2009-11-04 Sisäministeriö: Yhdenvertaisuussuunnitelmien uudistus

[Roope]

Sisäasianministeriön tiedote:
Yleiset suositukset viranomaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien sisällöiksi ovat uudistuneet

Yhdenvertaisuuslain mukaan kaikkien valtion ja kuntien viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Sisäasiainministeriön tehtävänä on antaa yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi.

Sisäasiainministeriön maaliskuussa 2008 asettama laajapohjainen asiantuntijaryhmä on uudistanut yleiset suositukset ja laatinut entistä konkreettisemman yhdenvertaisuussuunnitelman suunnitteluohjeen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän torjumiseksi. Ehdotukset ovat lähteneet laajalle lausuntokierrokselle.

Asiantuntijaryhmän laatimassa suunnitteluohjeessa työryhmä mm. ehdottaa, että viranomaiset kehittäisivät paikallisesti yhteistyötä romaniväestön, maahanmuuttajataustaisten ryhmien ja saamelaisia edustavien tahojen kanssa sekä jakaisivat tietoa eri uskontojen harjoittamisesta ja uskontojen ulkoisista tunnusmerkeistä. Viranomaisten tulisi myös panostaa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen tekemällä esteettömyysselvityksiä.

Lapset, nuoret, vanhukset, vammaiset, etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kokevat puutteita yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Lapsia ja nuoria ei kuulla heidän elämäänsä koskevia päätöksiä tehtäessä. Vanhukset puolestaan nähdään sairaina tai kyvyttöminä vaikuttamaan heidän omaan elämäänsä koskeviin ratkaisuihin.

Työryhmä ehdottaa, että yhdenvertaisuussuunnitelmiin sisällytettäisiin toimenpiteitä, joilla ehkäistään iän perusteella tapahtuvaa syrjintää päätöksenteossa, palveluissa ja kouluissa.

Työryhmän ehdotukset yleisiksi suosituksiksi yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi ja yhdenvertaisuussuunnitelman suunnitteluohjeeksi löytyvät osoitteesta http://www.intermin.fi/suomi/yhdenvertaisuussuunnitelma. Ehdotuksista voi antaa palautetta verkkosivujen kautta.

Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi (pdf)

Positiivisella erityskohtelulla tarkoitetaan jonkin syrjinnälle alttiin ja kyseisellä elämänalueella muita huonommassa asemassa olevan henkilöryhmän tukemista sellaisilla toimilla, jotka saattavat heidät tasavertaisempaan asemaan muiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että määräaikaisin toimenpitein vähennetään jonkin henkilöryhmän aliedustusta ja/tai lievennetään heihin kohdistuvasta syrjinnästä johtuvia haittoja. Positiivinen erityiskohtelu ei siis ole mihinkään toiseen ryhmään kohdistuvaa syrjintää, sillä sellaisen henkilön tai henkilöryhmän, johon sitä kohdennetaan, katsotaan olevan esimerkiksi etnisen alkuperänsä, ikänsä, työkyvyttömyytensä, perheenhuoltovelvollisuuksiensa tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa.

Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä on kokemusten perusteella hyvä selvittää pätevyysvaatimuksiin, kuten vaadittavaan kielitaitoon, liittyviä kysymyksiä, jotteivät esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset henkilöt joudu muita huonompaan aseman työnhakijoina perusteettomasti. Samoin on usein tarpeellista kartoittaa kohtuullisten mukautustoimien tarpeita ja mahdollisuuksia vammaisten työntekijöiden palkkaamiseksi esimerkiksi työpaikan esteettömyyden ja työvälineiden osalta. Rekrytoinnin osalta voidaan yhdenvertaisuussuunnitelmassa esittää myös erityisen "yhdenvertaisuuslausekkeen" käyttöön ottamista, jolla työnantaja ilmaisee toivovansa hakijoiksi eri-ikäisiä, kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia naisia ja miehiä.

