2016-02-28:US-Useampi somali työtön kuin työssä

[krauta]

Koko juttu, niin ei tarvitse mennä US sivuille

Useampi somali työtön kuin työssä – "Suomi kotouttaa sosiaalitukeen"

Kotimaa
Turvapaikanhakijat



Suomen kieli, talouslamat, byrokratia, syrjintä, ikä ja toive paluusta kotimaahan. Näitä syitä toimittaja-poliitikko Abdirahim "Husu" Hussein ja työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman luettelevat sille, miksi useampi Suomen somaleista on työtön kuin työelämässä.

Hussein painottaa Uudelle Suomelle, että kyse ei todellakaan ole laiskuudesta.

– Pistän Suomen kansalaisuuteni pantiksi. Jos löytyy työpaikka, josta maksetaan oikea palkka – ei mitään kusetusta – ja löytyy somaleita, jotka kieltäytyvät siitä, niin minä, Husu, annan kansalaisuuteni pois ja palaan Mogadishuun, Hussein vannoo.
..
Hän katsoo, että somalien kokemuksista voidaan ottaa oppia ja uusien turvapaikanhakijoiden kotouttamista voidaan nopeuttaa selvästi.

Suomessa elää Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan 16 721 somalia äidinkielenään puhuvaa. Puolet heistä on alle 20-vuotiaita. Työvoimaan kuuluu 4 36 ihmistä ja heistä työssä on 1 934 ja työttömänä 2 427. Työttömien osuus on hyvin suuri. Open Society Foundation (OSF) vuonna 2013 julkaistussa laajassa tutkimuksessa ilmeni, että tilanne on yhtä heikko myös Norjan Oslossa ja Ruotsin Malmössä.

– Nimenomaan Pohjoismaissa, mutta sitten esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Pohjoismaiden somaleita verrattaessa tilanne on hyvin erilainen, Hussein toteaa.

Tämä on totta.

Yhdysvalloissa viiden ja puolen miljoonan asukkaan Minnesota on maan toiseksi suomalaisin osavaltio. Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston tuoreimpien arvioiden mukaan Minnesotassa asuu yli 94 000 ihmistä, joilla on suomalaisia sukujuuria. Kansantaloutena Minnesota on Suomea jonkin verran suurempi, mutta sisävesien suhteellinen osuus koko osavaltion pinta-alasta on Suomea pienempi. Pääkaupungissa Minneapolisissa on tammikuussa kylmempää kuin Helsingissä mutta heinäkuussa lämpimämpää.

Minnesotassa asuu myös yli 38 000 somalitaustaista ihmistä. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Lisäksi somalien työttömyysprosentti on Minnesotassa 16.

Vuonna 2010 ruotsalainen delegaatio vieraili Minneapolisissa tarkastamassa, kuinka osavaltio on onnistunut siinä, missä Pohjoismaissa on epäonnistuttu.

– Yritteliäisyys on kirjoitettu DNA:hamme. Aina seitsemännestä vuosisadasta saakka somalit ovat käyneet kauppaa ulkomaailman kanssa. He tietävät, kuinka tuoda esille taitonsa, kertoi tuolloin tulkkausyrittäjä Osman Sahardeed Star Tribune -lehdelle. Hänen Surad Interpreting -yrityksensä on yhä toiminnassa.

Suomessa somalitaustaisia yrittäjiä on hyvin vähän. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomessa oli 37 somalinkielistä yrittäjää. Se on poikkeuksellinen luku, sillä maahanmuuttajat perustavat yrityksiä yleisesti hanakammin kuin kantaväestö.

– Se on mielenkiintoinen ja samaan aikaan kurja luku. Nyt pitäisi miettiä, mitä sille voi tehdä. Olisi hyvä, että katsottaisiin osin kansallisuuksittain, esimerkiksi juuri yrittäjyyden osalta, että mitä voitaisiin tehdä juuri tämän ryhmän kohdalla, Stenman pohtii.

