2009-10-23 IL: Lähihoitajia ruoskitaan surutta edelleen

[antero]

Jälleen kerran; mikä vitun työvoimapula???


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009102310479060_uu.shtml

30 000 lähihoitajaa muissa töissä

Jopa 30 000 lähihoitajaa työskentelee muilla aloilla. Tämän lisäksi neljäsosa alalla työskentelevistä suunnittelee alan vaihtoa.

Huonot työolot ja matala palkka saavat monet lähihoitajat hakeutumaan jonkin muun alan töihin. (JARNO RIIPINEN)

Suomessa on lähihoitajia tai vastaavan tutkinnon saaneita 139 000. Heistä 30 000 työskentelee työvoiman ulkopuolella tai muilla aloilla.

- Hoivatyöntekijän vastuulla on laitoshoidossa Suomessa kaksinkertainen määrä potilaita verrattuna ruotsalaisiin, norjalaisiin ja tanskalaisiin kollegoihin, toteaa Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Suomalaiset lähihoitajat tekevät paljon ylitöitä, myös ilman palkkaa. Laitinen-Pesola ei halua lisätä koulutuspaikkoja, vaan parantaa työoloja.

- Olisi huomattavasti edullisempaa, jos kiinnitettäisiin huomiota siihen miten koulutetut lähihoitajat saadaan pysymään alalla. Käytännössä tämä tarkoittaa pätkätöiden vähentämistä, palkkauksen parantamista ja työympäristöä, jossa lähihoitajat voivat hyödyntää osaamistaan täysimittaisesti, summaa Laitinen-Pesola.

[ocean]

- Olisi huomattavasti edullisempaa, jos kiinnitettäisiin huomiota siihen miten koulutetut lähihoitajat saadaan pysymään alalla. Käytännössä tämä tarkoittaa pätkätöiden vähentämistä, palkkauksen parantamista ja työympäristöä, jossa lähihoitajat voivat hyödyntää osaamistaan täysimittaisesti, summaa Laitinen-Pesola.

Voisi taas lyödä vetoa, että ratkaisuksi ehdotetaan palkkaamaan ulkomailta (halpa)työvoimaa allalle. Kukaan ei edes ajattele että nostettaisiin palkkoja jotta ala saataisiin kilpailukykyiseksi muihin ammatteihin verrattuna.

[antero]

- Olisi huomattavasti edullisempaa, jos kiinnitettäisiin huomiota siihen miten koulutetut lähihoitajat saadaan pysymään alalla. Käytännössä tämä tarkoittaa pätkätöiden vähentämistä, palkkauksen parantamista ja työympäristöä, jossa lähihoitajat voivat hyödyntää osaamistaan täysimittaisesti, summaa Laitinen-Pesola.

Voisi taas lyödä vetoa, että ratkaisuksi ehdotetaan palkkaamaan ulkomailta (halpa)työvoimaa allalle. Kukaan ei edes ajattele että nostettaisiin palkkoja jotta ala saataisiin kilpailukykyiseksi muihin ammatteihin verrattuna.

No alkuun nyt varmaan riittäis ett tehtäis tosta työstä mielekkäämpää, eli "tuplasti" työntekijöitä. Kyl ne lähihoitajat työstään tykkää nykyiselläkin palkalla, kunhan vaan ei tarvi tehä tuplatöitä ja ylitöitä jatkuvasti ilman palkkaa.

Ja toisaalta, jos nykyisiä palkkoja nostetaan, niin eise siltikään lisää kiinnostusta alaa kohtaan, koska edelleen joutusi tehä tuplatöitä ja ylitöitä jatkuvasti ilman palkkaa.

[Miniluv]

No alkuun nyt varmaan riittäis ett tehtäis tosta työstä mielekkäämpää, eli "tuplasti" työntekijöitä. Kyl ne lähihoitajat työstään tykkää nykyiselläkin palkalla, kunhan vaan ei tarvi tehä tuplatöitä ja ylitöitä jatkuvasti ilman palkkaa.