Yhdenvertaisuussuunnitelma - Suunnitteluohje (pdf)

Positiivinen erityskohtelu tarkoittaa yhdenvertaisuuslain 7 §:n mukaan tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen eivätkä asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi. Suppeassa oikeudellisessa tarkastelussa, positiivisella erityskohtelulla tarkoitetaan määräaikaiseksi suunniteltuja rekrytointiin, uralla etenemiseen ja oppilasvalintoihin liittyviä toimenpiteitä, joilla lisätään aliedustettujen ryhmien osuutta työpaikoilla, eri henkilöstöryhmissä ja oppilaitoksissa. Ennakkoon suunnitellut painotukset vaikuttavat tilanteissa joissa kahta muodollisesti yhtä pätevää hakijaa verrataan keskenään aliedustettua ryhmää edustavan hakijan hyväksi.

Esimerkkejä ongelmista yhdenvertaisuuden toteutumisessa

Romanit
• Romanilapsia kiusataan kouluissa muita lapsia enemmän
• Romaniperheelle asetetaan erityisehtoja kun he vuokraavat asunnon / vuokra-asuntoa ei myönnetä lainkaan
• Romania ei palkata yrityksen työntekijäksi, koska hänen koettaisiin huonontavan yrityksen julkisuuskuvaa
• Työpaikalla tai kaupassa tapahtuvasta varkaudesta syytetään helposti ensimmäiseksi romanityöntekijää tai -asiakasta

Maahanmuuttajat
• Suomen/ruotsin kieltä taitamaton maahanmuuttaja ei saa tietoa kunnan tarjoamista palveluista ja jää tämän vuoksi niitä ilman
• Kaikki maahanmuuttajat ohjataan erityispalveluihin heidän taidoistaan, taustastaan ja edellytyksistään huolimatta
• Liian korkeiksi asetetut kielitaitovaatimukset työssä, jossa ne eivät ole työn tekemisen kannalta välttämättömiä
• Henkilöä, jolla on vieraskielinen nimi tai joka puhuu murtaen suomea, ei kutsuta työhaastatteluun

Rekrytointi

Tavoitteet
• Eri ryhmiä edustavat työnhakijat kiinnostuvat organisaation työtehtävistä
• Kaikilla päteville hakijoille on yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla valituksi
• Vähemmistötaustaisia työntekijöitä palkataan lisää
• Henkilöstön osaaminen monipuolistuu

Esimerkkejä käytännöistä
• Rekrytoinnin valvominen syrjintätesteillä
• Rekrytointiprosessin esteettömyyden varmistaminen
• Eri ryhmiä kannustavat työpaikkailmoitukset
• Painotukset tai kiintiöt työhönotossa
• Eri kieliä osaavan henkilökunnan rekrytoiminen

Missään ei taideta sanoa sitä suoraan, mutta tavoitteena on vain ja ainoastaan lopputuloksen tasa-arvo ja ryhmien ominaisuuksien korostaminen. Etniset kiintiöt ja painotukset eivät tue mahdollisuuksien tasa-arvoa ja yksilön omien ominaisuuksien huomioon ottamista.

[Nikopol]

Positiivinen erityiskohtelu  ei siis ole mihinkään toiseen ryhmään kohdistuvaa syrjintää.

Affirmative Actionille on nyt siis suomenkielinen vastine.

Sinä et saa työtä koska et ole maahanmuuttaja. Sinua ei silti syrjitä, koska olet työhönotossa maahanmuuttajaa vahvemmilla.

Does not compute.

[nyt nappaa]

Omituista, että valtio alkaa aivan erityisesti paapomaan maahan tulleita uusia vierasryhmiä. Hehän eivät ole edes mikään vähemmistö, vaan usein Suomea suuremman kansan ja kulttuurin siirtokunta Suomen rajojen sisäpuolella. Suomalaiset ovat vähemmistö verrattuna heihin. Kotimaiset vähemmistöt ilman omaa maata jossain muualla on asia erikseen.