"Yrityksen perustaminen ei ole vaikeaa, mutta sen pyörittäminen..."

Sekä Stenman että Hussein kuitenkin tietävät, että somaliyhteisön keskuuteen on syntynyt myös epävirallista palvelu- ja vaihtotaloutta. Hussein kertoo tuntevansa esimerkiksi useampia somalinaisia, jotka käyvät kauppaa vaatteilla, lastenvaatteilla ja kodintekstiileillä. Kauppaa tehdään samaan tapaan kuin entisajan laukkuryssät, jotka kiersivät talolta talolle.

– Kun kysyy, miksi nainen ei perusta yritystä, niin hän sanoo, ettei riitä kielitaito ja ymmärrys Suomen byrokratiasta, Hussein kertoo.

Byrokratiaongelman myöntää myös työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja.

– Yrityksen perustaminen ei Suomessa ole hirveän vaikeata. Mutta sitten sen pyörittäminen – kaikki kirjanpito, verotus ja kaikki – vaatii omanlaistansa osaamista.

Hussein on kuitenkin vakuuttunut siitä, että muutos on syntymässä. Uusia yrittäjiä on tulossa ja hän tuntee heitä henkilökohtaisesti.

– Olen mukana kahdessa bisnesprosessissa, jossa somalitaustaiset nuoret ovat perustamassa yrityksiä. Yksi on somalialaisten ravintola, ihan kunnon ruokaravintola, toinen huonekalujen maahantuontia, Hussein toteaa.

– Se puolikas somaleista, joka kasvaa nyt kovaa vauhtia aikuiseksi, niin he tulevat tekemään sen, mitä Yhdysvalloissa ja Kanadassa jo tapahtuu. Heillä on enemmän ymmärrystä Suomesta ja sen byrokratiasta.

"Purin laukut vasta 9 vuoden jälkeen"

Vuonna 1994 Suomeen saapunut Hussein kertoo avoimesti, että hänen kotoutumisensa Suomeen alkoi oikeasti vuonna 2003, vasta yhdeksän vuotta Suomeen saapumisen jälkeen.

– 2000-luvun alkuun asti suurin osa somaleista, myös minä, ajattelin, että mä palaan kohta kotiin, eikä minun tarvitse tehdä täällä mitään. 2000-luvun alussa vasta purettiin laukut. Minä, Husu, purin laukut vasta 2003 Suomessa. Vaikka me olemme olleet täällä 25 vuotta, niin ensimmäiset 10–15 vuotta jengillä on ollut mielessä, että Somalia rauhoittuu ja me palaamme kohta sinne, Hussein sanoo.

Aika olisi voinut olla lyhempikin, hän pohtii, jos olonsa olisi tuntenut tervetulleeksi.

– Ettei siitä ole mitään haittaa, että täällä on yksi meikäläinen, joka työskentelee ja maksaa veroja, hän lisää.

1990-luvun alussa Suomen Pakolaisneuvonnassa työskennellyt Kristina Stenman muistaa lama-Suomen ilmapiirin hyvin.

– Silloin kun somalialaiset tulivat 25 vuotta sitten, se oli tavallaan shokki suomalaiselle yhteiskunnalle. Se keskustelu oli äärettömän kärjistynyttä ja rasistista silloin. Aika pian sen jälkeen kun oli somalialaisia turvapaikanhakijoita tullut, täältä lähti moni korkeasti koulutettu, koska ei ollut mitään työllistymismahdollisuuksia. Se oli tietysti sitä 1990-luvun syvintä lamaa silloin.

– Mutta se oli hyvin, hyvin vaikea tilanne ja tämä on yksi asia, joka on seurannut tätä somalialaisten ryhmää koko ajan. Tietysti se yhteisössäkin vaikuttaa, että jos hyvin koulutetutkaan eivät pääse töihin, niin se on tosi vaikea asia.