Olen itse kuullut omalta hoitoalan kontaktiltani samaa: mieluummin lisää palkkalistoille kuin lisää palkkaa.

[N]

No alkuun nyt varmaan riittäis ett tehtäis tosta työstä mielekkäämpää, eli "tuplasti" työntekijöitä. Kyl ne lähihoitajat työstään tykkää nykyiselläkin palkalla, kunhan vaan ei tarvi tehä tuplatöitä ja ylitöitä jatkuvasti ilman palkkaa.

Olen itse kuullut omalta hoitoalan kontaktiltani samaa: mieluummin lisää palkkalistoille kuin lisää palkkaa.

Pieni palkkakin menee oikein hyvin, mikäli työtahti on suhteutettu siihen. Varsinkin kun ei ole kovin suurta epävarmuutta työpaikan pysyvyydestä. Mikäli työtahtia tai tuota epävarmuutta lisättäisiin, niin vaatisin kyllä lisää liksaakin tai vaihtaisin alaa tai työpaikkaa heittäen. Ihmisestä yksilönä sitten riippuu, arvostaako tuota stressittömyyttä ja varmuutta enemmän kuin palkkaa, mutta se on varma, että erittäin harva arvostaa surkeaa palkka, kiireistä työtahtia ja epävarmaa työpaikkaa. Tuollainen tilanne hoitoalalla yleensä on lääkäreitä lukuunottamatta.

[Otto Peltokoski]

No alkuun nyt varmaan riittäis ett tehtäis tosta työstä mielekkäämpää, eli "tuplasti" työntekijöitä. Kyl ne lähihoitajat työstään tykkää nykyiselläkin palkalla, kunhan vaan ei tarvi tehä tuplatöitä ja ylitöitä jatkuvasti ilman palkkaa.

Olen itse kuullut omalta hoitoalan kontaktiltani samaa: mieluummin lisää palkkalistoille kuin lisää palkkaa.

Pieni palkkakin menee oikein hyvin, mikäli työtahti on suhteutettu siihen. Varsinkin kun ei ole kovin suurta epävarmuutta työpaikan pysyvyydestä. Mikäli työtahtia tai tuota epävarmuutta lisättäisiin, niin vaatisin kyllä lisää liksaakin tai vaihtaisin alaa tai työpaikkaa heittäen. Ihmisestä yksilönä sitten riippuu, arvostaako tuota stressittömyyttä ja varmuutta enemmän kuin palkkaa, mutta se on varma, että erittäin harva arvostaa surkeaa palkka, kiireistä työtahtia ja epävarmaa työpaikkaa. Tuollainen tilanne hoitoalalla yleensä on lääkäreitä lukuunottamatta.

Jos palkkoja nostetaan tarkoittaa se veroasteen reipasta nostoa, koska ilmeisesti tässäkin yhteydessä puhuttiin julkisessa terveydenhuollossa toimivien lähihoitajien ongelmista. En tosin tiedä mikä tilanne on yksityisissä terveydenhoitolaitoksissa työskentelevillä hoitohenkilöstöllä. Suuri ongelma koko suomalaisessa järjestelmässä ovat työntekijän palkkauksen sivukulut, joita joutuu palkan lisäksi maksamaan 70 % palkkasummasta. Siis käytännössä yksi työntekijä maksaa kahden työntekijän verran rahaa työnantajalle.

Siis mistä valtio ja kunnat ottavat rahat hoitohenkilöstön palkkaukseen tai palkankorotuksiin? Ratkaisuksi voi tietenkin tarjota maahanmuutosta aiheutuvien kulujen pienentämistä ja kehitysavusta luopumista, mutta samaa on tarjottu poliisien, palomiesten, opettajien, päiväkotihenkilöstön, keittäjien jne. julkisen sektorin palkkaus- ja henkilöstöongelmiin. Riittäisikö säästäminen maahanmuutosta ja kehitysavusta todella ratkaisemaan julkisen sektorin rahoitusongelmat?

