2015-05-27 Helsinkiin suunnitellaan Suomen 1. suurmoskeijaa

[writer]

Tämä moskeija PITÄÄ ESTÄÄ.

Ulkomaisella rahoituksella on aivan varmaa että rahoittajan suunnasta yritetään myös vaikuttaa siihen minkälaista islamia moskeijassa saarnataan joko valitsemalla ääri-muslimeita suomen sisältä imaameiksi tai sitten tuomalla ulkomailta ääri-muslimeita.


Itävalta kielsi juuri ulkomaisen rahoituksen moskeijoille, imaameille ja muslimien yhdistyksille:

http://www.euractiv.com/section/global-europe/news/reforms-to-austrias-islam-law-seek-to-prevent-parallel-society/

[Foundation]

MV-lehden mukaan Wille Rydman oli poissa äänestyksestä, jossa päätettiin Helsingin suurmoskeijahankkeen jatkamisesta kiireellä. Poissaolon syy ei ole tiedossa, mutta kaikki muut kokoomuslaiset äänestivät vihreää valoa paitsi Lasse Männistö, joka oli hänkin poissa. Kaksi jänishousua?

Lassekin on kiistaton menestyjä. Kuten on Halla-aho ja Olli Immonen. Siksi kaikkien pitää tehdä enemmän.

Näillä mennään.

[qwerty]

KK 191/2016 vp

Kirjallinen kysymys moskeijoiden rahoituksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa tehdään lähivuosina linjauksia siitä, millaisia käytäntöjä sallitaan moskeijoiden rahoituksessa ja rakentamisessa. Linjauksilla tulisi tukea maahanmuuttajien kotoutumista maahamme.

Moskeijoiden rahoitusratkaisujen säätely vaikuttaa moskeijoiden toimintaan. Suomessa tulee linjata, miten suhtaudutaan moskeijoiden ulkomaiseen rahoittamiseen. Lisäksi voi nousta esiin kysymys julkisen rahan tai muiden resurssien (esim. tilat) käytöstä moskeijoihin tai rukoushuoneisiin.

Onnistuneisiin ratkaisuihin pääsemiseksi on tarpeen katsoa mallia muualta, kartoittaa riskit, tuntea islamin luonne konflikteissa sekä ymmärtää islamin sisällä olevat vihamielisyydet erityisesti sunni- ja shiia-muslimien välillä. Yli puolet maailman konflikteista vuonna 2016 ovat sellaisia, joissa toinen puoli hakee oikeutuksensa toimia väkivaltaisesti islamin oppien kautta. On myös erittäin todennäköistä, että sunni- ja shiia-muslimien välisten ryhmien välillä on merkittäviä verisiä konflikteja seuraavan kahden vuoden aikana. Moskeijoiden toimintaan liittyy aina useita riskejä, joista suurimpia ovat eriytyminen, värväykset sotaan ja nuorten radikalisoituminen. Riskikartoituksessa on tarpeen ottaa oppia muiden Euroopan maiden toiminnasta ja toiminnan seurauksista.

Itävallassa on laki, joka kieltää moskeijoiden ulkomaalaisen rahoituksen. Lisäksi edellytetään imaameilta itävaltalaista koulutusta sekä saksan taitoa. Itävalta on päättänyt rajoittaa lainsäädännöllä moskeijoiden rakentamista ja rahoittamista toisen valtion alueelta, koska heidän pitkän kokemuksensa perusteella ne estävät ihmisryhmien sosiaalista integroitumista Itävallan alueella. Turkki, joka on ilmoittanut rahoittavansa moskeijoita, vastustaa Itävallan suunnitelmia rahoituksen rajoittamisesta.

Itävallalla on tunnetusti pitkä ja verinen historia erityisesti suhteessa Turkkiin, joka on tavoitellut valtaa Itävallan alueella useaan otteeseen. Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurz on todennut, että vaikka Turkki vastustaa Itävallan rajoituksia moskeijoiden rakentamisesta, Itävalta haluaa kansalaistensa integroituvan Itävaltaan, ei eristäytyvän moskeijoihin. Itävallan esimerkkiä kannattaa tutkia, sillä heillä on paljon enemmän ja pidempään kokemusta islamin mukanaan tuomista ongelmista.

Belgia näyttää varoittavan esimerkin siitä, mitä voi olla edessä. Belgiassa moskeijoiden rakentaminen ei ole käytännössä tukenut tavoitetta maahanmuuttajien kotoutumisesta uuteen elinyhteisöön vaan johtanut terrorismiin. Liberaali politiikka moskeijoiden suhteen on vahvistanut kuilua kantaväetön ja maahanmuuttajien välillä.