"On vaikea pitää Suomi sydämessä"

Somalit kokevat poikkeuksellisen paljon syrjintää. Esimerkiksi OSF:n Helsinki-raportissa todetaan, että somalit kokevat enemmän syrjintää kuin muslimit tai muut afrikkalaiset maahanmuuttajaryhmät. Syrjintä kohdistuu siis suoraan somaleihin. Tästä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio on Suomea huomauttanut. Vuoden 2013 raportissa todetaan, että "vaikka somaleita on asunut Suomessa jo noin 20 vuotta, he ovat yhä heikoiten integroitunut [maahanmuuttaja-] ryhmä". Vuoden 2012 maahanmuuttajabarometristä selviää, että 70 prosentilla somalitaustaisista ei ole yhtään suomalaista ystävää.

– Suomen somaleilla on Suomi sydämessä. Mutta on hirveän vaikea pitää sitä sydämessä, kun koko ajan joku haluaa ajaa meidät pois, Hussein tiivistää tuntonsa.

– Viimeisen 14 vuotta olen maksanut joka vuosi veroja. Ja joka vuosi olen maksanut mielelläni veroja. Siitäkin huolimatta saan edelleen paskaa palautetta. Jatkuvaa kiusantekoa, jatkuvaa häiriköintiä, hän lisää.

Hussein haluaa myös herätellä somaliyhteisöä pohtimaan, annetaanko syrjinnän edessä liian helposti periksi.

– Ei tuo Ylen työkään helposti tullut. Puolitoista vuotta jouduin todistelemaan, että olen hyvä ja pystyn tätä tehdä. Pitää olla sellainen asenne, että kyllä minä osaan. Helposti annetaan periksi rasismin ja ennakkoluulojen edessä. Ne ovat aina olleet olemassa ja tulevat olemaan. Mutta siinä pitää myös katsoa peiliin, että onko annettu periksi liian helposti.

Vaikka työmarkkinoille kiinnittyminen on ollut somalien kohdalla vaikeaa, se ei kerro koko totuutta somalien asemasta Suomessa. Tutkijat Päivi Pirkkalainen, Hanna Wass ja Marjukka Wrede katsovat Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tuoreessa analyysissään, että somalien tilanne Suomessa ei ole aivan niin lohduton kuin työttömyysluvuista ja syrjintäraporteista voisi tulkita.

Muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna somalit osallistuvat tutkijoiden mukaan selvästi enemmän järjestötoimintaan ja heidän äänestysaktiivisuutensa on korkeampi. Somalit ovat siis onnistuneet kiinnittymään suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan paremmin kuin moni muu maahanmuuttajaryhmä.

– Jos Suomessa ei olisi järjestöjä, niin meillä olisi vielä huonompi tilanne. Järjestöjen kautta somalit ovat päässeet mukaan ja niiden kautta on opittu paljon, Hussein yhtyy.

"Sen verran porvari olen, ettei voi vain nukkua ja rahat tulevat tilille"

Suomeen saapui viime vuonna yli 30 000 turvapaikanhakijaa ja poliitikot ovat esittäneet huolensa siitä, kuinka Suomeen jäävät saadaan kotoutettua mahdollisimman pian.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) arvioi helmikuun alkupuolella pitämässään tiedotustilaisuudessa, että paras tapa kotouttaa ja ehkäistä syrjintää, on saada maahanmuuttajat töihin.

Hussein painottaa myös, että työhön on päästävä nykyistä helpommin. Hän syyttää, että suomalainen järjestelmä pyrkii integroimaan maahanmuuttajia ensin sosiaalitukijärjestelmään ja vasta toissijaisesti työelämään.

– Nyt kun meillä on kaikenlaisia pakkolakeja, niin minä lisäisin vielä yhden pakkolain: että maahanmuuttajat, etenkin sellaiset aikuiset miehet, jotka tulevat Suomeen peruskoulupohjalta lähtisivät kielikurssien jälkeen ammattikouluun tai oppisopimuskoulutukseen, jossa voi olla kolme päivää töissä ja kaksi koulussa, Hussein ehdottaa.

