Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[sr]

Muuttuva ilmasto suosii, mutta tyhmät apinaihmiset eivät voineet vielä asua sellaisilla alueilla jolloin mutaatioitakaan ei voinut tällaisilla alueilla syntyä.

Miten niin eivät voineet? Juuri niillä seuduillahan homo sapiensia edeltäneitä ihmislajeja eli jo pitkään ennen homo sapiensin tuloa ja jopa läpi jääkausia.

Afrikan ulkopuolinen ilmasto ei ollut liian vaativa, mutta kaikki eri apinaihmislajit syntyi silti lähellä päiväntasaajaa vaikkakin eri puolilla maapalloa. Eli kuitenkin ihan samoissa olosuhteissa kuin Afrikassakin.

Mitä väliä sillä syntymisellä, jos sinun mukaasi juuri siellä ulkopuolella siitä älykkyydestä oli enemmän hyötyä kuin Afrikassa?

Tarvittiin "älyn kvanttihyppy" jotta ylipäätään voidaan siirtyä vaativimmille ilmastoalueille.

Millä perusteella? Miten ne ennen homo sapiensia edeltäneet lajit pystyivät siellä vaativilla alueilla elämään, jos siellä asuminen olisi vaatinut sen homo sapiensin kvanttihypyn?

Tämä kvanttihyppy olisi voinut tapahtua mille tahansa noille alunperin lähellä päiväntasaaja olleille heimoille. En näe mitään syytä että nimenomaan Afrikkaa oltaisiin tähän tarvittu. Toisaalta se, että kukaan muu kuin Heidelberg ei tätä kvanttihyppyä saanut kertoo, että se oli erittäin vaikeasti saavutettavissa.

Niin, tai toinen, todennäköisempi selitys on se, että sille kvanttihypylle ei ollut tarvetta, vaan siellä Afrikan ulkopuolisessa maailmassa pystyi elämään ja menestymään ihan ok ilman sitä kvanttihyppyäkin. Minusta homo sapiensin kvanttihyppy kertoo ennemminkin siitä, että kyseinen älykkyyden kehittyminen tuotti jotain sellaista, johon aiemmat lajit eivät kyenneet ja tämä ei liittynyt mitenkään ilmastoon (joka ei niille muille lajeille ollut ylittämätön ongelma), vaan ihan muihin asioihin.

Eli lopulta tapahtui varmaankin pitkälle lottovoittona. Muutenhan kaikki apinaihmisheimot olisivat keksineet lopulta tulen ja selviytyneet.

Todennäköisesti ei, vaan ne menestyneimmät olisivat raivanneet muut tieltään. Ihan niin kuin homo sapiens teki. Jostain syystä et ymmärrä, että evoluutio tapahtuu dynaamisessa ympäristössä, ei staattisessa, jossa lajit jossain omassa tyhjiössä kehittelevät ympäristöön optimoituja ominaisuuksia.

Mutta jos siis homo sapiensin älykkyydessä on kyse puhtaasta sattumasta, niin miksi älykkyys enää myöhemmin olisi kehittynyt mihinkään evoluution ohjaamana lajin synnyttyä Afrikassa? Mistä ne Afrikan ulkopuoliset homo sapiens lajin edustajat itselleen tempaisivat uusia sattumia avukseen? Ja mihin tässä sitten enää sitä kylmää ilmastoa enää mihinkään tarvitaan, jos kaikki on sattuman ohjaamaa?

Aikaahan tuossa oli kuitenkin satojatuhansia vuosia ennenkuin Heidelberg syrjäytti kaikki muut. Jos kaikki muutkin olisi keksineet tulen niin maapallolla varmaan tapeltaisiin vieläkin kivikaudella että kuka lopulta voittaa.

Tuo satoja tuhansia vuosia kestänyt kehitys viittaa juuri siihen, että homo heidelberginsiksen tulentekotaito ja muu älykkyys ei siis tuonut sille juuri mitään valintaetua Afrikan ulkopuolisessa ilmastossa. Tai siis jos tuosta älykkyydestä oli jokin etu, niin se oli niin pieni, ettei se etu yksinään pystyisi mitenkään selittämään homo sapiensin mahdollista paljon lyhyemmässä ajassa kehittämää älykkyyden eriytymistä eri populaatioiden välillä sen mukaan, elivätkö ne kylmissä vai lämpimissä olosuhteissa. Jälleen siis on paljon todennäköisempää, että jokin ihan muu asia kuin älykkyyden tuoma menestys kylmässä ilmastossa, on selitys homo sapiensin menestykselle. Muut lajit, kuten Neanderthalin ihminen pärjäsivät kylmässä ihan ok. Se, mille ne eivät pärjänneet, oli homo sapiens.

[jka]

Mihinkähän nyt tarkalleen viittaat?
...

Tässä muutama riski jotka tulee heittämällä mieleen. Minusta näistä mikään ei ole edes epävarmaa, vaan kaikki tulee tavalla tai toisella tapahtumaan takuuvarmasti.


-Islam ei ole vieläkään selvittänyt jo 1400 vuotta jatkuneita kiistoja että kenen näkemys onkaan oikea

Tämä tullaan täysin varmasti ratkaisemaan yhtä verisesti kuin natsien ja kommunisten kiista. Ainoa asia mikä tätä ratkaisua on jarruttanut on öljy. Kun öljy loppuu niin alkaa tapahtua ja hyvin nopeasti. Todennäköisyys 2. maailmansodan luokan katastrofiin on todella iso.


- Afrikan maiden rajat on siirtomaa-aikojen jäljiltä vedetty päin helvettiä välittämättä oikeista heimorajoista

Nämä rajat tullaan myös takuuvarmasti vetämään jossain vaiheessa uusiksi. Mahdollisuudet suureen katastrofiin on jälleen melkoiset.


Näiden lisäksi pystymme tyrimään ihan länsimaissakin.

- pelkästään EU näyttää jo natisevan liitoksissaan
- talouskasvua ei saada aikaan seuraavan 20-50 vuoden kuluessa
- nykyinen rahajärjestelmä voi tulla tiensä päähän

Ja jokerina pakassa

- Venäjä voi tehdä aina mitä vaan
- Pohjois-Koreakin tulee lopulta mukaan geimeihin (Pohjois-Korealla on ydinase)
- Kiinassa voi tapahtua mitä vaan. Tämän hetken pörssiromahdus on vasta harjoittelua.

Jos ja kun nämä kaikki tulee tapahtumaan samaan aikaan tai ainakin hyvin lähellä toisiaan niin en edes uskalla edes ennustaa mitä tulee tapahtumaan.

[Pergolaattori]

Olen eri mieltä. Ensinnäkään et ole todistanut, että Afrikassa olisi paremmat ravinnonsaantimahdollisuudet. Toiseksi, sen ravinnon käyttämän energian ohjaaminen aivojen kasvattamiseen on järkevää vain, jos niiden aivojen koosta syntyvästä älykkyydestä on hyötyä selviytymisessä. Kuten jo mainitsin, luonnonvalinta ei kehitä eliöille jotain energiaa vieviä turhake-elimiä vain huvin vuoksi, vaan ainoastaan, jos niistä on hyötyä selviytymiselle (toisin päin asia ehkä toimii, eli jotkut selviytymiselle hyödyttömäksi tulleet elimet saattavat säilyä, jos niistä ei ole erityisen suurta haittaa). Jotta siis niistä energiasyöpöistä aivoista olisi ollut hyötyä selviytymiselle, on niistä pitänyt olla merkittävä etu selviytymiselle ja siis sinun mukaasi tämä etu on suurempi Afrikan ulkopuolella. Jälleen siis kaikki osoittaa siihen, että juuri siellä olisi älykkyyden kasvun pitänyt lähteä liikkeelle, ei Afrikassa.

https://www.ted.com/talks/suzana_herculano_houzel_what_is_so_special_about_the_human_brain


Onko aivot syy vai seuraus? Oheisen linkin takaa löytyy video jossa Suzana Herculano-Houzel selvittää aivojen energiantarvetta suhteessa aivojen neuronien määrään ja hahmottaa sitä millainen vaikutus tietyn neuronimäärän vaatiman energian hankkimisella on yksilön päivärytmiin sekä sitä miten neuronien määrä ja käytettävissä oleva energiamäärä vaikuttaa lajin fyysiseen kokoon. Tietyn energiamäärän hankkiminen ja sulattaminen riippuu sekä ravinnosta, ravinnon hankkimiseen kuluvasta ajasta ja energiasta että etenkin ravinnon valmistustavasta. Ravinnon hankkiminen luonnosta on melko lailla paikkaan sidottu mutta kahteen jälkimmäiseen voimme vaikuttaa ja niillä on ollut merkittävä vaikutus siihen millaisia aivoja meillä on vara elättää: Maanviljely ja kypsentävä ruuanlaitto. Ruokaa voi tuottaa tehokkaammin paikalla, sitä voi varastoida ja sen voi valmistaa muotoon joka mahdollistaa nykymallisten aivojen vaatiman energiamäärän nauttimisen järjellisessä ajassa. Ei tarvi pureskella lehtiä tuntitolkulla ja piereskellä loppuaikaa varjossa odotellen niiden sulamista. Kovin yksinkertaista. Vähän kun ajattelee aivolla tai lukee mäkkärissä käärepaperista ravinneselostetta käy selväksi että energiansaannin rajattomuus mahdollistaa neuronimäärän vapaan kasvun. Ei kiikasta kaloreista. Luonnonvalinta ei enää tapa nälkään jos on liian fiksu. Voi kyllä jäädä ilman jälkikasvua, helpostikin.