Tilanteessa jossa demografia ei ole stabiili, on pelottava ajatus että suomalaiset systemaattisesti menettävät työpaikkojaan sitä mukaa kun jäävät lukumäärältään muiden jalkoihin. Sitähän tuo yhdenvertaisuus tarkoittaa, täytyy palkata sitä enemmän mamuja mitä enemmän heitä maahan tulee. Eli kyse on suomalaisten syrjimisestä ulkomaalaisten hyväksi.

[Erik Herrmann]

markkinarako meikäläiselle: kiintiömamu, joka hoitaa työnsä yhtä hyvin kuin suomalainen.

[Aurelius]

Ministry of Love at work. Erityiskohtelu on yhdenvertaisuutta. Syrjintä ei ole syrjintää. Valvonta on vapautta.

[antero]

Miten niin yllättävää että:
Lisätietoja: erityisasiantuntija Sinikka Keskinen

[Mika]

markkinarako meikäläiselle: kiintiömamu, joka hoitaa työnsä yhtä hyvin kuin suomalainen.

Älä kuvittelekaan, että positiivinen erityskohtelu koskisi Erik Herrman -nimisiä maahanmuuttajia. Positiivinen erityiskohtelu koskee käytännössä vain varsinaisia maahanmuuttajia. Heillä on kehitysmaatausta ja normieurooppalaisesta huomattavasti poikkeva ulkonäkö. 

[matkamasentaja]

markkinarako meikäläiselle: kiintiömamu, joka hoitaa työnsä yhtä hyvin kuin suomalainen.

Älä kuvittelekaan, että positiivinen erityskohtelu koskisi Erik Herrman -nimisiä maahanmuuttajia. Positiivinen erityiskohtelu koskee käytännössä vain varsinaisia maahanmuuttajia. Heillä on kehitysmaatausta ja normieurooppalaisesta huomattavasti poikkeva ulkonäkö. 

Ainakin lopetat heti sen sujuvan suomenkielen osaamisen ja hankit pari syvästi traumaattista kokemusta niin mahdollisuudet erityiskohteluun paranevat ja markkinarako levenee. 

[Rankkibus]

Kunhan puhuvat ja väsäävät suunnitelmiaan, niillehän maksetaan palkkaa tuon skeidan suoltamisesta. Työhön on pakko palkata osaava ja työhaluinen tekijä. Ja jos palkataan osaamaton tai työhaluton, ei se siinä kauaa viihdy. Ihmisyhteisöjen normaalit toimintamekanismit pitävät siitä huolen.

On se nyt kuitenkin hieman eri juttu laaditaanko tällaisia tiedotteita ja säädöksiä sisäministeriössä vaiko jossain hippien pössyttelykommuuneissa. Näistä toisella ryhmällä on vaikutusvaltaa oikeasti, toisella vain harhaisissa unelmissaan.

Ja voit varmaan arvata kumpi on kumpi?

[Sumutettu]

Nämä toimenpiteet vaikuttavat eniten valtion ja kuntien työntekijöihin. Tarkoittaa suomeksi sitä, että sinun ja minun asioista ovat virkamiehinä päättämässä asoita osaamattomat tai ehkä jokin osaavakin omiensa etuja ajava Somali. Veikkaan, että tähän ei mene kauan.

Kunhan puhuvat ja väsäävät suunnitelmiaan, niillehän maksetaan palkkaa tuon skeidan suoltamisesta. Työhön on pakko palkata osaava ja työhaluinen tekijä. Ja jos palkataan osaamaton tai työhaluton, ei se siinä kauaa viihdy. Ihmisyhteisöjen normaalit toimintamekanismit pitävät siitä huolen.

On se nyt kuitenkin hieman eri juttu laaditaanko tällaisia tiedotteita ja säädöksiä sisäministeriössä vaiko jossain hippien pössyttelykommuuneissa. Näistä toisella ryhmällä on vaikutusvaltaa oikeasti, toisella vain harhaisissa unelmissaan.

Ja voit varmaan arvata kumpi on kumpi?

[Virkamies]

Sinä et saa työtä koska et ole maahanmuuttaja. Sinua ei silti syrjitä, koska olet työhönotossa maahanmuuttajaa vahvemmilla.

