2016-07-15: Turkissa armeijan vallankaappaus (yritys?)

[Siili]

Erdoganin Gulen-demonisoinnista tulee mieleen tämä toinen G:llä alkava herrasmies:

https://en.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Goldstein

[hattiwatti]

Turkki on ollut sotilaallisesti erittäin tärkeä osa NATOa ja sijainnillisesti sen merkitys sekä linkkinä Lähi-Itään että eteläisenä osana Venäjän saartorengasta on ollut valtava.

Taloudellisesti puolestaan Turkin ja Venäjän mahdollinen yhteistyö tulee muuttamaan monta asiaa.

Pelkästään Turkin eroaminen / erottaminen Natosta olisi megaluokan asia ja valtava arvovaltavoitto Venäjälle, puhumattakaan siitä, että Turkki liittoutuisi Venäjän kanssa jollakin tavalla.

Jos näin kävisi, Euroopan puskurina Lähi-Itää vastaan olisi Kreikka. On helppo arvata, että tämä osattaisiin myös hinnoitella Kreikassa. Jos Euroopasta ei löytyisi riittävästi maksuhaluja, Venäjältä varmasti löytyisi. Ei taida tulla Kreikalle maksamisesta loppua.

Itseasiassa tämä on ollut realismia jo pitkään, Soini perusteli Kreikka-tukipakettia viime kesänä turvallisuuspolitiikalla (=NATO). Ideahan on se, että jos Kreikkaa ei väkisin pidetä eurossa ulkoapäin tukihengitettynä, eroaisi se helposti sen lisäksi myös EU:sta - jolloin Venäjä luultavasti bailaisi maan ulos, saaden vastineeksi vaikka Gazpromille porausoikeuksia Kreikan aluevesien hiilivetyihin.

http://turjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121849-kreikan-oljy-kaasu-ja-kultavarat-kreikka-on-kaikkea-muuta-kuin-koyha

Tietty asia olis win-win niin Kreikkalaisten kuin Venäläistenkin kannalta, ja aivan erityisesti EU:n tukipakettien nettomaksajien kuten Suomalaisten kannalta. Mutta eri liittoumille jotka on tarkoitettu laajenemaan ja kasvamaan loputtomasti pienikin murtuma olisi katastrofi - Turkin tilannetta tulee katsoa tämä muistaen. Turkillakin taitaa olla jotain aluevesillään, johon Gazprom mieluusti pääsisi käsiksi.

[ismolento]

Yksi asia mistä ei vielä ole kai vielä puhuttu on tämä: nykyinen Israelin alue oli 400 vuotta osa Ottamaanien valtakuntaa. Jos tavoitteena on palauttaa vanhat rajat, niin ... hmm ...

Ottomaanien valtakuntaan kuului paljon muitakin alueita kuin nykyinen Israel. Esimerkiksi nykyinen Kreikka, Bulgaria ja iso osa muutakin Balkania. Lisäksi lähes koko Pohjois-Afrikka.

[Leso]

Itseasiassa tämä on ollut realismia jo pitkään, Soini perusteli Kreikka-tukipakettia viime kesänä turvallisuuspolitiikalla (=NATO). Ideahan on se, että jos Kreikkaa ei väkisin pidetä eurossa ulkoapäin tukihengitettynä, eroaisi se helposti sen lisäksi myös EU:sta - jolloin Venäjä luultavasti bailaisi maan ulos, saaden vastineeksi vaikka Gazpromille porausoikeuksia Kreikan aluevesien hiilivetyihin.

http://turjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121849-kreikan-oljy-kaasu-ja-kultavarat-kreikka-on-kaikkea-muuta-kuin-koyha

Tietty asia olis win-win niin Kreikkalaisten kuin Venäläistenkin kannalta, ja aivan erityisesti EU:n tukipakettien nettomaksajien kuten Suomalaisten kannalta. Mutta eri liittoumille jotka on tarkoitettu laajenemaan ja kasvamaan loputtomasti pienikin murtuma olisi katastrofi - Turkin tilannetta tulee katsoa tämä muistaen. Turkillakin taitaa olla jotain aluevesillään, johon Gazprom mieluusti pääsisi käsiksi.

*tirsk*
Kaiken maailman obamoilla, puutineilla ja natoilla hekumoidaan, vaan ei ikinä tulla ajatelleeksi, että ikiaikaiset viholliset Kreikka ja Turkki vois koko ajan pelata tätä pokemonia kimpassa.

[hattiwatti]

Yksi asia mistä ei vielä ole kai vielä puhuttu on tämä: nykyinen Israelin alue oli 400 vuotta osa Ottamaanien valtakuntaa. Jos tavoitteena on palauttaa vanhat rajat, niin ... hmm ...

Ottomaanien valtakuntaan kuului paljon muitakin alueita kuin nykyinen Israel. Esimerkiksi nykyinen Kreikka, Bulgaria ja iso osa muutakin Balkania. Lisäksi lähes koko Pohjois-Afrikka.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ottoman_Empire

Erdoganin ideologiaksi onkin noussut neo-ottomanismi, jossa eri keinoin saataisiin jalansijaa näissä maissa. Turkin aiempi toiminta Syyriassa lienee osa tätä ideologiaa, ja tapa miten liittolaisina ja rahoittajina on myös ollut öljymonarkioita ottomaani-imperiumin vanhoilta alueilta. Samoin Erdoganin temppu puskea miljoona matua valloittamaan balkania on klassista ottomaaani-invaasiota.

http://www.strategic-culture.org/news/2015/12/23/secret-2010-state-dept-report-warned-turkey-neo-ottoman-shift.html

Usarissa oli äsken ihan mielenkiintonen blogaus liittyen aiheeseen: http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220322-syy-miksi-turkki-on-niin-nationalistinen

Tässä myös ihan mielenkiintoinen: https://vastavalkea.fi/2016/07/20/turkin-vallankaappausyritys/

[xor_rox]

Seymour Hersh kertoo Syyrian kriisin taustoista haastattelussaan, joka samalla valaisee Turkin merkitystä geopoliittisella shakkilaudalla. Karttaa katsomalla selviää, että myös Kreikka liittyy kuvioon vahvasti, kuten aiemmin ketjussa tuli esille.

http://www.strategic-culture.org/news/2016/04/28/seymour-hersh-hillary-approved-sending-libya-sarin-syrian-rebels.html

The interviewer asked why Obama is so obsessed to replace Assad in Syria, since «The power vacuum that would ensue would open Syria up to all kinds of jihadi groups»; and Hersh replied that not only he, but the Joint Chiefs of Staff, «nobody could figure out why». He said, «Our policy has always been against him [Assad]. Period». This has actually been the case not only since the Party that Assad leads, the Ba'ath Party, was the subject of a shelved CIA coup-plot in 1957 to overthrow and replace it; but, actually, the CIA's first coup had been not just planned but was carried out in 1949 in Syria, overthrowing there a democratically elected leader, in order to enable a pipeline for the Sauds' oil to become built through Syria into the largest oil market, Europe; and, construction of the pipeline started the following year. But, there were then a succession of Syrian coups (domestic instead of by foreign powers – 1954, 1963, 1966, and, finally, in 1970), concluding in the accession to power of Hafez al-Assad during the 1970 coup. And, the Sauds' long-planned Trans-Arabia Pipeline has still not been built. The Saudi royal family, who own the world's largest oil company, Aramco, don't want to wait any longer. Obama is the first US President to have seriously tried to carry out their long-desired «regime change» in Syria, so as to enable not only the Sauds' Trans-Arabian Pipeline to be built, but also to build through Syria the Qatar-Turkey Gas Pipeline that the Thani royal family (friends of the Sauds) who own Qatar want also to be built there. The US is allied with the Saud family (and with their friends, the royal families of Qatar, Kuwait, UAE, Bahrain, and Oman). Russia is allied with the leaders of Syria – as Russia had earlier been allied with Mossadegh in Iran, Arbenz in Guatemala, Allende in Chile, Hussein in Iraq, Gaddafi in Libya, and Yanukovych in Ukraine (all of whom except Syria's Ba'ath Party, the US has successfully overthrown).

[hattiwatti]

Mielenkiintoisia:

http://www.unz.com/tsaker/syria-and-the-coup-in-turkey/

https://southfront.org/the-instability-of-turkey-is-a-threat-for-neighbouring-states-too/

http://www.unz.com/akarlin/demographics-of-turkey-coup/

http://www.independent.co.uk/news/world/europe/they-looked-at-me-as-if-i-was-a-demon-fear-and-uncertainty-among-istanbuls-citizens-in-wake-of-a7149011.html

[xor_rox]

^ Tuo ensimmäinen artikkeli päättyi hauskasti:

For the time being we reasonably can assume that Erdogan will prevail. If that is indeed what happens, he will be much too busy to deal with major international issues. What is certain is that Erdogan has imposed a three months long state of emergency and that he will be meeting with Putin in early August. Whether Putin "saved Erdogan" as some claim, or whether Russia just gave him advanced warning of the coup, it is pretty darn clear that Erdogan now vitally needs Putin's support and that Putin knows that. Soon the world will find out what exactly Putin had in mind when, following the downing of the SU-24, he announced sanctions against Turkey and then added "Одними помидорами вы не отделаетесь" (you will not get away just with tomatoes). There will be a price to pay for Erdogan and Erdogan knows it. But Putin also knows that now is the time to negotiate with Erdogan, so the price will be substantial, but reasonable. At the end of the day, Russia and Turkey need each other, at least to prevent another, it would be the 13th, Russian-Turkish war

Nyt sitten vain veikkauksia, mitä Turkki-Venäjä -suhteissa seuraavaksi tapahtuu. Itse arvaan, että Turk Stream -projekti jatkuu nopeutetulla aikataululla ja Ukrainan läpi kulkevat kaasutoimitukset lopetetaan jo ennen alkuperäistä suunnitelmaa (2019). Trump kun vielä nousee pressaksi USA:ssa ja ryhtyy edistämään suurvaltojen yhteisiä intressejä, niin Eurostoliitto on umpikujassa. Britit eivät edes vielä ymmärrä, kuinka järkevän päätöksen tekivät.

[hattiwatti]

No Turk Stream on se tärkein juttu tietty. Aika paljon sodat, proxysodat sun muut pyörivät eri öljy ja kaasuputkien ympärillä. Varsinkin Venäjän ja jenkkien välinen nokittelu on eräänlaista ristinolla - peliä, jossa Venäläiset koittavat saada hiilivetyjään myyntiin Eurooppaan jotain reittiä pitkin, sitten aina sopivasti reitin varrella oleva maa destabilisoidaan tai sen hallinto vaihdetaan, tai jotain muuta painostusta.

