HS:Nuoret perussuomalaiset vaativat Suomea yksikieliseksi

[Simon Elo]

Teemu on oikeassa, että pakkoruotsin poistosta aloitetaan.

Olin Perussuomalaisten nuorten syyskokouksessa Vaasassa laatimassa kyseistä kannanottoa. Tiesimme että se tulee pääsemään mediassa läpi, sillä kielipolitiikka on aihe joka ihmisiä kiinnostaa ja johon toivotaan muutosta. Myös Ahtisaaren kirjoitus toi aiheen jälleen tapetille.

Toin ensimmäisenä esille ajatuksen siitä, että vaatisimme kannanotossa Suomen virallista yksikielisyyttä.

Halusin myös lisätä perusteluihin maahanmuuttajat, sillä minulla on henkilökohtaista kokemusta opiskelijoista, jotka tänne tullessaan joutuvat ensin opettelemaan ruotsia ruotsinkielisellä alueella ja sitten vielä suomea toisaalle muuttaessaan. Se on myös "yllättävä" veto perussuomalaisilta. Ennakkoluuloisilta menee pasmat sekaisin, kuten kävi mikrolainojen kanssa.

Yhdessä hioimme kannanoton julkaisukuntoon. Se on nyt uutisoitu lukuisissa eri lehdissä (HS, YLE, MTV3, Iltalehti, Uusi Suomi, Pohjalainen jne.) ja ruotsinkielinen Ylen TV-Nytt teki aiheesta haastattelun. Palaute on ollut suurimmaksi osaksi positiivista, useissa viesteissä kerrotaan äänen menevän nyt perussuomalaisille.

Tästä on erittäin hyvä jatkaa työtä, jolla on selkeästi useiden suomalaisten tuki. Tämä on politiikkaa parhaimmillaan.

[Porilainen munalla]

Tämä on politiikkaa parhaimmillaan.

Tämä on itseänne polveen ampumista pahimmillaan.
Mutta sitähän Persut ovat jostain syystä viime keväästä saakka halunneet harrastaa. Menetitte kaikki nuivat suomenruotsalaiset äänestäjät sekä ruotsinkieltä sympatiseeraavat suomenkieliset. Heitäkin on todella paljon.

[IDA]

Olisiko ruotsin kielen virallistamisen poiston ainut vaikutus siis pakkoruotsin poisto? Pakkoruotsihan voidaan poistaa vaikka maa säilyisi virallisesti kaksikielisenä. Minusta ruotsin kilen virallisuus on myös tunnustus sen kuulumisesta kiinteästi suomalaiseen kulttuuriin, virallisuuden seremoniallisuudellakin on tietty merkitys. Myös saame tulisi virallistaa.

No ei ainoastaan pakkoruotsin poistaminen. Virallisuushan merkitsee nykyään sellaisia sekoiluja kuin tuolla Vaalimaan tullissa tapahtui. Toki voidaan määritellä lailla uudestaan mitä virallisuuden pitäisi käytännössä tarkoittaa ja tuo olisi sitten toinen tie, jos myös saamen kielet virallistettaisiin. Nythän niillä on vähemmistökielen asema. Periaatteessa historiallisilla syillä ruotsin virallisuutta voi hyvin puolustaakin. Voisimme tehdä sen tempun, että virallistamme suomen ja sen rinnalle kaikki uralilaiset kielet.

[Lemmy]

Sitä ei voida tehdä niin kauan kun on elossa venäläisiä vastaan taistelleita tai sodassa vanhempansa menettäneitä.

Ja vitut. Ainoa syy on että ryssilä ei ole rahnaa.

[Bullet]

Koululaisia kiusataan myös monilla muilla hyödyllisillä aineilla.

Tääkin on sanottu niin monta kertaa, mutta vielä kerran. Ruotsi on ainoa aine (englannin lisäksi) jolle ei löydy kunnollista vastinetta. Vaikka mä koen esim. ihmisbiologian turhaksi ja tympeäksi niin sille ei vaan oo mitään vastinetta mitä sen tilalla voi oikein opiksella toisin kuin ruotsilla.

[Pliers]

Koululaisia kiusataan myös monilla muilla hyödyllisillä aineilla.

Tääkin on sanottu niin monta kertaa, mutta vielä kerran. Ruotsi on ainoa aine (englannin lisäksi) jolle ei löydy kunnollista vastinetta. Vaikka mä koen esim. ihmisbiologian turhaksi ja tympeäksi niin sille ei vaan oo mitään vastinetta mitä sen tilalla voi oikein opiksella toisin kuin ruotsilla.