Does not compute.

Teoria tai oppi menee niin, että koska yhteiskunta oletettavasti täten etenee kohti yhdenvertaisempaa muotoa, niin silloin tämä yksittäinen toimenpide ei ole syrjintää. Sitä voi yrittää verrata itsepuolustukseen ja siinä käytettävään väkivaltaan, joka kokonaisuus huomioonottaen muuttuukin teoriassa sallituksi.

Laista ja opista voi sitten olla montaakin mieltä. Itse en suuresti rakasta tätä vanhemman "yhdenvertaiset lain edessä" -periaatteen lahottamista tämän "sosiaalinen yhdenvertaisuus saavutettava" -periaatteen edessä.

[AIP]

Kuntiin ei missään tapauksessa ole keskipitkällä aikavälillä mahdollista palkata kiintiötoiseudenedustajia ilman, että nämä todella hallitsisivat hommansa. Jos palkataan, niin asiat alkavat tökkimään niin pahasti, että tekijä vaihtuu, tavalla tai toisella.

Kun kyse on juuri kuntatason toimenpidetavoista, niin pelkään, että mikäli positiivisesti syrjimistoiseutettu työtehtävä ei houkutakaan tekijäänsä, niin synnytetään uusi työpaikka, johon hankintaan sellainen henkilö, jota alkuperäiseen tehtävään olisi tarvittu.

Jos rahapulalla ollaan saatu siivottua vanhoja kunnon suojatyöpaikkoja pois, niin pula voidaan synnyttää aivan hyvin luomalla toiseustyöpaikkoja. En tietenkään toivo näin käyvän, sillä kukapa ei toivoisi kunnaltansa fiksumpaa rahankäyttöä. Koska kyseessä ovat kuitenkin kunnat, en luota toiveisiini kovin paljoa.

[Roope]

Laista ja opista voi sitten olla montaakin mieltä. Itse en suuresti rakasta tätä vanhemman "yhdenvertaiset lain edessä" -periaatteen lahottamista tämän "sosiaalinen yhdenvertaisuus saavutettava" -periaatteen edessä.

On helppo osoittaa, että tällainen käytäntö johtaa tiettyjen etnisten tai muiden ryhmien jäsenten systemaattiseen syrjintään ja yksilötasolla "väärien tuomioiden" lisääntymiseen, ei vähentymiseen. Onkohan tähän aikoinaan otettu kantaa, sillä looginen kömmähdys tuskin on jäänyt huomaamatta lakia laadittaessa? Syrjintä ei muutu olemattomaksi pelkästään väittämällä ettei se ole syrjintää. ("I'm not a crook.")

Ennakkoon suunnitellut painotukset vaikuttavat tilanteissa joissa kahta muodollisesti yhtä pätevää hakijaa verrataan keskenään aliedustettua ryhmää edustavan hakijan hyväksi.

Onko kukaan nähnyt käytännön määritelmiä ja/tai perusteluja tällaisille "ennakkoon suunnitelluille painotuksille" ja "aliedustetuille ryhmille"? Esimerkiksi "maahanmuuttajat" ovat niin heterogeeninen ryhmä, ettei sellaisen suosimisessa ole järkeä. Mitä työhönottotilanteen syrjintää korjaa etusijan antaminen virolaiselle tai ruotsalaiselle työmiehelle?

Logiikan kiertäminen on hyvin samanlaista kuin ympärileikkauskeskustelussa. Keskustellaan siitä aiheuttaako se turhaa kipua tai komplikaatioita, onko sen kieltäminen uskonnonvapauden tai kulttuuriperinteen harjoittamisen loukkaamista ja riippuuko tuomittavuus sukupuolesta. Mutta kun lapseen kajotaan, on kyseessä kiemurtelusta huolimatta aina pahoinpitely, vain perustelut pahoinpitelyn oikeutuksesta vaihtelevat.

[LVirus]

Lapset, nuoret, vanhukset, vammaiset, etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kokevat puutteita yhdenvertaisuuden toteutumisessa.