Lähde: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/tyonantajamaksut/

[N]

Jos palkkoja nostetaan tarkoittaa se veroasteen reipasta nostoa, koska ilmeisesti tässäkin yhteydessä puhuttiin julkisessa terveydenhuollossa toimivien lähihoitajien ongelmista. En tosin tiedä mikä tilanne on yksityisissä terveydenhoitolaitoksissa työskentelevillä hoitohenkilöstöllä. Suuri ongelma koko suomalaisessa järjestelmässä ovat työntekijän palkkauksen sivukulut, joita joutuu palkan lisäksi maksamaan 70 % palkkasummasta. Siis käytännössä yksi työntekijä maksaa kahden työntekijän verran rahaa työnantajalle.

Siis mistä valtio ja kunnat ottavat rahat hoitohenkilöstön palkkaukseen tai palkankorotuksiin? Ratkaisuksi voi tietenkin tarjota maahanmuutosta aiheutuvien kulujen pienentämistä ja kehitysavusta luopumista, mutta samaa on tarjottu poliisien, palomiesten, opettajien, päiväkotihenkilöstön, keittäjien jne. julkisen sektorin palkkaus- ja henkilöstöongelmiin. Riittäisikö säästäminen maahanmuutosta ja kehitysavusta todella ratkaisemaan julkisen sektorin rahoitusongelmat?

Lähde: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/tyonantajamaksut/

En tiedä, mutta todellakin liiallinen työmäärä ja työsuhteen epävarmuus lisättynä surkeaan palkkaan ei houkuta pysymään kovin pitkään alalla. Ymmärrän kyllä tuon verovarojen ongelman, ei siinä mitään, julkisen puolen työllistäminenkään ei ole mitenkään halpaa. Eikä minulla siihen kyllä ole oikein mitään hyvää ratkaisuakaan (ellei noita sivukuluja sitten saataisi jotenkin karsittua), mutta aika harvoin olen muutenkaan kuullut mitään muuta, kuin että lähihoitajien (ja muutenkin hoitoalan työntekijöiden) pitäisi vaan nurisematta tehdä työtänsä kun ovat alalle kouluttautuneet. Hyviä ideoita kannattaa kuitenkin parantamiseksi aina heittää jos niitä löytyy

Säästäminen maahanmuutossa ja kehitysavussa ei välttämättä kokonaan ratkaisisi ongelmaa, mutta ainakin se helpottaisi sitä, sen jälkeen on aina mahdollista selvittää jotain muita vaihtoehtoja.

[antero]

Suuri ongelma koko suomalaisessa järjestelmässä ovat työntekijän palkkauksen sivukulut, joita joutuu palkan lisäksi maksamaan 70 % palkkasummasta. Siis käytännössä yksi työntekijä maksaa kahden työntekijän verran rahaa työnantajalle.

Suuri ongelma koko suomalaisessa järjestelmässä ovat kapitalISMI-uskovaiset, jotka jaksavat toistaa heille syötettyjä yksinkertaisia mantroja kerrasta toiseen.

KapitalISMI-uskovaisen ominaisuuksiin kuuluu myöskin kapeakatseisuus, joka estää uskovaista näkemästä kokonaisuutta, joka realiteeteillään puolestaan murentaisi hänen uskonsa hyvin nopeasti.

[Lentomestari]

No alkuun nyt varmaan riittäis ett tehtäis tosta työstä mielekkäämpää, eli "tuplasti" työntekijöitä. Kyl ne lähihoitajat työstään tykkää nykyiselläkin palkalla, kunhan vaan ei tarvi tehä tuplatöitä ja ylitöitä jatkuvasti ilman palkkaa.

Ja toisaalta, jos nykyisiä palkkoja nostetaan, niin eise siltikään lisää kiinnostusta alaa kohtaan, koska edelleen joutusi tehä tuplatöitä ja ylitöitä jatkuvasti ilman palkkaa.