Lisäksi ruotsinkielen opiskelua ei voi kyllä hyvällä syyllä väittää yleissivistäväksi. Jos jonkun mielestä voi, pitää laittaa muut kielet rinnalle, kuten Bullet ehdottaa, ja harkita olisiko jokin muu kieli yleissivistävämpää.

[Teemu Lahtinen]

Menetitte kaikki nuivat suomenruotsalaiset äänestäjät sekä ruotsinkieltä sympatiseeraavat suomenkieliset.

Yeah, right... ...eiku... jåå, javisst!

Jos on niin fiksu, että tajuaa maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ongelmat, niin on myös niin fiksu että tajuaa yli 90 prosenttisesti suomenkielisen maan jo olevan yksikielinen. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Tosiasiallisen tilan virallistamisesta ei käytännössä ole haittaa ruotsinkielisille, vaikka se saattaakin tuntua arvovaltatappiolta. Myös jatkossa elämä ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa onnistuu kuten nykyään. Sama koskee suomenkielisiä kuntia, joissa asiointimahdollisuudet ruotsiki ovat jo nyt olemattomat. Asian tila vain virallistettaisiin.

[kukkanen]

Mun on kyllä pakko sanoa tähän se että nuorissa on tulevaisuus ja se että persut ovat oikea puolue minulle. Vikoineenkin.

Henkilökohtaisesti minulla oli kaksi syytä jotka johtivat Soinin äänestämiseen:
Pakkoruotsin ja abortin vastustaminen.
Toinen maksaa ja haittaa ja toinen - en vaan ymmärrä miksi pitäisi murhata syntymättömiä lapsia. Enkä tule ymmärtämään. Ongelma on liian pieni väkiluku, ei se että suomalaisia olisi liikaa.

Nyt kuitenkin toivoisin myös Perussuomalaisten (ja toki muidenkin) alkavan demokratiaa kannattamaan, sveitsinmalliset kansanäänestykset on suurempi arvo kuin nuo mainitsemani.

[Otto Peltokoski]

PS-nuorten kannanotossa jäi epäselväksi, mitä käytännössä merkitsisi Suomen virallinen yksikielisyys. Tarkoittaisiko se, ettei valtion ja kuntien virastoissa, sijaitsivat ne ruotsinkielisellä alueella tai kaksikielisellä saisi palvelua ruotsiksi niin halutessaan? Jos paikalla ei ole ruotsinkielen taitoista virkamiestä pitääkö tilata tulkki omaan laskuun? Ja kuitenkin ruotsinkielisiltä perittäisiin verot siinä kuin muiltakin ja vastineeksi huonommat palvelut? Ei kuulosta kauhean oikeudenmukaiselta. Entäs terveydenhoito? Henkilöllä ei enää omalla kotiseudullaan oikeutta ruotsinkieliseen hoitoon? Verorahat kuitenkin luultavasti kelpaisivat valtiolle siinä missä ennenkin. Entä asevelvollisuus? Uudenmaan Prikaati suomenkieliseksi? Kun valtio pakottaa asevelvollisuuteen, kai oikedenmukaista olisi ruotsinkielisen saada suorittaa se omalla äidinkielellään.

Oma ratkaisuehdotukseni on Italian mallinen kielijärjestelmä. Maakunnat saisivat itse päättää omasta virallisesta kielestä ja niillä annetuista palveluista. Esimerkiksi Valle D'Aosta:n maakunnassa virallisena kielenä on italian lisäksi ranska. Se, että Valle D'Aostassa julkiset palvelut saa ranskaksi ja koulunsa voi käydä ranskaksi, ei tarkoita, sitä että muualla Italiassa olisi pakkoranska tai pakko palvella virastossa asiakasta ranskaksi. Italiassa on myös muita kaksikielisiä maakuntia kuten Etelä-Tiroli.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Aosta_Valley, http://www.regione.vda.it/default_f.asp

[Teemu Lahtinen]

PS-nuorten kannanotossa jäi epäselväksi, mitä käytännössä merkitsisi Suomen virallinen yksikielisyys.

Periaate on tärkein näin varhaisessa vaiheessa. Sen julkilausuminen käynnistää mm. tällaisen kansalaiskeskustelun, jossa yksityiskohtia hiotaan.

Tarkoittaisiko se, ettei valtion ja kuntien virastoissa, sijaitsivat ne ruotsinkielisellä alueella tai kaksikielisellä saisi palvelua ruotsiksi niin halutessaan? Jos paikalla ei ole ruotsinkielen taitoista virkamiestä pitääkö tilata tulkki omaan laskuun? Ja kuitenkin ruotsinkielisiltä perittäisiin verot siinä kuin muiltakin ja vastineeksi huonommat palvelut? Ei kuulosta kauhean oikeudenmukaiselta.

