2016-07-31 HS: Suomen naapurissa vahvistuu suurmaa

[Risto A.]

Asiasta selviäisi vain Pinochet -tyylisellä vahvasti oikeistolaisella vallankaappauksella, missä Suomeen ajettaisiin sotilasjuntta, mikä eliminoisi kaikki vanhat rakenteet ja toisi tilalle vapaan markkinatalouden.

Minun mielestäni Suomessa kannattaisi kokeilla demokratiaa. Sveitsissä on toiminut varsin hyvin.

Heh, suomalaiset äänestäisi kaikki rikkaat köyhiksi ja ulos maasta. Onhan tämä ihan selvä asia.

Sveitsissä asiat toimii, koska kansa on varakasta, konservatiivista ja erityisen oikeistolaista. Vasemmistolaisuus on siellä samassa asemassa, kuin oikeistolaisuus Suomessa. Siksi sveitsiläiset ansaitsee suoran demokratian.

Jotta nämä sveitsiläiset demokratiahommat toimisi täällä, suomalaisten tulisi olla varakkaita päivästä tai pisteestä nolla lähtien. Toimiva suora demokratia Suomessa on siten oksymoroni.

Jos tänne kuitenkin väännetään suora demokratia, jokainen järkevä yrittäjä pakkaa kamppeensa ja poistuu maasta.

Suomessa raha katsotaan yleisesti pahaksi. Sitä ei saa olla "liikaa", sitä on "jaettava".

"Run for your life from any man who tells you that money is evil. That sentence is the leper's bell of an approaching looter."
- Ayn Rand

[Delaz]

Ruotsalaisista on tulossa pessimistejä onnellisen monikulttuurin keskiössä, eivätkö ostakaan onnellisuuspropagandaa?

http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ruotsalaisten-tulevaisuususko-on-koetuksella/786541

[Asra]

Ruotsi on onnistunut monessa asiassa niin taloudellisesti kuin myös sisä- ja ulkopoliittisesti. Ruotsin päätös olla liittymättä €uroon oli järkevä ja tämä on keskeinen tekijä Ruotsin paremmassa taloudellisessa menestymisessä. Tästä yhteisvaluuttaan kuulumisen järkevyydestä Suomi voisi hyvin käydä avoimempaa keskustelua. Jostain syystä Hesarin toimittaja ei aika avoimen ihailevassa jutussaan kuitenkaan mainitse edes sanallakaan yhteisvaluuttapäätöstä etsiessään tekijöitä Ruotsin ylivertaisuuteen Suomeen verrattuna.

Sitten on poliittiset ratkaisut. Miksi Hesarissakin nyt joudutaan toteamaan Suomen ajautuneen laajentuneen EU:n marginaaliin? Yksi syy on se, että Suomessa ollaan lähdetty ulkopuolisten tahojen vedättämänä heikentämään suhteita Venäjään. Tämä on myös yksi keskeisistä Suomea ja Ruotsia erottavista tekijöistä: Suomella on itäisenä naapurina Venäjä, jonka kanssa Suomella on historiallisten suhteiden lisäksi pitkä yhteinen itäraja, joka muuten on ollut yksi maailman turvallisimmista rajoista. Ruotsilla ei vastaavaa sidettä Venäjään ole ja siksi Ruotsilla on varaa sooloilla suhtautumisessaan Venäjään. Suomella ei varaa olisi ollut ja rohkeus ajaa itsenäistä Venäjä-politiikkaa olisi antanut Suomelle paljon paremmat "muskelit" EU:n suhteen. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan haluttu Eurooppa-huumassa hyödyntää.

Mitä sitten maahanmuuttoon tulee, niin Ruotsi on siinä toistaiseksi onnistunut. Ruotsissa ei ole nähty terroritekoja kuten Ranskassa ja Saksassa. Olen jonkin verran miettinyt miksi Ruotsi on onnistunut. Nostaisin syyksi onnistumiseen pari tekijää. Ruotsissa on melko avoin yhteiskunta, jossa maahanmuuttajatkin voivat kokea olevansa osa ruotsalaisuutta ilman vastakkainasettelua. Tämä kokemus yhteenkuuluvuudesta oli saanut myös mm. kristittyjen, muslimien ja juutalaisten asuttaman Palestiinan pysymään kasassa ennen sionismin aiheuttamaa vastakkainasettelua. Toinen syy on maahanmuuttajien kielitaito ja merkitys mediassa. Ruotsissa monet maahanmuuttajat puhuvat sujuvaa ruotsia ja edelleen esimerkillään kannustavat muita maahanmuuttajia oppimaan kielen. Ruotsalaisessa mediassa näkyvyyttä saavat tavalliset maahanmuuttajat. Suomessa taas sujuvasti suomea oppineet maahanmuuttajat halutaan nostaa mediassa esiin pikemminkin mokuttamisen ja punaviher-mädättämisen merkeissä - tästä osoituksena esimerkiksi Husun, Nasima Nazmyarin ja muiden hörhöjen esillä pitäminen Hesarissa. Löytyisi sitä parempiakin maahanmuuttajien malleja kuten vaikkapa Ashraf Benyamin tai Muhis Azizi.