Luonnonvalinta siis ilmeisesti tukee minkä tahansa elimen kehitystä jos olosuhteet ovat suotuisat. Ihminen ei ole ollut enää pitkään aikaan täysin luonnon armoilla.



Mitä tulee kehitysmaiden kehitysmaisuuteen, olen edellen sen kannalla että olosuhteet tukevat liikaa tyhmien menestymistä tyhmien keinoilla. Tyhmällä ei ole intressiä kuunnella tai tukea fiksua kun pärjää muutenkin. Onhan se nähtävissä nykyäänkin. Miksi järjestää olosuhteita joissa kävisi ilmeiseksi että on tyhmä? Kun tyhmä kampittaa fiksun ja hankkii muutaman tyhmän kaverin saa tyhmä olla vallassa ja tehdä tyhmiä palvelevia päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunta takaa tyhmille kehitysmaaolosuhteet. Tyhmä liike ja kela seivaa. Seinästä rahaa ja paikallisen marketin hevitiskille.


Siksi talvi on hieno asia. Tällä hetkellä -18 astetta. Oikein hieno asia. Maalämpöpumppu toimittaa pellosta lämpöä torppaan ja paikallinen vokki muuttaa naapurikaupunkiin. Söin juuri mainion jos kohta energiaköyhän salaatin. Mikäs tässä on elellessä.



-

[Jepulis]

Ihmisen jatkokehityksen kannalta olennaisia on pullonkaulat. Nykyhminen ei voisi älyllisesti kehittyä juurikaan, koska oikeastaan minkäänlaista mahdollisuutta siihen, että älykkäin ryhmä jää ainoaksi vallitsevaksi jatkamaan sukua, ei olisi. Toki he omansa saisivat soppaan.

On sikäli kohtuullisen loogista, että kehitys on kulkenut nopeammin ja jatkanut pidemmälle pohjoisessa - siihen asti kunnes täälläkin pullonkaulat on päättyneet. On selvää, että samoja valintapaineita on ollut Afrikassa paikallisesti mutta heidän todennäköisyytensä levittää geenistönsä mutaation jälkeen koko mantereelle on vähentynyt olennaisesti jo ehkä noin 600.000 vuotta sitten lajin yleistymisen myötä. Ihan samoin eurooppalainen ja aasialainen ei ole voinut levittää jälkeenpäin uusia hyötyominaisuuksiaan takaisin afrikkaan, koska ominaisuus ei ole ollut tarpeeksi kaikenkattava. Älykkyys ei yksin riitä, jos toiset on yhtä hyviä A. Lisääntymään, B. Pärjäämään fysikaalisesti juuri vanhoilla sopeutuma-alueillaan. Sanotaan nyt esimerkiksi hikoilu on afrikkalaisilla 2x tehokkaampaa ja varmasti sellaiset on ihan yhtä tärkeitä kuin saada kylmässä ilmanalassa vaatteidenkin alla enemmän D-vitamiinia, joka taas on vaaleiden erikoispiirre.

Toisaalta, ei voi kiistää etteikö toisaalta afrikassa voisi olla juuri nytkin kehitystaskuja. Näiden väestöjen määrä ei kuitenkaan sekoitettuna suureen afrikkalaismassaan merkitse yhtään mitään. Esimerkiksi yllä tietyllä tapaa poikkeuksena esitetyssä Nigeriassa on 177 miljoonaa ihmistä, jotka koostuu hyvin monista heimoista. He eivät kovin merkitsevästi Afrikan tilannetta auta, vaikka jopa joukko olisi homogeeninen mitä se ei taasen ole.   

[jka]

Miten niin eivät voineet? Juuri niillä seuduillahan homo sapiensia edeltäneitä ihmislajeja eli jo pitkään ennen homo sapiensin tuloa ja jopa läpi jääkausia.
...

Ei elänyt. Edes Etelä-Euroopassa ei elänyt yhtään ketään ennen kuin Heidelberginihminen tai Neandertalinihminen teki läpimurron.

Katso missä ihmisapinoita elää tänäpäivänäkin niin näet suoraan missä tuota älykkäämpi elämä on voinut edes teoriassa syntyä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisapinat

Viimeisin jääkausi oli 100.000 - 10.000 vuotta sitten. Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen syntyivät 600.000 vuotta sitten.

Itseasiassa Neandertalinihminen, joka oli 2. paras kandidaatti, josta nykyihminen olisi voinut syntyä todennäköisesesti juuri kuoli jääkauteen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen

Neandertalilaiset alkoivat hävitä Veiksel-jääkauden kylmän Hasselo-stadiaalin aikana 41 500 – 40 000 vuotta sitten, jolloin keskilämpötilat Euroopassa olivat kahdeksan astetta nykyistä alemmat. Lopullisesti he hävisivät 30 000 vuotta sitten alkaneen kaikkein kylmimmän kauden jälkeen, kymmenen tuhatta vuotta sen jälkeen kun nykyihminen oli levinnyt Eurooppaan

Toinen lainaus kertoo jo karua kieltä siitä että miten tärkeää oli oppia sopeutumaan muutuviin olosuhteisiin.

Tarkkaa syytä neandertalilaisten katoamiselle ei tiedetä. Monet tutkijat arvelevat, että monipuolisina ja kekseliäinä nykyihmiset pystyivät sopeutumaan muuttuviin luonnolosuhteisiin neandertalilaisia paremmin. Nykyihmisen kehittämä kieli mahdollisti osaltaan käyttäytymisen joustavuuden. Ilmasto saattoi muuttua vanhoihin tapoihinsa kangistuneille neandertalilaisille liian vaativaksi jopa ilman nykyihmisen vaikutustakin, sillä myös nykyihmisen lukumäärät vähenivät huomattavasti viimeisen jääkauden huipun aikana.[60] Iberian niemimaalta neandertalinihminen hävisi tutkimuksen mukaan samaan aikaan kun ilmasto kuivui ja kylmeni äkisti, mikä vei neandertalilaisilta riistan ja juomaveden.

Muuttuvat olosuhteet tappoivat kokonaisia ihmislajeja vielä tuossakin vaiheessa niin aika oletettavaa on että muuttuvat olosuhteet ovat myös parantaneet älykkyyttä jos ainoastaan yksi Heidelbergistä jatkunut haaraa selvisi Euroopassakin jääkaudesta.

[guest14311]

Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!

Tässä olisi suvakeilla helppo ja hieno keino näpäyttää meitä ennakkoluuloisia ja vähä-älyisiä suomalaisjuntteja.

Tiedän, että ei nyt ehkä ihan osu aiheeseen, mutta: on ihan tutkittu juttu (voin kaivaa kirjasuosituksia, jos haluat), että esim. terroristeilla ei ole millään tavalla heikko älykkyysosamäärä verrattuna muuhun väestöön. Pikemminkin ovat monesti näillä mittareilla mitattuna perin fiksuja.

Jos en ihan väärin muista, niin psykologit nykyään kai väittävät, että on olemassa yhdeksää erilaista älykkyyttä. Veikkaisin, että jonkinlaista sosiaalista älykkyyttä mittaavat testit, joissa naiset taitavat keskimäärin pärjätä miehiä paremmin, olisi yhteiskunnan kannalta järkevämpi testi maahanmuuttajille radikalisoitumista ajatellen.

[zache]

Miksi siis sosialistista tasa-arvoa kannattavat vastustavat älykkyysosaamäärämittauksia? Implikoiko se sitä, että he kuitenkin arvottavat meidät kykyjemme mukaan?

