Köyhyys

[Alkuasukas]

Terveydenhoitomenojen porrastaminen tarkoittaisi subvention lisäämistä eli menojen lisäämistä eli veronkorotustarvetta. Otetaanko vaihteeksi rikkailta vähän?

[Chew Bacca]

Ei politiikkaan tarvita enää yhtään paatosta vaan ratkaisuja. Oliko sinulla niitä?

Ajattelin että niitä voisi kerätä tähän ketjuun. Alkuasukkaiden ampuminen ja sijoitusten sosialisoiminen ei varmaankaan olisi kovin rakentava alku, mutta sitäkin on maailmalla kokeiltu.

Nälkäiset eläkeläiset voisivat vain kävellä Stockan herkkuun ja alkaa mättää. Ekat sata vietäisiin putkaan, seuraavat tuhat eivät enää mahtuisi.

Kommunismia ja anarkismia, se on toiminut aina hyvin.

Ajattelin aloittaa näistä.

Seuraavat kaikki ovatkin sitten sosialismia. Haluatko lukea vai skipataanko suoraan kliimaksiin?

[Alkuasukas]

Kommunismissa ja anarkismissa heikoimmilla on tapana kuolla ensimmäisenä. En näe sitä suurenakaan parannuksena.

[Impi Waara]

Ei politiikkaan tarvita enää yhtään paatosta vaan ratkaisuja. Oliko sinulla niitä?

Ajattelin että niitä voisi kerätä tähän ketjuun. Alkuasukkaiden ampuminen ja sijoitusten sosialisoiminen ei varmaankaan olisi kovin rakentava alku, mutta sitäkin on maailmalla kokeiltu.

Nälkäiset eläkeläiset voisivat vain kävellä Stockan herkkuun ja alkaa mättää. Ekat sata vietäisiin putkaan, seuraavat tuhat eivät enää mahtuisi.

Ihan hyvä idea, mutta... Suuri osa kurjimmista ei kävele enää ollenkaan tai max 10 metriä vuorokaudesta. Melkoinen osa asuu satojen kilometrien päässä Stoccan herkusta. Voiko esim. valtakirjalla valtuuttaa kävelevän työttömän puolestaan?   

[Impi Waara]

Suomesta on lähes kadonnut yhteisöllisyys, jolla Suomi räpiköi läpi sota-ajat ja sotakorvausten maksut. Noina aikona Alkkari olisi ollut se mustapörssin kauppias, joka keräsi massia toisten puutteella.

[Alkuasukas]

Joo, on. Verotuksen uudistaminen siten että painopiste on omaisuuden verottamisessa ja samalla pyritään poistamaan kulutukseen liittyvä verotus elikkä alv.

Miten ajattelit toteuttaa tämän käytännössä? Lähinnä omaisuuden verottamisen.

Suomesta on lähes kadonnut yhteisöllisyys, jolla Suomi räpiköi läpi sota-ajat ja sotakorvausten maksut. Noina aikona Alkkari olisi ollut se mustapörssin kauppias, joka keräsi massia toisten puutteella.

Todennäköisesti.

[Impi Waara]

Terveydenhoitomenojen porrastaminen tarkoittaisi subvention lisäämistä eli menojen lisäämistä eli veronkorotustarvetta. Otetaanko vaihteeksi rikkailta vähän?

Ainahan rikkailta otetaan vähän suhteessa siihen, mitä köyhimmiltä. Onhan se toki suuri vääryys, että jää pari kympin erikoiskahvikupposta juomatta, kun monisairas saa elintärkeät lääkkeensä.

Nyt kuulisin mielelläni Alkkarin ehdotuksia siitä miten tulisi menetellä, jotta ongelma ratkeaa sivistysvaltiossa.

[dothefake]

Oletko pikavippialalla? Sopisit sinne hyvin. Tarkoitan siis jäsen Alkuasukasta.

[Alkuasukas]

Ainahan rikkailta otetaan vähän suhteessa siihen, mitä köyhimmiltä.

Päin vastoin, rikkailta otetaan enemmän niin suhteellisesti (vero%) kuin määrällisestikin (€).

Nyt kuulisin mielelläni Alkkarin ehdotuksia siitä miten tulisi menetellä, jotta ongelma ratkeaa sivistysvaltiossa.

Pitäisi keskittyä rikkauden lisäämiseen, ei kurjuuden jakamiseen.

Oletko pikavippialalla? Sopisit sinne hyvin. Tarkoitan siis jäsen Alkuasukasta.

On minulla sinnekin sijoituksia. Joku tarvitsee rahaa aina.