Turk Streamin on tarkoitus korvata alkuperäinen South stream joka olisi mennyt mustanmeren alta Bulgariaan. Tämä peruuntui kun John McCain kävi Bulgariassa visiitillä, ja tämän jälkeen maan hallinto ilmoitti peruuttavansa sopparin. Haluavat kaasun kulkevan Ukrainan läpi, koska näin putkiverkosto olisi jenkkien kontrollissa proxyhallinnon kautta. Samasta syystä Venäjä ei halua kaasun Eurooppaan kulkevan Ukrainan läpi, varsinkin kun maan oligarkkimafiosot ovat impanneet välillä jopa puolet putken sisällöstä itselleen. Euroopan linjan tulisi myös olla selkeä aiheessa, mutta valitettavasti Euroopalla ei tunnu olevan sananvaltaa Eurooppaa koskevissa asioissa, koska transatlantistinen arvoyhteisö.

Sitten tuli Erdogan hätiin, kaasuputki vedetäänkin Turkin Euroopan puoleisen osan läpi, sieltä Kreikkaan ja Makedoniaan. Heti kun päätös tuli, niin ristinolla - ottelun hengessä Makedoniassa alkoi terrori-iskuja ja vallankaappausyritystä, kuinkas sattuikaan.

Asiasta on kirjoitellut Ari Rusila Jyväskylästä:

http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181625-south-stremista-turk-stream

https://arirusila.wordpress.com/2014/12/03/is-south-stream-pipeline-transforming-itself-to-turk-stream/

https://arirusila.wordpress.com/tag/turk-stream/

https://arirusila.wordpress.com/2015/05/12/terrorism-in-macedonia-wasnt-an-isolated-act/

Sitten myös Itämeren alta menevää Nord Stream kakkosta tehdään, mutta Puola ainakin koittaa parhaansa mukaan vastustaa sitä. Haluavat putken kulkevat oman maansa läpi ja ylläpitää monopoliasemaansa.

Tietenkin Euroopan kannalta on läpikotaisin mielisairasta, että tämän kaiken geopoliittisen sekoilun seurauksena on pakko olla riippuvainen Erdoganin kaltaisesta epästabiilista hullusta, ja alkuperäinen South stream, jossa kaasuputki olisi kulkenut rutiköyhän Bulgarian läpi jotta sekin maa saisi jotain rahaa muualta kuin tulonsiirtoina komissiolta olisi ollut paljon järkevämpi, mutta ei koska 'merentakaiset ystävät' kielsivät. Nyt projektia koitetaan taas uudelleenlämmitellä, mutta saa nähdä mitä tulee.  Inhottavin on todellakin kuvio, jossa Euroopalla ei todellakaan tunnu olevan mitään vaikutusvaltaa omiin asioihinsa, ainoastaan vasallin asema. Mutta oma vikammehan on.

[hattiwatti]

http://www.strategic-culture.org/news/2016/07/23/failed-turkish-coup-sabotage-incompetence-or-deception.html

http://www.strategic-culture.org/news/2016/07/22/turkey-coup-attempt-strains-relations-with-west.html

[Alaric]

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016072321950208_ul.shtml

Turkin voimatoimet tiivistyvät: Gülenin sukulaispoika pidätettiin

Turkki otti tänään käyttöön entistä järeämmät keinot vallankaappausyrityksen tekijöiden kiinni saamiseksi.

Turkin valtiollinen media kertoi, että Fethullah Gülenin sukulaispoika on pidätetty. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan epäilee Güleniä viimeviikkoisen vallankaappausyrityksen tekijäksi. Kyseessä on ensimmäinen Gülenin sukulainen, joka on pidätetty viikon kestäneissä puhdistuksissa. Sukulaispoika otettiin kiinni Erzurumissa Turkin itäosissa.

Pidätetään syytteittä

Turkki laajensi myös isolla kädellä poliisien valtuuksia sallimalla epäiltyjen pidättämisen 30 päiväksi ennen vangitsemiskäsittelyä. Taustalla on maahan julistettu poikkeustila. Asiasta ilmoitettiin maan virallisessa lehdessä.

Hallinnon mukaan 30 päivän jälkeen tuomarin on päätettävä mahdollisesta tutkintavankeudesta. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on varoittanut Turkkia venyttämästä pidätysaikaa normaalista, joka on ollut maksimissaan neljä päivää.

Kolme kuukautta kestävä poikkeustila astui voimaan keskiviikkona, alle viikko epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Presidentti Erdoganin mukaan poikkeustilaa tarvitaan, jotta vallankaappausyrityksen takana olevasta "terroristijärjestöstä" päästään nopeasti eroon. Turkin hallitus kertoi myös jäädyttävänsä Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamisen poikkeustilan ajaksi.

Ei luovu EU-pyrkimyksistä

Turkin EU-ministeri sanoi tänään, ettei epäonnistunut vallankaappausyritys tarkoita sitä, että Turkki luopuisi pyrkimyksistään päästä EU:n jäseneksi. Ministeri myös lupasi noudattaa EU:n ja Turkin pakolaissopimusta.

Turkin ja EU:n jäsenyysneuvottelut ovat olleet jäissä jo ennen vallankaappausyritystä.

EU on kritisoinut tiukasti Turkkia siitä, että jos Erdogan tuo kuolemanrangaistuksen takaisin vallankaappausyrityksen nojalla, Turkin mahdollisuudet päästä EU:n jäseneksi ovat luetut.

Turkki kertoi lauantaina myös vapauttaneensa 1 200 sotilasta, jotka pidätettiin vallankaappausyrityksen jälkeen, kertoi maan syyttäjäviranomainen. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen pidätettyjen vapauttaminen sen jälkeen, kun Turkki aloitti mittavat puhdistukset vallankaappausyrityksen jälkeen.

Valtaosa vallankaappauksen jälkeen pidätetyistä on ollut sotilaita. Yhteensä yli kymmenentuhatta ihmistä oli pidätetty ennen vapautuksia. Heistä noin 4 000:ta vastaan on nostettu syytteet, kertoo valtiollinen uutistoimisto Anadolu.

Viime sunnuntaina alkaneiden puhdistusten aikana yhteensä noin 50 000 sotilasta, poliisia, tuomaria, yliopistojen ja ministeriöiden työntekijää on siivottu viroista. Tänään viranomaiset tiedottivat, että yli 1 000 yksityiskoulua ja runsaat 1 200 yhdistystä ja säätiötä suljetaan poikkeustilan nojalla.

[Sarma]

Jännä oli muuten valtamedian reaktio silloin vallankaappausyrityksen iltana.Ensin luultiin että saattaisi onnistua,sitten alettiin peruuttelemaan ja lopulta myönnyttiin kun näytti epäonnistuvan.

Saa nähdä tuleeko jakautuneeseen Turkkiin sisällis-sotaa(vaikka opposition kyllä hankala kapinoida),mutta tämän vallankaappausyrityksen jälkeinen tilanne voi alkaa mennä myös ulkopuolisten Lännen(USA,Nato,EU) ja Venäjän väliseksi kiistelyksi Turkista omine intresseineen(merkit jo olemassa)...Turkilla sitten myös omat intressit.

Saapa nähdä mikä on tuleva suuntaus ja tapahtumat...

Muutamia poimintoja kirjoituksista viimeisen viikon ajalta uutisvirrasta ja analyyseja mahdollisesta kehityksestä:
Kävin läpi eri osapuolia...että saa kokonaiskuvaa.

Joku Turkkilaislehti kutsuu Alexander Duginia Putinin erityisedustajaksi/lähettilääksi.
Dugin ollut siis keskustelemassa Ankarassa ennen vallankaappaus yritystä korkeiden valtion virkamiesten kanssa Turkin ja Venäjän suhteiden parantamisesta.
http://www.tevhidigundem.org/putinin-ozel-temsilcisi-ankarada-18281h.htm
Duginin oma analyysi tilanteesta:
http://katehon.com/video/dugins-guideline-coup-d-etat-turkey

Valtamediakin ennustaa jo Turkin tulevaa mahdollista suunnan muutosta:
Esim.Satakunnan kansa pääkirjoituksessaan;
http://www.satakunnankansa.fi/paakirjoitukset/lahemmas-venajaa/

Lähemmäs Venäjää

Turkin EU-jäsenyyden voi nyt unohtaa.

Turkin epäonnistuneella sotilasvallankaappauksella on kaksi merkittävää seurausta. Presidentti Recip Tayyip Erdoganin yksivaltainen ote maan johdossa vahvistuu ja samalla maan suhteet Venäjään lähentyvät, kun ristiriidat Naton kanssa jyrkkenevät.

Toinen merkittävä seuraus on, että Turkin mahdollinen jäsenyys Euroopan unionissa voidaan nyt unohtaa pitkäksi aikaa.

Kaappausyrityksen taustat ovat edelleen hyvin hämärät. Väitetään jopa, että kaappaus olisi itse asiassa ollut vain lavastus Erdoganin vallan vahvistamiseksi. Erdogan syyttää USA:ssa maanpaossa asuvaa oppositiojohtaja Fethullah Güleniä, mitä ei usko USA:n tiedustelupalvelu.

Kuolonuhrien ja pidätyksien määrän perusteella voidaan uskoa, että kaappausyrityksen takana oli ainakin osa armeijasta, jolla on tällaisista kumouksista vuosikymmenien kokemus. Turkkia on aina hallittu armeijan tuella.

Kun Erdogan pyysi anteeksi Venäjältä sen hävittäjäkoneen alas ampumista, se saattoi olla joillekin upseereille viimeinen pisara.

Venäjälle Erdoganin otteet sopivat. Se on itse asiassa hyvin lähellä Vladimir Putinin politiikkaa, ja Erdogania on syytetty putinismista. Oppositio on painettu hiljaiseksi, poliittisia vastustajia vangitaan ja median sananvapaus on suitsittu minimiin.

Tämä on herättänyt närää EU:ssa, joka pakolaisvyöryn takia on joutunut tekemään Turkille myönnytyksiä jäsenyyskysymyksessä.

Selvää lienee, ettei yksinvaltaiseen islamismiin paluuta tekevällä valtiolla voi olla pääsyä EU:n demokratiaan.