Kai se vastustus tulee siitä, että lähtökohtaisesti tasa-arvoa kannattavat ovat sitä mieltä, että ihmisiä pitäisi arvottaa heidän tekojensa eikä heidän taustansa mukaan. Osmo Soininvaaran blogin kommenteissa oli seuraava esimerkki siitä, että kumpi kavereista pitäisi palkata automekaanikoksi:

... Jos meillä on kaksi automekaanikoksi pyrkivää kaveria. Toinen on keskihajonnan populaation keskiarvoa heikompi g-tekijällä mitattuna ja toinen keskihajonnan verran keskiarvoa parempi. Heikompi kaveri osaa koota vaihdelaatikon puolessa tunnissa ja toinen kaveri osaa koota sen tunnissa. Kummasta tulee parempi automekaanikko viiden vuoden päästä? ...

Vastaus tässä on, että mikäli älykkyystesti on paikkansapitävä ja uskotaan älykkyyden olevan kiinteä, niin valinta käytännössä osuisi aina tuohon korkeamman g-tekijän kaveriin. Edelleen samaa logiikkaa kun jatketaan, niin sama pätee siihen ketkä valitaan koulutettaviksi, paljonko vakuutukset maksavat tai esimerkiksi tämän keskustelun pohjalta myös siihen ketkä valitaan pääsemään maahan. Näin siitä huolimatta, että henkilö olisi pärjännyt aikaisempien tekojen perusteella paremmin (esimerkiksi auton korjaamisessa).

Lisäksi mitä enemmän g-tekijää arvotetaan, niin sitä vahvemmin siitä tulee itseään toteuttava ennustus. Eli jos g-tekijä määrää, että pääsetkö vaikka opiskelemaan lääkäriksi tai lakimieheksi, niin se edelleen määrittelee sitä paljonko saat palkkaa verrattuna siihen, että pääset pelkästään ammattikouluun. Mikäli yhteiskunta katsoo älykkyyden, osaamisen yms. olevan ennalta määrättyä, niin se samalla vaikuttaa myös motivaatioon tehdä tai opetella asioita. Miksi yrittää tehdä älyllisesti vaikeita asioita jos geenit ennalta määräävät, että et pysty?

Rikkana rokassa tässä on, että ainakin toistaiseksi g-tekijä on osoittautunut sen verran monimutkaiseksi mitata sekä myös muuttuvaksi, että en ainakaan itse lähtisi määrittelemään kasvuiässä olevien ihmisten tai tulevien sukupolvien arvoa sen perusteella vaikka luvut aikuisilla olisikin vakaat ja kannatan sitä, että älykkyys- ja kaikkia muitakin aiheeseen liittyviä tutkimuksia pitäisi tehdä paljon enemmän.

[jka]

Kai se vastustus tulee siitä, että lähtökohtaisesti tasa-arvoa kannattavat ovat sitä mieltä, että ihmisiä pitäisi arvottaa heidän tekojensa eikä heidän taustansa mukaan. Osmo Soininvaaran blogin kommenteissa oli seuraava esimerkki siitä, että kumpi kavereista pitäisi palkata automekaanikoksi:

Eihän politiikkaa voi kuitenkaan tehdä ottaen huomioon yksittäisten ihmisten teot, joten siinä mielessä tuo on yhtä tyhjän kanssa. Politiikkaa pitää aina tehdä niin että se ottaa huomioon suuremmat kokonaisuudet.

Jos mietitään tuota automekaanikkokeissiä niin eihän tuon perusteella voida tehdä mitään politiikkaa. Toki jos haluamme maahan hyviä automekaanikkoja niin silloin pitää testata automekaanikon taitoja, mutta tämä malli levähtää välittömästi käsiin. Emme me voi testata joka hemmetin ammattikuntaa erikseen.

Tässäkin keskustelussa on tullut esiin, että melkein kaikkien mielestä syntyvän lapsen geenien manipuloiminen niin, että tästä tulisi älykkäämpi on kuitenkin ok. Ei tässäkään tilanteessa vanhemmat ajattele että miten saadaan lapsesta automekaanikko vaan nimenomaan älykäs joka pystyy tekemään lopulta mitä vaan.

Ihan sama periaate on tai pitäisi olla maahanmuuttopolitiikassakin. Emme me edes tiedä mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Mutta jos tänne saadaan älykästä väkeä niin ei meidän tarvitse muuta tietääkään.

Jos yksilön taidot halutaan määrävän maahanmuuttopolitiikan niin sitten voidaan mennä sille linjalle että maahan ei pääse muuten kuin niin, että sinulla pitää olla valmiina työpaikka jossain yrityksessä. Näinhän käytännössä USA toimii. Tällöin yksilöllisien taitojen mittaus tapahtuu markkinaehtoisesti ja maahan tulee juuri niitä parhaita automekaanikkoja automekaanikon hommiin silloin kun niitä tarvitaan. Mutta tällaista on täysin mahdoton hallita poliittisilla päätöksillä. Ainoa tapa hoitaa homma on juuri USA:n malli jossa maahan ei pääse edes erikoisasiantutija kuin työnantajan kutsusta.

[zache]

Kai se vastustus tulee siitä, että lähtökohtaisesti tasa-arvoa kannattavat ovat sitä mieltä, että ihmisiä pitäisi arvottaa heidän tekojensa eikä heidän taustansa mukaan. Osmo Soininvaaran blogin kommenteissa oli seuraava esimerkki siitä, että kumpi kavereista pitäisi palkata automekaanikoksi:

Eihän politiikkaa voi kuitenkaan tehdä ottaen huomioon yksittäisten ihmisten teot, joten siinä mielessä tuo on yhtä tyhjän kanssa. Politiikkaa pitää aina tehdä niin että se ottaa huomioon suuremmat kokonaisuudet.

Kyllähän meillä on ollut politiikassa lähtökohtana se, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Esimerkiksi ketään ei pistetän vankilaan (tai leirille) sillä perusteella, että hänellä on älykkyystestien perusteella suurempi todennäköisyys tehdä rikos vaan sen rikoksen pitää toteutua ensin.

[jka]

Kai se vastustus tulee siitä, että lähtökohtaisesti tasa-arvoa kannattavat ovat sitä mieltä, että ihmisiä pitäisi arvottaa heidän tekojensa eikä heidän taustansa mukaan. Osmo Soininvaaran blogin kommenteissa oli seuraava esimerkki siitä, että kumpi kavereista pitäisi palkata automekaanikoksi:

Eihän politiikkaa voi kuitenkaan tehdä ottaen huomioon yksittäisten ihmisten teot, joten siinä mielessä tuo on yhtä tyhjän kanssa. Politiikkaa pitää aina tehdä niin että se ottaa huomioon suuremmat kokonaisuudet.

Kyllähän meillä on ollut politiikassa lähtökohtana se, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Esimerkiksi ketään ei pistetän vankilaan (tai leirille) sillä perusteella, että hänellä on älykkyystestien perusteella suurempi todennäköisyys tehdä rikos vaan sen rikoksen pitää toteutua ensin.

Rikoslaki onkin sitten oikeastaan ainoa jossa ihmistä käsitellään yksilönä nimenomaan tekojensa kautta. Mutta ei rikoslaki ole proaktiivista politiikkaa vaan nimenomaan reaktiivista toimintaa vasta kun ihminen tekee jotain.

Jos haluttaisiin vaikkapa vähentää autovarkauksia niin yhden autovarkaan elämäntilanne tai älykkyys tai mikään muukaan ei vaikuta pätkän vertaa siihen politiikkaan mitä pitäisi tehdä.

[Pärmi]

Mikähän maa kyseessä? Ylivoimaisesti eniten Nobel-voittajia kansan lukumäärään nähden, ja joka viime vuosikymmeninä on onnistunut maan pienestä pinta-alasta huolimatta kotouttamaan miljoonia maahanmuuttajia? Mutta silti harva katsoo- omaa tyhmyyttään- sieltä mallia.

[Tietopete]

Mikähän maa kyseessä? Ylivoimaisesti eniten Nobel-voittajia kansan lukumäärään nähden, ja joka viime vuosikymmeninä on onnistunut maan pienestä pinta-alasta huolimatta kotouttamaan miljoonia maahanmuuttajia? Mutta silti harva katsoo- omaa tyhmyyttään- sieltä mallia.

Vaikka pidän Israelin valtion perustamista vääryytenä se on hyvin toimiva valtio. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. He ovat tajunneet sen. Kaikki ovat menestyneet paitsi Etiopian juutalaiset.

Se olisi ollut jo ihme.

