Onko Suomi koskaan ollut Euroopan Unionin jäsen?

[sivullinen.]

Unkarin kansanäänestyksen kyseenalaistamisen jälkihöyryissä mieleeni ilmaantui ketjun aiheeksi valittu kysymys. Unkarissa nimittäin kansanäänestyksen tulos saattoi olla kelvoton, koska se oli lakien ja sopimusten vastainen -- ja ennenkaikkea Perustuslain --. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin oli selvästi Suomen Perustuslainvastainen: Suomi ei olisi enää Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen täysivaltainen tasavalta. Perustuslakivaliokunta on saattanut antaa lausuntonsa Euroopan Unioniin liittymiseen laillisuudesta, mutta se lausunto saattaa olla virheellinen; niin ainakin minä uskon. Se lausunto on asetettava uudelleen tarkastelun alle. On siten täysin mahdollista, että Suomen liittyminen Eurooopan Unioniin on tehty virheellisesti ja vastoin lakia. Mutta huoli pois. Laittomasti tehty sopimus ei ole lainvoimainen. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin ei siten de jure eli lainmukaan ole koskaan tapahtunut. Suomi ei ole koskaan kuulunut Euroopan Unioniin. Olemme vain eläneet viimeiset parikymmentä vuotta väärän uskomuksen varassa. Voi meitä hassuja.

Minusta moni asia vaatisi ehdottomasti korjausta. Historian kirjat voidaan korjata myöhemmin, ja Euroopan Unionin säätämien direktiivien perusteella tehty lainsäädäntö, joka ei koske Suomea, koska Suomi ei kuulu Euroopan Unioniin, voidaan myös korjata helposti ja myöhemmin. Raha-asioiden korjaamisen aikakin on kaukaisessa tulevaisuudessa. Se kohta, mistä tämän väärinkäsityksen korjaaminen kannattaa aloittaa, on meistä itsestämme ja meidän tiedoistamme. Kun ymmärrämme, ettei Suomi ole koskaan ollut Euroopan Unionin jäsen, ei tule tarvetta vaatia fixitiä tai pitää Euroopan Unionin ongelmia omina ongelminamme. Kun käsitämme Suomen olleen aina itsenäinen, voimme tuntea ylpeyttä omasta maastamme ja suomalaisuudestamme. Se on voimakas tunne ja saa meidät kykenemään vaikka mihin. Tieto on valtaa, mutta tieto on myös voimaa. Meidän tulee jakaa tietämystämme tästä pitkään jatkuneesta väärinkäsityksestä myös muille tietämättömille. Vain yhdessä hyväksymällä tosiasiat tosiasioina voimme elää tosiasioiden mukaan.

Eläköön ikuisesti itsenäinen Suomi. Eläköön. Eläköön.

[kriittinen_ajattelija]

.

[Ari-Lee]

Eurosta ei edes äänestetty. Taisi olla Paavo Lipposen ilmoitusluontoinen asia.

[mikkoR]

Nämähän meni Suomettumisen jälkilöylyissä, kun ei kansalta kysytty ennenkään niin miksi olisi kysytty vastaisuudessakaan.
Itse kyllä äänestin EU:n puolesta hyväuskoisena nuorena joka kuvitteli olevansa sitten isona avarakatseinen kosmopoliitti uudessa uljaassa maailmassa jossa kaikki on veljiä ja sisaria keskenään.
Osittain tuo toteutui mutta samalla ovenavauksella kun itsellä on halu halata maailmaa lapioidaan paskaa sisään niin mieli muuttuu.

[sivullinen.]

Äänestyksillä -- neuvoa-antavilla erityisesti -- ja äänestämättäjättämisillä ei ole tämän asian suhteen vaikutusta. Euroopan Unioniin liittymispäätös oli lainvastainen. Lainvastainen päätös ei ole lainvoimainen. Suomi ei koskaan menettänyt itsenäisyyttään. Suomi on aina pystynyt pysyttelemään Euroopan Unionin ulkopuolella kehittelemällä peitetarinan, jonka mukaan se on Euroopan Unionin jäsen, vaikka ei olekaan. Minusta tämä on yksi historian mahtavimmista peiteoperaatioista. Silti sen aika on tullut päätökseen. Nyt on hyvä hetki paljastaa koko maailmalle totuus. Suomi ei ole koskaan ollut Euroopan Unionin jäsenvaltio.