Brysselin suurmoskeija perustettiin Belgian ja Saudi-Arabian kuningasten solmiman sopimuksen nojalla vuonna 1978. Saudit rahoittivat hankkeen. Suurmoskeija sijaitsee keskeisellä paikalla vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä EU:n komissiosta. Suurmoskeijan yhteydessä toimii kulttuurikeskus, jossa järjestetään arabian kursseja, EU-johtajien ja belgialaisten tapaamisia, imaami-koulutusta ja koraaniopetusta arviolta noin 700 lapselle. Saudi-Arabia rahoittaa toimintaa. Samaan aikaan alueen nuoria muslimeja rekrytoidaan sotaan länsimaita vastaan.

Suurmoskeija toimii keskuksena kaupungin sunnimoskeijoille. Esimerkiksi Molenbeekin lähiössä, jossa on viime aikojen terroritekoihin liittyen jouduttu tekemään useita ratsioita, on yli kaksikymmentä moskeijaa, joista suurin osa on sunnimoskeijoita.

Belgiassa on viime vuosina ilmennyt vakavia ongelmia moskeijoiden toiminnassa, vaikka ulospäin on viimeiseen asti pyritty pitämään hyvää kuvaa. Vihapuheet ovat aina terrorismin ja radikalisoitumisen taustalla. Niin on myös Belgiassa. Brysselin suurmoskeijassa Israelia ja länttä vastaan saarnannut Brysselin suurmoskeijan islamilaisen kulttuurikeskuksen johtaja siirrettiin muutama vuosi sitten sivuun Belgian viranomaisten puututtua asiaan kulisseissa. Asia salattiin, mutta se paljastui myöhemmin.

Myös muiden moskeijoiden toiminta on herättänyt huomiota. Pariisin terrori-iskun jälkeen Belgian pääministeri uhkasi sulkea moskeijoita Molenbeekissa. Sunnien ja shiiojen välillä on myös vaikeita erimielisyyksiä. Vuonna 2012 eräs shiia-imaami murhattiin.

Brysselin esimerkin yhteydessä on tärkeää huomioida, että Helsinkiin puuhattu moskeijakompleksi palvelu- ja konferenssikeskuksineen muistuttaa Brysselin vastaavaa. Myös Helsingin suurmoskeijan rahoittamiseen haluaisivat osallistua Persianlahden rikkaat arabimaat. Meidän tulisi yrittää välttää ongelmat, joista Belgia, Saksa, Ranska ja Itävalta kärsivät, sen sijaan että kopioisimme samoja malleja.

Rikkaat muslimivaltiot rahoittavat mielellään moskeijoita lännessä, koska saavat sen kautta myös valtaa kohdemaissa. Moskeijat ovat näille valtioille tärkeitä paikkoja sitouttaa muslimitaustaisia maahanmuuttajia rahoittajavaltioille edulliseen ideologiaan. Rahoittajat myös lähettävät suoraan imaameja tai muita henkilöitä töihin länsimaisiin moskeijoihin.

Rahoittajavaltiot, esimerkiksi Saudi-Arabia ja Iran, eivät hyväksy aitoa uskonnonvapautta ja muita länsimaisia arvoja, joita maahanmuuttajien tulisi kunnioittaa voidakseen hyvin rakentaa elämäänsä uudessa kotimaassaan. Rahoittajavaltiot myös usein polkevat naisten oikeuksia.

Lähes kaikki turvapaikanhakijat, joita Eurooppaan saapuu, pakenevat islamin uskoon liittyvää sekasortoa ja vihan kierrettä. Kun he ovat päässeet Eurooppaan turvaan, ei ole viisasta ruokkia toimintaa ja ongelmia, joita he ovat paenneet.

Muslimien kannalta moskeijoiden yksi kiusallisimmista vaikutuksista on islamin sisäinen viha islamin eri haarojen välillä. Ulkomainen rahoitus tai valtion antama rahallinen tai muu tuki (esim. näyttävän rakennuspaikan järjestämisen muodossa) vahvistaa herkästi näitä erimielisyyksiä, koska se aina synnyttää katkeruutta ja kilpailua tuesta ryhmien välille. Monet suomalaiset muslimit eivät toivo suurmoskeijaa Helsinkiin, koska se selvästi korostaisi yhden oppikunnan muiden yläpuolelle. Usein unohdetaan, että islam ei ole yhtenäinen. Eri haarojen välillä on vakavia, jatkuvasti konflikteihin johtavia vastakkainasetteluja, joista yksi esimerkki on Iranin ja Saudi-Arabian vaarallisesti tulehtuneet suhteet.

Suomalaisen julkisen sektorin pysyminen tiukasti irti moskeijoiden rahoituksesta on perusteltua sekä kotoutumisen tukemisen että tasapuolisuuden kannalta. Myöskään seurakuntia ei rakenneta valtiollisen tai kunnallisen veron kertymillä.