[sr]

Miten niin eivät voineet? Juuri niillä seuduillahan homo sapiensia edeltäneitä ihmislajeja eli jo pitkään ennen homo sapiensin tuloa ja jopa läpi jääkausia.
...

Ei elänyt. Edes Etelä-Euroopassa ei elänyt yhtään ketään ennen kuin Heidelberginihminen tai Neandertalinihminen teki läpimurron.

No, Kiinassa ainakin eli. Ja Kiinassa on talvella ihan oikeasti kylmäkin.

Ja edelleenkään tämä ei oikeastaan muuta yhtään mitään, koska keskustelu koskee ennen kaikkea aikaa Heidelberginihmiset tai Neanderthalinihmisen jälkeen. Nuo kaksi lajia siis pystyivät menestymään kylmissä olosuhteissa, vaikka olivat siis älykkyydeltään nykyihmistä huonompia. Ja siis satoja tuhansia vuosia. Kyse ei siis ollut vain siitä, että he menestyivät jonkun jääkausien välisen lämpimän kauden ja sitten katosivat ensimmäisen kylmän talven tullessa kohdalle.

Katso missä ihmisapinoita elää tänäpäivänäkin niin näet suoraan missä tuota älykkäämpi elämä on voinut edes teoriassa syntyä.

Jälleen kerran sotket asioita. Emme puhu älykkyyden synnystä (mainitsemasi Heidelberginihminen ja Neanderthalinihminen olivat jo varsin älykkäitä), vaan siitä älykkyydestä, joka meni yli Afrikassa syntyneen homo sapiensin. Toiseksi, maapallo on täynnä lajeja, jotka elävät kylmillä seuduilla. On siis puhdasta sattumaa, että ihmisapinat nykyisin elävät ihmistä lukuunottamatta päiväntasaajan seudulla.

Viimeisin jääkausi oli 100.000 - 10.000 vuotta sitten. Heidelberginihminen ja Neandertalinihminen syntyivät 600.000 vuotta sitten.

Niin ja tuo jääkausi ei tappanut Neanderthalin ihmistä sukupuuuttoon. Sen tappoi se, kun sen asuinalueelle levittäytyi homo sapiens.

Itseasiassa Neandertalinihminen, joka oli 2. paras kandidaatti, josta nykyihminen olisi voinut syntyä todennäköisesesti juuri kuoli jääkauteen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen

"Tarkkaa syytä neandertalilaisten katoamiselle ei tiedetä." Tuossa jutussa esitetään useita mahdollisia syitä Neanderthalin ihmisen katoamiselle. Pointti on joka tapauksessa se, että se siis eli Euroopassa vielä silloin, kun jääkauden vuoksi Euroopassa oli vielä nykyistä kylmempi. Jos siis ensimmäinen kylmä talvi olisi tappanut Neanderthalin ihmisen, niin tämä olisi tapahtunut jo paljon aiemmin. Ja edelleenkin jos juuri jääkauden oloissa selviytyminen oli se nykyihmisen älykkyyden avain, niin sitä suuremmalla syyllä juuri nykyisin arktisissa oloissa elävien ihmisten pitäisi olla niitä kaikkein älykkäimpiä. Hehän elävät oikeasti jääkauden oloissa. Keski-Euroopassa sen sijaan on maassa lumi ehkä muutaman viikon vuodessa.

Toinen lainaus kertoo jo karua kieltä siitä että miten tärkeää oli oppia sopeutumaan muutuviin olosuhteisiin.

Niin, ja mitä sitten sen jälkeen sanotaan? Sanoisin, että wikipedian lukemisesi on varsin valikoivaa, kun koitat esittää, että tutkijoilla on konsensus, että Neanderthalinihminen katosi sen huonon olosuhteisiin sopeutumiskykyjen vuoksi.

Toinen juttu on sitten se, että kuinka hyvin sitten homo sapiens selvisi sen jääkauden kylmimmän kauden aikana? Oliko sen levinneisyys ihan samalla tavoin rajoitettu Etelä-Eurooppaan ihan niin kuin Neanderthalinkin? Jos oli, niin ainakin periaatteessa voi olla ihan sattumaa se, että juuri homo sapiens oli se selviytyjä tai syyt voivat liittyä ihan muuhun kuin siihen, miten kylmässä selviydytään.

Muuttuvat olosuhteet tappoivat kokonaisia ihmislajeja vielä tuossakin vaiheessa niin aika oletettavaa on että muuttuvat olosuhteet ovat myös parantaneet älykkyyttä jos ainoastaan yksi Heidelbergistä jatkunut haaraa selvisi Euroopassakin jääkaudesta.

No, miksi vain yksi Heidelbergistä jatkanut haara selvisi Afrikassa? Mikä asia selittää homo sapiensin voittokulun muihin lajeihin verrattuna Afrikassa (ja muissa lämpimissä paikoissa)? Juuri tätä olen sinulta jo useaan kertaan kysynyt. Miksi homo sapiens kehittyi juuri Afrikassa, jos siellä luonnonvalinnan paine älykkyyden suosimiseksi evoluutiossa ei ole voimakas?

[sr]

Ihan sama periaate on tai pitäisi olla maahanmuuttopolitiikassakin. Emme me edes tiedä mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Mutta jos tänne saadaan älykästä väkeä niin ei meidän tarvitse muuta tietääkään.

Jos yksilön taidot halutaan määrävän maahanmuuttopolitiikan niin sitten voidaan mennä sille linjalle että maahan ei pääse muuten kuin niin, että sinulla pitää olla valmiina työpaikka jossain yrityksessä. Näinhän käytännössä USA toimii. Tällöin yksilöllisien taitojen mittaus tapahtuu markkinaehtoisesti ja maahan tulee juuri niitä parhaita automekaanikkoja automekaanikon hommiin silloin kun niitä tarvitaan. Mutta tällaista on täysin mahdoton hallita poliittisilla päätöksillä. Ainoa tapa hoitaa homma on juuri USA:n malli jossa maahan ei pääse edes erikoisasiantutija kuin työnantajan kutsusta.

Mitä tuohon ensimmäiseen tulee, niin tuossa tosiaan oletetaan, että tulevaisuudessa tarvitaan älykkyyttä.

Tuosta jälkimmäisestä taas en ymmärrä, miksi tuota olisi mahdotonta hallita poliittisilla päätöksillä. Juuri noinhan EU:ta hallitaan. EU:n yksi ongelma on tällä hetkellä se, että tulija on suoraan oikeutettu sosiaaliturvaan, mutta tämä ei ole alkuperäinen EU:n idea. Alkuperäinen idea on ollut juuri se, että markkinat ohjaavat työntekijöitä sinne, missä heitä tarvitaan. En ymmärrä, mihin tuossa tuota työnantajan kutsua tarvitaan. Minusta se toimii vain jarrutekijänä, mikä vaikeuttaa sitä, että parhaat tekijät pääsisivät sinne hommiin, missä heitä eniten tarvitaan.

Ehkä tosin nykyaikana tietotekniikan ansiosta tuota jarrua on mahdollista alentaa, kun esim. työhönottohaastatteluja on mahdollista järjestää videopuhelun kautta.

Mitä USA:n systeemiin tulee, niin sen ongelma on siinä, että se voi toimia vain, jos yhteiskunnan tuloerot pidetään suurina. Jos tuloeroja solidaarisuuden nimissä poliittisin päätöksin vähennetään, niin vetovoima erikoisosaajien suhteen vähenee. Sitten voi kysyä, että onko loppujen lopuksi amerikkalaisten kannalta paras systeemi, jossa tosiaan maa vetää puoleensa erikoisosaajia, mutta tämän ylläpitämiseksi on sitten ylläpidettävä systeemiä, joko monottaa päähän niitä oman maan heikkolahjaisempia. Itseään sosialistiksi kutsuvan ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota ihannoivan Bernie Sandersin yllättävän suuri kannatus demokraattipuolueen esivaalimielipidemittauksisa (ja etenkin se, että mittausten mukaan hänellä nähdään paremmat mahdollisuudet voittaa kenet tahansa toinen puolue heittää vastaan) viittaa siihen, että amerikkalaiset itse ovat alkaneet kypsyä tähän malliin.

[jka]

Niin, ja mitä sitten sen jälkeen sanotaan? Sanoisin, että wikipedian lukemisesi on varsin valikoivaa, kun koitat esittää, että tutkijoilla on konsensus, että Neanderthalinihminen katosi sen huonon olosuhteisiin sopeutumiskykyjen vuoksi.

