News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

Pride Helsinki 2015, ahdistelukansanjuhla huipentuu marssiin

Started by siviilitarkkailija, 26.06.2015, 08:07:48

Previous topic - Next topic

siviilitarkkailija

Halutaan tai ei, Helsinki on täysin erilainen ja täysin poikkeuksellinen paikka, mikäli muuta Suomea verrataan Helsinkiin. Helsingin kaupunki on tästä vielä omanlaisensa kokonaisuus joka hajoaa pienemmiksi lähiö- ja aluekokonaisuuksiksi. Yksi Helsingin etu on se että jokainen voi periaatteessa olla, tai saattoi olla, oma itsensä ilman kanssaihmisten painostusta tai ympäristön ahdistavaa valvontaa. Tämä on valitettavasti katovaa kansanperinnettä. Helsinki ei enää ole niin liberaali, se ei ole yksilön vapautta kunnioittava kaupunkikokonaisuus. Se on ahdistava ja ahdistelukulttuurillinen maailmankylä, joka onnistuu yhdistämään globaalin maailman huonot puolet sisäpiiriläiseen pikkusieluisuuteen.

Helsingin kaupungin tosiasiallinen ilmiasu ja olemus on nykyään avoin tai verhottu ahdistelu. Avoimen seksuaalisuuden ja sen poliittisen juhlinnan rinnalla on jatkuva mm nuorten naisten ja lasten seksuaalinen ahdistelukulttuuri. Milloin nimitellään milloin haukutaan alkuasukkaat vieraalla kielellä huoriksi ja paskoiksi. Joskus käydään suoraan käsiksi. Tämä ahdistelukulttuuri on seurausta kaupungin harjoittamasta monikulttuurista. Ja kun väkivallan ja ahdistelun ei riitä toisille poliittisille johtajille, sitä tulee lisää. Helsingin keskusta on mm lakannut olemasta vetovoimainen ja siitä on tullut erityisesti maksavaa asiakaskuntaa karkottava. Mutta tämäkin on poliittinen tahtotila. Tarkalleen oikeusPOLIITTINEN tahtotila.

Ahdistelukulttuuri on tullut jäädäkseen. Ihmisten seksuaalinen olemus on tekemällä tehty tärkeämmäksi arvoksi kuin oikeus yksityisyyteen ja turvallisuuteen. Voimme kiljua ja väittää vaikka mitä kakkaa suomen laista, ja sen suomasta oikeudesta, Helsingissä ja erityisesti kaupungin keskustassa, lait eivät ole voimassa eikä poliisi kykene niitä valvomaan kuin rajallisen ajan ja rajallisessa paikassa. Ahdistelukultuurit ovat tulleet osaksi monikulttuuria. Käytännössä arjen turvallisuuden valvonta ja varmistaminen on muuttunut yksityisen vartiontiliiketoiminnan, ei enää poliisityön, osaksi. Burkhan käyttö on osin pakotettua mutta rohkenen väittää että monessa tapauksessa se on myös protesti seksuaaliahdistelua vastaan. Tosin seurauksella että ahdistelun kokonaismäärä vaan kasvaa ja kasvaa.

Kun puhutaan ahdistelukansan pääsiallisista toimintatavoista, keskeisiksi arvoiksi ovat nousseet kovaäänisyys ja päällekäyminen. Seksuaalipolitiikkaan ei vihervasemmistolaisessa kontekstissä kuulu kanssaihmisten yksityisyyden ja turvallisuuden arvostaminen, päinvastoin. Väkivallasta ja erityisesti seksuaaliväkivallasta on tullut pääkaupunkiseudulla sekä lyömäase että politiikan tekemisen väline. Kaikkiin ilmansuuntiin ja monista motiiveista. Olkoon tästä kuka mitä mieltä hyvänsä, ainoa mikä on varmaa on se että yksityisyyden kunnioitus ja turvallisuus  sekä valinnanvapaus ovat kärsineet harjoitetusta monikultuuripolitiikasta eniten.
Maailmassa ei ole mitään muuta vakavaa asiaa kuin huumori...