Jokaisella on Suomessa vapaus valita, mihin uskoo. Jos uskonnon varjolla tai sen osana yllytetään ihmisarvoa loukkaaviin tekoihin, valtion tulee aina estää vihapuhe ja muut vaaralliset ilmiöt.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että Helsinkiin on suunnitteilla ulkomaalaisrahoitteinen suurmoskeija ja

miten muiden Euroopan maiden kokemuksia moskeijoihin liittyvistä ongelmista ja niiden ehkäisystä aiotaan hyödyntää?

Helsingissä 1.4.2016

Mika Niikko ps
Mika Raatikainen ps
Vesa-Matti Saarakkala ps
Teuvo Hakkarainen ps
Tiina Elovaara ps
Simon Elo ps
Rami Lehto ps
Jari Ronkainen ps
Martti Mölsä ps
Olli Immonen ps
Leena Meri ps
Veera Ruoho ps
Laura Huhtasaari ps
Sami Savio ps
Lea Mäkipää ps
Juho Eerola ps
Ritva Elomaa ps
Peter Östman kd
Sari Tanus kd
Sari Essayah kd

[Lalli IsoTalo]

...

Asiaa. Mutta miksi nämä eduskunnan puheenvuorot ovat aina tällaista pitkäpiimäistä jaarittelua?

[Saturoitunut]

Kaikki nauroivat varmasti eduskunnassa makeasti tuolle perussuomalaisten aprillipilalle.

[Blanc73]

iso liuta PS-tyyppejä KYSELEMÄSSÄ, että mitäs aiotte teherä? 

ei mitään muuta kuin kyselyä kyselyn perään, perkele. toimia. rajat kiinni, EI suurmoskeijaa suomeen, jne jne.

Yksi puolue ei saa mitään rajoja kiinni tai torpattua Helsingin suurpaskeija-hanketta. Nuivia löytyy myös Kepusta ja Kokoomuksesta, jos rivit onnistuttaisiin yhdistämään niin jotain konkreettista voisi tapahtua. Vasemmistolaisen monikulttuurisuus-aatteen torpedoiminen on yksi kohtalon kysymyksiä tässä maassa. Kaikki on menossa päin helv**

[Gunnar Hymén]

pointtina oli lähinnä se, että ei tässä nyt mitkään kyselyt auta hevon helvettiä, oli nuivia tai ei. saamattomuus on syöpä, näyttää pesiytyneen niin persuihin kuin muutenkin nuiviin eduskunnassa / päättävissä elimissä

[qwerty]

KK 191/2016 vp Kirjallinen kysymys moskeijoiden rahoituksesta

Mitä  hallitus  aikoo  tehdä  sille,  että  Helsinkiin  on  suunnitteilla  ulkomaalaisrahoitteinen suurmoskeija ja

miten muiden Euroopan maiden kokemuksia moskeijoihin liittyvistä ongelmista ja niiden ehkäisystä aiotaan hyödyntää?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomessa on perustuslain turvaama uskonnon ja omantunnon vapaus. Vuonna 2003 voimaan tulleessa uskonnonvapauslaissa luovuttiin rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kiinteistönomistusta koskevista rajoituksista. Samalla luovuttiin opetusministeriön oikeudesta tarkastuttaa uskonnollisia yhdyskuntia. Rakentamisen rajoituksista säädetään muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa sekä määrätään kunnallisissa rakennusjärjestyksissä.

Hallitus on tietoinen siitä, että joissakin eurooppalaisissa moskeijoissa on levitetty väkivaltaista ekstremismiä tukevaa sanomaa. On kuitenkin varottava kokonaisten yhteisöjen leimaamista näiden tapausten perusteella. Tällainen leimaaminen voi synnyttää sellaisia syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, jotka tutkimusten mukaan ovat yksi radikalisoitumisen riskitekijöistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt laajan vihapuheen ja rasismin vastaisen toimintaohjelman, jossa uskonnollisten yhteisöjen dialogi on mukana. Uskonnollisilla yhteisöillä voi olla myönteinen merkitys väkivaltaisen ekstremismin torjumisessa. Yhteisöillä on tärkeä tehtävä vahvistaa yhteisöjen vastustuskykyä väkivaltaan kehottavia viestejä vastaan. Uskonnolliset yhteisöt voivat yhdessä toimia väkivaltaa vastaan ja levittää tietoa siitä, että väkivaltaa ei voi eikä saa perustella uskonnolla.

