Voiko tiedekin olla rasistista?

[Mietiskeliä]

Veikkauksia kauonko kestää, että kirjoitus poistetaan?

http://sakarirajamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224517-voiko-tiedekin-olla-rasistista

"Kirjoituksen alustukseksi kerrottakoon, että kirjoitin jokin aika sitten kirjoituksen otsikolla Onko matematiikkakin rasistista? Kirjoituksessani kyselin suvaitsevaistolta, että jos kaikkessa maahanmuuttokriittisyydessä nähdään rasismia, niin onko myös matemaatiikka rasistista? Sillä pelkästään jo se, että osaa laskea riittää kriittiseen suhtautumiseen maahanmuuttoa kohtaan. Kirjoituksen jälkeen on selvinnyt, että Carl Haglund on paheksunut perussuomalaisten ehdotusta teettää maahanmuuton kustannuksista puolueeton tutkimus. Tämä siitäkin huolimatta, että hanen mukaansa Suomen talous hyötyy myös humanitaarisesta maahanmuutosta. Myös Paavo Turhanmäki on julkisesti paheksunut maahanmuuton kustannusten laskemista. Ruotsissa matematiikka on rasistista kuulemma silloin, kun ruotsidemokraatit esittävät laskelmiaan maahanmuuton kuluista.

Jos matematiikasta,lastenvaatteista,karamellipapereista ja nyt viimeisimpänä raiskaustilaistoista on löydetty rasismia, niin on relevanttia kysyä voisiko sitä lyötyä myös tieteestä? Rasismi usein nimittäin liitetään rotujen välisiin älykkyyserojen uskomiseen. Näin on todennut selvin sanoin ainakin Suomen Kuvalehti. Lisäksi en tiedä ainuttakaan nk. suvaitsevaista joka uskoisi rotujen välisiin älykkyyseroihin, vaikka muista ihmisistä tälläisiä henkilöitä löytyy vaikka millä mitalla. On siis selvää, että tälläisin uskominen on suvaitsevaiston ideologian vastaistaista, eli rasismia. Kuitenkin on olemassa paljon tutkimuksia, joiden mukaan ihmisroilla olisi geneettisiä eroja älykkyydessä. Minun kysymykseni suvaitsevaistolle on, ovatko nämä tutkimustulokset rasistista tiedettä?

Nykyisin kristinusko on menettänyt merkitystään yhteiskunnassa, sen tilalle on tullut "suvaitsevaisuus uskonto", jonka pappeina, eli moraalinvartioina suvakit toimivat. Ei olenkaan sattumaa, että juuri kirkon edustajat ovat tänä päivänä niitä, jotka ovat kaikkein kiihekimmin viemässä suvaitsevaisuuden "ilosanomaa" eteempäin. Moraalinvartiana toimimisen Helsingin Sanomien Saska Saarikoski on myöntänyt ihan suoraan. (kohdasta 3.32 eteenpäin). Myös Uusi Suomi toimii samoin poistamalla herkällä kädellä esim. kyseisiä aiheita koskevia kirjoituksia. Vaikka esim. kristinuskoa ylläpitö antaa luvan pilkata mielin määrin.

On pari asia jotka minua ihmettää siinä, että rotujen välisiin älykkyyseroihin uskomista pidetään rasimina Suomessa. Miksi sitä ei ole pidetty sinä vielä 20 vuotta sitten? Miksi Juuri älykkyys eroihin uskomista pidetään rasismina? Yleisesti uskotaan, että roduissa muitakin eroja. Uskotaan, että mustat ovat geneettisistä syistä nopeampia kuin muut rodut. Myös sellainen uskomus on todella yleistä, että mustat ovat keskimäärin roduista kaikkein isomunaisimpia. Vai onko se niin, että vain sellaiset ylleiset uskomukset ovat sallittuja joissa kunniakansalaiset pärjäävät?

Kukanhan sen on alunperin päättänyt, että juuri älykkyyseroihin uskominen on rasismia ja antanut tästä fatwan suvaitsevaistollemme? Onko se Jeesus? Jumala? Vai valtakunnanan syyttäjä Mika Ilman? Mika Ilman hän voisi olla sen takia, että hän on ollut aikaisemminkin ajamassa päätöksiä, joiden perusteella eri etniset ryhmät ja uskonnot ovat eriarvoisia lain edessä. Tämän takia kutsun näiden ryhmien edustajia kunniakansalaisiksi.