[Golimar]

Toistan itseäni mutta Suomen ongelmat ovat EU, €, haittamaahanmuutto, kaksi kertaa liian suuri julkinen sektori, tulonsiirrot jotka valuvat veroparatiisiyhtiöille. Kun nuo Suomea tuhoavat hirvitykset saadaan kuriin niin köyhyysongelmakin ratkeaa tai ainakin köyhyys vähenee, verotuksen kiristämisellä ongelmat vain kasvavat koska mädät poliitikot vain syytävät lisää rahaa noihin hirvityksiin.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/08/31/mita-maksaa/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/07/12/maahanmuutto-ja-velkaantuminen-tuhoavat-suomen/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/01/05/olisiko-jo-aika-tunnustaa-etta-maahanmuuttajat-saavat-enemman-ja-nopeammin/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/12/13/lobbarit-saalistajat-ja-kannustinloukut/

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/veroeurojen-kaytto/

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/

http://www.velkakello.fi/

[Impi Waara]

Rikkauden lisääntymiseen ja varallisuuden kertymiseen varakkaille on jo keskitytty. Köyhimmät näkee edelleen nälkää.

Alkkari ei todennäköisesti ole eläissään tehnyt mitään epäitsekästä, epäilen ma.

[Alkuasukas]

Toistan itseäni mutta Suomen ongelmat ovat EU, €, haittamaahanmuutto, kaksi kertaa liian suuri julkinen sektori, tulonsiirrot jotka valuvat veroparatiisiyhtiöille.

Tuosta tulee oikeastaan tuplahaitta joka purkautuisi kun julkisen sektorin työntekijät saataisiin oikeisin töihin ja nettomaksajiksi. En toistaiseksi pidä EU:ta ongelmana, saatiin ne hommat kustua itse 90-luvullakin. Ja ennen sitä. EU:sta voisi nyppiä rusinat pullasta, on meidän puupääpoliitikkojen idea leikkiä mallioppilasta. Miten luulet että stubelot ja muut toimisivat jos oltaisiin itsenäisiäja markka käytössä? D-vitamiinia syötäisiin joka välissä "kun on pakko".

Suomella ei ole montaa ongelmaa joita ei voisi ratkaista EU:ssa oltaessakin. Rajat voidaan sulkea, verotusta säätää jne.

[Raksa_Mies]

Toistan itseäni mutta Suomen ongelmat ovat EU, €, haittamaahanmuutto, kaksi kertaa liian suuri julkinen sektori, tulonsiirrot jotka valuvat veroparatiisiyhtiöille. Kun nuo Suomea tuhoavat hirvitykset saadaan kuriin niin köyhyysongelmakin ratkeaa tai ainakin köyhyys vähenee, verotuksen kiristämisellä ongelmat vain kasvavat koska mädät poliitikot vain syytävät lisää rahaa noihin hirvityksiin.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/08/31/mita-maksaa/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/07/12/maahanmuutto-ja-velkaantuminen-tuhoavat-suomen/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/01/05/olisiko-jo-aika-tunnustaa-etta-maahanmuuttajat-saavat-enemman-ja-nopeammin/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/12/13/lobbarit-saalistajat-ja-kannustinloukut/

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/veroeurojen-kaytto/

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/

http://www.velkakello.fi/

Ehkei nyt kuitenkaan julkisella sektorilla ole ihan niin paljon liikaa...

Mitä muuten tarkoitat tulonsiirroilla veroparatiisiyhtiöille?

[Alkuasukas]

Verotuksen alentaminen olisi ensimmäinen keino. Yritysverot voisi laskea 10% tuntumaan, samoin alvin. Tuloverotukseen muutos niin että on tasavero 15% sekä palkka- että pääomatuloille. Näin saataisiin köyhyyttä ehkäistyä.

[dothefake]

En sano, että Alkuasukas omaa vastenmielisiä asenteita ja on täysin tunnekylmä, mutta tunnen muutamia kaltaisiaan, enkä halua olla missään tekemissä heidän kanssaan.

[Tabula Rasa]

Pitäisi keskittyä rikkauden lisäämiseen, ei kurjuuden jakamiseen.

Matut pihalle siis. Yksinkertainen huoltosuhdelasku. Lisää kakunsyöjiä, vähemmän leipojia suhteessa tarkoittaa vähemmän kaikille. Vahvaa protektionismia. Jos isot yritykset haluavat vapaata liikkuvuutta, siitä tulee maksaa kaikkien ongelmien verran. Jos taas se ei olekaan niin välttämätöntä niin lait joilla vierastyöläisiä voi palkata vain suomalaisia kovemmalla palkalla töihin(poislukien maatalouden työväkivaltaiset alat). Kun ulkkarit tekevät suomalaisia kovemmalla palkalla ja suomalaiset saadaan töihin normaalein palkoin, ongelma korjaantuu itsestään. Vaatii toki rajavalvontaa ja todellista puuttumista harmaaseen talouteen.

[Raksa_Mies]

Verotuksen alentaminen olisi ensimmäinen keino. Yritysverot voisi laskea 10% tuntumaan, samoin alvin. Tuloverotukseen muutos niin että on tasavero 15% sekä palkka- että pääomatuloille. Näin saataisiin köyhyyttä ehkäistyä.

No eihän tuossa häviäisi kuin muutaman kymmenen miljardia verotiuloja. Toki talouden vilkastuminen tasaisi tuota hieman. Ehkäpä Alkuasukas heittelet noita lukujasi ja muutoinkin näitä viestejäsi puhtaasti omista lähtökohdistasi?