Turkki on myös valtava sotilasmahti ja tärkeä Naton jäsen. Naton sisällä Erdoganin politiikka on nostanut vastalauseita, jotka toistaiseksi ovat hiljentyneet maan strategisen aseman takia.

Tämä sopii Venäjälle. Se haluaa Naton pysyvän mahdollisimman etäällä rajoistaan.

Islamisoitumisen ja tulevien puhdistusten takia Turkki vajoaa yhä syvemmälle. Kehitys on aivan päinvastainen, kuin mihin Turkin perustaja Mustafa Kemal Attürk pyrki.

Pari blogikirjoitusta samasta aiheesta:
Tässä yksi teoria;
http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220117-tastako-turkin-tapahtumissa-oli-kyse

Tästäkö Turkin tapahtumissa oli kyse?

Venäläisen hävittäjän alasampumisen jälkeen kaikki presidentti Erdoganiin liittyvät uutiset olivat Kremlin hallitsemissa medioissa äärimmäisen negatiivisesti sävyttyneitä. Asenne muuttui neutraaliksi presidentin anteeksipyynnön jälkeen, ja vallankaappausyrityksen jälkeen hänestä annettu kuva on muuttunut yksiselitteisen positiiviseksi.

Venäjän viestimet toistavat sellaisinaan Turkin johdon esittämät väitteet Yhdysvalloissa asuvan Fethullah Gülenin roolista vallankaappausyrityksen alkuunpanijana. Lisäksi Yhdysvaltojen väitetään salaisesti tukeneen operaatiota. Perusteluksi esitetään ulkoministeri Kerryn maininta siitä, että ajoittaiset vallanvaihdokset kuuluvat osaksi demokratian normaalia toimintaa.

Erdoganin tavoittena voi hyvin olla maansa Nato-jäsenyydestä huolimatta vaihtaa leiriä ja ryhtyä lähi-idän monimutkaisessa pelissä Venäjän strategiseksi liittolaiseksi. Vallankaappausyritys antaa niin mainion tilaisuuden puhdistaa maan armeija ja hallinto potentiaalisista vastarannan kiiskistä sekä siirtyä presidenttivaltaiseen diktatuuriin, että koko prosessi haiskahtaa AKP:n johdon ja FSB:n yhteisesti masinoimalta operaatiolta.

Tilannekuvaan kuuluu se, että vain päivää aiemmin Venäjä antoi John Kerryn vääntää Sergei Lavrovin kanssa kahdentoista tunnin ajan sopimusta USA:n ja Venäjän toimien koordinoimisesta Syyrian kriisissä. Näin siitä huolimatta, että Kremlissä todennäköisesti tiedettiin koko asetelman muuttuvan täysin jo seuraavana yönä.

http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2016/07/20/turkki-on-iranin-tiella-mita-siita-seuraa/

"Suomen sotilaan" arviot tapauksesta:
https://www.facebook.com/suomensotilas/posts/10153679423420686

Aivan kuten epäilimmekin: Erdoganin hallinnon nopeat vastatoimet, yli 3000 upseerin ja sotilaan sekä saman määrän oikeuslaitoksen tuomarien ja syyttäjäviranomaisten pidätyksiä eivät olisi onnistuneet näin nopeasti ilman valmista ennakkosuunnitelmaa.

Toisaalla kerrotaan miten Yhdysvaltojen Istanbulin konsulaatti varoittaa amerikkalaisia tulemasta alueelle: konsulaatti on saanut ennakkotietoja Yhdysvaltojen vastaisten mielenosoitusten valmistelusta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on suunnitellut tapaavansa Turkin presidentti Recep Erdoganin elokuussa. Venäjän ja Turkin suhteiden äkillisen lientymisen on mahdollistanut Erdoganin esittämä anteeksipyyntö Turkin ja Syyrian rajalla alasammutun venäläisen sotilaskoneen johdosta.

http://www.suomensotilas.fi/turkin-vallankaappaus-erdoganin-ovela-ansa/

(...)

Vallankaappauksen pääsuunnittelijaksi ja sen sieluksi on löydetty Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa maanpaossa asuva Fethullah Gülen, entinen presidentti Erdoğanin poliittinen tukija ja uskottu, nykyisen hallinnon liiallisuuksiin menevää politiikkaa vastustava maltillinen islaminoppinut. Näihin liiallisuuksiin kuuluu yhä huonommaksi käyvän ihmisoikeustilanteen ja sananvapauden rajoittamisen lisäksi muun muassa suurellinen ottomaanien aikaa jäljittelevä tuhat huonetta käsittävä uusi presidentinpalatsi, jonka hintalappu on kuuleman mukaan yli 600 miljoonaa euroa.

Kaappaustilanteen kestäessä Turkin ja Yhdysvaltain suhteet kiristyivät poikkeuksellisella tavalla. Yhdysvaltain käyttämä Incirlikin lentotukikohta eristettiin ja amerikkalaisten koneiden operointi kentältä estettiin. Incirlik ei olekaan mikä tahansa tukikohta. Sinne on sijoitettu kaiken muun lisäksi kymmeniä taktisia ydinkärkiä. Kärjet ovat toki Yhdysvaltain hallussa, mutta ymmärrettävästi tukikohdan sulkeminen ja liikkumisvapauden rajoitukset ärsyttivät ja hermostuttivat erityisen paljon Yhdysvaltoja.

Viime viikonlopun tapahtumat ovat vaikuttaneet vahvasti myös Turkin ja EU:n muutenkin jännittyneisiin suhteisiin. Presidentti Erdoğanin lausunnot kuolemantuomion uudelleen voimaan saattamisesta ovat herättäneet EU:n, ja vain vähän pinnan alla piilevä Turkin-vastainen mieliala on taas leviämässä Euroopassa.

Turkki ja EU tarvitsevat kuitenkin yhteistyötä. On pakolaiskriisi, on terrorismin vastainen taistelu, on Syyrian tilanne – kaikkien näiden vakavien kriisien ratkaisemiseksi nämä toimijat tarvitsevat toinen toistaan. Mutta tosiasia on, että EU tarvitsee Turkkia tällä hetkellä enemmän kuin Turkki tarvitsee EU:ta. Tämä juuri tekee tilanteesta EU:n kannalta niin äärimmäisen haastavan.

Vallankaappaus tai ei, on tilanteesta selkeänä voittajana Erdoğanin ja hänen kannattajiensa ohella selviytymässä Venäjä ja presidentti Putin. Nämä kaksi autoritääristä johtajaa ovat löytämässä toisensa, ja Turkin harrastama kiilan lyöminen yhtäältä EU:n ja toisaalta NATO:n sisällä sataa venäläisten laariin.

Eripura Lännen kanssa:
Lännen näkökulmaa...

http://www.independent.co.uk/news/world/europe/turkey-coup-could-threaten-countrys-nato-membership-john-kerry-warns-a7142491.html

Turkey could fall foul of Nato's "requirement with respect to democracy" if it fails to uphold the rule of law in the wake of an attempted coup, the US Secretary of State John Kerry has warned.

The Turkish government's response to the failed coup has alarmed both the US and the EU, after it described the plotters as a "cancer" which had to be "cleansed" from public institutions.

A State Department spokesman has suggested it is "too soon to say" if a clampdown by the Erdogan government could jeopardise Turkey's membership of Nato.

But Nato's leadership has made it clear that a commitment to "uphold democracy, including tolerating diversity" is one of the five core requirements for members of the alliance.

https://twitter.com/DEFCONWS/status/754318934157828097

DEFCONWarningSystem
‏@DEFCONWS
#BREAKING The white house has convened a national security meeting. #Turkish President has said #Turkey is not a friend to US

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/turkin-suhteet-liittolaisiinsa-entista-vaikeammin-solmussa/5996130

Turkin suhteet liittolaisiinsa entistä vaikeammin solmussa
   
Turkin suhteet länsivaltoihin ja liittolaisiinsa ovat vaarassa vääntyä entistä pahempaan solmuun.

EU:n Turkkiin lataamat toiveet murenemassa

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Toni Alaranta kuvaa EU:n ja Turkin välistä suhdetta jo ennestään hankalaksi. Hän arvioi, että kuolemanrangaistuksen palauttaminen Turkissa olisi viimeinen niitti EU:n pyrkimyksille tuoda maa lähemmäksi läntistä arvomaailmaa.

Alarannan mukaan EU:ssa on uskottu, että pitkäjänteisellä talousintegraatiolla ja esimerkin voimalla yhteiskuntia voidaan muuttaa. Näin ajateltiin aikaisemmin myös Venäjästä.

– Neuvotteluja on pidetty yllä, vaikka Turkki on pitkään mennyt huonompaan suuntaan.

(..)

Myös Yhdysvaltojen odotukset Turkista vesittymässä

Upin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan vallankaappausyritys heikentää ainakin lyhytaikaisesti Turkin ja Yhdysvaltojen suhteita. Aaltola muistuttaa, että maiden suhde on amerikkalaisten kannalta hankala, koska esimerkiksi Yhdysvaltojen ydinpelote on osittain riippuvainen Turkista ja siellä olevista tutka-asemista.

– Länsi tarvitsee Turkkia myös Mustanmeren turvallisuuden näkökulmasta.

Tutkija Toni Alaranta ei usko, että maiden suhteissa tapahtuu mitään radikaalia. Mailla on vuosikymmenien liittolaisuus, joka on alkanut oireilla vasta viime vuosina.

– Yhdysvalloilla oli toive, että Turkista olisi tullut uudenlainen muslimivetoinen mallimaa, joka kuitenkin menisi samalla kohti liberaalia demokratiaa.

Natolle ongelmallinen liittolainen

Mika Aaltolan mukaan Turkin armeija on ollut presidentti Erdoganille aina ongelma. Armeija on hyvin integroitu läntiseen vuorovaikutukseen ja Natoon.

Erdogan puolestaan suhtautuu epäillen länsimielisiin upseereihin. Aaltola muistuttaa, että Turkin ja Naton liittolaisuus on käytännöllisiin asioihin perustuva.

– Ideologisesti Turkki on lännenvastainen ja se on liikkunut poispäin EU:sta ja Yhdysvalloista.

Aaltola toteaa, että Turkin näkökulmasta maansuhde Natoon ja Yhdysvaltoihin on hyvin pitkälti sama asia. 