[Mangustin]

Kristinuskon vaihtuminen suvaitsevaisuususkontoon on varmaan yksi tekijä siinä että populaatioiden välisiä älykkyyseroja on alettu pitää kiusallisina. Useimmat uskonnot pitävät ihmisiä arvokkaina sinänsä riippumatta heidän lahjakkuudestaan. Materialistinen maailmankuva kykenee arvottamaan ihmisiä vain hyödyllisyyden perusteella.

[Larva]

Älykkyyttä on monenlaista. Vaikka valkoiset olisivatkin esim. matemaattisesti älykkäin ihmisrotu, joku muu voi mennä edelle tunneälyssä tai muussa älykkyyden lajissa.

Älykkyys kyllä periytyy. Mutta siihen ei niinkään vaikuta suoraan rotu, vaan yhteiskunta ja kulttuuri, ruoka mitä syödään, maaperä jossa kyseinen ruoka kasvaa - ja myöskin se ruoka, mitä vanhemmat ja isovanhemmat ovat syöneet. Sitä nyt tuskin kukaan kiistää, etteikö elintavoilla olisi vaikutusta älykkyyteen. Ja elintavathan ovat aina riippuvaisia siitä, millaisessa kulttuurissa eletään.

[Arvoton]

Tieteen on oltava ideologista ja asenteellista kuten ihanneyhteiskunnissaan, l. islamilaisissa maissa tiede on alistettu "uskonnolle". Uskonnolle, joka on täydellinen.

Siksi SOS perääntyi jälleen omasta linjastaan nyt ihan tällä viikolla. Maa ei voi olla pystyssä ilman yhteiskunnallista, sosiologista ja muita humanistisia tieteitä. Otsikon ja kolumnin aihe, kallonmittaustiede olisi tosin lopetettava, olkoon psykologiaa tai mitä hyvänsä. Jos tiukka paikka tulee (ne ei anna Suomelle enää lisää lainaa), lakkautetaan tekniset, luonnontieteelliset ja kaupalliset tiedekunnat.

[VilleJ]

Tämä kommenteissa oleva linkki oli hyvä. Vastasi moniin kysymyksiin joita olen miettinyt jo vuosia, mutta en ole koskaan muistanut tarkastella.
http://netn.fi/artikkeli/rodusta-kiistelevat-ovat-vaarassa

[-PPT-]

Yliopistojen tulisi olla autonomisia valtiovallan ohjauksesta vapaita olevia laitoksia joissa harjoitetaan tiedettä ja asioita lähestytään kaikista näkökulmista.

Miksi sitten todellisuudessa yliopistot ovat poikkeuksetta tiettyä maailmankuvaa tuputtavia aivopesulaitoksia?

[Uuno Nuivanen]

Kaikki on rasismia, paitsi mokutus.

[Miniluv]

Kaikki on rasismia, paitsi mokutus.

Amen, brother.

[Tavan]

Kristinuskon vaihtuminen suvaitsevaisuususkontoon on varmaan yksi tekijä siinä että populaatioiden välisiä älykkyyseroja on alettu pitää kiusallisina. Useimmat uskonnot pitävät ihmisiä arvokkaina sinänsä riippumatta heidän lahjakkuudestaan. Materialistinen maailmankuva kykenee arvottamaan ihmisiä vain hyödyllisyyden perusteella.

Maallistuminen selittää sekä suvakismin että eugeniikan. Kolikon kaksi puolta. Kun materialistinen utilitarismi on ajattelun myllynkivenä joko ihmisten väliset erot kiistetään pakkomielteisesti tai niistä vedetään hirvittäviä johtopäätöksiä käytäntöön.

[ämpee]

Tiede voi politisoitua, ja politisoituneet ihmiset voivat tarkastella tiedettä kulloinkin muodissa olevien lasien läpi.
Tiede lakkaa silloin olemasta tiedettä, eivätkä politisoituneet kykene tätä näkemään polarisoituneitten muodikkaiden lasiensa takia.