[Ernst]

HS:kin osallistuu keskusteluun köyhyydestä.

Seitsemän vuotta ilman tuloja – köyhyys uuvuttaa ja tekee tyhmäksi, sanoo varattomana elävä Jyri Hovila
Köyhyydestä puhuvat yhteiskunnassa usein muut kuin köyhät itse. HS kertoo siksi yhden tarinan siitä, miltä varattomuus tuntuu. Kerro meille, mitä muuta se on.

Koko juttu:

http://www.hs.fi/kaupunki/a1476585705814?jako=212fc6922b35af1f8bdc38220911e9af&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage

[Golimar]

Toistan itseäni mutta Suomen ongelmat ovat EU, €, haittamaahanmuutto, kaksi kertaa liian suuri julkinen sektori, tulonsiirrot jotka valuvat veroparatiisiyhtiöille. Kun nuo Suomea tuhoavat hirvitykset saadaan kuriin niin köyhyysongelmakin ratkeaa tai ainakin köyhyys vähenee, verotuksen kiristämisellä ongelmat vain kasvavat koska mädät poliitikot vain syytävät lisää rahaa noihin hirvityksiin.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/08/31/mita-maksaa/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/07/12/maahanmuutto-ja-velkaantuminen-tuhoavat-suomen/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/01/05/olisiko-jo-aika-tunnustaa-etta-maahanmuuttajat-saavat-enemman-ja-nopeammin/

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/12/13/lobbarit-saalistajat-ja-kannustinloukut/

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/veroeurojen-kaytto/

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/

http://www.velkakello.fi/

Ehkei nyt kuitenkaan julkisella sektorilla ole ihan niin paljon liikaa...

Mitä muuten tarkoitat tulonsiirroilla veroparatiisiyhtiöille?

Esimerkiksi asumistuki menee suoraan vuora-asuntoyhtiöille ja samoin Kelan rahaa menee terveydenhuollon alalla toimiville yhtiöille.

Huima kasvu: asumistuen käyttö vuodessa +22,8 %

Yleisen asumistuen käyttö on kasvanut vuodessa 22,8 prosenttia, osoittaa Kelan julkistama asumistukien kuukausitilasto.

Yleistä asumistukea maksettiin maaliskuussa 89,51 miljoonaa euroa, mikä on 22,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Helmikuusta kasvua oli 0,2 prosenttia.

Yleisen asumistuen saajia oli yhteensä 256 742. Tämä on 17,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 maaliskuussa.

http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/huima-kasvu-asumistuen-kaytto-vuodessa-22-8-6541283

Maksetun asumistuen määrä kaksinkertaistunut 10 vuodessa – "Paisuttanee vuokriakin"

Kelan maksaman asumistuen piirissä oli Suomessa noin 820 000 ihmistä vuoden 2015 lopussa. Yhteensä heille maksettiin tukea 1,7 miljardia euroa, mikä on peräti 13,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan asumistuki vie tulevina vuosina yhä suuremman osan valtion budjetista.

– Asumistukien määrä paisuu yhä, ensi vuonna ylittymässä kaksi miljardia. Paisuttanee osaltaan vuokriakin, Lehtinen twiittasi.

Kelan tilastoista ja valtion vuoden 2017 talousarvioehdotuksesta koottu ennuste näyttää, että vuonna 2017 asumistukea maksettaisiin jo yli 2 miljardia euroa. Esimerkiksi vuosina 2006–2008 asumistukea maksettiin yhteensä noin miljardi euroa vuodessa.

Moni taloustuntija on varoittanut asumistuen vaikutuksesta erityisesti pääkaupunkiseudun vuokratasoon. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka (kesk.) on jopa ehdottanut vuokratason jäädyttämistä. Ehdotukset julkisten toimijoiden puuttumisesta vuokramarkkinoihin ovat saaneet VATT:n erikoistutkija Tuukka Saarimaalta tylyn tuomion.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/425633-maksetun-asumistuen-maara-kaksinkertaistunut-10-vuodessa-paisuttanee-vuokriakin

Satosta on myyty valtaosa ulkomaille – nyt ruotsalaiset ostoksilla

Ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö Fastighets AB Balder on ilmoittanut hankkivansa 22,9 prosentin lisäosuuden Saton ulkona olevista osakkeista.

Balder ostaa osakkeet Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta. Kaupan jälkeen Balderin omistusosuus Saton osakkeista nousee 53,3 prosenttiin. Varma ei omista enää Satoa.

Balder on pörssilistattu kiinteistösijoitusyhtiö, joka tarjoaa toimitiloja ja asuntoja eri asiakasryhmille tukeutuen paikalliseen läsnäoloon. Balderin kiinteistöomaisuus oli vuoden 2015 syyskuun lopussa 39,9 miljardia Ruotsin kruunua.

Balderin osake on listattu Tukholman pörssiin.