Tuonsuuntaisia kokemuksia minullakin on tuttavapiiristä, lisää työntekijöitä ja silloin työajat lähestyy inhimillisiä lukemia. Lisää palkkaa ei auta mitään, jos juoksee jo nyt täysillä, ei vauhti siitä kasva vaikka mitä maksaisi. Nyt alalla on pätkätyötä, velvoiteharjoittelijoita tms. harjoittelijat vakinaisiksi ja 50 prossaa lisää tekijöitä, sillä se tauti paranee.

Työntekijöiden lisäys on halvempi kun vaihtaa terveydenhuollon työntekijät halvempiin ulkomaalaisiin, silloin joutuisi maksamaan näille ulkomaalaisille palkan ja työttömille han-kansalaisille työttömyyskorvauksen, eihän sellaisessa ole mitään järkeä.

Poliitikko menee yksityissairaalaan ulkomaille leikkaamaan suonikohjunsa, ei häntä kosketa nämä ongelmat.

[hopelessness]

Ei suinkaan poliitikko mene yksityissairaalaan ulkomaille hoitoon,vaan kontaktiensa avulla yliopistolliseen sairaalaan,jonojen ohi ilmaiseen leikkaukseen.

Tosin tavallaan eihän hän mene jonojen ohi, vaan leikkauksista päättävät tahot ovat päättäneen hänen tilansa priorisoinnista.

[Ari-Lee]

Suomessa on valtava työvoiman ylitarjonta.
Katainen totesi eilen eduskunnassa, että valtio vähentää hallinnostaan 15 000 työpaikkaa sen tähden, että yksityinen sektori (joka lomauttaa ja irtisanoo koko ajan kaksin käsin) saisi lisää työvoimaa.

Katainen ei ole kärryillä, nimittäin valtion hallinnoimista suuryrityksistä on eniten lomautettu työvoimaa. Sen jälkeen vasta yksityisiltä. Pieni muotoseikkahan tuo on mutta pitäisi valtiovarainministerin tietää tuollainen asia? Toinen mikä on jännä on se että kun yksityisillä palkat tulivat alas laman myötä niin valtion palkkaluokat pysyivät ennallaan ja jopa kasvoivat.

Samaa mieltä olen monien kanssa siitä ettei lisää palkkaa kannata tarjota työstä mitä ei kerkeä tekemään työajan puitteissa. Eräskin lähihoitaja ystäväni asian toi julki. Lisää hoitoväkeä töihin ja heti. Ei sitä ammattitaitoista väkeä ulkomailta saa. Ne muutamat filippiiniläiset mitä tuotiin hoitajaksi eivät osaa suomen kieltä eivätkä ole ammattitaitoisia meidän kriteereillä. Ei 4 kuukauden kurssilla saa riittävää ammattiosaamista kun paikalliset hoitajat ovat käyneet 4 vuotta ammattikorkeakoulua.

[Pliers]

No alkuun nyt varmaan riittäis ett tehtäis tosta työstä mielekkäämpää, eli "tuplasti" työntekijöitä. Kyl ne lähihoitajat työstään tykkää nykyiselläkin palkalla, kunhan vaan ei tarvi tehä tuplatöitä ja ylitöitä jatkuvasti ilman palkkaa.

Olen itse kuullut omalta hoitoalan kontaktiltani samaa: mieluummin lisää palkkalistoille kuin lisää palkkaa.

Itsehän tehy allekirjoitti sopimuksensa: lisää palkkaa vain, jos tuottavuus nousee ->vähemmän työntekijöitä. Onnea matkaan.

[JR]

Hoitoalan palkoissa on sekin ongelma, että hoitureita on paljon ja joka penni maksetaan veronmaksajoen kukkarosta. Pienikin palkankorotus kerrottuna hoitureitten määrällä merkitsee isoa veronkorotusta. Ei kai hoitureitten palkka muuten mikään iso ole.

[RahatTiskiin]

Julkinen terveydenhuolto pitäisi lopettaa.

Vapaat markkinat parantaisivat terveydenhuollon laatua ja laskisivat hintaa.