Tyhmä kysymys, mutta jos miehiä on yleisesti muutama prosentti enemmän niin tekeekö se siis naisista automaattisesti sukupuolivähemmistön? Onko nyt todellakin niin että VHM tehdään lain edessä paskaväeksi jonka päälle saa kadulla sylkeä ja potkia ilman että tulee seuraamuksia?

[Virkamies]

On helppo osoittaa, että tällainen käytäntö johtaa tiettyjen etnisten tai muiden ryhmien jäsenten systemaattiseen syrjintään ja yksilötasolla "väärien tuomioiden" lisääntymiseen, ei vähentymiseen. Onkohan tähän aikoinaan otettu kantaa, sillä looginen kömmähdys tuskin on jäänyt huomaamatta lakia laadittaessa? Syrjintä ei muutu olemattomaksi pelkästään väittämällä ettei se ole syrjintää. ("I'm not a crook.")

Roope hyvä, yhdenvertaisuuslaissa syrjintä on käsitteenä ottanut hieman toisenlaisen muodon nähdäkseni. Kyseessä ei ole enää yhdenvertaisuus lain edessä, vaan yhdenvertaisuus sosiaalisessa kontekstissa.

Yhdenvertaisuuslain mahdollistama positiivinen erityiskohtelu on sukua progressiiviselle verotukselle. Niillä joilla on enemmän otetaan pois hiukan enemmän. Niillä joilla ei ole, annetaan hiukan enemmän. Tasapuolisen kohtelun malli ei enää riitä.

Onko kukaan nähnyt käytännön määritelmiä ja/tai perusteluja tällaisille "ennakkoon suunnitelluille painotuksille" ja "aliedustetuille ryhmille"? Esimerkiksi "maahanmuuttajat" ovat niin heterogeeninen ryhmä, ettei sellaisen suosimisessa ole järkeä. Mitä työhönottotilanteen syrjintää korjaa etusijan antaminen virolaiselle tai ruotsalaiselle työmiehelle?

Koska virolaisella työmiehellä on alhaisempi tulotaso keskimäärin sosiaalisena joukkona, niin etusijan antaminen hänelle poistaa eri ryhmien välisiä sosiaalisia eroja ja siten lisää yhdenvertaisuuslain pohjalla olevan yhdenvertaisuuden toteutumista. En usko, että positiivista erityiskohtelua sovellettaisiin ruotsalaiseen työmieheen, ellei olisi osoittaa hänen kuuluvan selkeästi johonkin etniseen ryhmään, jolla on vähemmän pääomaa.

Mutta kun lapseen kajotaan, on kyseessä kiemurtelusta huolimatta aina pahoinpitely, vain perustelut pahoinpitelyn oikeutuksesta vaihtelevat.

Niin.

[Roope]

Koska virolaisella työmiehellä on alhaisempi tulotaso keskimäärin sosiaalisena joukkona, niin etusijan antaminen hänelle poistaa eri ryhmien välisiä sosiaalisia eroja ja siten lisää yhdenvertaisuuslain pohjalla olevan yhdenvertaisuuden toteutumista. En usko, että positiivista erityiskohtelua sovellettaisiin ruotsalaiseen työmieheen, ellei olisi osoittaa hänen kuuluvan selkeästi johonkin etniseen ryhmään, jolla on vähemmän pääomaa.

Onko tuo vain oma käsityksesi perusteluista vai virallinen versio? Toistaiseksi en ole nähnyt dokumenteissa perusteluna niinkään ryhmän sosiaalisen aseman nostamista, kuin ryhmän syrjimiseen vetoamista. Tavallaan saman kolikon kaksi eri puolta, mutta keinoista päätettäessä johtavat eri tulokseen, koska syyt ja painotukset ovat erilaiset. Jälkimmäinen esimerkiksi sulkee pois etnisen yhteisön oman kulttuurin vaikutuksen sosiaaliseen asemaan. Keinojen kritisointi olisi helpompaa, jos tietäisi mitkä ovat alunperin olleet yhdenvertaisuuslain nykymuodon perimmäiset tavoitteet ja taustaoletukset.