Vuoden 2015 tammikuu-syyskuu osavuosikatsauksen mukaan Balder omistaa 466 kiinteistöä, 2 750 kaupallista tilaa ja 14 380 asuntoa.

Viime huhtikuussa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti myyneensä Balderille omistamansa SATOn osakkeet, yhteensä 16,1 prosenttia.

Noin 1,5 vuotta sitten Varma myi 50 prosenttia omistamistaan Saton osakkeista hollantilaiselle eläkesijoittaja APG:lle.

Tuoreimman kaupan myötä Saton omistuksesta on 76,1 prosenttia ulkomailla.

Isoimpia Saton kotimaisia omistajia ovat Työeläkevakuutusyhtiö Elo (12,9 %) ja Valtion Eläkerahasto (5,0 %).

http://www.rakennuslehti.fi/2015/12/satosta-on-myyty-valtaosa-ulkomaille-nyt-ruotsalaiset-ostoksilla/

SATOn (alkujaan Sosiaalinen asuntotuotanto) liikevaihto viime vuonna oli 312,3 miljoonaa euroa ja voitto ennen veroja 152,2 miljoonaa euroa eli 49 % liikevaihdosta. Voiton määrä tarkoittaa, että SATO olisi voitollinen vaikka se puolittaisi kaikki vuokransa.

Kun vuokrat jaetaan vapaitten asuntojen vuokriin ja arava-rajoitteisiin vuokriin nähdään, että arava-rajoitteiset on hinnoiteltu täysin samalla tavalla.
Kun vuokrat jaetaan vapaitten asuntojen ja arava-rajoitteisiin vuokriin nähdään, että arava-rajoitteiset on hinnoiteltu samalla tavalla (voitto-% molemmilla 16,8). VVO:lla rajoituksia enemmän ja siksi se häviää ahneudessa SATOlle. Mutta täältä tullaan. Sitä mukaa kun rajoitukset poistuvat, vuokria korotetaan ja voitot räjähtävät silmille. VVO luvut eivät täsmää, eikä se ole kirjannut arvonmuutosta tulokseen.
VVO:n (alkujaan Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO) liikevaihto vuonna 2014 oli 367,9 miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja vuonna 2014 oli 90,3 miljoonaa euroa eli 25 % liikevaihdosta.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/

Päätyvätkö rahat veroparatiisiin? - Terveysyritysten veroeurojen reitit kiinnostavat kuntia
Kunnat ovat yhä kiinnostuneempia yksityisten terveyspalveluyritysten verojen maksusta. Kunnat herätti viime vuosien kohu Mehiläisen ja Terveystalon väitetyistä verokikkailuista.

Yksityisten terveyspalveluyritysten verojen maksaminen eli niin sanottu verojalanjälki kiinnostaa palveluita ostavia kuntia. Julkisia hankintoja ohjaava laki ei kuitenkaan salli, että palvelun tarjoaja valittaisiin sen perusteella, kuka yrityksen omistaa tai minne se maksaa veronsa.

Yksityisten terveyspaveluyritysten maksamat verot nousivat julkiseen keskusteluun vajaat kaksi vuotta sitten.

Tuolloin tuli ilmi, että terveysalalla toimiva Mehiläinen-konserni oli maksanut liikevoitostaan veroja häviävän vähän. Tämä onnistui verosuunnittelun avulla, mikä on täysin laillista. Monet silti miettivät, onko toiminta moraalisesti oikein.

- Täytyy aina muistaa, että yhteisövero on yksi asia, joku tietty tilikausi on yksi asia. Mutta on tosi tärkeää, että käydään keskustelua laajasti Suomessa, mitä yritykset ja myös yhteisöt maksavat veroja kaiken kaikkiaan Suomeen, sanoo Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl.

Vuonna 2010 Mehiläinen teki liikevoittoa 34,6 miljoonaa euroa, josta se maksoi yhteisöveroa 365 000 euroa. Seuraavana vuonna voittoa tuli 30,5 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa maksettiin 600 000 euroa.

Viime vuonna liikevoitto oli 27,2 miljoonaa euroa ja maksettu yhteisöveron määrä oli 1,7 miljoonaa euroa.

http://yle.fi/uutiset/3-6828840

Sähkön siirtohintojen rajuista nostoista päättäneen verkkoyhtiön Carunan omistukset kulkevat Alankomaiden kautta. Yhtiö on rakentanut miljardien eurojen lainaketjun, jonka vuoksi se ei juuri maksa yhteisöveroja Suomessa.

Suurista hinnankorotuksista siirtohintoihin ilmoittaneen sähköverkkoyhtiö Carunan omistukset ja rahavirrat kulkevat veroparatiisissa toimivan holdingyhtiön kautta.

Yhtiön liikevoitto oli vuonna 2014 yli 50 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa Caruna maksoi liikevoitosta vain 1,6 prosenttia eli vähän yli 800 000 euroa.