Sarma

En löytäny nyt muuta ketjua tälle,niin laitan tähän.Blogiteksti liittyen puolustusvoimien pride kohuun...


http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219652-avoin-kirje-puolustusvoimien-johdolle-suomalaisten-vapauksia-on-puolustettava

Avoin kirje Puolustusvoimien johdolle: suomalaisten vapauksia on puolustettava

6.7.2016 10:31 Janne Korhonen

 
Arvoisa kenraali Lindberg ja muu Puolustusvoimien johto!

Otan poikkeuksellisesti Teihin yhteyttä tällä avoimella kirjeelläni kertoakseni tukevani voimakkaasti Puolustusvoimien ja sen henkilöstön oikeutta ja jopa velvollisuutta osallistua suomalaisten vapauksien puolustamiseen.

Ylikersantti Juho Pylvänäisen osallistuminen palveluspuvussa äskettäiseen Pride-kulkueeseen osoittaa mielestäni esimerkillistä aloitekykyä, johtajuutta ja suurta yksilörohkeutta. Teollaan hän otti arvostelun ja tovereiden hyljeksinnän uhallakin kantaa seksuaaliselta suuntautumiseltaan valtavirrasta poikkeavien kokemaan syrjintään ja oikeudenloukkauksiin.

Vähemmistöjen syrjintä sanoin ja teoin on ongelma, jonka uskon juhlapuheista huolimatta edelleen vaivaavan ja haittaavan erityisesti Puolustusvoimien kulttuuria sekä yleisemmin rajoittavan niitä vapauksia, jotka kaikille suomalaisille taustastaan, uskomuksistaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muista vastaavista ominaisuuksistaan riippumatta kuuluvat. (EDIT: korjasin kappaleen viittaamaan yleisesti syrjintään.)

Pride-kulkueessa ja muissa vastaavissa tapahtumissa puolustetaan ensisijaisesti ihmisoikeuksia ja toissijaisesti suomalaisten ihmisoikeuksia. Olemme yhteiskuntana jo kohta sadan vuoden ajan valinneet ja yleisesti hyväksi havainneet länsimaisen vapauskäsitteen ja yksilönvapauksien vaalimisen myös silloin, kun näiden vapauksien puolustaminen on henkilökohtaisesti epämiellyttävää ja vaatii uhrauksia. Suomalaisen sotilaan asepuvussa onkin konkreettisesti ja suurin uhrein puolustettu juurikin näitä vapauksia - myös vapautta elää ja toimia toisin kuin puolustaja henkilökohtaisesti ehkä toimisi - ainakin vuodesta 1939. Kaikki sotilasvalan tai -vakuutuksen, sekä vielä enemmän kadettilupauksen antaneet ovat myös juhlallisesti sitoutuneet puolustamaan näitä vapauksiamme, tarvittaessa äärimmäisen uhrauksen tehden.

Kuten varmasti tiedätte, juuri näiden yksilönvapauksien ja valitsemamme liberaalin elämäntavan puolustamiseen kiteytyykin Suomen Puolustusvoimien olemassaolon koko tarkoitus.

Näinä informaatio- ja epäsymmetrisen sodan aikoina elämäntapaamme uhkaavat konfliktit eivät kyde ainoastaan valtiorajoilla vaan myös ihmisten mielissä. Viime vuosina erityisesti Venäjä on kehittynyt huolestuttavasti kohti autoritaarisempaa ja yksilönvapauksia enemmän ja enemmän hyljeksivää yhteiskuntaa. Yksi keskeinen komponentti tässä kehityksessä on seksuaalivähemmistöjen ottaminen yhteiskunnalliseksi sylkykupiksi. On myös nähtävissä, että vähemmistöjen vastaista propagandaa ja vapausvastaista ajattelua pyritään edistämään lännessä, hyvin mahdollisesti osana yhteiskuntien sisäiseen horjuttamiseen pyrkivää kampanjaa.