Helsingissä 18.5.2016
Opetus -ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

[qwerty]

KK 354/2016 vp

Kirjallinen kysymys Helsingin mahdollisen suurmoskeijan vaikutuksista sisäiseen turvallisuuteen

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingissä on haettu tonttivarausta suurmoskeijalle ja islamilaiselle toimintakeskukselle, jota nimitetään dialogikeskukseksi. Ympäri Eurooppaa näyttävien moskeijoiden rakentaminen on sallittu sillä argumentilla, että se tukisi kansanryhmien rauhaista rinnakkaiseloa ja muslimien integroitumista. Valitettavasti kehitys on yleisesti nähtävien esimerkkien mukaan ollut päinvastaista.

Tällä hetkellä muslimit kokoontuvat pääkaupunkiseudulla erilaisissa pienissä rukoushuoneissa. Suurmoskeija muuttaisi nykytilannetta usealla merkittävällä tavalla. Ensinnäkin suurmoskeija olisi kallis rakentaa ja ylläpitää. Nykyisten suunnitelmien mukaan kustannusten kattaminen edellyttäisi huomattavaa rahoitusta ulkomailta. Toiseksi se antaisi yhdelle muslimien uskonryhmittymälle näkyvän roolin kaupunkikuvassa ja islamilaisen yhteisön kanssa tehtävässä yhteistyössä. Kolmanneksi se tarjoaisi muslimiväestölle palveluita, joita se tällä hetkellä saa muun väestön seassa. Keskuksessa toimisi todennäköisesti esimerkiksi päiväkoti.

Tonttivarausta hakevien oman ilmoituksen mukaan moskeijan ja keskuksen rakennuskustannukset olisivat 110—140 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset 6—7 miljoonaa euroa. Tonttivaraushakemuksessa kerrotaan, että jo nykyisellään yhteisöillä on ollut vaikeuksia pienien rukoushuoneiden vuokrien maksamisessa ajallaan. Näin ollen on selvää, että ulkomaista rahoitusta tarvitaan rakennusvaiheessa ja todennäköisesti myös sen jälkeisessä tilanteessa.

Alkuvaiheen rahoituksen on lupautunut tarjoamaan Bahrainin kuningaskunta, joka myös koordinoisi rahoitusta jatkossa. Myös Marokon kuningaskunta ja Arabiemiraattien liitto ovat hankkeessa mukana.

Hankkeen eettisen kestävyyden ja läpinäkyvyyden kannalta on olennaista tietää rahoituksen tarkka lähde — keneltä ja miltä siis Bahrainin kuningaskunta ja mahdolliset muut rahoittajat ottavat rahat. Näin estetään rahanpesua. Taustojen selvittämisen tarvetta korostaa se, että on tarpeen sulkea pois mahdolliset kytkökset ääriliikkeisiin. Se, että Suomi kantaa vastuunsa kansainvälisen rahanpesun torjunnassa johdonmukaisesti, on hyväksi Suomen kansainväliselle maineelle.

Rahan tarkan lähteen lisäksi tulee myös tunnistaa rahoittajatahon — tässä tapauksessa Bahrainin ja muiden islamilaisten valtioiden — hankkeeseen liittyvät tavoitteet. Rahoittaja odottaa aina hyötyä tai vastiketta rahoittamastaan projektista. Rahoittajavaltioiden intressien mukaista ei ole muslimien integroituminen länsimaiseen yhteiskuntaan vaan muslimien pysyminen erillään muusta yhteiskunnasta siten, että lähtömaiden ja muiden muslimimaiden on mahdollista saada heidät toimimaan itselleen edullisella tavalla myös länsimaiden sisällä. Rahoittajavaltiot eivät omissa maissaan edistä länsimaisia arvoja, kuten mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapautta, joten on vaikea mieltää, että he rahoittaisivat projektia, joka tukisi muslimeja tällaisten arvojen omaksumisessa ja siten toimivassa integraatiossa uusiin kotimaihinsa. Voidaan pitää näin ollen todennäköisenä, että rahoittajavaltioiden intressi rahoitukselle on edistää Suomessa länsimaisten arvojen vastaisia arvoja.

Ratkaisuksi ulkomaalaisrahoitukseen liittyviin haasteisiin on ehdotettu avointa ja hyvin suunniteltua hallintorakennetta, jolla estettäisiin rahoittajaa toteuttamasta mahdollisia integroitumista vastustavia tavoitteitaan. On hyvin kyseenalaista, voidaanko muodollisella hallintorakenteella sulkea pois rahoittajan vaikutustoimintaa yhteisössä, jossa yleisesti ottaen käytetään paljon valtaa epämuodollisten rakenteiden kautta. Lähtökohta on se, että rahoittaja ei halua rahoittaa hanketta, josta se ei saa hyötyä. Jos se katsoo saavansa hankkeesta hyötyä ilman suoraa muodollista vaikutusvaltaakin, se käytännössä luottaa siihen, että rahoituksen vastaanottaja on sitoutunut sen tavoitteisiin. Rahoittajatahon häivyttäminen muodollisesta hallintorakenteesta korostaa hanketta koordinoivien kotimaisten tahojen sitoutumista rahoittajan kannalta edullisiin tavoitteisiin.