Tuota, miksi pienet kielet ovat eriarvoisia keskenään? Nythän esim venäjällä ja saamen kielillä on vastaava asema. Samalla tavalla niiden puhujat maksavat veroja. Tulkkipalvelut menevät niin kuin menevät, eiköhän niihin jotain tukea ole tarjolla.

Henkilöllä ei enää omalla kotiseudullaan oikeutta ruotsinkieliseen hoitoon?

Eiköhän tällaisella kotiseudulla ole ruotsia osaavia palveluntarjoajia ihan luonnostaankin ilman että niitä pitää pakkokouluttaa?

Verorahat kuitenkin luultavasti kelpaisivat valtiolle siinä missä ennenkin. Entä asevelvollisuus? Uudenmaan Prikaati suomenkieliseksi? Kun valtio pakottaa asevelvollisuuteen, kai oikedenmukaista olisi ruotsinkielisen saada suorittaa se omalla äidinkielellään.

Tiesitkö, että vankilat ovat jo nyt yksikielinen (suomi) valtion virasto? Kaipa Puolustusvoimat osaa tehdä ratkaisin, jolla se ei luovu merkittävästä osasta palveluskelpoista väkeä.

Maakunnat saisivat itse päättää omasta virallisesta kielestä ja niillä annetuista palveluista.

Maakunnat tai miksi ei kunnat? On selvää, että mm. ruotsilla on historiallisista syistä aina erikoisasema kansallisten vähemmistökieleten joukossa ja että svenskfinlandin alueella tällainen ratkaisu varmasti olisi järkeenkäyvin.

[IDA]

Tuo maakuntien tai kuntien oikeus päättää voisi olla aivan hyvä idea. Aikoinaanhan on väläytelty myös ruotsinkielistä maakuntaa mannersuomessa, mutta sellaiselle ei enää ole oikein perusteita.

Ruotsi ei myöskään enää toimi sillä tavoin siteenä länteen kuin ennen. Suomellehan Ruotsi alkaa olla enemmän taakka ja side islamilaiseen valtapiiriin, johon kyllä toki omatkin poliitikkomme innolla hinkuvat, maakuntien miehet eivät taas niinkään.

[TH]

Tämä on politiikkaa parhaimmillaan.

Tämä on itseänne polveen ampumista pahimmillaan.
Mutta sitähän Persut ovat jostain syystä viime keväästä saakka halunneet harrastaa. Menetitte kaikki nuivat suomenruotsalaiset äänestäjät sekä ruotsinkieltä sympatiseeraavat suomenkieliset. Heitäkin on todella paljon vähän.

korjasin tuon

[aivovuoto]

Ruotsin kuningaspari oli muuten tämän viikonlopun täällä metsästämässä.

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194627682833/artikkeli/kaarle+kustaa+metsasti+viikonlopun+noormarkussa.html

Porista sunnuntaina iltapäivällä kello 14.40 vuorolla Helsinkiin matkustavat saivat yllättäen kuninkaallisia matkakumppaneita. Ruotsin kuningaspari, kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia, matkusti nimittäin samalla lennolla.

Kuninkaallinen pari nousi koneeseen vasta, kun kaikki muut olivat jo istumassa paikoillaan.

Kaarle Kustaa ja Silvia olivat viikonlopun yksityisellä vierailulla Noormarkun Havulinnassa isäntänään A. Ahlström Oy:n hallituksen puheenjohtaja Robin Ahlström.

Kuninkaalliset vieraat viipyivät Noormarkussa perjantaista sunnuntai-iltapäivään. Seurue oli hirvimetsällä Noormarkun metsissä, ja onneakin oli matkassa. Viikonlopun aikana kaatui kaksi hirveä ja yksi vasa.
– Kuninkaalla ei tällä kertaa ollut onnea kaataa hirveä, mutta hän oli metsällä kyllä hyvin aktiivinen, kiittelee Ahlström vierastaan.

Voi voi.
Yksi Satakuntalaisuuden parhaita asioita on nimenomaan tämä umpisuomenkielisyys. Tietysti tännekin pari hurria mahtuu. Varsinas-Suomen ja Pohjanmaan kannattaisi ihailla kateudesta vihrenä ja ottaa mallia historian kulusta välissä olevastaan naapuristaan tässä asiassa. 

[Elisa]

Menetitte kaikki nuivat suomenruotsalaiset äänestäjät sekä ruotsinkieltä sympatiseeraavat suomenkieliset.

Yeah, right... ...eiku... jåå, javisst!