Tarja Cronberg väläytti vahingossa tämän ajattelun todellista luonnetta ehdottamalla työministerinä yrityksille puolivuosittaista tarkistuslistaa etnisten taustojen, sukupuolisen suuntautumisen ja uskontokuntien edustajien määrän nostamiseksi. Etnisyydet arvottava lista olisi luonnollinen osa Cronbergin ehdotusta.

Me voimme pohdiskella näitä itseksemme ja joku voi päätöksissään vedota johonkin tällaiseen päättelyyn jälkikäteen, mutta paperille pantuna uhrihierarkian (suomalainen < ruotsalainen < virolainen < irakilainen) koko absurdius tulisi paremmin esille. Siksi haluaisinkin nähdä kuinka tällaisia asioita on käytännössä määritelty ja perusteltu.

[Sami Aario]

Koska virolaisella työmiehellä on alhaisempi tulotaso keskimäärin sosiaalisena joukkona, niin etusijan antaminen hänelle poistaa eri ryhmien välisiä sosiaalisia eroja ja siten lisää yhdenvertaisuuslain pohjalla olevan yhdenvertaisuuden toteutumista. En usko, että positiivista erityiskohtelua sovellettaisiin ruotsalaiseen työmieheen, ellei olisi osoittaa hänen kuuluvan selkeästi johonkin etniseen ryhmään, jolla on vähemmän pääomaa.

Kommunismia halutaan hivuttaa kyökin kautta sisään, ja jos vastustat, olet rasisti.

90-luvun laman jälkimainingeissa kovapäisille komukoille yritettiin opettaa käsitettä nimeltä kannustinloukku. Ilmeisesti mitään ei olla opittu. Aivovuoto Suomesta on tosiasia, mutta näköjään sen ei vielä katsota olevan merkittävä ongelma. Samaan aikaan maailmalta haalitaan sosiaalielättejä joille tehdään työnteko kannattamattomaksi, ja itsensä arvojohtajaksi tituleerannut tasavallan presidentti Tarja Halonen ilmoittaa karsastavansa työvoiman tuontia. Itse katson, että Halonen pitää kyynisesti maahanmuuttoa tapana lisätä vasemmistopuolueiden kannatusta tuomalla maahan ulkomailta niiden kannattajia, eli suhtautuu maahanmuuttajiin lähinnä poliittisina pelinappuloina.

Itse asun Berliinissä, eikä ainakaan vielä ole tehnyt mieli takaisin Suomeen.

[Virkamies]

Onko tuo vain oma käsityksesi perusteluista vai virallinen versio?

Se on toki oma käsitykseni. Tekemäni yksinkertaistus on vain ja ainoastaan omaa oivallustani.

Toistaiseksi en ole nähnyt dokumenteissa perusteluna niinkään ryhmän sosiaalisen aseman nostamista, kuin ryhmän syrjimiseen vetoamista. Tavallaan saman kolikon kaksi eri puolta, mutta keinoista päätettäessä johtavat eri tulokseen, koska syyt ja painotukset ovat erilaiset. Jälkimmäinen esimerkiksi sulkee pois etnisen yhteisön oman kulttuurin vaikutuksen sosiaaliseen asemaan. Keinojen kritisointi olisi helpompaa, jos tietäisi mitkä ovat alunperin olleet yhdenvertaisuuslain nykymuodon perimmäiset tavoitteet ja taustaoletukset.