Itävallassa, jossa on paljon laajempi kokemus muslimien integroitumisesta ja integroitumattomuudesta yhteiskuntaan, on kokonaan kielletty moskeijoiden ulkomaalainen rahoitus. Kieltoa perustellaan nimenomaan tarpeella tukea maahanmuuttajia integroitumisessa eristäytymisen sijaan.

Toiseksi on hankkeen yhteydessä tärkeää ymmärtää islamin uskonhaarojen välinen vastakkainasettelu. Shiia- ja sunnimuslimien väliset konfliktit ovat maailmalla arkipäivää. Toistaiseksi Suomessa on onnistuttu välttämään vakavat yhteenotot islamin eri haaroihin kuuluvien muslimien välillä. Muslimit ovat muodostaneet omia pieniä yhteisöjään etnisyyden ja uskonsuuntausten perusteella. 

Suurmoskeijan rakentaminen asettaisi kuitenkin yhden islamin haaran näkyvästi muiden edelle. Lähtökohtaisesti kaupunki myöntäisi tontin alle markkinahinnan, joka voisi tukea näkemystä epäoikeudenmukaisuudesta. Tällä voisi olla haitallinen, luonnollista tasapainoa häiritsevä vaikutus muslimiyhteisön sisällä. Suurmoskeijan rakentaminen näyttäytyisi toisen ryhmittymän silmissä toisen suosimisena ja olisi omiaan lisäämään muslimien välistä jännitettä, katkeruutta ja pidemmällä tähtäimellä mahdollisesti myös väkivaltaa.

Vaikka yhteistyö hajanaisen muslimiyhteisön kanssa vaatii viranomaisilta työtä, hajanaisuus myös rajaa ääri-ilmiöiden leviämistä. Suurmoskeijan olemassaolo ei toisaalta poista tarvetta moninaiseen yhteistyöhön, koska yhteisön moninaisuus on luonnollista muun muassa siitä syystä, että Suomen muslimit ovat kotoisin eri maista.

Ulkomaisten esimerkkien valossa on mahdollista, että jos suurmoskeija rakennettaisiin, se toimisi keskusorganisaationa suurelle osalle Helsingin sunniryhmittymistä. Vaikka keskusorganisaatio voi yksinkertaistaa viranomaisyhteistyötä, sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Jos viranomaisyhteistyö keskittyy yhteistyöhön keskusorganisaation kanssa, alayhteisöissä esiin tulevat ongelmat eivät paljastu viranomaiselle niiden alkuvaiheessa, jolloin niihin puuttuminen olisi helppoa. Viranomaisen alayhteisöjä koskeva tuntemus voi myös heikentyä, koska se ei ole niiden kanssa suoraan yhtä paljon tekemisissä. Pahimmissa tapauksissa keskusorganisaatio, jonka on yleisen mielipiteen vuoksi oltava maineestaan hyvin tarkka, voi pyrkiä häivyttämään viranomaisten ja yleisön tietoisuudesta alayhteisöissä esiintyviä valvontaa vaativia ilmiöitä.

Kolmanneksi suurmoskeijan keskeinen tavoite olisi tarjota islamilaisista lähtökohdista toimivia palveluja. Helsingin kaupungille osoitetun tonttivuokraushakemuksen mukaan kohderyhminä olisivat erityisesti lapset, nuoret, perheet ja vanhukset. Palveluja olisi tarkoitus tuottaa tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Suurmoskeija ja siihen liittyvä keskus pyrkisivät siis aktiivisesti korvaamaan nykyisiä sosiaali- ja sivistyspalveluita siten, että muslimitaustaustaiset käyttäisivät muita palveluita kuin väestö yleensä. 

Erillisiin palveluihin liittyy vaara siitä, että niiden käyttäjät eivät onnistu rakentamaan luottamusta ja yhteyttä valtaväestöön, jolloin myös radikalisoitumisen riski on suurempi. Tunnetusti sekä maahanmuuttajien että valtaväestön ennakkoluuloja hälventää tehokkaasti kansanryhmien välinen kanssakäyminen. Jos palvelut lisäksi toteutettaisiin osittain muilla kuin kotimaisilla kielillä, niitä olisi erityisen vaikea valvoa, ja todennäköisesti myös maahanmuuttajien kielten oppiminen hidastuisi.
Opetus- ja kulttuuriministerin antama vastaus (KKV 191/2016 vp) kirjalliseen kysymykseeni moskeijoiden rahoituksesta käsitteli suureksi osaksi muuta asiaa kuin mitä ministeriltä kysyin. Tämän tähden näen tarpeelliseksi kysyä sisäministerin kantaa aiheeseen.