[tiitiäinen]

Nykyään on mielenkiintoisempaa pohdiskella sitä, miksi rasismi on ongelmallista kuin sitä mikä missäkin on rasismia.

[Nuïva]

Kristinuskon vaihtuminen suvaitsevaisuususkontoon on varmaan yksi tekijä siinä että populaatioiden välisiä älykkyyseroja on alettu pitää kiusallisina. Useimmat uskonnot pitävät ihmisiä arvokkaina sinänsä riippumatta heidän lahjakkuudestaan. Materialistinen maailmankuva kykenee arvottamaan ihmisiä vain hyödyllisyyden perusteella.

Maallistuminen selittää sekä suvakismin että eugeniikan. Kolikon kaksi puolta. Kun materialistinen utilitarismi on ajattelun myllynkivenä joko ihmisten väliset erot kiistetään pakkomielteisesti tai niistä vedetään hirvittäviä johtopäätöksiä käytäntöön.

Toki ihminen voidaan ajatella joko taakkana taikka taakankantaja kunkin ominaisuuksista riippuen. Ihmiset voidaan myös jakaa niin hyödynnettäviin kuin hyötyjiinkin, mutta jakoa ei ole helppo tehdä fyysisten taikka henkisten ominaisuuksien perusteella.

Ihmiset toimivat parhaiten yhteisöissä ja yleisesti ottaen taakkana oleminen ja sen kantaminen liittyvät ihmisen elinkaareen. Jokainen on taakkana, kunnes varttuu ja voi alkaa oman taakkansa ohella kantaa myös muiden sellaisia. Vanhenemisen myötä alkavat voimat taakkojen kantamiseen ehtyä ja omastaan täytyy antaa muiden kannettavaksi.

Taakkana oleminen ei useinkaan liity millään tavalla älykkyyteen, mutta tietyn älykkyysrajan alapuolelle jäävien taakat joudutaan vääjäämättä kantamaan muiden toimesta. Kaikki ihmiset eivät synny yhtä älykkäinä vaan yksilöiden välillä voi olla suuria eroja. Tämä hajonta  mahdollistaa poikkeuksellisen korkean älykkyyden omaavien yksilöiden ilmaantumisen, mutta se mahdollistaa luonnollisesti myös toisen ääripään esiintymisen.

Yhteisö, varsinkin yhteiskunta, tarvitsee monentasoista älykkyyttä yksilöidensä keskuudessa. Yhteisössä on monia tehtäviä ja älyä tarvitaan joissain, mutta ei suinkaan kaikissa tehtävissä. Monissa tehtävissä siitä on suoranaista haittaa. Yhteisölle olisi siis haitaksi, että kaikki syntyisivät älyltään ja muilta ominaisuuksiltaan samanlaisina.

Mitä älykkyydeltään pahnanpohjimmaisiksi pudonneisiin tulee, tulisi yhteisön huolehtia heistäkin ja kantaa myös heidän taakkansa. Tätä ei tarvitse perustella moraalisella hymistelyllä vaan yhteisön henkisellä lujittamisella. Jos yhteisön jokainen jäsen kokee, että sen kaikkein heikoimmastakin pidetään huolta, voi hän luottaa, että myös hänestä tullaan huolehtimaan kun sen aika koittaa. Näin jokainen yksilö toimii yhteisön rakentamiseksi mieluummin kuin sen rikkomiseksi.

Eugeniikalla voidaan yhteisön geneettistä älykkyystasoa korjata johonkin suuntaan, mutta jonkun täytyy kuitenkin tehdä hölmöjen hommat. Vaihtoehtona on tietysti, että hölmöt tuodaan yhteisön ulkopuolelta, taikka kyseiset hommat automatisoidaan.

Yhteisön ulkopuolelta tuotu työvoima on maailmanhistorian aikana ollut yleensä orjatyövoimaa. Tämän työvoiman käyttöön liittyy voimakas orjastatus. Kun sellaiseksi on kerran päätynyt, on se periytynyt myös jälkeläisille. Koska orjilla on käyty kauppaa, on tämä mahdollistanut ihmiskarjankasvattamisen.