En minä yritä esittää mitään muuta kuin että muuttuviin olosuhteisiin sopeutumien lisää hyvin todennäköisesti älykkyyttä. Selvästi ainakin osa tutkijoista on sitä mieltä että muuttuvat olosuhteet olivat kovastikin haastavia kaikille senaikaisille ihmislajeille jolloin tästä syntyy luonnollisesti painetta myös luonnonvalinnalle ja evoluutiolle. Voit toki ihan yhtä valikoivasti esittää lähteitä jotka osoittaa että näin ei ole. Toistaiseksi ei ole tullut tuonkaan vertaa lähteitä.

Toinen juttu on sitten se, että kuinka hyvin sitten homo sapiens selvisi sen jääkauden kylmimmän kauden aikana? Oliko sen levinneisyys ihan samalla tavoin rajoitettu Etelä-Eurooppaan ihan niin kuin Neanderthalinkin? Jos oli, niin ainakin periaatteessa voi olla ihan sattumaa se, että juuri homo sapiens oli se selviytyjä tai syyt voivat liittyä ihan muuhun kuin siihen, miten kylmässä selviydytään.

Eihän kumpikaan kyennyt jääkauden aikana jäätiköllä asumaan. Molemmat siirtyi jään mukana etelämmäksi ja myös Homo Sapiens laji pieneni huomattavasti jääkauden aikana. Periaatteessa voi olla sattumaakin kumpi selvisi. Mutta ei tälläkään ole oikeastaan merkitystä jos verrataan Afrikkaan jääneisiin lajeihin tai muualla Aasiassa olleisiin lajeihin. Oleellista on se, että ihminen oli toinen näistä lajeista jotka joutui ylipäätään kohtamaan jääkauden ja ihminen oli ainoa joka selviytyi. Minun argumentit ei muuttuisi millään tavalla vaikka Neanderthalinihminen olisi selviytynyt ja ihminen olisi tämän peruja. Tämä olisi voittanut ihan samat vaikeat ja muuttuvat olosuhteet ja toisen tasavahvan kilpailijan. Missään muualla maailmassa muilla ihmislajeilla ei näin suuria haasteita tässä vaiheessa ollut kuin Pohjois-Euroopassa jonne ainoastaan nämä kaksi lajia olivat eksyneet.

No, miksi vain yksi Heidelbergistä jatkanut haara selvisi Afrikassa? Mikä asia selittää homo sapiensin voittokulun muihin lajeihin verrattuna Afrikassa (ja muissa lämpimissä paikoissa)? Juuri tätä olen sinulta jo useaan kertaan kysynyt. Miksi homo sapiens kehittyi juuri Afrikassa, jos siellä luonnonvalinnan paine älykkyyden suosimiseksi evoluutiossa ei ole voimakas?

Afrikassahan selvisi ihan kaikki, eikä Homo Sapiensin älykkyys kehitttynyt ylivoimaiseksi Afrikassa. Afrikastahan lähti ainakin kolme haaraa Heidelberginihmisestäkin Etelä-Eurooppaan ja Aasiaan eri aalloissa. Ei näiden älykkyydessä ole oleellista eroa edes samaan aikaan Afrikan ulkopuolella ollessaan joskus 100.000 vuotta sitten, puhumattakaan että mikään laji olisi osoittanut jotain ylivoimaista älykkyyttä vielä Afrikassa ollessaan.

Homo Sapiens on 200.000 vuotta vanha ja Nenderthalilaiset katosivat lopullisesti vasta 30.000 vuotta sitten. Eli 170.000 vuotta nämä lajit elivät rinnakkain. Aikalailla selvää on, että jos nykyihmisellä oli jotain ylivertaista älyä jolla se voitti muut lajit niin se syntyi nimenomaan tuossa rinnakkaiselon vaiheessa.

Se voi olla täysin mahdollista että nykyihmisen voittokulku oli tässäkin vaihessa vielä sattumaa. Ehkä tällä oli tuurilla paremat geenit jotka suojasi paremmin sairauksilta tai jotain muuta kuin älyyn liittyvää etua. Mutta edelleenkään tämäkään ei kumoa alkuperäistä väitettäni. Ihmiskunnan voittajaksi päätyi eittämättä se joka voitti kaikista suurimmat muuttuvat olosuhteet. Tämän argumentin kumoaisi historiakehitys jossa nykyihminen olisi kehittynyt kokonaan tasaisessa ilmastossa ilman että olisi koskaan laajentanut reviiriään. Mutta kun ihminen on viimeiset 100.000 vuotta kehittynyt niistä jotka lähti sieltä pois. Ei niistä jotka sinne jäi. Ja tuosta 100.000 vuodesta ainoastaan sanotaan nyt viimeiset 30.000 vuotta on sellaista että kulttuuri on tullut entistä voimakkammin kehityksen veturiksi. Vasta maanviljelyn jälkeen ollaan ylipäätään päästy pisteeseen että selviytyminen ei ole pelkkää taistelua luonnonvoimia ja muuttuvia olosuhteita vastaan.

[jka]

Tuosta jälkimmäisestä taas en ymmärrä, miksi tuota olisi mahdotonta hallita poliittisilla päätöksillä. Juuri noinhan EU:ta hallitaan. EU:n yksi ongelma on tällä hetkellä se, että tulija on suoraan oikeutettu sosiaaliturvaan, mutta tämä ei ole alkuperäinen EU:n idea. Alkuperäinen idea on ollut juuri se, että markkinat ohjaavat työntekijöitä sinne, missä heitä tarvitaan. En ymmärrä, mihin tuossa tuota työnantajan kutsua tarvitaan. Minusta se toimii vain jarrutekijänä, mikä vaikeuttaa sitä, että parhaat tekijät pääsisivät sinne hommiin, missä heitä eniten tarvitaan.

Tarkennus, nyt puhutaan globaalista muuttoliikkeestä. Eiköhän tässä ala olla jo pikkuiljaa kaikille selvää, että jos EU:n rajat on täysin auki niin tänne ei saada kumpaakaan, ei älykkäitä eikä jonkun alan osaajia.

Poliittisesti ei voida päättää että nyt EU-alueelle päästetään ulkopuolelta vain automekaanikkoja jos vain automekaanikoista on pulaa. Tai ehkä näinkin voidaan jotenkin päättää mutta niin vaikeaksi tuo menee että on käytännössä mahdotonta.

[Pärmi]

Mikähän maa kyseessä? Ylivoimaisesti eniten Nobel-voittajia kansan lukumäärään nähden, ja joka viime vuosikymmeninä on onnistunut maan pienestä pinta-alasta huolimatta kotouttamaan miljoonia maahanmuuttajia? Mutta silti harva katsoo- omaa tyhmyyttään- sieltä mallia.

Vaikka pidän Israelin valtion perustamista vääryytenä se on hyvin toimiva valtio. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. He ovat tajunneet sen. Kaikki ovat menestyneet paitsi Etiopian juutalaiset.

Se olisi ollut jo ihme.

Ihme on ennemmminkin se ja suuri, ettei voida ottaa historiasta oppia. Toimiva valtio, silti sen perustaminen sinusta vääryys?? Melkoinen logiikka-bugi ajatuksissasi.
Poika, poika, historian kirjat ja Raamattu esille niin selviää sun "vääryys" eikä tarvitse tuuleen huudella tyhjiä.
Voit aloittaa lukemisen vaikka Kansainyhteisön Israelin perustamista koskevista päätöksistä, jotka sittemmin YK:n perustamisasiakirjassa todettiin kansainvälis-juridisesti päteviksi, ja ovat siis sitä edelleen. Ei oikea oppi ojaan kaada.
Iso Kirja kertoo sinulle sitten myös sen historiallisen perustan nykyisen Israelin valtion sijoituspaikaksi. Kansainyhteisön kaavaillessa tulevaa juutalaisten kansallisvaltion sijoituspaikaa, Raamatun ilmoituksella oli osansa asiaan.  Aikaisemmasta Iso-Britannian mandaattialueestahan suurin osa nyk. Jordania annettiin rättipäille, joten pysykööt siellä, muu osa eli nykyisen Israelin alue julistettiin juutalaisten kansallisvaltioksi.
Katsoppa mikä paska velloo pitkin Israelin naapurimaita rättipäiden keskenään touhuillessa; Israel on toiminut vahvana Lännen etupuskurina Lähi-Idässä menestyksekkäästi, samalla maksaen kovaa hintaa palestiinalaisterroristien toimien vuoksi.

[guest8788]

Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.

Määrittele "rotu" tässä?

"Rotu" on "sosiaalinen konstruktio".