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/eu_usa_johtajat_turkki-53018

EU ja USA vaativat Turkkia kunnioittamaan demokratiaa

Poliitikot Euroopassa ja Yhdysvalloissa vaativat Turkkia noudattamaan lakia epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkipuinnissa.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sekä 28 eurooppalaista ulkoministeriä, mukaan lukien Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini, totesivat haluavansa lähettää voimakkaan viestin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganille.

– Otamme tarkkailuumme Turkin perustuslain ja Euroopan unionina painotamme lain noudattamisen tärkeyttä. Turkin täytyy noudattaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja perimmäistä vapautta, Mogherini totesi.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/199322-turkin-erdoganin-reaktio-lahes-3000-sotilasta-pidatetty-2700-tuomaria-erotettu?ref=suosituimmat&qt-popular_articles=0#qt-popular_articles

Turkin Erdoganin reaktio: Lähes 3000 sotilasta pidätetty, 2700 tuomaria erotettu - "Turkki lähentyy Keski-Aasiaa"

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on reagoinut kovalla kädellä perjantain vallankaappausyritykseen. Muun muassa BBC kertoo, että Turkissa on pidätetty lähes 3 000 sotilasta ja erotettu 2 700 tuomaria.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry on jo vedonnut Erdoganiin, jotta vallankaappausyrityksen tutkinnassa kunnioitettaisiin lakeja.

–Vaarana on Turkissa se että Erdogan käyttää tätä hyväkseen lujittaakseen kansalaisvapauksia ja demokratiaa ahdistavaa autoritaarista vallankäyttöään. Sillä tiellä Turkki lähentyy Keski-Aasiaa ja loitontuu Euroopasta, Suomen entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja arvioi Facebookissa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/199327-li-andersson-suomen-ulkopoliittisen-johdon-viimeistaan-nyt-muutettava-suhtautumistaan?ref=suosituimmat

Li Andersson: "Suomen ulkopoliittisen johdon viimeistään nyt muutettava suhtautumistaan Turkin nykyhallintoon"

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaatii Suomen ulkopoliittista johtoa muuttamaan suhtautumistaan Turkin nykyhallintoon.

–Tilanne on erittäin huolestuttava. Suomen ulkopoliittisen johdon, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön on viimeistään nyt muutettava kritiikitöntä suhtautumistaan Turkin nykyhallintoon, Andersson kirjoittaa Facebookissa.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/vniinisto_erdogan-52959

Ville Niinistö Turkin johdon lausunnoista: Ei lupaa hyvää

Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistön mukaan Turkin tapahtumat lisäävät entisestään huolta maan demokratian ja ihmisoikeuksien tilasta. Hänen mukaansa ei lupaa hyvää, että maan presidentti Recep Tayyip Erdogan on kutsunut kaappausyritystä jumalan lahjaksi "siivota" armeijaa, tai että Turkin pääministeri on ehdottanut harkittavaksi kuolemanrangaistuksen palauttamista.

– Elämme aikoja, jolloin historian suunta on vuosikymmenten suhteellisen vakauden jälkeen epävarmaa. Turkin epäonnistunut vallankaappauksen yritys on muistutus siitä, kuinka demokratia voi olla vaarassa Euroopankin rajoilla, Niinistö sanoo tiedotteessa.

Sotilaallisia vallankaappauksia ei hänen mukaansa voi hyväksyä, vaan yhteiskuntia on muutettava demokraattisin keinoin.

– Silti huoli Turkin tilanteesta on nyt entistä syvempi: presidentti Erdogan ja valtapuolue AKP ovat kaventaneet jo vuosia sananvapautta ja ihmisoikeuksien toteutumista Turkissa. On vakava pelko siitä, että Erdogan käyttää sotilaskaappauksen yritystä hyväkseen toisinajattelijoiden vainoamiseksi ja yksinvallan pönkittämiseksi.

Niinistön mukaan Suomen ja EU:n on tuettava demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion toteutumista Turkissa.

– Siihen kuuluu myös demokraattisen opposition, sananvapauden, vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustaminen hallitusvallan yksinvaltaisilta otteilta. Turkin demokratia ja turkkilaiset ihmiset tarvitsevat nyt Euroopan tukea. Malttia ja oikeudenmukaisuutta tarvitaan, jotta selviämme näistä ajoista kohti rauhallisempaa tulevaisuutta,

Turkkia verrattu jossaki arvioissa jo Puolaan ja Unkariinki:
http://politiikasta.fi/miten-turkin-vallankaappausyritysta-pitaisi-tulkita/

Samanlaista poliittista kehitystä nähdään muuallakin Euroopassa – erityisesti Puolassa ja Unkarissa. EU voi yrittää tarjota keppiä ja porkkanaa, mutta demokraattisella hallinnolla on edessä kovat ajat. Turkissa EU:n vaikuttamismahdollisuudet ovat rajatummat.

Turkin EU suhteen kehityksestä(UPI:n Toni Alaranta):
http://politiikasta.fi/turkin-eurooppalainen-kohtalo-yhden-kansallisen-kertomuksen-loppusoinnut/

Turkin eurooppalainen kohtalo: yhden kansallisen kertomuksen loppusoinnut

Kun Turkin tasavalta perustettiin vuonna 1923, Eurooppa määrittyi Turkin kohtaloksi. Tilanne näyttää hyvin erilaiselta tänä päivänä. Sen sijaan, että Turkki olisi sosiaalistunut Pax Europea -projektiin, se on pyrkinyt palauttamaan vanhan imperiuminsa ja näkee itsensä EU:n sijaan keskusvaltana.

Turkin tasavallan perustajat kuuluivat tasavaltaa edeltäneen Osmanivaltion nuorturkkilaiseen traditioon, jossa valtion ja kansakunnan uudistamisen opit haettiin sen aikaisesta Länsi-Euroopasta. Nykyajan EU-tutkimuksessa lanseerattu termi "europeanization", jolla viitataan integraation yksittäisissä jäsenmaissa tuottamaan poliittisten käytäntöjen, instituutioiden ja eri politiikkalohkojen yhdenmukaistumiseen, voidaan nähdä käyttökelpoisena myös Turkin 1920-luvulla toimeenpantua reformipolitiikkaa kuvattaessa. Aivan kuten Euroopan integraatio myöhemmin, Turkin eurooppalaistaminen oli eliitin ajama poliittinen projekti, ei laajojen ihmisjoukkojen vaade.

(...)

[AKP on kahden Turkin tasavallan syntymästä saakka olemassa olleen poliittisen virtauksen yhdentymä: nationalistisen konservatismin (milliyetçi muhafazakarlık) sekä poliittisen islamin (siyasal Islam/Milli Görüş).
http://politiikasta.fi/akp-aikakauden-turkin-autoritaarisuus-jatkuvuudet-ja-radikaalit-murrokset/
http://politiikasta.fi/onko-erdogan-uudenlainen-johtaja-turkissa/
http://politiikasta.fi/mista-turkin-nykyhallinnon-itsevaltaisuus-kumpuaa/]

Nykypäivänä tarkasteltuna vaikuttaa yhä ilmeisemmältä, että AKP:n johdolle EU-jäsenyysneuvottelut ovat olleet puhtaasti välineellisiä, toisin sanoen neuvotteluprosessin aloittaminen ja ylläpitäminen ovat palvelleet aivan muita päämääriä kuin pyrkimystä tehdä Turkista EU:n jäsen. Kun AKP nousi valtaan vuoden 2002 vaaleissa, sen johtohahmojen islamistinen menneisyys oli jatkuva huolenaihe Turkin maallisille piireille niin oikeuslaitoksessa kuin kansalaisyhteiskunnassakin.

Omaksumalla demokratiaa, kansalaisvapauksia ja vähemmistöjen oikeuksia painottavan EU:n vaatiman puheenparren, liberaalidemokraattisen puolueohjelman, sekä asettamalla EU:n vaatimia lakeja, AKP sai vahvan ulkoisen oikeuttajan vallalleen. Kun entiset kovan linjan islamistit ilmoittivat jättäneensä länsimaiden vastustuksen taakseen ja omaksuneensa moniarvoisen demokratian periaatteet, Turkin perinteinen sekularistinen ryhmittymä – joka oli aina julistanut edustavansa modernia länsimaalaisuutta – yllätettiin "housut kintuissa" puolustamassa vallitsevaa epädemokraattista, armeijan tukemaa järjestelmää.

Tai näin Turkin liberaalit asian ainakin kertoivat. Se mitä sen enempää Turkin omat liberaalit kuin Turkin nopeasta taloudellisesta noususta innostuneet eurooppalaiset kommentaattoritkaan eivät huomanneet, oli poliittisen liberalismin olematon traditio niin Turkin keskustaoikeiston kuin poliittisen islaminkin piirissä. Viimeisen viiden vuoden saldo ei jätä epäselväksi, kuinka kaukana nykyinen AKP:n suvereenisti hallitsema Turkki on EU:n moniarvoista demokratiaa peräänkuuluttavasta ideaalista. Viimeisten vuosien aikana kriittiset äänet on pamputettu tai painostettu hiljaiseksi, lehdistön ja sosiaalisen median vapautta on rajoitettu kovalla kädellä, oikeuslaitoksen poliittinen ohjailu on muodostunut perustuslakituomioistuinta lukuun ottamatta yleiseksi tavaksi, korruption ja nepotismin määrä on räjähtänyt käsiin ja lainsäädäntötyö on siirtynyt pienelle pääministerin ohjauksessa olevalle klikille, joka runnoo lait läpi ilman keskustelua.

Samaan aikaan johtavat poliitikot nostavat päivittäin moraalikysymyksiä pintaan, naisten yhteiskunnallisen aseman määrittely perustuu yhä enemmän uskonnosta kumpuavalle argumentoinnille, suuri alevivähemmistö (Turkin shiat) kokee jatkuvaa painetta valtiolliseen erikoisasemaan nostetun sunnienemmistön puolelta ja sopeutumattomuus islamilaiseen arvokonservatismiin rinnastuu maanpetturuuteen tai terrorismiin. Lyhyesti ilmaistuna voikin sanoa, että sen jälkeen kun AKP oli EU:n puoltaman demokratiadiskurssin puitteissa saanut asetettua omille kannattajilleen tärkeät teemat yhteiskunnan uudeksi normiksi, puoluetta tai sen kannattajakuntaa ei ole enää kiinnostunut sen enempää EU kuin liberaalidemokratia. Toisin sanoen kun poliittiset vastustajat armeijasta ja oikeuslaitoksesta on saatu putsattua EU-reformien avulla, EU on käynyt AKP:n johdolle tarpeettomaksi – taloutta lukuun ottamatta.