Katsotaanpa valiokuntakeskustelua kyseisen lain tiimoilta:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_10_2003_p.shtml

Positiivinen erityiskohtelu. Lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentissa tehdään sallituiksi erityistoimet. Tällaisen positiivisen erityiskohtelun avulla pyritään saavuttamaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Erityiskohtelun tulee olla tilapäistä ja tavoitteen kannalta oikeasuhtaista. Suhteellisuusperiaatteeseen sidottu erityiskohtelu on linjassa sen kanssa, että perustuslain ei ymmärretä estävän "tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän (esimerkiksi naiset, lapset, vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia toimia" (HE 309/1993 vp , s. 44). On toisaalta huomattava, että ehdotettu vaatimus erityiskohtelun tilapäisyydestä ei näytä saavan tukea syrjintädirektiivin 5 artiklasta eikä työsyrjintädirektiivin 7 artiklasta. Tämän vaatimuksen poistaminen on sopusoinnussa sen kanssa, että positiivinen erityiskohtelu on joka tapauksessa sidoksissa puutteisiin tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumisessa. [Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 37/1970) 1 artiklan 4 kappaleeseen sisältyvän määräyksen mukaan positiivisten erityistoimien ylläpitäminen on sidottu siihen, että niitä ei jatketa sen jälkeen, kun tavoite, jonka vuoksi niihin ryhdyttiin, on saavutettu.]

Korostukset minun. Toki kyseessä on tulkinnanvarainen asia. Asia voidaan tulkita kaiketi kahdella eri tavoin. Ottakaamme vaikka työmarkkinat esimerkiksi:

(1) Premissi: Jos ja kun työntekijöitä arvioidaan ja otetaan töihin samoin periaattein, niin positiivisesta erityiskohtelusta voidaan luopua.

Nyt on kaksi peruslinjaa nähdä asia yhteiskunnallisesti.

(A) Työmarkkinoilla ihmisiä arvioidaan ja otetaan töihin samoilla perusteilla. Ne etniset ryhmät ja muut ryhmät, jotka eivät ole työllistyneet yhtä hyvin ja/tai heidän ansionsa on pienemmät, ovat kouluttautuneet huonommin ja/tai väärille aloille. Koska kaikkia arvioidaan markkinataloudessa samoin periaattein, niin ei tarvita positiivista erityiskohtelua - syrjintää ei ole.

Tämä näkemys ei ilmeisesti ole vallalla Suomen kansan enemmistön keskuudessa, koska heidän valitsemansa edustajat ovat lakiin kirjanneet tarpeen harrastaa positiivista erityiskohtelua. Tämän foorumin enemmistö ilmeisesti on toista mieltä ja edustaa siten oppositiota asiassa. (Tai no, on varmaankin myös niitä, jotka ajattelevat, että syrjintää on ja se on oikein.)

(B) Se, että työmarkkinoilla tietyt yhteiskunnalliset ryhmät ovat huonommin työllistyneitä ja/tai heidän ansionsa ovat pienemmät johtuu koulutustason ja/tai alavalinnan lisäksi siitä, että työnantajat palkkaavat muita yhteiskunnallisia ryhmiä heidän sijastaan. Tarvitaan positiivista erityiskohtelua niin kauan, että työmarkkinoilla mihinkään ryhmään kuulumisella ei ole merkitystä.

Väittäisin, että näistä poliittisista näkemyksistä vaihtoehto B nojaa vahvasti yksinkertaistettuihin keskiansiotilastoihin. Keskiansiotilastoista johdetaan, että koska ryhmä X ansaitsee vähemmän, niin heitä syrjitään työmarkkinoilla, joten on harrastettava positiivista erityiskohtelua ja/tai se on perusteltua.

Me voimme pohdiskella näitä itseksemme ja joku voi päätöksissään vedota johonkin tällaiseen päättelyyn jälkikäteen, mutta paperille pantuna uhrihierarkian (suomalainen < ruotsalainen < virolainen < irakilainen) koko absurdius tulisi paremmin esille. Siksi haluaisinkin nähdä kuinka tällaisia asioita on käytännössä määritelty ja perusteltu.

Väittäisin puhtaasti henkilökohtaisen ymmärrykseni pohjalta, että kun kysymys on positiivisesta erityiskohtelusta, niin silloin kohteena tulevat olemaan lähtökohtaisesti ryhmät, joiden koetaan olevan heikommassa sosiaalisessa asemassa. Järjestystä ei varmaankaan rakenneta millekään arvoasteikoille missään, mutta on mielestäni selvää, että tapauskohtaisesti arvioitaessa yksilön sosiaalisen ryhmän arvioitu asema yhteisössä määrittää usein potentiaalin positiivisen erityiskohtelun ollessa kyseessä.