Kumma kyllä tuon kysymyksen perään linkkaamasi tutkimus jenkeistä erotteli tutkimuskohteitaan myös "roduittain". Kysy niiltä.

Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.

Ei pidä paikkaansa ainakaan ilman, että tarjoat vahvan lähteen väitteelle.

Tämä oli virheeni. Tarkoitus oli sanoa, että länsimaissa se on lähtenyt laskuun 90-luvun puolivälissä. Kehitysmaiden nousu on - kuten selvisi linkistäsikin - pitkälti väestörikkaiden Kiinan (väkiluku n. 1,3 miljardia) ja Intian varassa, joissa yhteiskuntaolot ovat paremmat kuin vaikkapa 50 vuotta sitten. Kiinan kohdalla voisin muistuttaa siitä, että itä-aasialaiset maat pitävät kärkipaikkoja eri maita koskevissa älykkyysvertailuissa, joten Kiinan ympäristötekijoiden parantuminen nostaa vahvasti koko kehitysmaiden tasoa, kunnes sikäläinen "maksimipotentiaali" on saavutettu. Vielä linkistäsi: "A 2005 paper examining iodine deficiency in China found that children's IQ scores were higher in areas where there was no iodine deficiency, and it increased after a programme of supplements started."

Mielenkiintoinen oli tuo edesmenneen Arthur Jensenin teoria siitä, että keinovalolla voisi olla jotain tekemistä ihmisaivojen kehityksen / älykkyyden keskimääräisen nousun kanssa.

Sosioekonomista selitysmallia hakeville tiedoksi: 160 000 - 200 000 dollaria vuodessa tienaavien mustien perheiden lapset pärjäävät huonommin tasokokeissa, kuin alle 20 000 dollaria vuodessa tienaavat valkoisten perheiden lapset.

Pitää varmaankin paikkansa, mutta lähde olisi kiva.

"Family Income Differences Explain Only a Small Part of the SAT Racial Scoring Gap" -The Journal of Blacks in Higher Education (http://www.jbhe.com/latest/index012209_p.html)
"Source: The College Board"

[zache]

Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.

Ei pidä paikkaansa ainakaan ilman, että tarjoat vahvan lähteen väitteelle.

Tämä oli virheeni. Tarkoitus oli sanoa, että länsimaissa se on lähtenyt laskuun 90-luvun puolivälissä. Kehitysmaiden nousu on - kuten selvisi linkistäsikin - pitkälti väestörikkaiden Kiinan (väkiluku n. 1,3 miljardia) ja Intian varassa, joissa yhteiskuntaolot ovat paremmat kuin vaikkapa 50 vuotta sitten. Kiinan kohdalla voisin muistuttaa siitä, että itä-aasialaiset maat pitävät kärkipaikkoja eri maita koskevissa älykkyysvertailuissa, joten Kiinan ympäristötekijoiden parantuminen nostaa vahvasti koko kehitysmaiden tasoa, kunnes sikäläinen "maksimipotentiaali" on saavutettu. Vielä linkistäsi: "A 2005 paper examining iodine deficiency in China found that children's IQ scores were higher in areas where there was no iodine deficiency, and it increased after a programme of supplements started."

Kyllä älykkyys on yhä nousussa sekä kehittyneissä maissa, että Afrikassa (ks. liitteenä oleva kuva ja vaikkapa Kenia).

Negatiivinen Flynn-efekti on havaittu tietääkseni kahdeksassa maassa (Tanska, Ruotsi, Norja, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Australia,  Alankomaat). Tosin Ruotsista ei ole julkaistu tutkimuksia väitteen tueksi, Ranskasta kertovassa tutkimuksessa sanottiin, että otanta ei ole edustava ja Iso-Britanniasta löytyy myös sellaisia tutkimuksia joissa Flynn-efekti on voimassa. Muissa maissa kuten Yhdysvalloissa testitulokset nousevat.

Tsekkasin mitä pohjoismaissa oli tapahtunut.

• Tanska: Nopea 1.5 IQ pisteen lasku 1998-2000 välillä jonka jälkeen tilanne tasoittui. Samoina vuosina myös korkeakouluopiskelijoiden määrät tippuivat. Taustalla mahdollisesti Tanskan koulu-uudistus. ¹
• Norja:  Noin 1 IQ pisteen lasku 1995-1998, jonka jälkeen tasoittui. Sama tapahtunut 1976-1980 ja silloin tulokset kääntyivät takaisin nousuun. Taustalla on on matematiikka ja sanatestien tulosten tippuminen jota kuvioitestien tulosten paraneminen ei ole pystynyt peittämään. ²
• Ruotsi: Mm. Lynnin lähteenä käyttämästä tutkimuksesta ei AFAIK pysty päättelemään negatiivisen Flynnin ilmiön alkamista vuonna 1993, koska pelkästään datan viimeisestä luvusta ei pysty päättelemään trendiä. ³
• Suomi: 1996- 1999 armeijan testitulosten nopea lasku. Ylioppilaiden tulokset laskivat ensin ja 1998-1999 laskivat myös peruskoulupohjaisten tulokset. Kuten Norjassa, niin myös suomessa Flynnin ilmiö on parantanut kuviotestejä eniten ja vuoden 1996 jälkeen eniten tippuivat matematiikka ja sanatestit. Mahdollisina syinä tippumiselle pidetään mm. muutoksia koulutuksessa ja tietokoneiden yleistymistä.⁴

Näistä Suomessa, Tanskassa ja Norjassa testitulokset ovat tippuneet 1-2 IQ pisteen verran muutamassa vuodessa jonka jälkeen tilanne on enemmän tai vähemmän tasoittunut eli luvut tasoittuivat jonnekin 1990 tasolle. Tutkimusten datat kuitenkin päättyvät laskun loppumiseen (ts. 2001-2004) eikä niistä pysty päättelemään mitä sen jälkeen tapahtui eli kääntyikö trendi nousuun/laskuun/jatkui suoraan vaan enintään sen, että aiempi Flynnin efekti loppui. Suomesta tiedetään, että 2009 P1-testien tulokset olivat about samoissa kuin 2001; kuviotestit menevät paremmin, sana- ja numerotestit huonommin.⁵

Lähteet:

• Thomas W. Teasdale, David R. Owen, 2005, A long-term rise and recent decline in intelligence test performance: The Flynn Effect in reverse
• Jon Martin Sundet a, Dag G. Barlaug b , Tore M. Torjussen, 2004, The end of the Flynn effect? A study of secular trends in mean intelligence test scores of Norwegian conscripts during half a century
• Michael Rönnlund, Berit Carlstedt, Yulia Blomstedt, Lars-Göran Nilsson, Lars Weinehall, 2013, Secular trends in cognitive test performance: Swedish conscript data 1970 – 1993
• Salla Koivunen, 2007, Suomalaismiesten kognitiivisen kykyprofiilin muutokset 1988–2001. Flynnin efektiä suomalaisessa aineistossa?
• Edward Dutton, Richard Lynn, 2013,  A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009

[zache]

Jatketaan vielä negatiivisesta Flynnin ilmiöstä pohjoismaissa muutaman kuvan verran. Eli edellisessä viestissä kirjoitin, että Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on havaittu kutsunnoissa, että pällitestien tulokset tippuivat suht nopeasti 1990-luvulla. Ruotsissa tämä tapahtui vuosikymmen alkupuolella ja muissa maissa loppupuolella.

Tilastoja kutsunnoista ei ollut kuin pääsääntöisesti kuin 2000-luvun alkuun saakka eikä siitä näkynyt miten tilanne kehittyi sen jälkeen, niin löysin Nadir Altinokin tekemän datasetin siitä miten eri valtiot ovat pärjänneet koulumenestyksessä vuosina 1965-2010. Datasetin mukaan Suomen, Tanskan ja Ruotsin koulumenestys laskee yhä. Norja kääntyi 2003 takaisin nousuun samoin kuin kutsunnoissakin. 

Brittiläisen ajatushautomon Gabriel Heller Sahlgrenin mukaan koulumenestyksen lasku mm. Suomessa johtuu siitä, että pohjoismaissa siirryttiin 1990-luvulla opettajavetoisista opetusmuodoista oppilaiden omatoimisuuteen perustuviin opetusmuotoihin (luokaton lukio, valinnaisuus, tiimityöskentely jne) joka alkoi näkymään silloin kun a.) eri oppilaitokset siirtyivät käyttämään uusia opetusmuotoja ja b.) sitä voimakkaammin mitä enemmän vanhan opetustyylin opettajia siirtyi eläkkeelle. Ruotsissa tämän lisäksi PISA menestykseen on vaikuttanut voimakkaasti myös maahanmuuttajien suuri määrä  (noin 29% tiputuksesta).

