erilaisia. Eri ihmisillä on eri ajatukset, mikä on rasistista puhetta ja mitä voi vitsillä heittää ja mitä ei.

Useat perussuomalaiset valtuutetut ovat tällä valtuustokaudella saaneet erilaisia sanktioita mm. asiattomista kommenteistaan sosiaalisessa mediassa. Elokuussa Espoon valtuuston ryhmäjohtajat sanoutuivat yhteisesti irti rasismista ja vihapuheesta. Taustalla oli espoolaisen perussuomalaisen luottamushenkilön esiintyminen sosiaalisessa mediassa.

Slunga-Poutsalon mukaan puolue aikoo luottaa kuitenkin siihen, että ehdokkaiden arvostelukyky pelaa.

– Kun ehdolle asettuvat ovat aikuisia ihmisiä, toivotaan että he osaavat käyttäytyä arvonsa mukaisesti.

[b_kansalainen]

Suvakit ovat löytäneet natsisymboliikkaa persujen mainoksesta. Kuinkas muutenkaan.
http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/tarkoitus-vain-vahinko-porin-persuilmoituksessa-hitler-symboliikkaa/

Porin perussuomalaiset kuohuttavat sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat löytäneet Porin perussuomalaisten julkaisemasta ilmoituksesta natsisymboliikkaa.

Keskustelijat = toimittajan suvakkikaverit

[Kulttuurirealisti]

– Tämä on nyt silkkaa sattumaa. Jaamme 88 ämpäriä sen takia, että voimme Porissa asettaa 88 ehdokasta eli 1,5 kertaa valtuutettujen määrän, joka on 59, sanoo Läntinen.

[vihapuhegeneraattori]

Itse aion ainakin vapaan ajan puitteissa olla PS:n vaalikojuilla "häiriköimässä". Muistutan jokaista potentiaalista äänestäjää persujen, erityisesti Soinin, lupauksista ennen vaaleja ja esitän kysymyksiä ehdokkaille.

Jos muita kiinnostuneita lähtee mukaan sabotoimaan PS:n vaalikampanjaa, ottakaa yhteys muhun. Suunnitellaan ne pääpointit mistä kannattaa muistuttaa ja ne vaikeat kysymykset ehdokkaille. Ja ehkä muutakin pientä sikaa, kuitenkin lain puitteissa.

Miksi teen näin? Koska PS ei toimi Soinilaisena. Uskon vakaasti että PS väki ei ikinä äänestä Soinia pois niin kauan kuin vaalimenestystä riittää, mutta jos kuntavaalit menevät penkin alle ja kansanedustajat ovat seuraavana tulilinjalla, Soinin penkki alkaa heilua.