EU:n taloustaantumasta huolimatta Turkin talouskasvu on ollut vahvasti sidoksissa Eurooppaan. Tämän EU:ta vähättelevä ja länsimaiden vastaista retoriikkaa viljelevä entinen pääministeri ja piakkoin tasavallan presidentiksi nouseva Recep Tayyip Erdoğan tietää hyvin. Toisaalta EU:ssa on paljon Turkin jäsenyyttä vastustavia voimia, jotka kykenevät tarvittaessa torppaamaan maan jäsenyyden. Mutta kumpikaan osapuoli ei voi viheltää peliä poikki, sillä yhtäältä imagokysymykset ja toisaalta käsitykset vaikutusvallasta pitävät jäsenyysneuvottelut polkemassa paikallaan ilman, että kummallakaan osapuolella on aitoa halua edetä minnekään.

Turkin piti olla EU:n globaalia roolia kehittelevien silmissä astinlauta, jolla EU tekee itsestään merkittävän toimijan Lähi-idässä ja sitä kautta koko maailmassa. Puhe Turkista "maltillisen islamin" edustajana, joka toimisi mallina koko Lähi-idälle, syntyi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeisessä maailmassa. Yhdysvaltain ja lännen terrorismin vastainen sota vaati rinnalleen pehmeämmän strategian ja pitkään lännen leirissä (Nato-jäsen vuodesta 1952) ollut Turkki sai tässä kontekstissa toimia "siltana", joka osoitti, että "sivilisaatioiden välinen törmäys" ei ollut väistämätöntä.

(...)

Kyseisen kertomuksen mukaan kemalistiset länsimaalaistajat ovat sortaneet Turkin vanhurskasta kansaa läpi tasavallan historian. Nyt kun kansa on vallannut viimeisenkin valtiollisen instituution itselleen äänestämällä aidon kansanmiehen eli Erdoğanin presidentiksi, kansa ja valtio voivat viimeinkin yhtyä. Tasavallan länsimaalaistamisprojekti on tässä tarinassa historiallinen virhe. AKP puolestaan ei ole kertomuksessa tavallinen puolue muiden joukossa, vaan kuten puolueen johtohahmot yhä useammin toteavat, kyse on "historiallisen vaateen" (turkiksi büyük dava; dava tarkoittaa paitsi vaadetta tai oikeutettua asiaa myös islamin julistamista) institutionaalisesta ilmentymästä. Siis vuosisataisesta taistelusta, jolla pyritään korottamaan Turkin muslimiväestö takaisin valtaan. Tämän kertomuksen ulkopoliittinen vastine on länsimaiden vastustaminen ja "muslimiveljien" asian ajaminen kaikkialla maailmassa, mutta aivan erityisesti Lähi-idässä, Osmanivaltion aikaisemmin hallitsemilla alueilla.

Samalla kun Turkin nykyjohto on etääntynyt yhä kauemmas aidoista EU-pyrkimyksistään, rinnakkaiseloa ja eri kulttuuripiirien välistä ymmärrystä ainakin jollain tasolla kuvaavasta silta-metaforasta on siirrytty yhä enemmän Turkkia "keskuksena", "johtajana" ja "voimana" kuvaaviin määritelmiin. EU-tutkimus ja ainakin osittain myös poliittinen eliitti eri EU-maissa tuntui kuvitelleen 2000-luvun alkupuolella, että Venäjä ja Turkki – entiset imperiumit, jotka kylmän sodan jälkeisessä maailmassa etsivät uutta rooliaan – omaksuisivat "keskuksesta" (EU) ulospäin työntyvän normatiivisen, liberaalidemokraattisen järjestyksen. Tänään tuo ajatus tuntuu kovin kaukaiselta. Sen sijaan, että maat olisivat "sosiaalistuneet" EU:n lanseeraamaan Pax Europea -projektiin, sekä Venäjä että Turkki pyrkivät pikemminkin palauttamaan vanhat imperiuminsa ja näkevät itsensä EU:n sijaan keskuksina. Venäjä tekee tätä jo aivan aidosti voimapolitiikan avulla, Turkki on toistaiseksi keskittynyt populistiseen länsimaiden vastaiseen retoriikkaan ja poliittis-taloudelliseen soluttautumiseen Lähi-idässä.

Näistä protesteista taisi alkaa hallituksen ja opposition suurimmat ristiriidat:
Gezi parkin-protestit 2013;
https://en.wikipedia.org/wiki/Gezi_Park_protests

Venäjän näkökulman arvioita aiheesta:
http://sputniknews.com/columnists/20160717/1043158581/erdogan-turkey-coup.html
http://thesaker.is/failed-coup-in-turkey-a-few-initial-thoughts/
http://thesaker.is/the-new-middle-east-exit-america-enter-russia/
http://katehon.com/news/cia-starting-campaign-against-erdogan
http://katehon.com/article/turkish-plotters-who-who
http://katehon.com/article/kerry-dominates-europe
http://katehon.com/article/inevitable-failure
http://katehon.com/article/eurasian-bloc-turkey-erdogan-and-kemalists-against-gulen-and-us

...

[törö]

Ihan kuin Venäjän propagandamasiina ei pitäisikään Erdogania kaverina.

Former Canadian model Hanna Bohman gave up a glamorous life of photo shoots to join Kurdish troops in their fight Islamic State in Syria. She told RT that the biggest problem is Turkey supporting the terrorists.

"Turkey supports ISIS [IS, formerly ISIS/ISIL]. We know it firsthand. It doesn't seem to get a lot of press coverage in the West – and it's a shame because it's better to deal with the problem now than wait until it gets big and almost out of control in the future," Bohman, 47, also known as Tiger Sun, told RT.

"Right now the biggest problem isn't so much as ISIS, it's Turkey supporting ISIS", she noted, adding that "Erdogan wants to create an Islamic state - he wants to be the sultan."

https://www.rt.com/news/347980-model-fighter-isis-kurds/

[Sarma]

Muutama lisäys vielä aikaisempaan juttuuni,mihin olin koonnu uutisia ja analyysejä Turkin tilanteesta:

Venäjän näkökulmaa:
http://sputniknews.com/middleeast/20160721/1043406025/turkey-coup-consequences.html
http://sputniknews.com/world/20160722/1043459968/west-turkey-relationship.html
http://sputniknews.com/politics/20160720/1043357971/us-turkey-russia.html

Suomen hallituksesta muutama kommentti:
http://www.verkkouutiset.me/ainoa-oikea-suunta-turkille-on-yhteistyo/

Ainoa oikea suunta Turkille on yhteistyö
Kai Mykkänen   

Demokraattisesti valitun hallituksen kaataminen sotilaiden toimesta ei saa olla vaihtoehto. Onneksi Turkin sotilasvallankaappaus jäi yritykseksi.

Turkin hallituksen on muistettava olevansa demokratian lapsi ja kunnioitettava sen perustaa eli perustuslaillista oikeusvaltiota, sananvapautta ja ihmisoikeuksia. Kaappauksen kaatuminenkin perustui siihen, että kansalaisten itsetunto ja vapaa tiedonvälitys ovat vahvempia kuin aiempien Turkissa tapahtuneiden sotilasvallankaappausten aikaan.

EU ei voi katsoa sormien läpi demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien polkemista maassa, jonka kanssa neuvottelee unionin jäsenyydestä. On selvää, ettei Turkin EU-jäsenyysneuvotteluita voida jatkaa mikäli Turkki ottaa käyttöön kuolemanrangaistuksen.

Ilman kuolemanrangaistustakin Turkin suunta uhkaa kääntyä aiempaa jyrkemmin väärään suuntaan. Muutamassa päivässä on pidätetty tai siirretty pois tehtävistään sotilaiden lisäksi tuhansia oikeuslaitoksen ja opetusalan työntekijöitä. Tuntuu mahdottomalta, että tuhansien opettajien ja tuomarien osallisuus kaappaukseen olisi selvitetty muutamassa päivässä. Valitettavasti viralta pidättämisten aalto vaikuttaa poliittiselta ja uskonnolliselta puhdistukselta. Tähän viittaa myös tuore tieto, jonka mukaan akateemikoiden työmatkat ulkomaille kielletään. Myös median toimintavapauden rajoittaminen on huolestuttavaa.

Vangittujen ihmisoikeuksien loukkaamista saati epäreiluja oikeudenkäyntejä ei voi hyväksyä. Turkkia sitoo Euroopan ihmisoikeussopimus. Euroopan neuvoston tulee tarttua asiaan aktiivisesti. Mahdollisista tuomioista on voitava valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja Turkin on sitouduttava noudattamaan sen päätöksiä jatkossakin.

Suoraviivaisesti ajatellen helppo ja moraalisesti ryhdikäs linja olisi katkaista EU-jäsenyysneuvottelut, erottaa Turkki Euroopan neuvostosta sekä jäädyttää Turkin ja EU:n viisumivapauden valmistelut. Meidän on kuitenkin toimittava paitsi oikein myös viisaasti. Demokraattisen tulevaisuuden tukeminen Euroopan kaakkoiskulmalla tarvitsee paitsi tuomaria myös lääkärin. On siis edettävä harkiten, varottava lisäämästä katkeruutta länttä kohtaan ja katkomasta niitä nyörejä, jotka ovat ainoa mahdollisuus vaikuttaa Turkin suuntaan.

Turkki ei täytä EU:n jäsenyyskriteerejä. Se ei olekaan liittymässä jäseneksi ainakaan tämän vuosikymmenen aikana. Oleellista on, että Turkki suuntautuisi jatkossakin kohti eurooppalaisia arvoja eikä niistä poispäin. EU ei voi päättää Turkin tulevaa kehitystä, mutta voimme vaikuttaa sen suuntaan. Turkin uudistukset ovat edenneet parhaiten silloin kun maa on aidosti halunnut lähentyä EU:ta. Läntiseen demokratiaan suuntautuvien turkkilaisten toivoa ei pidä sammuttaa.

Turkki on koko Euroopalle tärkeä saranavaltio idän ja lännen välissä. Turkilla on merkittävä rooli monissa kansainvälisissä kysymyksissä, kuten nyt pakolaiskriisin hoidossa. Turkin oma turvallisuus nojaa lännen sitoutumiseen sen puolustamiseen. Yhteistyö ja sen vahvistaminen olisi ainoa oikea suunta Turkille ja EU:lle jatkossakin.