Samana vuotena Carunan Suomen-holdingyhtiö maksoi useita kymmeniä miljoonia euroja Alankomaihin konsernin sisäisiä lainoja, mikä vaikuttaa verojen maksuun Suomessa.

Kuluttajat saivat perjantaina huonoja uutisia , kun useat sähköverkkoyhtiöt kertoivat nostavansa sähkön siirtohintoja. Korkeimmat korotukset asiakkailleen tarjoili juuri Suomen suurin verkkoyhtiö Caruna, jonka hinnat nousevat enimmillään jopa 30 prosenttia.

Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen kommentoi Ylelle hinnankorotuksia investointitarpeella.

– Yhtiö investoi verkkoihin 200 miljoonaa euroa useampien vuosien ajan, sanoi Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen.

Carunan omisti vuoteen 2014 saakka valtionyhtiö Fortum, joka päätti kuitenkin luopua sähköverkoistaan. Uudeksi omistajaksi löytyi kaksi kansainvälistä sijoitusyhtiötä sekä julkisen sektorin eläkelaitos Keva ja yksityinen eläkeyhtiö Elo. Omistuksista valtaosa eli 80 prosenttia on ulkomaisten sijoittajien hallussa.

Yle kävi läpi Carunan Suomen- ja Alankomaiden-yhtiöiden tilinpäätöksiä sekä lainasopimuksia. Carunan Suomen-yhtiöt ovat ottaneet omistajiltaan lainaa yli miljardia euroa. Suomen-yhtiö maksoi vuonna 2014 lainojen lyhennyksiä saman konsernin yrityksille eli alankomaalaiselle holdingyhtiöille noin 76 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 varsinaista liiketoimintaa harjoittavan Caruna Oy:n liikevoitto oli 50,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätössiirtojen sekä rahoituskulujen jälkeen Carunan tilikauden tulos oli kuitenkin 7,6 miljoonaa euroa tappiollinen.

Yhteisöveroa Caruna maksoi vuonna 2014 verohallinnon julkisten tilastojen mukaan 822 000 euroa eli 1,6 prosenttia liikevoitosta.

Jo edellisen omistajan eli Fortumin aikana yhtiö maksoi varsin vähän yhteisöveroja konsernin sisäisten siirtojen vuoksi. Fortumin kohdalla sisäiset rahasiirrot tapahtuivat kuitenkin suomalaisten yhtiöiden välillä.

Konsernilainoilla kova korkoprosentti

Carunan alankomaalaisen holding- eli omaisuudenhoitoyhtiön tilinpäätöksessä vuodelta 2014 on listattu osa konsernin sisäisistä lainoista.

Maaliskuussa 2013 alankomaalainen yhtiö myönsi 150 000 euron lainan samaan konserniin kuuluvalle suomalaiselle yhtiölle. Lainan koroksi on sovittu 5,33 prosenttia sekä euribor-viitekorko.

Carunan talousjohtajan Jyrki Tammivuoren mukaan omistusten keskittäminen Alankomaihin oli omistajien tahto.
Joulukuussa 2013 alankomaalainen Suomi Power B.V. oli kuitenkin myöntänyt vielä suuremman eli 972 miljoonan euron lainan suomalaiselle yhtiölle. Tässä lainassa korkotasoksi on sovittu 8,5 prosenttia.

Lain mukaan konsernin sisäisissä lainoissa on noudatettava niin sanottua siirtohinnoitteluperiaatetta. Tämän periaatteen mukaan konsernin sisäisistä lainoista ei saa periä markkinatasoa merkittävästi korkeampaa korkoa.

Onko Caruna pyytänyt tästä verottajalta ennakkopäätöstä, Carunan talousjohtaja Jyrki Tammivuori?

– Emme ole pyytäneet ennakkopäätöstä asiasta, mutta verottajan kanssa on asiasta keskusteltu, Tammivuori sanoo.

Konsernin sisäisten lainojen avulla yhtiö pystyy siirtämään varojaan korkeamman verotuksen maasta eli tässä tapauksessa Suomesta Alankomaihin, jossa verotus on selvästi alhaisempaa.

Carunan talousjohtajan Jyrki Tammivuoren mukaan omistusten keskittäminen Alankomaihin oli omistajien tahto.

– Meidän omistajina on ulkomaalaisia infrastruktuurisijoittajia sekä suomalaisia eläkevakuuttajia, ja se että omistetaan ulkomailta holdingyhtiön kautta on normaali käytäntö tämän tyyppisessä järjestelyssä, Tammivuori sanoo.

Pidättekö Carunaa hyvänä yrityskansalaisena ja veronmaksajana?

– Kyllä pidän.

Carunan toiminta ei ole laitonta. Yrityksillä on oikeus käyttää lain suomia mahdollisuuksia verotuksen tason minimoimiseksi.

Alankomaita on arvosteltu verosuunnittelun mahdollistamisesta

Euroopan unioni on puuttunut viime vuosina yritysten tekemään verosuunnitteluun. Euroopan komissio on arvioinut, että laiton veronkierto ja laillinen verosuunnittelu aiheuttavat EU:n jäsenmaille vuosittain 1000 miljardin euron veromenetykset.