Älykkyysosamääriin tämä liittyy siten, että Lynn & Vanhanen sujuvasti laskeskelevat kansallisia älykkyysosamääriä käyttäen kutsuntadataa ja koulumenestystä niiden pohjana ja ainakin tässä tapauksessa muutokset ovat tapahtuneet sen verran nopeasti ja ajallisesti siten, että mitään perinnöllisiä muutoksia on hankala pistää selitykseksi vaan kyseessä on mitä todennäköisemmin (koulu)ympäristön aiheuttama muutos.

Kuvissa on Altinokin datasetistä käyrät siitä miten yläasteikäisten koulumenestys on muuttunut 1965-2010, miten suomalaiset ovat pärjänneet armeijan pällitestistä 1988-2001,2009 ja miten ruotsalaistaustaiset ovat pärjänneet PISA-testeissä 2000-2012 verrattuna ulkomaalaistaustaisiin.

[Marius]

Ei opetus muuta yksilön älykkyyttä.

Tässä on taas evoluutio ymmärretty väärin.

[Rebane]

Älykkyyttä tutkineen Richard Lynnin tuore haastattelu "Interview with a Pioneer" //http://www.amren.com/features/2016/02/interview-with-a-pioneer/#.VsewYOQC2TI.facebook Lynn kommentoi myös maahanmuuttopolitiikka tuossa haastattelussa: "This is certainly a pessimistic scenario. Do you see any cause for optimism?

RL: Yes. First, Western Civilization will probably survive in Eastern Europe and Russia and in Israel, at least for a while, as these countries are fairly successful at preventing the immigration of non-Western peoples. Second, China, Taiwan, Japan, and South Korea have highly intelligent populations and are also preventing the immigration of non-indigenous peoples. I believe that these countries will carry the torch of civilization and within a few decades China will replace the United States as the world superpower. Whether this is an optimistic scenario I will leave others to decide."

[zache]

Ei opetus muuta yksilön älykkyyttä.

Minun pointtini oli, että MrFinlandin väite "länsimaissa älykkyysosamäärä on lähtenyt laskuun" perustuu mm. pohjoismaiden, ranskan, brittien yms opetusta mittaavien testien tuloksiin tai armeijan palikkatesteihin joiden tuloksiin myös opetus vaikuttaa. Eli en väittänyt, että opetus vaikuttaisi sinänsä älykkyyteen vaan siihen miten testattava ko. testeissä pärjää ja PISA esimerkiksi ihan määritelmällisestikin mittaa opetuksen laatua.

[acc]

Ketjun otsikko on "Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka". Nämä kaksi pitäisi kytkeä selvästi. Perinteisissä siirtolaismaissa, esimerkiksi Kanadassa, on maahan asumaan pääsyn eräänä edellytyksenä terveys. Tai ainakin riittävän hyvä terveys.

Ideaalia olisi Suomelle, että voisimme valikoida maahantulijat. Valintakriteereinä voisivat olla muun muassa riittävä terveys ja älykkyys. Viimemainittu voitaisiin todentaa tarkoitusta varten kehitetyllä älykkyystestillä. Viimemainitun läpäiseminen ei tietystikään riittäisi, maahanpäästettävän tulisi olla paitsi haitaton myös hyödyllinen ja tarpeellinen Suomelle ja sopiva Suomeen.

[sr]

Ketjun otsikko on "Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka". Nämä kaksi pitäisi kytkeä selvästi. Perinteisissä siirtolaismaissa, esimerkiksi Kanadassa, on maahan asumaan pääsyn eräänä edellytyksenä terveys. Tai ainakin riittävän hyvä terveys.

Ideaalia olisi Suomelle, että voisimme valikoida maahantulijat. Valintakriteereinä voisivat olla muun muassa riittävä terveys ja älykkyys. Viimemainittu voitaisiin todentaa tarkoitusta varten kehitetyllä älykkyystestillä. Viimemainitun läpäiseminen ei tietystikään riittäisi, maahanpäästettävän tulisi olla paitsi haitaton myös hyödyllinen ja tarpeellinen Suomelle ja sopiva Suomeen.

Perusongelma tuossa muuten hyvältä kuulostavassa ajatuksessa on se, että toisin kuin Kanadassa, sitä voi soveltaa vain hyvin pieneen osaan Suomeen haluavista maahanmuuttajista. Suurin ryhmä, eli EU-maista tulijat, ovat EU-sopimuksien vuoksi oikeutettuja tulemaan Suomeen riippumatta älykkyysosamäärästään. Toinen ryhmä, eli humanitääriset maahanmuuttajat, ovat taas oikeutettuja tulemaan Suomeen hätänsä puolesta. Tämän kriteereitä on tietenkin mahdollista muuttaa, mutta perusasia heidän kohdallaan on joka tapauksessa se, että heidän ottamistaan ei perustella sillä, että heistä olisi suoranaista hyötyä Suomen taloudelle. Sitten on kolmas ryhmä, eli EU:n ulkopuolelta tulevat suomalaisten perheenjäsenet (yleensä aviopuoliso). Tätäkään ryhmää on aika vaikea perustellla rajoitettavan älykkyyskriteerillä, eli vain fiksut puolisot saisivat tulla maahan.

Ainoa ryhmä, johon voitaisiin vaikuttaa, ovat EU:n ulkopuolelta tulevat työperäiset maahanmuuttajat. Heidän kohdallaan tietenkin voitaisiin korvata nykyinen "valmiina työpaikka odottamassa" kriteeri älykkyystestillä. Tämä voisi ehkä tuottaa parempia tuloksia maahanmuuttajamateriaalin kohdalla, mutta kuten sanottua, kokonaismaahanmuuttoon sen vaikutus olisi varsin pieni.

[zache]

Ainoa ryhmä, johon voitaisiin vaikuttaa, ovat EU:n ulkopuolelta tulevat työperäiset maahanmuuttajat. Heidän kohdallaan tietenkin voitaisiin korvata nykyinen "valmiina työpaikka odottamassa" kriteeri älykkyystestillä. Tämä voisi ehkä tuottaa parempia tuloksia maahanmuuttajamateriaalin kohdalla, mutta kuten sanottua, kokonaismaahanmuuttoon sen vaikutus olisi varsin pieni.

No on meillä vaihto-opiskelijatkin jotka on määritelmällisesti jo valikoitunutta porukkaa. Tuleva vaihto-opiskelija on kotimaassaan opiskellut riittävän pitkälle, että voi lähteä vaihto-opiskelijaksi suomalaiseen korkeakouluun. Yleensä tulija on suhteellisen nuori, asenteeltaan sellainen, että on kiinnostunut lähtemään toiseen maahan ja täällä hän saa jonkinasteisen tutustumisen kulttuuriin opintojen yhteydessä.

Jos tulija tulee ETA-maiden ulkopuolelta, niin viisumin saannin yhteydessä pitää todistaa tilillä olevan sen verran rahaa, että tulee toimeen Suomessa eikä hän ole oikeutettu suomalaiseen opintotukeen tai muuhun sosiaaliturvaan. Rajoitetusti saa tehdä työtä, mutta jos opintotukea vastaavaa rahaa lähinnä kotimaasta tai jonkun stipendin kautta. Osa tästä jengistä jää Suomeen töihin, mutta jos opintojen päätteeksi ei ole töitä, niin silloin lähdetään takaisin kotimaahan jatkamaan opintoja, koska ilman rahaa, työlupaa ja viisumia Suomessa on aika ankea olla.

Käsittääkseni isompi osa jäisi Suomeen töihin jos olisivat onnistuneet saamaan töitä ennen opintojen loppumista ja jos homman nimi olisi saada tänne vain suht fiksua, nuorta, tervettä porukkaa töihin niin edesautettaisiin vaihto-oppilaiden työllistymistä jotenkin opintojen päätyttyä esimerkiksi siten, että saisi automaattisesti vaikka 3 kuukauden työntekijän oleskeluluvan vaihto-oppilaskauden päätteeksi. Tällä hetkellä oleskeluluvan (vuodeksi) saa ainoastaan jos on suorittanut tutkinnon Suomessa.

Tosin opinnot ovat muuttumassa kovaa vauhtia maksullisiksi ulkomaisille opiskelijoille (ja varmaan myös suomalaisille itselleen), niin ilmeisesti se työntekijöiden saaminen ainakaan vaihto-oppilaista ei ole kuitenkaan hirveän tärkeää valtiovallalle.