EU:n on puolustettava omia arvojaan – itse asiassa sitä voimakkaammin, mitä läheisemmästä kumppanista on kysymys. Kaikkein lujimmin arvoja on puolustettava unionin sisällä.

Turkin kohdalla rakentavan kriittinen vuoropuhelu toimii paremmin kuin dialogin katkaiseminen. Voi hyvin olla, että osa Turkin johdosta toivoo EU:n kääntävän selkänsä maalle. Kasvokkain saa kuitenkin enemmän aikaan – silloinkin kun se on turhauttavaa ja riitaisaa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/iilkka%20kanerva%20turkki-53109

Ilkka Kanervan mielestä Turkki on pannut EU-tiensä naftaliiniin

Pyrkiikö Turkki enää tosissaan EU:hun, on kansanedustajan mielestä hyvä kysymys.

Kansanedustajan ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mielestä Turkin tapahtumat asettavat kyseenalaiseksi maan pitkäaikaisen pyrkimyksen EU:n jäseneksi. Olennainen kysymys on Kanervan mielestä, haluaako Turkki tätä itsekään.

– Kysymys oikeastaan kuuluu, pyrkiikökään Turkki tosissaan tällä haavaa EU:n jäseneksi? Tämä pitää valitettavasti kyseenalaistaa. Viimeaikaiset toimet viittaavat siihen, että se (EU-jäsenyys) ei ole heidän politiikassaan mikään prioriteetti, vaan tavoitteet ovat toisaalla, Kanerva uskoo.

Kanerva näkee Turkin EU-jäsenyysprosessin tällä hetkellä ajankohtaisena "lähinnä sen vuoksi, että Turkki on nyt EU:lle välttämätön toimija tämän pakolaiskriisin hillintää ajatellen":

– Mutta muuten ollaan kyllä paremminkin loitontumassa kuin lähentymässä toisistaan.

Voisiko tai pitäisikö EU:n katkaista kokonaan jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa?

– Kyllä ne (jäsenyysneuvottelut) ovat varmaan jäissä niin kauan, kunnes tilanne selkiintyy. Toivottavasti Turkin EU-suuntautuneisuus voimistuisi takaisin, mutta nyt se on kyllä pantu heidän puoleltaan naftaliiniin. Ei näytä kovin toiveikkaalta näkymä heidän tulevasta EU-jäsenyydestään.

Kanerva muistuttaa, että EU-jäsenyyteen liittyy selkeät kriteerit, jotka Turkin on aikanaan täytettävä.

– Kannattaa nyt katsoa, mihin tämä tilanne asettuu.
EU pois kiristysruuvin roolista

Turkki on vaatinut EU:lta viisumivapautta. Voiko sitä tässä tilanteessa ajatellakaan?

– Ei se (viisumivapaus) varmaan näissä oloissa tunnu kovin todennäköiseltä. Tähän liittyy lukuisa määrä yksityiskohtia, jotka täytyisi olla kunnossa, jotta viisumivapaudesta voitaisiin puhua. Turkin tämänhetkisillä toimenpiteillä sillä lähinnä pyyhitään pöytää, Kanerva näkee asian.

Edellytyksenä viisumivapaudelle Turkin pitäisi tehdä demokratiaan liittyviä uudistuksia muun muassa terrorisminvastaisiin lakeihinsa ja maan oikeusjärjestelmään. Viime päivien uutiset ovat kertoneet kuitenkin ihmisten kyseenalaisista pidätyksistä ja kiinniotoista liittyen sotilasvallankaappaukseen.

Mihin Turkki oikein pyrkii?

– En osaa sanoa, ovatko he isossa historiankuvassa tavoittelemassa uutta osmannien valtakuntaa tai mistä on kyse. Mutta kyllä toimet viittaavat siihen, että tämä Eurooppa-suuntautuneisuus on jäänyt selvästi vähäisempään arvoon eikä se ole se, mihin siellä ennen muuta tähdätään.

Onko EU joutunut pakolaiskriisin myötä Turkin panttivangiksi?

– Se on se kortti, jota presidentti (Recep Tayyip) Erdogan tietysti pelaa. Näinhän tämä pelin kuvio on mennyt viime viikkojen ja kuukausien aikana. EU:lla voi hyvinkin olla edessä varautuminen siihen, ettei Turkki pääse enää käyttämään tätä kiristysruuvia. EU:n täytyy varautua myös siihen, että sen oma ulkorajavalvonta toimii riippumatta siitä, mikä on kulloinkin Turkin poliittinen tilanne, Kanerva painottaa.

http://yle.fi/uutiset/olli_rehn_eu_ja_turkki_tarvitsevat_toisiaan_mutta_kuolemanrangaistukset_pysayttaisivat_jasenneuvottelut/9034118

Olli Rehn: EU ja Turkki tarvitsevat toisiaan, mutta kuolemanrangaistukset pysäyttäisivät jäsenneuvottelut

Turkin EU-jäsenyyshakuprosessi tyssää melko varmasti Turkin suunnittelemiin kuolemanrangaistustuomioihin. Ihmisoikeuskysymysten ja Kypros-kiistan kanssa kipuilevan Turkin jäsenyysneuvottelut ovat olleet käytännössä jo pitkään lähes jäissä.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoo, että EU:n ja Turkin suhteet ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden ajan. Rehn vastasi komissaariaikanaan EU:n laajentumisasioista.

Vielä 2000-luvun ensi vuosikymmenellä Turkissa saatiin jäsenyyshakemuksen myötä esimerkiksi naisten ja kurdien asemaa parannettua, sanoo ministeri Rehn. Nyt Turkin ihmisoikeusasiat ovat ajautuneet tolalle, joka voi olla viimeinen niitti Turkin EU-jäsenyyden havittelulle.

– Jos esimerkiksi kuolemanrangaistus palautetaan Turkkiin, se väistämättä pakottaisi EU:n myöskin muodollisesti pysäyttämään jäsenyysneuvottelut. Nehän ovat olleet muutenkin käytännössä jäissä viimeisten vuosien aikana. Toisaalta Euroopan Unioni ja Turkki tarvitsevat toisiaan. Ei vähiten pakolaiskriisin hoitamisessa, terrorismin vastaisessa taistelussa ja Syyrian kriisin ratkaisussa.

Tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista analysoi, että komissaarina ollessaan Olli Rehn korosti Turkin strategista asemaa astinlautana Lähi-itään.

– Ajateltiin, että EU:n vaikutusvaltaa Lähi-idässä voisi lisätä, mikäli Turkki olisi EU-jäsen. Turkki on myös nouseva markkina-alue. Britannia on ollut tärkeä tukija tässä. Luulen, että Rehn ja presidentti Martti Ahtisaari edustavat myös tätä linjaa. Mielestäni ongelma on lähinnä se, että tällaista politiikkaa jatkettiin sellaisessakin tilanteessa, jossa jokaisen olisi pitänyt nähdä, että vallassa on islamistinen, autoritäärinen hallinto. Hallinto, joka ei millään lailla samastu mihinkään eurooppalaisiin arvoihin.

Kun ministeri Olli Rehniltä kysytään, voivatko EU:n ja Turkin suhteet nykytilanteessa kääntyä entistä huonommalle tolalle, varoittelee Rehn kansalaisvapauksien rajoittamisesta edelleen.

– Kukaan ei tietysti toivo sitä. Ja kriisin hetkellä maltti on valttia. Lisäksi maan sisällä pitäisi pystyä välttämään koston kierre. Maltti on valttia. Jos koston ilmapiiri saa vallan ja kansalaisvapauksia edelleen rajoitetaan, se pakottaa arvioimaan EU:n ja Turkin välistä suhdetta uudelleen.

Kivinen tie lähes tukossa

Suomessa on tuettu yleisesti Turkin EU-jäsenyysprosessia, vaikka neuvottelut ovatkin olleet lähes tyrehtyneinä viime vuodet. Turkki hyväksyttiin EU-jäsenehdokkaaksi Suomessa Helsingin huippukokouksessa vuonna 1999. Tuolloin Suomen pääministerinä istui Paavo Lipponen (sd.).

Itse jäsenyysneuvottelut pyörähtivät käyntiin elokuussa 2005, jolloin pääministerin pallilla istui Matti Vanhanen (kesk).  EU:n laajentuminen näytti kovin erilaiselta kuin tänä päivänä, pohtii vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta insituutista.

– Maailma näytti hyvin toisenlaiselta. Vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen, syntyi suuri tarve rakentaa sillanrakentajavaltio islamilaisen maailman ja länsimaiden välille. Turkki nähtiin tällaisena Euroopassa, Yhdysvalloissa ja myös Suomessa. Suomi on kuulunut matkan varrella jäsenyyden puolestapuhujiin.

Kompurointia ja esteitä Turkin taipaleella riittää. Vähäisin niitä ei ole Kyproksen kysymys. Ratkaisua etsittiin muun muassa Tampereella vuonna 2006 EU:n ja Välimeren maiden ulkoministerikokouksessa. Tuloksetta.

Mutta myös useat muut kiperät kysymykset ovat ajaneet Turkin jäsenyysneuvottelut lähes täydelliseen umpikujaan.  EU-käytävillä jäsenyydestä ei enää juuri pukahdeta.

– Pitää paikkansa. Muistetaan, että Turkki on ollut alunperinkin aivan eri asemassa kuin mikään muu hakijamaa. Helsingin kokouksen jälkeen alkoi heti keskustelu siitä, voiko Turkki milloinkaan liittyä jäseneksi, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Tutkija kertoo keskustelleensa aiheesta useiden diplomaattien kanssa.

– Monet sanovat, ettei tässä olla Turkkia EU:hun ottamassa. Jäsenyysprosessin suurin tarkoitus on ollut saada aikaan myönteisiä reformeja Turkissa. Nyt tällainen politiikka kostautuu. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa heitetään EU-neuvottelut pelikortiksi pöytään, kun jutellaan pakolaiskriisistä.

Vanhempi tutkija Toni Alaranta kärjistää:

– Yhtäkkiä ollaan tilanteessa, jossa sanotaan Angela Merkelin suulla: "Joo, avataan sitten vaan näitä neuvotteluluukkuja lisää, jos te pidätte oman diilinne ja oman osuutenne tässä pakolaisdiilissä."