[Mika]

Suomessa on valtava työvoiman ylitarjonta. Ainoastaan sen tähden voi puheita työvoimapulasta jatkaa ilman, että joutuu välittömästi hullun kirjoihin. Ristiriita todellisuuden ja väitetyn todellisuuden välillä on liian suuri, jotta kaikki voisivat pysyä kärryillä.

Tämä pitää paikkansa. Lähi- ja sairaanhoitajien kanssa Suomi teki 90-luvulla karmean munauksen. Tuhansia uransa alussa olevia suomalaisia hoitajia päästettiin muuttamaan kokonaan pois maasta, kun töitä ei ollut tarjolla. Vaikka Suomessa olisi nyt töitä, paremmat työolot ja palkka houkuttelevat edelleen monia nuoria hoitajia jättämään Suomen kokonaan. Suuri osa heistä ei muuta enää takaisin Suomeen, koska työpaikan ja nopeasti paranevan kielitaidon myötä elämä asettuu aviomiehineen ja lapsineen nopeasti uomiinsa muualla.

Samaan aikaan Suomessa valitetaan väestöpyramidin vinoutumaa ja hoitajapulaa. Ongelmia yritetään lääkitä ottamalla tilalle ihmisiä primitiivikulttuureista. Nämä eivät pahemmin hoitajapulaa poista, mutta lisääntyvät kyllä niin tehokkaasti, että se syntyvyysvaje, joka muodostuu ulkomaille muuttaneiden suomalaisten naisten takia, tulee kyllä moninkertaisesti korvatuksi - eksoottisen näköisillä lapsilla.  

Hölmölän meininkiä. Ei ole ihme, jos tämä on kuoleva kansakunta.  

[Jiri Keronen]

Olen itse kuullut omalta hoitoalan kontaktiltani samaa: mieluummin lisää palkkalistoille kuin lisää palkkaa.

Lisää työntekijöitä palkkalistoille tarkoittaisi myös maan aidon vaurauden kasvamista, koska sairaanhoitopalvelut parantavat todellisuudessa oikeasti elävien ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Siitähän tuottavassa työssä on kyse.

Yksi Suomen nykyisen työllisyyspolitiikan suurimmista ongelmista on se, että ei oikein ymmärrettä, mitä eroa on tuottavalla työllä ja tuottamattomalla työllä. Hallinnossa elää jonkinlainen oletus siitä, että veroeuro, joka on saatu byrokraatilta, on yhtä arvokas kuin veroeuro, joka on saatu duunarilla. Melko törkeän konkreettisesti tämä tuli esille, kun MTV3:n uutisissa puhuttiin vastaanottokeskuksista ja säämies heitti legendaariset "kunta saa lisää verotuloja!"-heittonsa.

Todellisuudessahan kaikki veroeurot eivät kuitenkaan ole yhtä arvokkaita. Byrokraatit, lakimiehet, virkamieskoneisto ja niin edelleen eivät varsinaisesti tuota mitään kenenkään fyysistä, oikeasti olemassaolevaa elämänlaatua parantavaa. Duunarit tuottavat. Kaikki todellinen hyvinvointi on seurausta putkimiesten, lääkäreiden, sairaanhoitajien ja roskakuskien työnteosta. Vain todellisella hyvinvoinnilla on todellista arvoa. Lakimiehestä ei ole mitään hyötyä yhteiskunnassa, jossa byrokratia on niin kevyttä, että jokainen tajuaa sen ilman siihen keskittynyttä eksperttiä. Roskakuskista on, kuten myös lääkäristä tai sairaanhoitajasta. Vaikka sairaanhoitajan palkka maksettaisiin verovaroilla, on sairaanhoitajan työ tuottavaa, minkä vuoksi käytetyt verovarat palautuvat yhteiskunnalle todellisena hyvinvointina. Poliitikolle, virkamiehelle tai oikeusavustajalle verovaroista maksetut palkat eivät palaudu yhteiskunnalle, koska heidän työnsä ei paranna kenenkään todellista oloa tai elämänlaatua kuin korkeintaan byrokraattisen järjestelmän itsensä vuoksi ja puitteissa.