Jos on niin fiksu, että tajuaa maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ongelmat, niin on myös niin fiksu että tajuaa yli 90 prosenttisesti suomenkielisen maan jo olevan yksikielinen. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Tosiasiallisen tilan virallistamisesta ei käytännössä ole haittaa ruotsinkielisille, vaikka se saattaakin tuntua arvovaltatappiolta. Myös jatkossa elämä ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa onnistuu kuten nykyään. Sama koskee suomenkielisiä kuntia, joissa asiointimahdollisuudet ruotsiki ovat jo nyt olemattomat. Asian tila vain virallistettaisiin.

Unohdat Teemu, että suurin osa äänestäjistä tekee äänestyspäätöksensä tunnepohjalta.

Ja minun pitäisi varmaan lopettaa keskustelu tästä aiheesta, koska muuten menetän kaikki potentiaaliset äänestäjäni hommaforumilla pakkoruotsifetissini takia.

Muuten, täysin turhan kielen opiskelemisessa on jotain tavattoman seksikästä... Kaikki latinistit tietävät tämän. 

[IDA]

Muuten, täysin turhan kielen opiskelemisessa on jotain tavattoman seksikästä... Kaikki latinistit tietävät tämän.  

Edelleen on voimassa ja vapaasti käytettävissä nimimerkki Svobon ideasta lähtenyt ehdotus latinan ja kirkkoslaavin pakollisuudesta kouluissa. Tuon voisi toteuttaa niin, että oppilas voisi valita jommankumman. Tässä olisi traditionaalisuuttakin, koska ennen oppikouluissa oli saksan ja englannin luokat: tulevaisuudessa voisi olla latinan ja kirkkoslaavin luokat.

Tulisi historiallisen kovia tappeluita

[Toni H.]

Virallisen yksikielisyyden toteuttaminen on asia, jolla oikeasti on kiire. Ruotsinkielisen väestön määrä pysyy luultavimmin vakiona tai vähän nousee siksikin, että ihmiset menevät naimisiin yli kielirajojen ja tällaisten parien lapset ovat melkein järjestään ruotsinkielisiä. Näin tietysti vain paperilla, kyllä suomikin heiltä sujuu. Tällaisissa tapauksissa ei ole mitään järkeä haaskata resursseja ruotsinkielisiin palveluihin. Lähes täysin ruotsinkieliset alueet, joissa voi elää suomea osaamatta, ovat sitten toinen juttu kokonaan.

Tuolta napsimieni lukujen mukaan venäjänkielisen väestön kasvu on NL:n hajoamisen jälkeen ollut kohtuullisen vakaata: vuodessa lisäystä 2 450 henkeä. Viime vuonna muistan kuulleeni arvion 50 000 venäjänkielisestä Suomessa (korjatkaa jos olen väärässä). Koska elinolot itänaapurissa eivät ole ainakaan paranemaan päin, muuttoliike tuskin tästä laantuu. Jos tahti pysyy vakiona, niin 50 vuoden päästä Suomessa on ainakin 120 000 - 130 000 venäjänkielen puhujaa. Ja arvio on alakanttiin, jos kasvussa ilmenee jatkossa edes pieni eksponentiaalinen elementti.

Vaikka venäjänkielisten lapset ajan myötä suomalaistuvat, ei ole mitään syytä olettaa ettei venäjän kielen merkitys Suomessa kasvaisi jatkossakin. Varsinkin itäosissa näin tapahtuu takuulla, enkä yhtään ihmettelisi vaikka vaatisivat alueellisen vähemmistökielen asemaa (saamelaisten esimerkkiin vedoten). Seuraavaksi sitten virallisen kielen asema (tiedän, slippery slope -argumentti, mutta esimerkkejä tällaisesta on maailmalta vaikka kuinka paljon) Ero ruotsinsuomalaisiin on selvä: suomalaiset muuttivat Ruotsiin yhdessä aallossa ja ruotsalaistuivat nopeasti.

[Mika.H]

Virallisen yksikielisyyden toteuttaminen on asia, jolla oikeasti on kiire.

höpöhöpö.

pakkoruotsista voidaan luopua, mutta tuollaiset vaatimukset ovat puhdasta idiotismiä.

[Elisa]

Minä olen todella ylpeä ruotsin kielen asemasta Suomessa. En koskaan unohda sitä tunnetta, kun luennoin suomenruotsalaisista slovakialaisille, jotka haluaisivat kieltää unkarin puhumisen julkisilla paikoilla (Slovakian kansalaisista 10 prosenttia on unkarinkielisiä).

Muuten hyvä, mutta ruotsin pakkosyötöstä kansan enemmistölle ja vain ruotsinkielisille korvamerkityistä korkeakoulupaikoista on pitkä matka siihen, että jotain tiettyä kieltä puhuvia aletaan vainoamaan ja sakottamaan.