[ämpee]

Aivan kuten epäilimmekin: Erdoganin hallinnon nopeat vastatoimet, yli 3000 upseerin ja sotilaan sekä saman määrän oikeuslaitoksen tuomarien ja syyttäjäviranomaisten pidätyksiä eivät olisi onnistuneet näin nopeasti ilman valmista ennakkosuunnitelmaa.

Eikä noin nopeasti torjuttavissa ollut "vallankaappausyritys" ilman valmista ennakkosuunnitelmaa.
Suomen Sotilaassa näyttää olevan kaikki jäljellä oleva järki.

[Sarma]

Yhden linkin lisäys vielä tuohon aikaisempaan:
http://russia-insider.com/en/politics/failed-coup-will-scare-erdogan-closer-relations-russia/ri15657

[xor_rox]

Suomalaisten poliitikkojen kannattaisi Turkin eurostojäsenyydestä lässyttämisen sijaan tarkistaa pari tärkeää faktaa. Ensinnäkin, haluaako Turkki lähentyä Eurostoliittoa enää lainkaan, vai aikooko se  jatkossa tyytyä energiapolitiikkaa hyödyntämällä kuppaamaan rahaa ja kaatamaan ydinjätteensä Eurostoliittoon? Toiseksi, haluavatko eurostokansalaiset ottaa Turkin liittovaltion jäseneksi eli uudeksi suureksi nettosaajaksi?

Näitä kysymyksiä analysoimalla voidaan tehdä johtopäätös siitä, onko eurostobyrokraattien kädessä lainkaan tätä hehkutettua jäsenyyskorttia ja mikäli näin ei ole, pitää pelistrategiaa muuttaa radikaalisti ja alkaa varautumaan altavastaajan asemaan tulevissa neuvotteluissa. Mitään muita korttejahan kädessä ei ole.

[Hamsteri]

Suomeen pitäisi saada Turkin ex-systeemi. Aina kun eduskuntaan on valittu yli 5% Timo Soineja, Lindströmejä, Emma Kareja, Biaudeetteja jne. tulee armeija ja kaappaa vallan. Sitä perustellaan sillä, että puolet kansalaisista on liian vihanneksia äänestämään, mutta halutaan kuitenkin säilyttää ns. tasa-arvo ja yhtäläinen äänioikeus.

[hattiwatti]

http://www.strategic-culture.org/news/2016/07/23/sultan-emergency-swing.html

Pepe ESCOBAR | 23.07.2016 | OPINION

The Sultan of (Emergency) Swing

Amidst an astonishing, relentless, wide-ranging purge that shows no signs of abating, with 60,000 – and counting – civil servants, academics, judges, prosecutors, policemen, soldiers jailed, fired, suspended or stripped of professional accreditation, it's relatively established by now the Turkish government was very much informed a military coup was imminent on July 15. The information may have come from Russian intelligence, although neither Moscow nor Ankara will reveal any details. So, once and for all, this was no false flag.

A top, secular Middle Eastern intel analyst with an Istanbul front seat view to the coup clarified the internal political context even before the – widely expected – proclamation of a state of emergency (if France can do it, why not Turkey?):

«They knew five to six hours beforehand that a coup was in the works and let it go ahead, knowing, as they must have, that it would fail... This affair has propelled Erdogan to semi-divine status among his supporters. The way is clear for him to get what he wants, which will be a powerful presidency and removal of the secularism principle in the constitution. This would set the stage for the introduction of aspects of Sharia law. He tried this in the early years of the AKP government with the introduction of Zina, a strictly Islamic provision, which would have criminalized adultery and could have opened the door to the criminalization of other islamically illicit sexual relations as Zina is about this in general and not just adultery. But when the EU objected he backed off».

The intel source adds, «in the weeks leading up to this Erdogan had been unusually subdued. In this same period the Prime Minister had been replaced and the new one had announced a complete foreign policy reversal, including repairing relations with Syria. Did Erdogan reach the conclusion himself that the Syria policy was unsustainable, or was it forced upon him by the party elders, against the background of the tremendous damage it has done to the country in various ways, let along to Syria? If it was pushed on him, then the failed coup gives him the opportunity to reassert his authority over the top echelon of the AKP. Certainly this came at a most convenient time».

Turkish historian Cam Erimtan adds to the context, explaining how «at the beginning of next month, the High Military Council of Turkey (or YAŞ, in acronymized Turkish) is set to convene and it is expected that a large number of officers will be made redundant then. The Turkish state is set to engage in a cleansing exercise, removing any and all opponents of the AKP-led government. This coup-that-was-no-coup then provides ample ammunition for a thorough culling of the ranks... even as the President has been pointing the finger across the Atlantic at the shadowy figure of Fethullah Gülen and his supposed terror organization FETÖ (Fettullahçı Terör Örgütü, or Fethullahist Terror Organization), insinuating that the coup plotters are part and parcel of this shadowy, clearly elusive, and possibly even non-existent, organization».

The end result won't be pretty; «Erdoğan is now also being referred to as Turkey's Commander-in-Chief, which would indicate, among other things, that he regards the attempted coup as a personal attack on his figure. Whatever the coup plotters' motives might have been, the end result of their actions will be an even more wholehearted and enthusiastic acceptance of Erdoğan's policy of Sunnification and possibly a rather swift dismantling of the nation state that is Turkey, to be replaced by an «Anatolian federation of Muslim ethnicities», possibly linked to a revived caliphate, as well as a possible return of Sharia to Turkey».

It's as if Erdogan has been blessed with a reverse Godfather effect. In Coppola's masterpiece, Michael Corleone famously says, «Just when you think you're out, they pull you back in». In Godfather Erdogan's case, just when he thought he was hopelessly entrapped, «God» – as he admitted – pulled him out. Talk about a Sultan of Swing.

The Lions against the Falcons

As Erdogan solidifies his internal iron grip, a formerly iron clad connection – NATO/Turkey – slowly dissolves into thin air. It's as if the fate of Incirlik air base was hangin' – literally – by a few, selected radar threads.

There's extreme suspicion across the spectrum in Turkey that the Pentagon knew what the «rebels» were up to. It's a fact that not a pin drops in Incirlik without the Americans knowing it. AKP members stress the use of NATO's communication network to coordinate the putschists and thus escape Turkish intel. At a minimum, the putschists may have believed NATO would have their backs. No «NATO ally» deigned itself to warn Erdogan about the coup.

Then there's the saga of the refueling tanker for the «rebel» F-16s. The tankers in Incirlik are all the same model – KC-135R Stratotanker – for Americans and Turks alike. They work side by side and are all under the same command; the 10th Main Tanker Base, led by Gen. Bekir Ercan Van, who was duly arrested this past Sunday – as seven judges also confiscated all the control tower communications. Not by accident Gen. Bekir Ercan Van happened to be very close to Pentagon head Ash Carter.

What happened in Turkish airspace after Erdogan's Gulfstream IV left the Mediterranean coast and landed in Istanbul's Ataturk airport has been largely mapped – but there are still some crucial gaps in the narrative open to speculation. As Erdogan has been tight-lipped in all his interviews, one is left with a Mission Impossible-style scenario featuring «rebel» F-16s «Lion One» and «Lion Two» on a «special mission» with their transponder off; their face off with loyalist «Falcon One» and «Falcon Two»; one of the «Lions» piloted by the none other than the man who shot down the Russian Su-24 last November; the by now famous tanker that took off from Incirlik to refuel the «rebels»; and three extra pairs of F-16s that took off from Dalaman, Erzurum and Balikesir to intercept the «rebels», including the pair that protected Erdogan's Gulfsteam (which was using callsign THY 8456 to disguise it as a Turkish Airlines flight).

But who was behind it all?

Erdogan on a mission from God

Notorious Saudi whistleblower «Mujtahid» caused a sensation as he revealed that the UAE not only «played a role» in the coup but also kept the House of Saud in the loop. As if this was not damning enough, the self-deposed emir of Qatar, Sheikh Hamad al-Thani, very close to Erdogan, has alleged that the US and another Western nation (France is a strong possibility) had staged the whole thing, with Saudi Arabian involvement. Ankara, predictably, denied all of it.

Iran, on the other hand, clearly saw the long game and was a staunch supporter of Erdogan from the start. And once again no one will talk about it, of course, but Russian intel was very much aware of all these moves – something added credence by President Putin's prompt phone call to Erdogan post-coup. 

Once again, the basic facts; every intel operative in Southwest Asia knows that without a Pentagon green light, Turkish military factions would have had an extremely hard, if not impossible, time to organize a coup. Moreover, during that fateful night, until it was clear the coup was a failure, the plotters – from Washington to Brussels – were not exactly being described as «evil».

A top American intel source, which does not subscribe to the usual Beltway consensus, is adamant that, «the Turkish military would not have moved without the green light from Washington. The same thing was planned for Saudi Arabia in April 2014, but was blocked at the highest levels in Washington by a friend of Saudi Arabia».

The source, thinking outside the box, subscribes to what should be regarded as the key, current working hypothesis; the coup took place, or was fast-forwarded, essentially «because of Erdogan's sudden rapprochement with Russia». Turks across the spectrum would add fuel to the fire, insisting that more than likely the Istanbul airport bombing was an Operation Gladio. Rumor mills from East to West are already advancing that Erdogan should leave NATO sooner or later and join the Shanghai Cooperation Organization (SCO).

As much as Erdogan is an absolutely unreliable player and a loose geopolitical cannon, an invitation from Moscow-Beijing in a not too distant future may be forthcoming. Putin and Erdogan will have an absolutely crucial meeting in early August. Erdogan has been on the phone with Iranian President Hassan Rouhani. What he said did send shivers throughout NATO's spine: «Today, we are determined more than ever before to contribute to the solution of regional problems hand in hand with Iran and Russia and in cooperation with them».

So once again, the defining early 21st century choice is in play; NATO against Eurasia integration, with Turkey's Sultan of Swing aptly swinging right in the middle. «God» certainly toyed with the tantalizing scenario when he spoke to Erdogan on Face Time.

[hattiwatti]

ww.zerohedge.com/news/2016-07-23/first-emergency-decree-erdogan-shuts-down-thousands-hospitals-schools-charities

In First "Emergency" Decree, Erdogan Seizes Thousands Of Hospitals, Schools, Charities

With the failed/staged Turkish coup quickly fading from memory and media attention, just as Erdogan likes it, and opposition from "western democracies" to a historic purge virtually non-existant aside from the occasional media soundbite, overnight Erdgoan implemented his first decree since imposing a state of emergency in the country last week, and tightened his grip on Turkey by ordering the closure of thousands of private schools, charities and other institutions in his first decree since imposing a state of emergency after the failed military coup.