Tiedätte varmasti minua paremmin, että tälläistä informaatiosotaa ei käydä perinteisin asein eikä sitä voiteta hiljaisuudella ja antamalla aloite vastustajan käsiin; informaatiosotaa käydään ja se voitetaan ottamalla rohkeasti kantaa perimmäisten ja perinnöllisten vapauksiemme puolesta, niin julkisuudessa kuin suljettujen ovien takanakin. Tämän ovat tajunneet jo esimerkiksi Ruotsin puolustusvoimat, ja on sääli, että joudumme tässäkin asiassa olemaan länsinaapuriamme jäljessä.

Suomalaisia johdetaan tunnetusti edestä, ja koska suuri osa suomalaisista miehistä suorittaa edelleen asevelvollisuuden, on sotilasjohtajien julkisesti näyttämillä asenteilla ja esimerkillä poikkeuksellisen suuri merkitys tässäkin asiassa.

Arvaan asian herättävän suuria tunteita, voimakasta arvostelua ja kenties jopa pelkoa osassa Puolustusvoimien henkilöstöä. Seksuaalinen suuntautuminen on miesvaltaisissa organisaatioissa edelleen vaikea asia, ja esimerkiksi homovitseihin tai muuhun kiusaamiseen puuttuminen vaatii puuttujalta poikkeuksellista urheutta asettua yhteisölle epämieluisan ajatuksen puolustajaksi. Mutta jos Puolustusvoimien henkilöstöllä - sillä osalla yhteiskuntaamme, jonka pitäisi olla sitoutunut tarvittaessa kuolemaan vapauksiemme puolesta - ei ole rohkeutta puolustaa tai edes antaa rohkeampien sotilaidemme puolustaa kaikille suomalaisille niin lain kuin oikeudenkin puolesta kuuluvia vapauksia edes kauniina kesäpäivänä kun kukaan ei ammu kohti, milloin, mistä ja missä tilanteessa tätä rohkeutta ajateltiin löytyvän?

Tiedän suomalaisten sotilaiden ja heitä johtavien upseerien olevan rohkeita vapauksiemme puolustajia. Siksi uskon ja luotan, että nyt ilmeisesti lähinnä byrokraattisen hitauden seurauksena syntyneet linjaukset Puolustusvoimien passiivisesta, jopa pelkurimaisesta kyyristymisestä hiljaisuuden poteron pohjalle tullaan toimestanne ja johtajuutta osoittaen kumoamaan. Toivon, että vapautemme juhlavuonna 2017 myös Puolustusvoimat osallistuu julkisesti Pride-kulkueeseen. Pidän kulkuetta yhtä lailla perimmäisten, kaikille suomalaisille kuuluvien vapauksiemme ja niistä tuntemamme ylpeyden osoituksena kuin jouluaattona 1939 etulinjoilla laulettuja virsiäkin.


Kokonaismaanpuolustuksellisin terveisin,


Janne M. Korhonen

Ylpeästi sotilasvalan vannonut, suomalaisten vapauksia puolustamaan sitoutunut reserviläinen

SKVJ:n vapaaehtoinen

Entinen rauhanturvaaja


Ehdotan, että muutkin vapauksiemme puolustamisesta ja oikeuskäsityksellemme vieraiden autoritaaristen ajatusten vastustamisesta kiinnostuneet ottavat yhteyttä Puolustusvoimien johtoon. Puolustusvoimille voi lähettää palautetta esim. täältä:

http://puolustusvoimat.fi/fi/palautelomake

Suosittelen lukemaan myös ylikersantti Pylvänäisen ja majuri Mashirin erinomaisen kirjoituksen aiheesta: http://blogit.image.fi/somesotilas/viranomaiset-pridessa/