Tämä on tätä samaa logiikkaa, kuin mokuttajillakin. Jos erehtyy vaatimaan tp-hakijavirtojen hillitsemistä, niin vedetään heti Hitler-kortit ja polttouunit esille.

Kyllä. Näin on. Olipas tyhmää minulta. Kirjoitan liikaa ajatuksenvirtaa. En tosin tietenkään unohtanut kertoa slovakialaisille, että suomenruotsalaisilla on Suomessa tietynlainen privilegioasema. Ulkounkarilaisia on muuten ihan oikeasti EU:n varta vasten asettamassa työryhmässä verrattu suomenruotsalaisiin. Vaikea keksiä yhtä selkeää epäyhtälöä näin äkkiseltään.

[Teemu Lahtinen]

Unohdat Teemu, että suurin osa äänestäjistä tekee äänestyspäätöksensä tunnepohjalta.

Tässä asiassa sekä järki että tunne on puolellamme.

Muuten, täysin turhan kielen opiskelemisessa on jotain tavattoman seksikästä... Kaikki latinistit tietävät tämän. 

Latina ei ole millään muotoa geneerisesti turhaa (kuten ei ruotsikaan) ja muutenkin turhuus on kovin subjektiivinen asia.

[Otto Peltokoski]

Tarkoittaisiko se, ettei valtion ja kuntien virastoissa, sijaitsivat ne ruotsinkielisellä alueella tai kaksikielisellä saisi palvelua ruotsiksi niin halutessaan? Jos paikalla ei ole ruotsinkielen taitoista virkamiestä pitääkö tilata tulkki omaan laskuun? Ja kuitenkin ruotsinkielisiltä perittäisiin verot siinä kuin muiltakin ja vastineeksi huonommat palvelut? Ei kuulosta kauhean oikeudenmukaiselta.

Tuota, miksi pienet kielet ovat eriarvoisia keskenään? Nythän esim venäjällä ja saamen kielillä on vastaava asema. Samalla tavalla niiden puhujat maksavat veroja. Tulkkipalvelut menevät niin kuin menevät, eiköhän niihin jotain tukea ole tarjolla.

Venäjänkieliset ovat lähes yksinomaan maahanmuuttajia ja heidän ensimmäisen polven jälkeläisiään. Heitä ei voi rinnastaa ruotsinkielisiin, jotka ovat pääasiassa etnisesti suomalaisia, joiden esi-isät aikoinaan vaihtoivat kielensä ruotsiin tai saamelaisiin, joita on asunut täällä vähintään yhtä kauan kuin suomenkielisiä. Saamelaisten kotiseudulla asia onkin noussut voimakkaasti esiin. Lähes viikottain on Lapin Kansassa yleisönosastokirjoittelua saamenkielisten palveluiden tasosta. Ja on muistettava että on useita eri saamenkieliä, koltta, inari ja tunturisaame. 

Henkilöllä ei enää omalla kotiseudullaan oikeutta ruotsinkieliseen hoitoon?

Eiköhän tällaisella kotiseudulla ole ruotsia osaavia palveluntarjoajia ihan luonnostaankin ilman että niitä pitää pakkokouluttaa?

Puhuinko pakkokoulutuksesta? Pohdiskelin vain löytyykö jokaisen esimerkiksi kaksikielisen kunnan julkisesta terveydenhoitoyksiköstä aina tarvittaessa ruotsinkielentaitoinen henkilö. Jos riski on olemassa ettei ole, ruotsinkielinen henkilö menee todennäköisesti tällöin yksityiselle ruotsinkieliselle terveydenhoitoyksikköön. Siinä tilanteessa ruotsinkielinen henkilö tulee maksaneeksi ikään kuin kaksi kertaa terveydenhoidon, ensin verojen muodossa julkiseen (jota ei käyttänyt) ja yksityiselle, jota käytti. Ratkaisu olisikin mahdollisuus vähentää verotuksessa yksityisen terveydenhoidon kulut. Sama ongelma syntyy myös julkisissa kouluissa, jos niitä ei ole tarjolla kuin suomenkielisenä. 

Maakunnat saisivat itse päättää omasta virallisesta kielestä ja niillä annetuista palveluista.

Maakunnat tai miksi ei kunnat? On selvää, että mm. ruotsilla on historiallisista syistä aina erikoisasema kansallisten vähemmistökieleten joukossa ja että svenskfinlandin alueella tällainen ratkaisu varmasti olisi järkeenkäyvin.