In his first "emergency powers" decree, published by the Anadolu state news agency, Erdogan authorised the closure of 1,043 private schools, 1,229 charities and foundations, 19 trade unions, 15 universities and 35 hospitals over suspected links to the Gulen movement. The government also announced it would seize the properties of all these schools, universities and private institutions.

As documented, Erdogan has accused U.S.-based Muslim preacher Fethullah Gulen, who has many followers in Turkey and abroad, of masterminding the failed coup, in which at least 246 people were killed. Gulen denies the charge and has condemned the coup.

In the decree Erdogan also extended to a maximum of 30 days from four days the period in which some suspects can be detained. It said this was "to facilitate a full investigation into the coup attempt."

State broadcaster NTV reported that Turkey's Supreme Military Council (YAS) will meet under Erdogan's supervision on July 28, a few days earlier than originally planned, a sign that the president wants to act fast to ensure the armed forces are fully under the government's control. Reinforcing that message, the YAS meeting - which usually takes place every August - will be held this time in the presidential palace, not as is customary at the headquarters of the military General Staff.

Further pointing that the coup had been staged, on Friday evening Erdogan held his first meeting since the coup with the head of the national intelligence agency, Hakan Fidan, after complaining of significant intelligence shortcomings ahead of the coup attempt. Despite media speculation, however, he did not sack Fidan. Naturally, this would be the first person that should be fired. Alternatively, in case Hakan was the person orchestrating a staged coup attempt, he should be promoted and decorated as the final outcome could not have been better for Erdogan.

On Friday, Turkey's ambassador to the US announced that Turkey had formally requested the extradition of Gullen, although there are conflicting reports over exactly what happened. Turkey expects to complete within a week to 10 days a dossier requesting Gulen's extradition from the United States, Foreign Minister Mevlut Cavusoglu told private broadcaster NTV in an interview.  Confirming that the entire process will be at best farcical, Washington has said Ankara needs to provide clear evidence of Gulen's involvement before it can agree to extradite him. Lawyers say the process could take many years.

The farce wouldn't be complete without continued Turkish support to "democracy" - speaking at a meeting of G20 finance ministers and central bankers in China on Saturday, Reuters reported that Turkish Deputy Prime Minister Mehmet Simsek said Turkey would strongly adhere to democratic principles and the rule of law.

Meanwhile, the comedy for public consumption hit new highs yesterday, when the European Union urged Turkey "to respect under any circumstances the rule of law, human rights and fundamental freedoms", foreign affairs chief Federica Mogherini and enlargement commissioner Johannes Hahn said in a joint statement. They slammed as "unacceptable" the sacking or suspension of tens of thousands of people in the education system, judiciary and the media and said they were monitoring the state of emergency "with concern".

So as Europe complains about "unacceptable" practices, here is a summary of what is taking place at this moment in Turkey:

    The massive crackdown continues: the number of sacked/suspended rises to 76,644 and counting. More than 11,000 detained.
    Turkey shuts down 15 universities, 934 schools, 104 foundations, 109 dormitories, 35 hospitals, 1,125 associations, 19 unions today.
    The properties of all these schools, universities and private institutions has been seized.
    Erdogan's decree has imposed such draconian measures for fired public employees that sacked police can't even get a job as a private guard.

We can only imagine what the independent media's reaction would be if the same putsch had taken place elsewhere, like for example in Russia.

Gülen - verkostoon on kuulunut nimenomaan kouluja, joita monilla alueilla pidetään tasokkaampina kuin mitä valtio pystyy tarjoamaan. Eivät rahoita kunnolla koulutusta syrjäseuduilla, tai varsinkan väärien etnteettien asuttamilla alueilla. Näemmä koko Fethüllah Gülenin imperiumi pannaan lihoiksi, koska onhan siinä myös valtava omaisuus realisoitavaksi. Sosiaalisesti tämä kuitenkin tarkoittaa aika kylmää kyytiä laajoille kansankerroksille, joille nämä palvelut ovat olleet elintärkeitä.

[xor_rox]

https://mobile.twitter.com/WashingtonPoint/status/757336106832531456?p=v

#OMG: leading Erdoğan's Islamist paper headline targets US commander as coup leader w name & picture. all out war? pic.twitter.com/fcRkrQ5UR5

Todetaan tähän klassisesti, että popparit mikroon.

Edit: Mielenkiintoinen kommentti ko. ketjussa:

@MarkABentley pro erdogan columnist claimed that former CIA Turkey Chief G. Fuller was in copter landed in greece. pic.twitter.com/pqVj7wu6mv

[törö]

Huge fire breaks out near NATO base in Turkey (PHOTOS, VIDEO)

https://www.rt.com/news/353034-turkey-nato-base-fire/

[Hamsteri]

https://mobile.twitter.com/WashingtonPoint/status/757336106832531456?p=v

#OMG: leading Erdoğan's Islamist paper headline targets US commander as coup leader w name & picture. all out war? pic.twitter.com/fcRkrQ5UR5

Todetaan tähän klassisesti, että popparit mikroon.

Edit: Mielenkiintoinen kommentti ko. ketjussa:

@MarkABentley pro erdogan columnist claimed that former CIA Turkey Chief G. Fuller was in copter landed in greece. pic.twitter.com/pqVj7wu6mv

Enpä ihmettelisi. Osa kaappareista toimi Adanan tukikohdasta käsin. Ei siellä tapahdu mitään mistä Jenkit ei olisi tietoisia.

Tulipalo on Izimirin kasarmin lähellä, joten ainakin nukejen pitäisi olla turvassa.

[Aksiooma]

Thousands of Turkish soldiers 'RAPED and STARVED' as punishment for failed Turkey coup

THOUSANDS of Turkish soldiers are being raped, starved and left without water, according to Amnesty International.

Loput: Daily Express

Täytyy kyllä olla todella sairasta porukkaa. Eikö islam kiellä homoseksuaalisuuden? Miten voi olla, että raiskaavat miehiä peräsuoleen oikein urakalla? Henkilökohtaisesti minun on vaikea kuvitella, miten jollain miehellä voi edes seistä, kun pitäisi hikisiä ja paskaisia miehiä kairata anukseen? Nämä ovat täysin villi-ihmisiä. Hyi helvetti.

Asra voisi valaista tätä asiaa. Valmis ohje löytyy varmaan koraanista tai ainakin joltain oikein viisaalta uskonoppineelta.

[Hermit]

Eihän se ole homo joka panee, vaan se joka antaa persettä. Ja ne vangithan suorastaan kerjää sitä! Homoille kuuluu tunnetusti kuolemantuomio, ja todistajia varmasti riittää siellä perseen takana omaa vuoroa odottaessa.

Ihan näin vaan säästin Asralta vaivan.

[JKN93]

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/juncker-turkilla-ei-lahitulevaisuudessa-mitaan-asiaa-eu-jaseneksi/kcupwSyd

Juncker: Turkilla ei lähitulevaisuudessa mitään asiaa EU-jäseneksi

Jos Turkki päättää palauttaa kuolemanrangaistuksen, EU-jäsenyysneuvottelut joutuvat välittömästi katkolle.

Turkilla ei ole tällä hetkellä mitään asiaa Euroopan unionin jäseneksi, sanoi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker maanantaina uutistoimisto Bloombergin mukaan.

Juncker sanoo, että jäsenyysneuvottelut laitetaan jäihin välittömästi, mikäli Turkki palauttaa maahan kuolemanrangaistuksen.

Turkissa on pantu toimeen ennennäkemätön puhdistuskampanja epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Jo noin 60 000 ihmistä on maan hallituksen lausuntojen mukaan joutunut kampanjan kohteeksi. Joukossa on niin sotilaita, virkamiehiä, tuomareita ja opettajia. Heitä on erotettu työpaikoiltaan, pidätetty tai pantu toistaiseksi viralta.

"Turkki ei ole nykyisessä tilassaan valmis unionin jäseneksi lähitulevaisuudessa tai välttämättä pidemmänkään ajan päästä", Juncker sanoi ranskalaisella televisiokanavalla.

[xor_rox]

Toivottavasti Turkki palauttaa kuolemanrangaistuksen.

[ämpee]

Kun vertaa "kaappausyrityksessä" käytettyä(?) voimaa, ja tapahtuneita pidätyksiä, nyt jo yli 13.000, keskenään, niin ilmeinen epäsuhde vallitsee kaappauksen tukahduttamisen hyväksi.
Erdogan ei todellakaan ottanut riskiä jättämällä kaappauksen jonkun toisen suunniteltavaksi.

[Kni]

Lentoyhtiö Turkish Airlines on erottanut 211 työntekijää, joilla väitetään olevan yhteyksiä vallankaappausyritykseen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan potkujen syyksi on kerrottu yhteydet Fethullah Gülenin liikkeeseen.

Viranomaiset ovat pidättäneet, erottaneet tai asettaneet tutkittavaksi yli 60 000 ihmistä epäiltynä yhteyksistä epäonnistuneeseen vallankaappauksen yritykseen.
http://yle.fi/uutiset/turkin_lentoyhtiossakin_meneillaan_puhdistus__yli_200lle_potkut/9049955

Turkissa on potkittu pois niin paljon ihmisiä, että niistä saisi jo pienen armeijan. Sellainen varmaan onkin rakenteilla.

Olen itsekin lentänyt Turkish Airlinesillä eikä mitään moitittavaa ollut. Mutta nyt kun tiedän että henkilökuntaa potkitaan pois ja korvataan islamisteilla niin ehkä valitsisin mielummin jonkin muun lentoyhtiön. Taidan olla turhan ennakkoluuloinen.

[hattiwatti]

Huge fire breaks out near NATO base in Turkey (PHOTOS, VIDEO)

https://www.rt.com/news/353034-turkey-nato-base-fire/

Mitään ei voi isojen valtojen välillä sanoa suoraan virallisesti, joten turvaudutaan ilotulitus-diplomatiaan jolla piiloviesti menee perille.

Tulkitsen tämän enteenä, että elokuussa Putinin tapaamisen jälkeen voi tulla jotain hyvin mieleenkiintoista linjanmuutosta Turkin ja transatlanttisten suhteiden välillä.