Lisäksi hän kertoo olevansa "sen verran porvari", ettei hän näe ongelmaa siinä, että maahanmuuttajat voisivat työskennellä aluksi työehtosopimusten asettamaa ansiotasoa heikommalla palkalla.

– Ehdottomasti jengin pitäisi ansaita elantonsa työllä. Siinä mielessä olen porvari, etten usko tähän konseptiin, että kun nukkuu joka päivä kotona, niin silti rahat tulevat tilille. Sitä mun on hirveän vaikea hyväksyä Suomessa edelleen 20 vuoden jälkeen. Pakko olla porkkanaa ja keppiä, Hussein linjaa.

– Olen sitä mieltä, että perustulokokeilu on äärimmäisen tervetullut. Jos olisi perustuloa ja matalapalkkatyötä, niin kyllä se olisi tervetullutta. Kun 2000 euroa jostain työstä saa, niin se on hyvä. Porukka tulee maista, joissa palkka tai päivätulot ovat alle kolme dollaria. Sitten tullaan Suomeen, jossa voi saada 7,5 euroa tunnissa. Kyllä jengi varmasti työskentelee tällä summalla.

Sekä työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Stenman että Hussein toteavat kuitenkin, että työelämäuudistuksia tärkeämpää olisi asenteiden muuttaminen. Stenman katsoo, että somalien kokemuksista löytyy se opetus, että erilaisten palveluverkostojen tai valtiollisten toimenpiteiden kehittäminen ei auta, "jos ilmapiiri on sellainen, että nämä ihmiset eivät kuulu tänne".

– Minusta itsestäni tuntuu, että Suomen pitäisi nyt päättää, että jos ihmiset saavat luvan tänne tulla, niin silloin he kuuluvat tänne ja hoidetaan homma. Piste, Stenman painottaa.

Hussein toivoo asennemuutosta myös Suomen kotouttamisjärjestelmään. Sosiaalitukea enemmän maahanmuuttajille pitäisi hänen mukaansa tarjota koulutusta ja motivointia.

– Pitäisi pystyä luomaan sellainen "suomalainen unelma" ja näyttää onnistumisen tarinoita, eikä aina vain näyttää pelkästään niitä ongelmia. Se viesti välittyy kyllä uusiin tulijoihin, että jos täällä on 20 vuotta ollut, eikä vieläkään työllistynyt, niin miten minä työllistyisin, Hussein sanoo.

[Alaric]

Nyt on kyllä pojalla kovat puheet Somaleille sitten tietenkin raskaat ja pienipalkkaiset siivoustyöt, rakennustyöt yms. ovat sitä kusetusta. Pitäisi päästä pomon asemaan heti "oikealla palkalla".

Hussein painottaa Uudelle Suomelle, että kyse ei todellakaan ole laiskuudesta.

– Pistän Suomen kansalaisuuteni pantiksi. Jos löytyy työpaikka, josta maksetaan oikea palkka – ei mitään kusetusta – ja löytyy somaleita, jotka kieltäytyvät siitä, niin minä, Husu, annan kansalaisuuteni pois ja palaan Mogadishuun, Hussein vannoo.

[Gunnar Hymén]

minä mieluusti antaisin Husun kansalaisuuden samantien pois ja laittaisin kaverin takaisin somaliaan, täällä ei ulkomaalaisten "syö paskaa ja kuole" -kommentteja kaivata

[Uuno Nuivanen]

Hän katsoo, että somalien kokemuksista voidaan ottaa oppia ja uusien turvapaikanhakijoiden kotouttamista voidaan nopeuttaa selvästi.

Minä katson, että somaleista saaduista kokemuksista voidaan ottaa oppia ja uusien turvapaikanhakijoiden vastaanottamista täytyy vähentää selvästi.