Yhteisö, joka käyttää suurelta osin työvoimana ihmiskarjaa, ei voi pitää tätä karjaa saman arvoisina ihmisinä kuin he itse ovat. Yhtäläisen ihmisarvon käsitys murentaisi koko yhteisön tuotantoperustan, ja sitä kautta koko yhteisön. Luonnollisesti tähän liittyen, kaikki sosiaalinen kanssakäyminen orjastatuksen omaavien kanssa on ollut yhteisön sääntöjen nojalla minimaalista.

Tämä sama ilmiö on tietyssä mielessä nähtävissä myös nykyaikaisissa valtioissa, jotka ovat ottaneet suuria määriä siirtolaistyövoimaa. Heidät on otettu maahan tiettyä tarkoitusta varten ja heidät halutaan sosiaalisesti siinä statuksessa pitääkin.

Orjan älyllä ei siis juurikaan ole hänen statukseensa mitään vaikutusta, kun hänestä kerran on sellainen tehty.

Mikäli yhteisössä teetetään hölmöjen hommat niihin liian älykkäillä yksilöillä, herätetään heissä halua kapinoida yhteiskuntajärjestystä vastaan. Mikäli lähdetään automatisoimaan hölmöjen hommia, tarkoittaa se työttömyyttä.

Työttömät täytyy ruokkia, joten heistä tulee taakkoja, mutta samalla myös hyötyjiä. Samaan aikaan suuri joukko älykkäitä käy myös töissä ja kysyy, miksi he kantavat toisten yhtä kyvykkäiden taakkaa.

Edelleen yhteisön yhteenkuuluvuuden vuoksi myös työttömistä huolehditaan, koska työttömyys voi kohdata ketä tahansa.

Herää kuitenkin kysymys: Tuotantokykyä nostettiin, mutta kattaako lisääntynyt tulonmuodostuminen myös sen myötä ilmaantuneen taakankantotarpeen?

Mikäli yhteisön kokonaistulonmuodostuminen ei lisääntynyt, kokevat yhteisön jäsenet, että heiltä vieltiin jotain. Tällöin he ovat valmiita pikemminkin särkemään yhteisöä kuin rakentamaan sitä.

Mitä yritän tällä kaikella sanoa:

Suljetun yhteisön sisällä pyrkimys tavoitella korkeampaa älyä valikoimalla syntyviä, voi tehdä yhteisöstä hajoamisalttiimman kuin olemalla valikoimatta syntyviksi pelkästään älykkäitä yksilöitä. Tekemällä yhteisöstä hetkellisesti älykkäämmän, ei välttämättä millään muotoa tee siitä selviytymiskelpoisempaa. Ellei samalla perusta yhteisöä orjatyövoiman käyttämiseen.

Avoimessa globaalissa tilanteessa yhteisön kokonaisälykkyystason nostamisella voi olla pitkässä juoksussa jotain kilpailuetua, mutta eugeniikka taitaa siinäkin suhteessa toimia hitaanlaisesti.

Suurempi vaikutus on koulutuksella.

En sano, etteikö eugeniikalla olisi merkitystä. Sanon vain, ettei todellisuudessa tyhmien pois-ottamisella yhtälöstä ole merkitystä, ellei älykkäitä saada jostain tilalle.

Parhaiten ihminen pärjää toimivassa yhteisössä. Sen vuoksi yhteiskunnastamme tulisikin rakentaa mahdollisimman toimiva ja kaikki sen jäsenet huomioonottava. Yhteiskunta tarvitsee niin älykkäitä kuin tyhmiäkin, kaikille on paikkansa.

Sen sijaan yhteisö sen paremmin kuin yhteiskuntakaan ei tarvitse ulkopuolisia hajottavia voimia. Ne ovat omiaan vain tuhoamaan kaiken siihen asti aikaansaadun.

Minun kokemuspiiriini kuuluva yhteisö ei vahvistu piirunkaan vertaa, vaikka tänne tulisi miljoonittain maailmanlaidalta asti käveleviä, elatusta odottavia, ja kaikesta tarjotusta hyvinvoinnista huolimatta, valittavia tupahaita.

Tästä näkökulmasta katsottuna yhteisöni on kuluvana vuonna ja parina viime vuosikymmenenä kokenut valtavan perustoja vavahduttavan järistyksen. On pelkästään poliittinen kysymys, millä tavalla järistyksen vaikutuksien annetaan ilmaantua yhteisöön.