[Tommi Korhonen]

Jos A) toissijainen suojelu mitätöitäisiin perusteena, niin nuivia ärsyttävä haittamaahanmuutto hoituisikin about siinä. Samalla suurimmalle osalle vähenisi insentiivi edes tulla maahan.
Toki silti olisi hyvä B) varmistaa että pakolais-status annetaan vain oikeilla perusteilla, ja että esim valehtelusta rangaistaan, ja C) hyötymaahanmuuton perusteet voi tarkistaa, että ovatko ne sopivat. Oleskeluluvat, työluvat yms. Kuvittelen, että nämä on periaatteessa nyt jo kunnossa, ehkä jopa vähän liian tiukatkin, koska sehän olisi sitä HYÖTYmaahanmuuttoa muutenkin!
LIsäksi ihan muuten vain hyviä toimenpiteitä olisi D) kansalaisuuden tekeminen palkinnoksi lahjuksen sijasta, ja sen jättäminen ehdolliseksi vaikkapa kymmeneksi vuodeksi kansalaisuuden saamisen jälkeen. Tämä ei edes olisi hirveän iso muutos, vaikkakin strategisesti keskeinen. En usko että edes humanoidijärjestöt pystyisivät tuota kovin perustellusti vastustamaan.
Sit kun vielä muuten vain E) muutettaisiin sosiaaliturva pääosin ansaintoperusteiseksi, niin loppuisi kaikenlainen sosiaaliturvan nännin kuppaaminen. Tämä olisi aika kova veto, mutta ei Euroopassakaan mitenkään tavatonta tai fasistista.

Näistä juuri mikään ei edes olisi mitenkään epäinhimillinen teko, vaan ihan vain tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. No, aina sitä saa unelmoida.

Minä kyllä kannatan pakolaisten suojelemista, mutta nimenomaan henkilökohtaisen pakolaisuuden perusteella, en yleisen humanistisen periaatteen mukaan. Välittömästi ottaisin Edward Snowdenin tänne pakolaisstatuksella jos se sattuisi pyytämään!

[Parsifal]

Otsikkoon vedoten, mielestäni pitäisi suorittaa tutkimus "älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopoliittiset asenteet".

Jos vielä suoritetaan psykologinen testi todellisuudentajun ja yleisen hahmotuskyvyn arvoimiseksi, voisi paljastua yhtä ja toista mielenkiintoista. Koostuuhan koko punavihreä ideologia nykyiselläänkin lähes kokonaisuudessaan kaikista mahdollisista psykologisista defenssireaktioista, jotka tuntee jokainen lukion psykologiaan tutustunut.

[nimetönkeskustelija]

Otsikkoon vedoten, mielestäni pitäisi suorittaa tutkimus "älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopoliittiset asenteet".

Jos vielä suoritetaan psykologinen testi todellisuudentajun ja yleisen hahmotuskyvyn arvoimiseksi, voisi paljastua yhtä ja toista mielenkiintoista. Koostuuhan koko punavihreä ideologia nykyiselläänkin lähes kokonaisuudessaan kaikista mahdollisista psykologisista defenssireaktioista, jotka tuntee jokainen lukion psykologiaan tutustunut.

Samaa olen itsekin miettinyt. Otettaisiin kaksi ryhmää punavihersuvaitsevaiset ja maahanmuuttokriitikot ja mitattaisiin keskiälykkyys ja hajonta molemmista ryhmistä. Voisi tulla ihan mielenkiintoisia tuloksia.

[ike60]

Hieman täydennystä ylläolevaan uudemmasta tutkimuksesta.

Artikkelissa
Edward Dutton, Richard Lynn. A negative Flynn Effect in France, 1999 to 2008–9. Intelligence, Vol. 51 (2015), 67-70.
verrataan älykkyysmittauksia vuodelta 1999 sekä vuosilta 2008-2009. Osoittautuu että tuolla aikavälillä ranskalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä aleni 3,8 pisteen verran. Negatiivinen Flynn-efekti on siis havaittu myös Ranskassa.

Dutton ja Lynn esittävät seuraavia mahdollisia selityksiä keskiälykkyyden laskulle:

• Ravinnon laatu on voinut kääntyä laskuun. Parantuneen ravitsemuksen on useissa tutkimuksissa arveltu olevan osaselitys Flynn-efektille, joten ravitsemuksen laadun huononeminen voisi olla selitys negatiiviselle Flynn-efektille. Duttonin ja Lynnin mielestä on kuitenkin epätodennäköistä että ravinnon laatu olisi heikentynyt Ranskassa ja muissa maissa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia, Alankomaat, Australia) joissa negatiivinen Flynn-efekti on havaittu.
• Flynn-efektiä on selitetty myös hypoteesilla että kouluissa on siirrytty edistämään oppilaiden tieteellistä ajattelua, ja oppilaiden älykkyysosamäärä olisi kasvanut tieteellisen ajattelutavan omaksumisen myötä (Flynn 2012). Negatiivinen Flynn-efekti voisi siis johtua siitä, että kouluissa mahdollisesti kannustetaan tieteelliseen ajatteluun aiempaa vähemmän. Dutton ja Lynn huomauttavat että mainittujen maiden kouluissa on tuskin siirrytty antamaan vähemmän painoa tieteelliselle ajattelulle.
• Kaunokirjallisuuden (literary fiction) lukeminen on vähentynyt länsimaissa muiden medioiden vallatessa alaa (Flynn 2012). Tämä auttaa selittämään heikompaa pärjäämistä sanavarastoa mitattaessa, mutta tuskin muussa, sanovat Dutton a Lynn. He myös huomauttavat että syy-seuraussuhde voi mennä niinkin päin että keskiälykkyyden heikkeneminen on voinut johtaa pienempään keskimääräiseen haluun ja kykyyn lukea kaunokirjallisuutta.
• Ranskalaista keskiälykkyyttä matalamman keskiälykkyyden omaavien maahanmuuttajien määrän lisääntyminen voi selittää koko väestön keskiälykkyyden laskun. Vaikka esim. pohjois-Afrikasta ja kaakkois-Aasiasta tulevien maahanmuuttajien keskiälykkyydeksi on mitattu tyypillisesti 85-90 (Ranskan kantaväestön keskiälykkyys noin 100), Dutton ja Lynn epäilevät että maahanmuuttajien määrä olisi tarkastellun 10 vuoden aikana kasvanut niin paljon että se selittäisi keskiälykkyyden laskun. He perustelevat tätä mm. sillä että USA:ssa matalamman keskiälykkyyden omaavien maahanmuuttajien määrän lisääntyminen ei ole saanut aikaan negatiivista Flynn-efektiä [tosin maahanmuuttajien määrää pitäisi tällaisissa asioissa verrata koko väestön määrään, ja matalamman keskiälykkyyden maahanmuuttajien osuus väestöstä voi olla suurempi esim. Ranskassa kuin Yhdysvalloissa. -ike60].
• Dysgeeninen lisääntyminen, mikä tarkoittaa että älykkäät tekevät keskimäärin vähemmän lapsia kuin vähemmän älykkäät. Dysgeenistä lisääntymistä on havaittu viimeisen sadan vuoden aikana monissa kehittyneissä maissa, mm. Tanskassa, Suomessa ja USA:ssa. Se heikentää  genotyyppistä (periytyvää) älykkyyttä, mutta tämä heikennys on jäänyt piiloon kun parannukset ympäristöolosuhteissa ovat lisänneet fenotyyppistä (ympäristötekijöistä johtuvaa) älykkyyttä. Kun ympäristötekijöiden parantuminen on pysähtynyt, dysgeenisen lisääntymisen vaikutukset saattaisivat tulla näkyviin. Selittämättä jää, miksi fenotyyppinen älykkyys on jatkanut Yhdysvalloissa kasvuaan vaikka dysgeeninen lisääntyminen on havaittu sielläkin olemassaolevaksi ilmiöksi.

Negatiivinen Flynn-efekti heikentää maan kilpailukykyä etenkin aloilla joissa työtehtävät ovat kompleksisia kuten korkea teknologia, rahoitusala, lääketiede ym. Tämä johtuu siitä, että älykkyys on keskeisin suorituksen laatua ennustava tekijä niin itse työssä kuin valmentautumisessa siihen, ja mitä monimutkaisempi työtehtävä on sitä suurempi on älykkyydestä koituva etu sen suorittamisessa (Gottfredson 1997). Kun älykkäiden suhteellinen osuus vähenee, heitä riittää entistä vähemmän niihin töihin joissa tuota heidän ominaisuuttaan tarvittaisiin.