Vastauksessaan opetus- ja kulttuuriministeri liitti uskonnonvapauden moskeijoiden rahoitusta koskeviin kysymyksiin. Koska Suomessa muslimeilla on jo mahdollisuus tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan rukoushuoneissa, on eri asia kieltää uuden suurmoskeijan rakentaminen rahanpesuun tai sisäisen turvallisuuden uhkaan liittyen, opetuksen valvomisen suhteen niin, ettei väkivaltaan kannustavaa opetusta esitetä kuin jos Suomessa ei olisi mitään muslimien rukoushuonetta tai vastaavaa paikkaa. Suurmoskeijan rakentamisen kieltämisen yhteydessä ei siis tosiasiallisesti estetä muslimeja käyttämästä perustuslain takaamaa uskonnonvapautta eikä vastusteta muslimeja, vaan pyritään estämään epäasiallisen toiminnan ja opetuksen leviäminen suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti, kun otetaan huomioon epäselvä rahoitustausta ja viimeaikaiset terroriuhat ja -iskut sekä terroristien rekrytoinnit Euroopassa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomessa syytä harkita Itävallan mallin mukaista moskeijoiden rakentamiseen ja ylläpitoon tarkoitetun ulkomaisen rahoituksen kieltoa ja

miten hallitus vastaa siitä, etteivät suurmoskeija ja toimintakeskus muodosta uhkaa sisäiselle turvallisuudelle huomioiden muslimien keskinäiset jännitteet, jos Helsingin kaupunki vastaa myöntävästi tonttivaraushakemukseen?

Helsingissä 17.6.2016

Mika Niikko ps
Antero Laukkanen kd
Veera Ruoho ps
Jari Ronkainen ps
Mika Raatikainen ps
Vesa-Matti Saarakkala ps
Sami Savio ps
Ville Tavio ps
Leena Meri ps
Jani Mäkelä ps
Lea Mäkipää ps
Teuvo Hakkarainen ps
Olli Immonen ps
Toimi Kankaanniemi ps
Kimmo Kivelä ps
Rami Lehto ps
Ritva Elomaa ps
Anne Louhelainen ps
Pirkko Mattila ps
Sari Tanus kd
Reijo Hongisto ps

[Lalli IsoTalo]

Suomessa on perustuslain turvaama uskonnon ja omantunnon vapaus.

Ratkaisu tähän on määritellä islam totalitaristiseksi maailmanvalloitusideologiaksi, joka pyrkii kaikkien aitojen uskontojen tuhoamiseen maan päältä.

[Aksiooma]

Kirjallisessa kysymyksessä järjen valo. Ikävä kyllä vihervasemmistolaisten mielestä puhdasta rasismia. Lemmikit eivät riitele keskenään ja integroituvat erinomaisesti, ihan sulautuvat kantaväestöön.

[multa tulille]

KK 191/2016 vp

Kirjallinen kysymys moskeijoiden rahoituksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa tehdään lähivuosina linjauksia siitä, millaisia käytäntöjä sallitaan moskeijoiden rahoituksessa ja rakentamisessa. Linjauksilla tulisi tukea maahanmuuttajien kotoutumista maahamme.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että Helsinkiin on suunnitteilla ulkomaalaisrahoitteinen suurmoskeija ja

miten muiden Euroopan maiden kokemuksia moskeijoihin liittyvistä ongelmista ja niiden ehkäisystä aiotaan hyödyntää?

Helsingissä 1.4.2016

Mika Niikko ps
Mika Raatikainen ps
Vesa-Matti Saarakkala ps
Teuvo Hakkarainen ps
Tiina Elovaara ps
Simon Elo ps
Rami Lehto ps
Jari Ronkainen ps
Martti Mölsä ps
Olli Immonen ps
Leena Meri ps
Veera Ruoho ps
Laura Huhtasaari ps
Sami Savio ps
Lea Mäkipää ps
Juho Eerola ps
Ritva Elomaa ps
Peter Östman kd
Sari Tanus kd
Sari Essayah kd

Kun katselee edellä olevaa nimilistaa ja erityisesti kuka siitä puuttuu, tulee mieleen aikoinaan sotakoulussa opetettu sanonta kääntäen eli "onnistuneet operaatiot on joukkojen ansiota ja epäonnistumiset on yksinomaan johdon syytä".

Onkohan harjavarastoa täydennetty sellaisella konekäyttöisellä katuharjalla ??.