[b_kansalainen]

"Vapaa liikkuvuus" taitaa olla ainoa asia, joka on toteutunut niistä lupauksista, joilla EU-jäsenyyttä perusteltiin. Siitä nyt "nautitaan". Viimeksi Tampereella. Kaikki maksaa ihan yhtä paljon kuin ennenkin: viina, bensa, tupakka, autot, kahvi, sähkö, öljy, bensa jne. jne. Mikään ei muuttunut kuin että saatiin nämä vapaasti liikkuvat rosvojoukot ja elintasosurffaajat. No joo, rahaa ei tarvi vaihtaa kun menee ryöstettäväksi toiseen EU-maahan.

Suomettumisen jälkimainigeissa oli helppo johtaa harhaan kansaa, jota oli jo pommitettu NL-myönteisellä propagandalla vuosikymmeniä. EU:n piti merkitä jotain vapautta. Todellisuudessa seuraus oli vain uusi orjuus.

[AaJii]

Ei hätää, asiahan on nyt korjattu ja ihan perustuslakiinkin on kirjoitettu että Suomi on euroopan unionin jäsen. Tätä ei toki moni tiedä, koska silloin kun asiasta eduskunnassa äänestettiin, media oli siitä hiirenhiljaa.

[Luotsi]

Asia on harvinaisen selkeä: silloin voimassa olleen perustuslain mukaan lainsäädäntövalta kuului yksiselitteisesti ja täydellisesti Suomen eduskunnalle, eikä sitä ollut mahdollista luovuttaa eteenpäin. EU-liittymissopimuksessa näin kuitenkin tapahtui. Toimittiin siis vastoin voimassa ollutta perustuslakia.
Liittyminen olisi ollut laillinen vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestäminen ei asiaa muuta.

[sivullinen.]

Aikaloikka tähän hetkeen

Aikaa Euroopan Unionin liittymisen laillisuudesta -- ja siten de jure tapahtumisesta -- keskustelusta on kulunut nyt suunnilleen vuosi. Maailmassa on tapahtunut tämän vuoden aikana paljon. Eurostoliitto on kulkenut monella taholla kohti tuhoaan. Se on käytännössä jo luovuttanut yrittämästä rakentaa kestävää talousjärjestelmää ja sen sijaan siirtynyt äärielvyttämiseen, jolla se pelasti Saksan vaalit, mutta joka toisaalta teki täysin mahdottomaksi korjata enää talousjärjestelmää toimivaksi. Brexit-neuvottelut ovat ajautuneet samaan tilanteeseen kuin Pariisin ilmastosopimus: Mitään ei saada aikaan, mutta kasvojen säilyttämiseksi julistetaan suureen ääneen suurista sopimuksista. Katalonian itsenäisyysäänestykseen liittynyt poliisiväkivalta tuhosi Eurostoliiton demokratialta sen viimeisenkin uskottavuuden rippeen; varsinkin britit, jotka hoitivat Skotlannin itsenäisyysäänestyksen ilman pienintäkään väkivaltaa, ovat aivan ihmeissään eurostototalitarismista. Kaiken kruunaa Voittaja Trumpin voitokas taival amerikassa: Hän on saanut amerikan talouden nousuun, ja hänen johdollaan amerikka on matkalla huomista kohden Eurostoliiton matkatessa päinvastaiseen suuntaan: Kohti yhä pimeämpää yötä.

Kaiken tämän mullistuksen johdosta on Suomessakin alettu heräilemään. Suurin osa yhä nukkuu, mutta osa aukoo silmiä, koska on tullut aika äänestää uutta presidenttiä. Sen kisan piti olla läpihuutojuttu istuvalle presidentille -- ja sitä se vieläkin saattaa olla --, mutta yksi kansakuntamme vakiokasvo on noussut kuin Feenix-lintu tuhkasta, haastanut presidentti Niinistön ja noussut suunnattomaan kansansuosioon. Hän on Paavo Väyrynen. Hän onnistui keräämään 20 000 kannattajakorttia ehdokkuutensa mahdollistamiseksi. Hän vetoaa samalla vanhoihin yhä Neuvostoliiton aikaa eläviin kuin myös nuoriin jo nyt Eurostoliiton kuolleena näkeviin. Hän ymmärtää maailmassa, länsimaissa, euroopassa ja Suomessa olevan mullistavan kehityksen ja osaa tarttua siihen sopivan populistisesti silti olemalla kaikkein suurin asiantuntija Suomen politiikassa, joka on hän on. Hän on meidän miehemme. Hän on mahdollisuus.