Suomessa ei kuitenkaan välttämättä tarvita ollenkaan samanlaisia ratkaisuja maahanmuutossa kuin Ruotsissa on tehty. Suomessa voitaisiin miettiä vaikka ihan omat keinot syntyvyyden parantamiseksi. Tähän auttaisi mm. normaalin perhekäsityksen palautus arvoonsa. Ja vasta sitten, jos omat keinot eivät toimi, voitaisiin hakea ratkaisuja vaikka maahanmuutosta.

[Totti]

Ruotsin ja Suomen talouden vertaaminen on aina ongelmallista koska maat ovat vain näennäisesti samankaltaisia talousmielessä:

1. Euro on ilmiselvä haitta Suomelle. Jos Ruotsi olisi siirtynyt euroon, se olisi samankaltaisessa taantumassa kun Suomi.

2. Ruotsi purki paljon työmarkkinabyrokratiaa edellisen porvarihallituksen aikana. Käytännössä liittojen määräysvalta politiikassa lakkautettiin kokonaan, jonka seurauksena työmarkkinapolitiikka siirtyi takaisin hallitukselle. Ruotsissa on tämän seurauksena erittäin vähän lakkoja ja hallitus on pystynyt edistämään työllisyyttä ihan eri keinoin kun Suomessa.

3. Sitten meillä on tämä velkaantuminen, joka on eri näköistä Ruotsissa. Suomessa julkinen sektori vetää velkaa kaksin käsin. Ruotsissa yksityinen sektori on ylivelkaantunut.
Tämä on tarkoittanut, että valtion verokertymä on kasvanut sen myötä kun kansalaiset ovat velkaantuneet. Ruotsin valtio on sen takia säästynyt valtavalta velanotolta toisin kun Suomi.

4. Porvarihallitus myi myös ulos valtavan määrän valtion omaisuutta ja pisti rahat suoraan valtionvelkojen lyhennyksiin. Tämä on osaltaan alentanut julkisen velan tasoa.

Ruotsi on siis jo pitkään tehnyt paljon rohkeampaa talouspolitiikkaa kun Suomi, mutta riskit ovat sen myötä myös kasvaneet.

Ruotsissa on tämän seurauksena erinäisiä talouden sisäänrakennettuja pommeja ja kuplia, jotka voivat laukea koska tahansa eikä niihin edes välttämättä voi vaikuttaa poliittisin keinoin aiheuttamatta ongelmia. Esim. maahanmuuton kustannuksia ei voi alentaa nopeasti oikeastaan mitenkään aiheuttamatta taantumaa, siis sitä mitä halutaan välttää.

Samalla lailla Ruotsin keskuspankki ei ole uskaltanut vaatia asuntolainojen nopeampaa lyhentämistä (yksityisen velan vähentämiseksi) koska se olisi vetänyt liikaa rahaa pois kulutuksesta ja aiheuttanut taantuman.

Voisikin sanoa, että Ruotsi on ottanut käyttöön koko taloudellisen paletin eikä keinovalikoimassa juurikaan ole enää muuta kun devalvointi ja julkinen lainanotto. Ruotsin talous näyttää sen takia paremmalta kun Suomen talous juuri nyt, muttei välttämättä jatkossa.

Suomessa taas on vielä runsaasti keinoja korjaa talous kuntoon poliittisin keinoin. Ruotsin tekemä työmarkkinareformi on Suomessa vielä tekemättä. Jo se yksistään vaikuttaisi olennaisesti talouskasvuun. Viime kädessä meillä on myös keinovalikoimassa valuutan vaihto, joka saattaisi meidät samalle viivalle Ruotsin kanssa. Suomessa ei (vielä) myöskään ole sisäänrakennettua maahanmuuton aiheuttamaa kustannusloukkua Ruotsin tavoin.

Kun siis tarkastellaan tilannetta hieman etäämmältä, huomataan, että Ruotsi käy kovilla kierroksilla, mutta kaasu on jo lähes pohjassa. Suomessa kierrokset ovat hieman alhaisemmat, mutta poljin ei ole edes puolessa välissä.