Jotta Suomi pystyisi ylläpitämään jonkinlaisen vaurauden, olisi päättäjien ryhdyttävä leikkaamaan raskaalla kädellä byrokratiaa ja käytettävä kaikki sieltä vapautuvat varat mahdollisimman täysimääräisesti tuottavaan työhön. Vaikka voidaan puhua loputtomiin siitä, että jonkin ministeriön X erityisapuasiainsihteeri on ansainnut 20 000 euroa kuukaudessa, koska "korkealla palkalla houkutetaan osaajia ja kilpailu on kovaa", on vastaansanomaton fakta, että ministeriön X erityisapuasiainsihteeri ei tuota mitään konkreettista hyvää ja vaurautta yhteiskunnalle, eikä hänen työnsä helpota kenenkään elämää suoraan ja todellisesti tässä fyysisessä maailmassa. 20 000 eurolla kuitenkin saisi pyöreästi arvioiden 10 sairaanhoitajaa, joista jokaisen työ oikeasti ja tosiasiallisesti parantaa yhteiskunnan oloja.

Heitän ilmaan teoreettisen kysymyksen: Jos henkilö Y ei ole koskaan tehnyt tuottavaa työtä, voiko henkilö Y ymmärtää, mitä tuottava työ todellisuudessa on ja miten tuottava työ todellisuudessa toimii? Entä minkälaisia seurauksia voi koitua, jos tällainen henkilö on työministerinä?

[Lentomestari]

Lisää työntekijöitä palkkalistoille tarkoittaisi myös maan aidon vaurauden kasvamista, koska sairaanhoitopalvelut parantavat todellisuudessa oikeasti elävien ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Siitähän tuottavassa työssä on kyse.

Jotta Suomi pystyisi ylläpitämään jonkinlaisen vaurauden, olisi päättäjien ryhdyttävä leikkaamaan raskaalla kädellä byrokratiaa ja käytettävä kaikki sieltä vapautuvat varat mahdollisimman täysimääräisesti tuottavaan työhön.

Heitän ilmaan teoreettisen kysymyksen: Jos henkilö Y ei ole koskaan tehnyt tuottavaa työtä, voiko henkilö Y ymmärtää, mitä tuottava työ todellisuudessa on ja miten tuottava työ todellisuudessa toimii? Entä minkälaisia seurauksia voi koitua, jos tällainen henkilö on työministerinä?

Jiri pisti hyvän setin ja ainakin tällaiseen tuhmaan päähän tuo upposi, mutta olen varma ettei sitä päivää näy, jolloin byrokraatit ryhtyvät ehdottamaasi toimintamalliin. Enintään tämän byrokratian vastainen työ synnyttää muutaman komitean, jotka tekevät mietintöjä sekä toimintaehdotuksia. Byrokraatti ei omaa työtänsä lopeta.

Nyt jännätään kuinka käy kun esimerkiksi esimerkkisi työministeri huomaa olevansa hyödytön.

[Samuel Kielosto]

Yksi karva-ankkuri vähemmän = rahat kahden lähihoitajan palkkaan.
Yksi aikuinen sosiaalimamu vähemmän = rahat yhden lähihoitajan palkkaan.
1000 sosmamua vähemmän = 1000 lähihoitajaa lisää?

[Pliers]

Heitän ilmaan teoreettisen kysymyksen: Jos henkilö Y ei ole koskaan tehnyt tuottavaa työtä, voiko henkilö Y ymmärtää, mitä tuottava työ todellisuudessa on ja miten tuottava työ todellisuudessa toimii? Entä minkälaisia seurauksia voi koitua, jos tällainen henkilö on työministerinä?

Hieno alustus! ...ja vielä hienompi punchline 

Toi todella on järjestelmämme ongelma. Poliittiset broilerit tekevät päätökset, jotka veronmaksajat maksavat.