[jolina]

Helsinkiläisenä äänestäjänä panen tarkoin merkille, että sen paremmin kokkareiden kuin sossujenkaan helsikiläisedustajat eivät ole allekirjoittaneet.

UURNILLA TAVATAAN!

[UgriProPatria]

Sen rakentaminen olisi kuitenkin yksin muslimien oma asia, eikä sen kuuluisi saada mitään avustuksia Suomen valtiolta.

Kaikki Ev.lut. kirkkojen ulkopuoliset uskonsuunnat ovat rakentaneet omat seurakuntansa omarahoitteisesti. Suomalaiset kykenevät tähän.

Mutta epäilen, onko matuista mihinkään, tässäkään asiassa. Tulevat kuin idiootit valkoisten holhottaviksi.

[Kela_Platinum]

Ajopuu Suomi voimissaan taas. Kaikki samat virheet tehdään mitä on tehty keski-Euroopassa. Tämä on nyt yksi niistä.

[newspeak]

Vieläkö tuota hulluutta ollaan toteuttamassa? En kannata suurmoskeijassa mitään muuta kuin sen muuttamista kirkoksi.

[Vaniljaihminen]

Laitetaan ehdoksi se, että siellä pitäisi olla mahdollista vihkiä homopareja.

[jolina]

Ehkä paras ehdotus vuosiin!!!!!

[Siili]

Kaikki Ev.lut. kirkkojen ulkopuoliset uskonsuunnat ovat rakentaneet omat seurakuntansa omarahoitteisesti. Suomalaiset kykenevät tähän.

Mutta epäilen, onko matuista mihinkään, tässäkään asiassa. Tulevat kuin idiootit valkoisten holhottaviksi.

Miksi rakentaa omilla rahoilla, kun naivit kuffarit ovat niin innokkaasti työntämässä projektiin omia resurssejaan?  Kukakohan loppupeleissä on se idiootti?

[Gunnar Hymén]

vuoden 2003 jälkeen ei olla seurailtu muslimien radikalisoitumista suomalaisissa moskeijoissa, voi emeletin hjerpele 

[Blanc73]

Sitten kun suvaitsevaisen rauhanuskonnon suur-sikalan osoite selviää, niin jokainen ohikulkeva heittää tontille pekonia. Tehkäämme tästä herrasmies-sopimus.

[Larva]

Sitten kun suvaitsevaisen rauhanuskonnon suur-sikalan osoite selviää, niin jokainen ohikulkeva heittää tontille pekonia. Tehkäämme tästä herrasmies-sopimus.

Miten olisi sianpäitä? 

[ämpee]

Suomen I-suurmoskeija voitaisiin rakentaa Dubaihin, tai jonnekin sen esikaupunkialueille.

[Lalli IsoTalo]

Asia ratkeaa kätevimmin kieltämällä islam kaikkia oikeita uskontoja tuhoamaan pyrkivänä, totalitaarisena maailmanvalloitusideologiana, rikoksena ihmiskuntaa vastaan. > Ei moskeijaa Helsinkiin.

Muuten on edessä sinkin' in hell.

[B52]

http://nykysuomi.fi/blog/2016/07/03/suurmoskeija-hankkeen-tonttivaraus-ja-tilasuunnitelmat/

Suurmoskeija hankkeen tonttivaraus ja tilasuunnitelmat

Helsingin suurmoskeijan tonttia on kaavailtu Sörnäisten rantatielle, tontti rajoittuisi rantatien ja Hanasaaren voimalaitoksen väliin. Tontin kokonaisrakennusoikeudeksi on kaavailtu 20,000 m2. Tontti on valittu alustavien suunnitelmien mukaan, hyvien kulkuyhteyksien päähän Helsingin itä-puolesta, jonne muslimiväestön asuminen eniten painottuu.

Diakoniskeskuksesta ja suurmoskeijasta on suunniteltu tulevan yhtä Helsingin katukuvan kanssa ja tukevan arkkitehtuuria ja turismia Helsingissä.

Tilat:

Tilojen kokonaispinta-alaksi on suunniteltu 18,200m2. Tilat koostuvat Sosiaalisesta keskuksesta, liikunta keskuksesta, koulutuskeskuksesta, suurmoskeijasta, erilaisista ulkotiloista ja vuokrattavista tiloista, joihin lukeutuu esimerkiksi islamilainen pankki. 3800m2

Liikuntakeskuksen tiloihin on kaavailtu esimerkiksi, uimahilli, palloiluhalli, kuntosali, tatami, lasten ja nuorten temppurata ja suihkutilat. 2700m2

Koulutustilat koostuvat lähinnä luokkahuoneista, auditoriosta, luentohuoneista ja kokoustiloista. 3000m2

Ulkotilat käsittävät vierasmajoituksen, kriisitilat ja talonmiehen huoneen 600m2

Suurmoskeija koostuukin erilaisista rukoustiloista ja saleista. 2700m2

Sosiaalikeskuksen tarkoituksena on yhdistää eri uskontoja ja tukea islaminuskoa Suomessa. Sosiaalisen toimen tarkoituksena on myös tuottaa halvempaa lastenhoitoa, mihin myös esimerkiksi kaupunki voi osallista.