Kaikkein tärkeimmäksi teemakseen presidentinvaalitaistossa Väyrynen on valinnut euroon liittymisen kyseenalaistamisen perustuslain vastaisena. Tämän hän tuo esiin jokaisessa vaaliväittelyssä ja jokaisessa yhteydessä. Hän huomauttaa istuvan presidentin Niinistön aikoinaan olleen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, ja tässä tehtävässä todenneen euroon liittymisen vaativan perustuslaillista käsittelyä, jota ei sitten tehty. Presidentti Niinistö ei ole tähän kyennyt asiaperustein vastaamaan; hän kyllä siihen puuttuu ja sanoo aina: Paavo, olet väärässä ja ihan väärässä ja ei puhuta tästä nyt. Mutta Paavo puhuu. Hän kertoo asiat niinkuin ne ovat: Euroon liittyminen oli laiton teko. Suomi vietiin euroon laittomasti. Suomen euroon liittymisestä olisi pitänyt järjestää kansanäänestys tai vähintään äänestää siitä Eduskunnassa. Koska näin ei tehty, ei toimeenpanovaltaa edustaneet ministerit ohittivat lainsäädäntövaltaa edustaneen Eduskunnan ja tuomiovaltaa edustanut oikeuslaitos oli hiljaa vieressä ja antoi asian tapahtua. Se oli laitonta.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Väyrynen ei ole sitä vielä sanonut. Hän ei sitä koskaan sano, jos häntä ei valita. Mutta jos hänet valitaan, voidaan Suomeen euroon liittyminen katsoa laittomasti tapahtuneeksi tai jopa jääneen tapahtumatta, koska sitä ei laillisesti tehty. Amerikassa presidentti Trump on tähän tapaan kumonnut useita presidentti Obaman presidentin toimeenpanomääräyksillä -- "presidental executive order" -- tekemiä päätöksiä, joilla ei ole lain suojaa. Suomessa on hieman erilainen järjestelmä nykyään, mutta Kekkosen aikana -- johon aikaan Väyrynen haluaa palata -- myös Suomen presidentti voisi kumota laittomia päätöksiä. Näin Väyrynen voisi periaatteessa halutessaan irrottaa Suomen eurosta heti -- jos hänet presidentiksi valitaan --. Tietenkin siitä tulisi iso itku sosialistien suunnalta, ja en väitä, että Väyrynen niin suoraviivaiseen ja tahdittomaan temppuun ryhtyisi. Kansanäänestyksen järjestäminen euroerosta lähitulevaisuudessa sitävastoin voisi olla hänen suunnitelmissaan.