Komissio onkin puuttunut verosopimuksiin, joita suuret kansainväliset yritykset ovat solmimeet jäsenmaiden kanssa. Lokakuussa 2015 komissio vaati, että Alankomaat perii kahvilaketju Starbucksilta 20–30 miljoonaa euroa lisää veroja, joita yhtiö on välttynyt maksamasta.

Myös muut suuryritykset, kuten autonvalmistaja Fiat, ovat saaneet vaateita maksaa lisää veroja.

– Keinotekoisesti yritysten maksamia veroja vähentävät verotuspäätökset ovat vastoin EU:n valtionapusääntöjä. Tällaiset päätökset ovat laittomia, kommentoi EU:n kilpailuasioista vastaava komissaari Margrethe Vestager verosuunnittelua lokakuussa 2015.

http://yle.fi/uutiset/3-8638094

[Golimar]

Leipäjonoissa yhä enemmän nuoria lapsiperheitä

Leipäjonot liitetään usein erheellisesti laitapuolen kulkijoihin, joita kuitenkin on ruokajakelujen asiakkaista vain pieni osa.

Syksyisin apua tarvitsevien määrää nostavat opiskelijat. Heidän lisäkseen asiakkaina on hyvin paljon nuoria perheitä, työttömiä ja yleensäkin pienituloisia, joiden toimeentulo on käynyt monien poliittisten päätösten ja leikkausten jälkeen yhä niukemmaksi.

–  Asiakkaiden määrä on lisääntynyt aivan viime aikoinakin. Meillä käy 130  –  140 asiakasta joka kerta, kun heidän määränsä vielä jokin aika sitten oli ehkä 120, ruokapalveluvastaava Aila Tiilikka Joensuun helluntaiseurakunnasta kertoo.

– Niin sanottuja laitapuolen kulkijoita on muutamia.

Helluntaiseurakunnan ruokajakelu on joka perjantai helluntaikirkolla osoitteessa Niinivaarantie 26 alkaen kello 13.30. Harri Hirvonen (kuvassa) oli jakamassa ruokaa helluntaikirkolla viime perjantaina.

Joensuun vapaaseurakunta jakaa elintarvikkeita joka maanantai, keskiviikko ja perjantai kello 12.30 Utran puukoululla osoitteessa Utrantie 91.

Ruokajakelua ylläpitää myös Joensuun ortodoksinen seurakunta. Se jakaa kerran kuussa PKO:lta saamiaan ruokakasseja ortodoksisella seurakuntasalilla osoitteessa Kirkkokatu 32, jossa olevaan jakelupisteeseen on sisäänkäynti Sairaalakadun puoleisesta päädystä.

Viimeksi ruokakasseja jaettiin viime perjantaina kello 9 alkaen. Seuraavat jakelupäivät ovat 11. marraskuuta ja 16. joulukuuta samasta kellonajasta lähtien.

Evankelisluterilaisista seurakunnista ruokakassien jakelua järjestää Pyhäselän seurakunta Reijolan seurakuntatalolla osoitteessa Santerintie 11 sekä Lahjanpuiston kerhohuoneella osoitteessa Lahjantie 10 parillisten viikkojen perjantaina kello 14. Näihin ruokajakeluihin pyydetään ottamaan oma kassi mukaan.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/119800-leipajonoissa-yha-enemman-nuoria-lapsiperheita

Tuossa on aika hyvin kiteytetty tilanne Suomessa.

Näinpä, käytännössähän Suomessa on nykyisessä tilanteessa varaa tehdä lapsia vain jos jokin näistä osuu:

a) molemmilla vanhemmilla on taloudellisesti asiat aivan vitun moitteettomasti, eli niin paljon löysää että lapsi tai lapset pitää yhtälön vielä kasassa

b) matu-perhe, joka voi sossusta hakea harkinnanvaraisina tukina mitä huvittaa, ja mitään laskuja ei tarvitse itse maksaa

c) "nyt vaan on pakko lisääntyä" ja köyhäillään ja kärsitään sitten koko perheen voimin ja eletään kädestä suuhun

Musta tuntuu että tämä on hieman sellainen vaiettu asia nykypäivän Suomessa, johon ei ole kunnolla havahduttu. Eli ihan tavallisia suomalaisia nuoria pariskuntia, joista ainakin toinen on töissä, ja jotka haluaisivat lapsen mutta kun se yhtälö ei vaan toimi. Pätee erityisesti PK- seudulla.

Miettikää millaiset lisääntymistalkoot saataisiin aikaiseksi ihan vaan oikeille suomalaisille (ja siinä ohessa matuille) jos nämä irakilaisten miesten syömät rahat käytettäisiin vaikkapa vitun isoihin lapsilisiin tai muuhun konkreettiseen. Ja näistä sentään kasvaisi tulevaisuudessa ihan veronmaksajiakin, toisin kuin matujen lisääntymisestä.