Kuntapohjainen ratkaisu voisi olla toimivampi kuin maakuntapohjainen. Esimerkiksi Etelä-Tirolin virallisesti saksankielinen alue Italiassa näyttää olevan muodostunut saksankielisistä kunnista, eikä alue kata koko maakuntaa. Tällöin ei syntyisi ongelmia jos maakunnassa on runsaasti suomenkielisiä kuntia ja muutama ruotsinkielinen tai kaksikielinen.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Trentino-South_Tyrol_Provinces.png

[Porilainen munalla]

Ruotsin kuningaspari oli muuten tämän viikonlopun täällä metsästämässä.

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194627682833/artikkeli/kaarle+kustaa+metsasti+viikonlopun+noormarkussa.html

Porista sunnuntaina iltapäivällä kello 14.40 vuorolla Helsinkiin matkustavat saivat yllättäen kuninkaallisia matkakumppaneita. Ruotsin kuningaspari, kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia, matkusti nimittäin samalla lennolla.

Kuninkaallinen pari nousi koneeseen vasta, kun kaikki muut olivat jo istumassa paikoillaan.

Kaarle Kustaa ja Silvia olivat viikonlopun yksityisellä vierailulla Noormarkun Havulinnassa isäntänään A. Ahlström Oy:n hallituksen puheenjohtaja Robin Ahlström.

Kuninkaalliset vieraat viipyivät Noormarkussa perjantaista sunnuntai-iltapäivään. Seurue oli hirvimetsällä Noormarkun metsissä, ja onneakin oli matkassa. Viikonlopun aikana kaatui kaksi hirveä ja yksi vasa.
– Kuninkaalla ei tällä kertaa ollut onnea kaataa hirveä, mutta hän oli metsällä kyllä hyvin aktiivinen, kiittelee Ahlström vierastaan.

Voi voi.
Yksi Satakuntalaisuuden parhaita asioita on nimenomaan tämä umpisuomenkielisyys. Tietysti tännekin pari hurria mahtuu. Varsinas-Suomen ja Pohjanmaan kannattaisi ihailla kateudesta vihrenä ja ottaa mallia historian kulusta välissä olevastaan naapuristaan tässä asiassa. 

En nyt ehkä puhuisi mistään umpisuomenkielisyydestä, maakunnan pääkaupungissakin on keskellä kaupunkia ruotsinkielinen iso päiväkoti/koulu lukioon saakka sekä vanhainkoti monine palveluineen.
Ehkä sinunkin kannattaisi tutustua seutumme ruotsinkieliseen historiaan, sillä vain hetki sitten, vielä 1970- luvulla, maakuntaamme työllistivät, täällä myös silloin asuvat Ahlströmien ja Rosenlewien suvut.
Totta on ,että hurriksi nimittelijöitä Satakunnasta tuntuu löytyvän poikkeuksellisen paljon.
Jos itse on umpisuomenkielinen tai umpi-mitä vaan, ei se tietenkään tarkoita ,että kaikki olisivat.

[Timo Hellman]

Minä olen todella ylpeä ruotsin kielen asemasta Suomessa. En koskaan unohda sitä tunnetta, kun luennoin suomenruotsalaisista slovakialaisille, jotka haluaisivat kieltää unkarin puhumisen julkisilla paikoilla (Slovakian kansalaisista 10 prosenttia on unkarinkielisiä).

Olisit ennemmin luennoinut Ruotsin uudesta kielilaista jonka voisi kopioida Slovakiaan muutettavat muuttaen vaikka heti. Miksi edes mainitsit suomenruotsalaiset koska kuitenkin jouduit rehellisyyden nimessä samalla mainitsemaan heidän privilegionsa (kuten mainitsit)? Parempia esimerkkejä olisi ollut millä mitalla, esim. Tornionjokilaakson "meän"kieliset.

Vähemmistökielten suojeleminen ei edellytä pakollisia kouluaineita.
Luulisi ihan aikuisten oikeasti että ruotsinkieliset pystyisivät ylläpitämään kulttuuriaan rannikkoseuduilla ilman että Väenö Suonenjoella ja Nils-Aslak Nuorgamissa joutuisivat käymään ruotsintunneilla.

[aivovuoto]

Ehkä sinunkin kannattaisi tutustua seutumme ruotsinkieliseen historiaan, sillä vain hetki sitten, vielä 1970- luvulla, maakuntaamme työllistivät, täällä myös silloin asuvat Ahlströmien ja Rosenlewien suvut.

Nämä ovatkin ne maakunnan "pari hurria", ja ei siinä mitään. Eikä hurri taida olla haukkumasana. Ne päiväkodit ja koulut ... itsekin Porissakin koulua käyneenä muistan ne luokanlaajuiset tunteenpurkaukset, kun asia tuli esille johtuen juurikin siitä hulluudesta pitää erillisiä parempia kouluja erittäin pienelle joukolle. Satakuntalaiset nuivivat ruotsinkieliset karkuun.  Tätähän on toitotettu monissa tiedotusvälineissä.