Jos kuitenkin oletamme, ettei Väyrysestä tule presidenttiä ja, että Eurostoliitto jatkaa vielä hetken epätoivoista äärielvytystään, "Väyrysen suunta" saa lisää kannatusta ja jopa kärjistyy. Silloin on täysin mahdollista ottaa keskusteluun tämän ketjun aihe: Onko Suomi koskaan ollut Euroopan Unionin jäsen? Se on kova kysymys. Demokratiassa edetään hallituin pienin muutoksin. Ilman demokratiaa muutokset ovat hyppyjä ääripäästä toiseen ilman minkäänlaista hallintaa. Suomessa ei ole demokratiaa. Siksi täällä on kovia kysymyksiä. Suomessa on ollut historiallisesti demokratiaa vain silloin tällöin pieniä hetkiä. Suomi on niin pieni maa, että tänne ei mahdu kerrallaan kuin yksi totuus ja edes siitä emme me yksin voi päättää. Suomessa ei voida keskustella Eurostoliiton uudesta suunnasta, ei liittovaltiokehitykseen vaikuttamisesta, eikä sotilaallisen yhteistyöntiivistämisestä. Suomessa voidaan vain päättää, että ollaan mukana Saksan johtamassa Eurostoliitossa, jossa edetään Saksan ohjauksen alaisena, tai sitten ei olla mukana siinä. Kovissa kysymyksissä on kovat vaihtoehdot. Kun Kreikassa euroero kävi lähellä, sen yhteydessä ehdittiin jo todeta, ettei eurosta voi erota ilman Eurostoliitosta eroamista. Tämä on totta yhä. Martin Schulz, josta tulee Saksan toinen johtaja, jos Saksaan saadaan hallitus, totesi jo Eurostoliiton olevan kulkemassa kohti täydellistä liittovaltiota -- tai ainakin edistävänsä sellaista --, ja ne, jotka eivät sellaista halua, erotetaan Eurostoliitosta. Tämä tarkoittaisi Ruotsin ja Tanskan kaltaisten ei-euromaiden erottamista. Pienet jäsenmaat eivät asioista päätä, ja edes isot, kuten britannia, eivät tunnu voivan päättää kuin lähtemisestä tai jäämisestä. Korostan vielä kerran kaikkein olennaisinta: Suomi on joko Eurostoliitossa, jossa Saksa päättää, tai ei ole; mitään välivaihtoehtoja ei ole olemassakaan.

[writer]

Suomi on EU:n jäsen koska Suomi on perustuslain tulkinnan suhteen aivan banaanitasavalta koska hallituksella on aina enemmistö perustuslakivaliokunnassa eli perustuslakivaliokunta on yhtä paljon kumileimasin kuin jonkun kahelin diktaattorin adjutantti.

[JJohannes]

I'm sorry to differ with you sir, but you are a member. You've always been a member. I should know sir. I've always been here.

[sivullinen.]

Suomi on EU:n jäsen koska Suomi on perustuslain tulkinnan suhteen aivan banaanitasavalta koska hallituksella on aina enemmistö perustuslakivaliokunnassa eli perustuslakivaliokunta on yhtä paljon kumileimasin kuin jonkun kahelin diktaattorin adjutantti.

Täsmälleen näin asia on. Mutta se on näin sekä hyvässä että pahassa. Jos ja kun saadaan kansallismielinen eduskunta, saadaan kansallismielinen hallitus ja saadaan kansallismielinen perustuslakivaliokunta. Silloin voidaan kutsua perustuslakivaliokunnan kuultavaksi jokainen demlan jäsen, lakitieteiden professori ja asiantuntijaksi itseään nimittävä eurostofederalisti, ja kaiken tämän jälkeenkin perustuslakivaliokunta äänestää, ettei Suomi koskaan ole lain mukaan ollut Euroopan Unionin jäsen -- jos niin haluaa --, ja tämä on sen jälkeen totinen tosi.

Sosialistit ovat keskittäneet kaiken vallan yksiin käsiin. Sitä keskittämistä ei voida peruuttaa tai purkaa. Se valta on otettava oikeisiin käsiin. Sen jälkeen voidaan miettiä, minkälainen yhteiskuntajärjestelmä olisi toimiva ja hyvä, ja alkaa rakentaa mietintöjen pohjalle uutta järjestelmää. Menneisyyteen palaaminen on aina täysin mahdottomuus, mutta menneisyyden kaltaisen tulevaisuuden rakentaminen on aina mahdollista. Voidaan vaikka rakentaa kokonaan uusi Euroopan Unioni: Euroopan Unioni 2.0. Se voi olla periaatteiltaan samanlainen kuin 1990-luvun Euroopan Unioni eli vain kaupankäynnin helpottamiseen keskittyvä. Suomi saattaa olla jo nyt lakien perusteella siinä mukana -- jos näin halutaan tulkita --: Suomi on saattanut liittyä tulevaisuuden Euroopan Unioniin eikä tähän nykyiseen.

Hajoava sosialismi antaa täyden vapauden tulkita sosialismin pyhiä arvoja aivan vapaasti mihin tapaan tahansa. Sosialismin loppu on lähellä. Toivottavasti se ei johda suurempaan verenvuodatukseen.