[JoKaGO]

Virkamies, jälleen ansiokkaasti purettu, kiitos siitä!

Oletko itse sitä mieltä, että jossain käytännön olosuhteissa tuo voisi toimia? Minä en!

[Virkamies]

Oletko itse sitä mieltä, että jossain käytännön olosuhteissa tuo voisi toimia? Minä en!

En tiedä tarkalleen, että mitä tarkoitat, kun käytät sanaa "toimia". Yhteiskuntamme toimii kyllä, ruokakaupasta saa ostaa kahvia ja pullaa niin halutessaan, eikä subsistenssin kannalta ylipäätänsä suurempia puutteita yksilötasolla havaita.

Jos sen sijaan tarkoitat, että onko asia oikeudenmukainen ja niin edelleen, niin silloin puhut asiasta, josta Platonista lähtien moni älykäs ihminen on kirjoittanut hyvin paljon, enkä tiedä, että mitä yksittäisen vähäpätöisen henkilön mielipide asiaan vaikuttaisi. Eduskuntavaaleissa saa ymmärtääkseni vaikuttaa lainsäädäntöön toivomallaan tavalla.

Mutta jos siitäkin huolimatta haluat oman mielipiteeni, niin minä olen sitä mieltä, että positiivinen erityiskohtelu on nähdäkseni ristiriidassa yhden oikeusvaltion perusperiaatteen kanssa. Tasavertaisuus oikeuden edessä, riippumatta siitä, että mitä ryhmää yksilö edustaa, on mielestäni oikeudenmukaisen yhteiskunnan ehdoton perustus.

[Roope]

Väittäisin puhtaasti henkilökohtaisen ymmärrykseni pohjalta, että kun kysymys on positiivisesta erityiskohtelusta, niin silloin kohteena tulevat olemaan lähtökohtaisesti ryhmät, joiden koetaan olevan heikommassa sosiaalisessa asemassa. Järjestystä ei varmaankaan rakenneta millekään arvoasteikoille missään, mutta on mielestäni selvää, että tapauskohtaisesti arvioitaessa yksilön sosiaalisen ryhmän arvioitu asema yhteisössä määrittää usein potentiaalin positiivisen erityiskohtelun ollessa kyseessä.

Tämä on mielestäni olennaista, koska tapauskohtaisesti asiasta päättävä saa tätä kautta täydellisen mielivallan. Progressiivista, ennakoitavissa olevaa verotusta parempi vertaus tällaiseen käytäntöön olisi täysin harkinnanvarainen verotus, jonka ainoa ohje on yrittää tasoittaa tuloeroja pitkällä tähtäimellä. Ei voida olettaa, että positiivisen syrjinnän soveltajat päätyisivät ilman yhteisesti sovittuja ohjeita jotenkin automaattisesti samaan lopputulokseen siitä, ketkä ovat minkäkinlaisen positiivisen syrjinnän tarpeessa.

Tämä näkemys ei ilmeisesti ole vallalla Suomen kansan enemmistön keskuudessa, koska heidän valitsemansa edustajat ovat lakiin kirjanneet tarpeen harrastaa positiivista erityiskohtelua.

99 prosenttia kansasta ei tiedä asiasta mitään. Pidän itseäni tavallista valveutuneempana, mutta en olisi vielä vuosi sitten osannut kuvitellakaan, että Suomen lait mahdollistavat positiivisen syrjinnän ja kiintiöt. Pidin sitä naureskellen pelkkänä Amerikan hömpötyksenä.

Kun tämä asia alkaa oikeasti koskettamaan ihmisiä työpaikoilla ja työtä hakiessa, niin sittenpä nähdään. Nyt se on vielä useimmiten pelkkä kuollut lause pölyttyneessä yhdenvertaisuussuunnitelmassa.