[IDA]

Parempia esimerkkejä olisi ollut millä mitalla, esim. Tornionjokilaakson "meän"kieliset.

No siis suomen kielen kohtelu Ruotsin puoleisessa Torniojokilaaksossa ei kyllä ansaitse mitään esimerkin asemaa. Helppohan se on uusia lakeja säätää nyt, kun kieli on lähes tapettu. Tietääkseni suomen puhuminen oli kouluissa kielletty hyvinkin pitkään eikä ollut puhettakaan siitä, että kielellä voisi olla edes alueellisesti joku virallinen asema.

Itse asiassa, kun nämä taas tulevat esiin, niin on oikeastaan vain oikeus ja kohtuus, että Ruotsi, Norrbottenin eteläpuolelta, islamisoituu

[Timo Hellman]

Parempia esimerkkejä olisi ollut millä mitalla, esim. Tornionjokilaakson "meän"kieliset.

No siis suomen kielen kohtelu Ruotsin puoleisessa Torniojokilaaksossa ei kyllä ansaitse mitään esimerkin asemaa. Helppohan se on uusia lakeja säätää nyt, kun kieli on lähes tapettu. Tietääkseni suomen puhuminen oli kouluissa kielletty hyvinkin pitkään eikä ollut puhettakaan siitä, että kielellä voisi olla edes alueellisesti joku virallinen asema.

Ruotsin hallitus toteutti välillisesti käytännön aluepolitiikkaa eli halusi ehkäistä erään suuriruhtinaskunnan / Venäjän valtapyyteet Kalixjoella. Ihan samalla tavalla RKP:n eräät piirit saattavat pyrkiä käytännön väestöpolitiikkaan - toisessa mallissa kielikylvetettiin Perämeren kalastajia ja toisessa maahanmuuttajia.

[IDA]

Ruotsin hallitus toteutti välillisesti käytännön aluepolitiikkaa eli halusi ehkäistä erään suuriruhtinaskunnan / Venäjän valtapyyteet Kalixjoella. Ihan samalla tavalla RKP:n eräät piirit saattavat pyrkiä käytännön väestöpolitiikkaan - toisessa mallissa kielikylvetettiin Perämeren kalastajia ja toisessa maahanmuuttajia.

Käytännössä niitä valtapyyteitä ei ollut eivätkä ne varsinkaan jatkuneet tälle vuosituhannelle asti.

Sanotaan nyt vielä se, että Suomi olisi tehnyt oikein, jos se olisi vuonna 1939 avannut venäläisille väylän Ruotsiin jostain Oulun yläpuolelta ja pidellyt itse rauhaa. Moottoritietkin olisi voinut sinne rakentaa, jotta panssarit olisivat liikkuneet jouhevasti 

[Porilainen munalla]

Ehkä sinunkin kannattaisi tutustua seutumme ruotsinkieliseen historiaan, sillä vain hetki sitten, vielä 1970- luvulla, maakuntaamme työllistivät, täällä myös silloin asuvat Ahlströmien ja Rosenlewien suvut.

Nämä ovatkin ne maakunnan "pari hurria", ja ei siinä mitään. Eikä hurri taida olla haukkumasana. Ne päiväkodit ja koulut ... itsekin Porissakin koulua käyneenä muistan ne luokanlaajuiset tunteenpurkaukset, kun asia tuli esille johtuen juurikin siitä hulluudesta pitää erillisiä parempia kouluja erittäin pienelle joukolle. Satakuntalaiset nuivivat ruotsinkieliset karkuun.  Tätähän on toitotettu monissa tiedotusvälineissä.

Huh, hajatelmissasi on niin paljon vialla että mietin pitkään ansaitseeko moinen edes vastausta
Hurri on haukkumasana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset#Hurri-nimitys
Tietenkin, voi olla että jos sitä sanaa on tottunut käyttämään jo ala-asteikäisestä aktiivisesti, ei järki enää riitä ymmärtämään sen loukkaavuutta.
Vrt. monet nykynuoret:
"Vittu, mä mitään oo tehny ,saatana, vittu ne väittää vittu että mää vittu kiroilen.
Vittu mää mitään kiroile.

pitää erillisiä parempia kouluja erittäin pienelle joukolle

Millä ihmeen lailla parempia? Koetko jääneesi jotain "paremmuutta" vaille?
Ihmeellinen toteamus.
Pienelle joukolle? Kun kyseiseen kouluun on useina vuosina enemmän hakijoita kuin mitä kyetään ottamaan? Pienuuskin on suhteellista, Porin kokoisessa kylässä yli 300 oppilaan koulua tuskin voidaan mitenkään pitää "pienenä".