Liikuntakeskukseen tilat ovat kaavailtu naisille ja miehille erikseen ja niin ettei puolelta toiselle näe. Jos kaupunki haluaa täydentää omaa toimintaansa liikuntakeskuksessa, tämä  on mahdollista rahallista tukea vastaan.

Moskeijan puoli on tarkoitettu vain moskeijan käyttöön. Moskeijassa on tarkoitus järjestää islamilaista neuvontaa ja opetusta.

Kompleksista on tarkoitus järjestää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu ja yhteistyössä safa:n kanssa.

Suurmoskeija hankkeesta on keskusteltu Helsingin kaupungin edustajien kanssa. Hanketta perustellaan sillä, että koko maassa asuu noin 60,000 muslimia, joista 30,000 pääkaupunkiseudulla. (vuonna 2015)

Tosin salaiseksi luokitellun kyselyn perusteella hyvin harva Suomessa asuva muslimi, rekisteröityy jäseneksi mihinkään, saatikka tarvitsee moskeijaa. (Lähde FDL )

Hankkeen rahoituskanavana toimii Suomi-Bahrain ystävyys seura ry. Minkä hallinnossa on hanketta ajavat Pia Jardi, Ilari Rantakari ja Abdessalam Jardi.

[orientexpressen]

Tuon voisi myös monipuolisuudessaan tiivistää rinnakkaisyhteiskunnan ylläpitokeskukseksi. Arabiassa oppinsa saaneiden partaäijien pyörittämä oma islamilainen peruskoulu sentään vielä puuttuu suunnitelmista.

[Hallitunkki]

Hah, mahtaa vituttaa Kalasatamasta kovalla rahalla kämpän ostaneita jos naapuriin nousee itähelsinkiläisille kulttuurikeskus 

[newspeak]

Suurmoskeija hankkeesta on keskusteltu Helsingin kaupungin edustajien kanssa. Hanketta perustellaan sillä, että koko maassa asuu noin 60,000 muslimia, joista 30,000 pääkaupunkiseudulla. (vuonna 2015)

Tosin salaiseksi luokitellun kyselyn perusteella hyvin harva Suomessa asuva muslimi, rekisteröityy jäseneksi mihinkään, saatikka tarvitsee moskeijaa. (Lähde FDL )

Virallisten tietojen mukaan emme edes tiedä kuinka paljon tässä maassa ylipäätään on muslimeita. Hienoa silti, että päättäjät osaavat käyttää wikipediaa.

[acc]

Unelmoin hieman.

Moskeijan rakentamisen sijasta tulisi päinvastoin kieltää ja tehdä rangaistavaksi islamin julkinen ja yksityinen harjoittaminen, levittäminen ja islamiin käännyttäminen.

Tulisi säätää kaikille maassa oleskeleville velvollisuus ilmoittaa viranomaisille havaintonsa islamin harjoittamisesta, levittämisestä tai islamiin käännyttämisestä. Laiminlyönti olisi rangaistavaa. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnyttä Suomen kansalaista tulisi syyttää myös maanpetturuudesta.

Jo maassa olevat islamia tunnustavat tulee rekisteröidä ja asettaa heille velvollisuus ilmoittautua säännöllisin väliajoin heitä valvovalle viranomaiselle. Ilmoittautumisen laiminlyönti olisi rangaistavaa.

Julkisiin virkoihin ja yhteiskunnan kannalta tärkeisiin tehtäviin tulee olla eräänä edellytyksenä Suomen lakien kunnioittaminen, joihin lakeihin kuuluisivat myös edellä mainitsemani.

Ulkomailta tuleva rahoitus aatteellisten ja uskonnollisten yhteisöjen tueksi tulee kieltää. Jos jokin valtio tukee tai sallii islamin levittämistä Suomeen, se tulee katsoa vihamieliseksi toiminnaksi. Suomen ei tule ylläpitää suhteita maihin, jotka levittävät väkivaltaa Suomeen.

[Opinionsfromthevoid]

Ehdotan musiikkitalon muuttamista moskeijaksi. Näin eduskunnan portailta näkisivät kansanedustajatkin mitä tämä "moskeija" edustaa. Hitto näitä ehdotuksia on tullut jo niin paljon että jos mikään näistä ei kelpa niin huhhuh.