Eikö olisikin hieman loogisempaa ja mielekkäämpää jos suvakit kohdistaisivat hoivaviettiään lapsiin (vaikka sitten kaiken rotuisiin) eikä kolmekymppisiin irakilaisiin ammattisotilaisiin?

http://murobbs.muropaketti.com/threads/kulttuurin-rikastuminen.492893/page-6923#post-1717992364

[Alkuasukas]

Verotuksen alentaminen olisi ensimmäinen keino. Yritysverot voisi laskea 10% tuntumaan, samoin alvin. Tuloverotukseen muutos niin että on tasavero 15% sekä palkka- että pääomatuloille. Näin saataisiin köyhyyttä ehkäistyä.

No eihän tuossa häviäisi kuin muutaman kymmenen miljardia verotiuloja. Toki talouden vilkastuminen tasaisi tuota hieman. Ehkäpä Alkuasukas heittelet noita lukujasi ja muutoinkin näitä viestejäsi puhtaasti omista lähtökohdistasi?

En suinkaan, oma efektiivinen veroasteeni on jossain 10% luokassa.

Yhteisöveron tuotto pyörii 20% veroasteella noin 4 miljardissa. Jos vero puolitetaan niin dynaamiset vaikutukset kompensoisivat veromenetyksestä ehkä puolet, joten verotulomenetys olisi 1 miljardi.

Muut verot sitten, olen lähtökohtaisesti sitä mieltä että on typerää verottaa kaikki ensin tappiin ja sitten jakaa merkittävä osuus takaisin avustuksina ja tulonsiirtoina. Olikos se nyt 500 000 lapsiperhettä kun nostaa asumistukea?

Ostovoima meillä on länsimaiden paskin. Aamukahvirautalankalaskelma Pertti Perusinsinööristä:

Pertin liksa on 3000€. Pertin työnantaja maksaa Pertin työpanoksesta sivukuluineen 4200€. Käteen Pertti saa 2000€. Kun Pertti menee kauppaan ja ostelee niin veroton ostovoima on 1600€. Pertin ostovoima on siis enää 38% siitä mitä työnantaja maksoin. Valtio vetäisi välistä 2600€. Paitsi jos Pertti ostaa auton ja paljon bensaa, silloin ostovoima jää johonkin tonnin pintaan.

[Raksa_Mies]

Verotuksen alentaminen olisi ensimmäinen keino. Yritysverot voisi laskea 10% tuntumaan, samoin alvin. Tuloverotukseen muutos niin että on tasavero 15% sekä palkka- että pääomatuloille. Näin saataisiin köyhyyttä ehkäistyä.

No eihän tuossa häviäisi kuin muutaman kymmenen miljardia verotiuloja. Toki talouden vilkastuminen tasaisi tuota hieman. Ehkäpä Alkuasukas heittelet noita lukujasi ja muutoinkin näitä viestejäsi puhtaasti omista lähtökohdistasi?

En suinkaan, oma efektiivinen veroasteeni on jossain 10% luokassa.

Yhteisöveron tuotto pyörii 20% veroasteella noin 4 miljardissa. Jos vero puolitetaan niin dynaamiset vaikutukset kompensoisivat veromenetyksestä ehkä puolet, joten verotulomenetys olisi 1 miljardi.

Muut verot sitten, olen lähtökohtaisesti sitä mieltä että on typerää verottaa kaikki ensin tappiin ja sitten jakaa merkittävä osuus takaisin avustuksina ja tulonsiirtoina. Olikos se nyt 500 000 lapsiperhettä kun nostaa asumistukea?

Ostovoima meillä on länsimaiden paskin. Aamukahvirautalankalaskelma Pertti Perusinsinööristä:

Pertin liksa on 3000€. Pertin työnantaja maksaa Pertin työpanoksesta sivukuluineen 4200€. Käteen Pertti saa 2000€. Kun Pertti menee kauppaan ja ostelee niin veroton ostovoima on 1600€. Pertin ostovoima on siis enää 38% siitä mitä työnantaja maksoin. Valtio vetäisi välistä 2600€. Paitsi jos Pertti ostaa auton ja paljon bensaa, silloin ostovoima jää johonkin tonnin pintaan.

Kyllä kyllä. Kokonaisveroaste on aivan liian korkea. Kuitenkin olisit pelkästään valtion verotuloja karsimassa reilusti yli 10 miljardia. Kuntien menetyksistä puhumattakaan.
Sen Pertin tilanne ei muuten ole aivan noin paha kuin esitit mutta lähelle sitä.

Olitko muuten yrittäjä; muistanko oikein?

[Alkuasukas]

Yrittäjä joo. Onneksi, on edes jotain mahdollisuuksia säätää tulotasoaan ja eläkkeitään.

Valtion verotulo on kansalaisen veromeno. En pidä pahana että niitä alennetaan. Pertsan esimerkki oli rautalankaversio, ei heitä todellisesta kuitenkaan merkittävästi.