Ajattele, joka vuosi valmistuu noin 300 uutta "hurria", ja vieläpä "paremmasta" koulusta.

Satakuntalaiset nuivivat ruotsinkieliset karkuun.

Miten he sen tekivät ja koska?
Sen kyllä olen huomannut että punaisessa maakunnassamme pätevät patruunat ja suuret firmojen omistajat olivat ay-liikkeelle saatanaa pahempi kauhistus, ja he ovat tehneet asiasta omat johtopäätöksensä jo kauan sitten.
Aivovuoto poispäin Porista ja Satakunnasta on jatkunut jo lähes 30 vuoden ajan.
Äidinkielen perusteella en ole kuullut ketään Porista tai Satakunnasta pois ajetun. 

[EMS]

Olen itse hurri (tai tarkalleen ottaen puolihurri), mutta täysin leipiintynyt RKP:n kielipolitiikkaan. Pakkoruotsista on pelkästään haittaa, ja tässä vaiheessa myös virallinen kaksikielisyys ainoastaan ruokkii ennakkoluuloja ruotsinkielisiä kohtaan. Kielilaki on jäämässä pelkäksi muodollisuudeksi jota ei enää tosissaan edes pyritä noudattamaan, mutta samalla sen varjolla puretaan parhaillaan viimeisiäkin ruotsinkielisiä rakenteita perinteisesti ruotsinkielisiltä alueilta "koska kielilaki kuitenkin turvaa ruotsinkieliset palvelut". Ruotsi on vääjäämättä tällä kehityksellä jäämässä pelkäksi kotikieleksi, eikä koko kansalle voida sen jälkeen enää millään perustella kaksikielisyyttä saati pakkoruotsia/virkamiesruotsia.

Ainoa järkevä linja olisi tunnustaa vähemmistökielen asema, ja sen nojalla pyrkiä ylläpitämään ja kehittämään ruotsia elävänä työ- ja hallintokielenä niillä alueilla joilla sitä vielä puhutaan (vrt Baskialueet Espanjassa ja edellä jo mainittu Valle D'Aosta Italiassa). 

[aivovuoto]

Millä ihmeen lailla parempia? Koetko jääneesi jotain "paremmuutta" vaille?
Ihmeellinen toteamus.
Pienelle joukolle? Kun kyseiseen kouluun on useina vuosina enemmän hakijoita kuin mitä kyetään ottamaan? Pienuuskin on suhteellista, Porin kokoisessa kylässä yli 300 oppilaan koulua tuskin voidaan mitenkään pitää "pienenä".


Ajattele, joka vuosi valmistuu noin 300 uutta "hurria", ja vieläpä "paremmasta" koulusta.

Tilastot puhukoot puolestaan 0,5 % = n. 380 ruotsinkielistä. 13 vuotta koulua 300 oppilasta + 30 opettajaa  kerralla hmmm... http://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/bjorneborgs.htm
No, saattaahan kieli pitkällä nuoleskelu viedä pidemälle. Tietysti, jos nuo 300 joka vuosi valmistuvat johonkin, niin ei kait sitä turhana pitää. Tulokset ovat mailmaa mullistavia.

Satakuntalaiset nuivivat ruotsinkieliset karkuun.

Miten he sen tekivät ja koska?

Ajan saatossa kaikonneet tai sulautuneet. Onpahan näitä toteamuksia tai mahdollisia syyllistyksiä viljelty FST:tä myöden.

[Nationalisti]

Tässä on yksi asia, mistä olen eri mieltä persujen kanssa. Myönnän kyllä, että tämä johtuu osittain siitä, että pidän niin valtavasti suomenruotsalaisesta kulttuurista. Toisaalta suomenruotsalaiset kuuluvat Suomen kermaan ja tällainen päätös voisi helposti ajaa heitä yrityksineen lahden toiselle puolelle.

samaa mieltä.

olkoot suomi edelleenkin myös virallisesti kaksikielinen maa.

pikku säätöä voidaan kyllä tehdä.

Minusta koko maan keinotekoinen kaksikielisyys on juuri sitä, keinoteikoista. Järkevämpää olisi harjoittaa kaksikielisyyttä siellä, missä sitä on.

Pakkoruotsi instituutiona tuli käyttöön silloin kun ruotsin kielen tärkeys ja merkitys rupesi vähenemään huomattavasti.

Suomenruotsalainen kulttuuri on ollut olemassa ilman pakkoruotsiakin.