[Chew Bacca]

Tämä verokeskustelu on kiistämättä relevanttia, mutta verot päätetään eduskunnassa ja eduskuntaan päästään vaaleissa, valehtelemalla sitä mitä äänestäjät haluavat uskoa. On lapsenomaista uskoa että äänestämällä voisi muuttaa verotusta suuntaan joka vähentäisi köyhyyttä. Toiseen suuntaan onnistuu kyllä, ja rikkaat äänestävät aina. Lisäksi, kuten vihjasin, joka ikisellä hallituksella itsenäisyyden aikana on ollut käytettävissään kaikki tarpeellinen data, yhtälöt ja laskutaitoisia ihmisiä. Jos köyhyys voitaisiin poistaa politiikalla ja verotuksella, se olisi jo poistettu. Mutta tuloerot ja joidenkin vähäosaisuus on luonnonlaki. Mikään mahti maailmassa ei poista köyhyyttä kokonaan. Suomessa köyhyys on suhteellista ja näkyy monen sukupolven mahdollisuuksien puutteena. Köyhyyden poistaminen ei ole minkäänlainen reaalinen tavoite politiikassa, eikä siihen oikeasti pyritäkään. Laitetaan vain paksummin laastaria, eli lisää tulonsiirtoja. Koulutuksen de facto ilmaisuus ei ole poistanut köyhyyttä, vaan tehnyt köyhistä paremmin koulutettuja (keskimäärin; toki köyhyys ja koulutuksen puute edelleenkin korteloivat). Kun köyhyys jatkuu tulonsiirroista huolimatta, syntyy tilanne jossa tulonsiirrot ovat vain yksi legitiimi elinkeino siinä missä bussikuskin tai vaiheompelijan työ. Köyhien alueilla sossupummi on vain ammatti muiden joukossa, ja aika houkutteleva peruskoulu-dropoutin näkövinkkelistä.

Mitä köyhä voi nyt, 2016, tehdä ettei olisi enää köyhä, ja ettei lapsensa olisi köyhä? Äänestäminen on yksi tapa, mutta yhtä paljon tuloksia syntyy lottoamalla.

[Alkuasukas]

Valtaosa suomalaisista kuuluu johonkin työehtosopimukseen joten puheet ilmaisista harjoittelijoista on ihan kukkua. Ja sellaista ei ole kuin yrittäjävähennys.

[dothefake]

Oletko kuullut, että työtön voidaan pakottaa harjoitteluun 9 eurolla päivässä. Se menee helposti jo matkakuluihin. Ja ei maksa työnantajalle mitään. Ilmainen? Ihan kukkua!!!

[Alkuasukas]

On lukuisia erillaisia yrittäjyyteen liittyviä verotuksellisia vähennyksiä sekä tukia. Käytännössä valtaosa suomen yrityksistä pyörii erillaisten aluetukien sekä EU-pohjaisten rahoitusten varassa. Tuotekehittely ja tutkimus tehdään ilmaiseksi, vientiinkin löytyy omat tukensa.

  Kaverit kerto Esson baarissa?

Ei tämä olekaan yrittäjyysketju, väittikö joku? Yrittäjyys voi olla ratkaisu köyhyyteen, juuri muita ratkaisuja en ole nähnyt ketjussa tarjottavan.

[Chew Bacca]

Ja yrittäjyys ei ole vastaus, vaikka kuinka väität. Yrittäjiä on paljon, väittäisin jopa että koko kansan vähänkin elinkelpoiset potentiaaliset yrittäjät (eli ne joilla on taito, tieto, rahoitus ja riskinottokyky) ovat jo yrittäjiä. Uusia tulee niistä joilla on siihen mahdollisuudet.  Lopuilla lukee otsassa isolla LUOTTOTAPPIO. Kaikista ei ole yrittäjiksi, senhän halusit kuulla? Eikö se ole ihan itsestään selvä asia?

Kenelle miljoona uutta ravintolanpitäjää, kynsistudiota, pärekoritukkukauppiasta, härvelimaahantuojaa ja polkupyöräruokalähettiä palvelunsa myy? Mitkä ovat alat joilla NYT köyhyydestä kärsivä työlistyy, tienaa ja työllistää? Älä panttaa ja vihjaile, muuten alkaa olla vaikea uskoa teoreettiseen yrittäjyyteesi. Toisaalta miksi jakaisit menestyksen avaimia netissä, kun köyhyys kuitenkin viime kädessä palvelee työnantajapuolta. Netissä jokainen on bisnesmies. Henkselit paukkuu, leipäjono kulkee

[Alkuasukas]

Nykyiset köyhät pysyvät köyhinä niin kauan kunnes pääsevät töihin. Jos eivät pääse niin sitten pysyvät köyhinä. Tulevaa köyhyyttä ehkäistään verotuksen muutoksella ja työelämän rakenteita keventämällä.

[Chew Bacca]

http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224503-yrittajat-eivat-kelpaa-s-pankin-asiakkaiksi

Jätän vain tämän tähän. Yhden hengen nyrkkipajat eivät kelpaa pankille edes asiakkaiksi.