[Tapza]

Ei siellä Mogadishussa vissiin sitten mitenkään vaarallista ole kun sinne paluu noin kevyesti heitetään vedon pantiksi. Mitä jos Husu palaisi ihan ilman vetoakin, kertoisi vaan suoraan paljonko pitäisi antaa lähtörahaa. Osallistuisin pottiin heti.

[Eino P. Keravalta]

Hussein painottaa Uudelle Suomelle, että kyse ei todellakaan ole laiskuudesta.

Mistä Kissanpää tämän on tietävinään?

Miten on mahdollista, ettei somaleissa ole laisinkaan laiskoja, kun niitä on varmaan kaikissa kansoissa, suomalaisissakin suuret määrät?

[Tapza]

Miten on mahdollista, ettei somaleissa ole laisinkaan laiskoja, kun niitä on varmaan kaikissa kansoissa, suomalaisissakin suuret määrät?

Jos ne ei ookkaan laiskoja mutta Suomessa on vaan liian vähän tarjolla kouluttamattomuutta vastaavaa työtä.

[Eino P. Keravalta]

Miten on mahdollista, ettei somaleissa ole laisinkaan laiskoja, kun niitä on varmaan kaikissa kansoissa, suomalaisissakin suuret määrät?

Jos ne ei ookkaan laiskoja mutta Suomessa on vaan liian vähän tarjolla kouluttamattomuutta vastaavaa työtä.

Työkkärissä on valitettavan vähän klaanipäällikön paikkoja.

[Micke90]

Toive paluusta kotimaahan, mutta suomalaista taikaseinää ei ole ulotettu vielä sinne saakka?

[Kapseli]

Myös pokerissa bluffataan niin, että lyödään kaikki pöytään toivoen, että vastapeluri säikähtää luulemaan aloittajan kortteja niiden oikeaa arvoa paremmaksi. HUSU on All-In. Mutta nuo kortit on kyllä helppo maksaa ja katsoa. 

[Golimar]

Käsittääkseni somalit ovat kaikkein vähätöisin ja eniten sikiävä etninen ryhmä Suomessa. Somalien määrä Suomessa on noin kaksinkertaistunut aina kymmenessä vuodessa ja jos tahti jatkuu samana niin 100 vuoden kuluttua Suomessa on noin 16 miljoonaa somalia.

http://aiheet.domnik.net/ai-2014/08/somalit-tyollisyys

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit#Somalien_diaspora

http://www.populstat.info/Africa/somaliac.htm

[Aukusti Jylhä]

Eli työhaluttoman somalin kun näytän, niin sitten Husu poistuu keskuudestamme rakentamaan uutta Somaliaa?

Tuossa noita somalimammoja pihoilla pyörii. Eivät todellakaan ole mihinkään työhön menossa koskaan. Lapsia on huimat määrät. Ja vaikka mammat ovat päivät kotona, joko pienemmän kanssa, tai viimeisillään, niin kekarat kyllä roudataan aina päivähoitoon. Yhden mamman piti alottaa koulu, mutta ei sitten alottanutkaan. Ikähaitari on 20-60vee.

En jaksaisi alkaa kuvaamaan, joten jos Husu sanaa uskoisi?

Somalit ovat, paitsi erittäin haitallisia, niin myös täysin hyödyttömiä yhteiskunnallemme. Husu ekana.

[Arkipiispa]

Husu on jo pitkään ajanut tunnetun sloganinsa "syö paskaa ja kuole" lisäksi toista periaatetta jota hän jälleen ahkerasti toteuttaa YLE:llä.

YLE:n motto: "Lue paskaa ja maksa." 

[Eisernes Kreuz]

Somalit eivät missään ole onnistuneet kunnolla sopeutumaan uuteen kotimaahansa. Tai ovat, jos onnistuneena sopeutumisena pidetään mahdollisimman tehokasta sosiaaliturvajärjestelmän hyväksikäyttöä.

Voi vapaasti valita ihan minkä tahansa länsimaan, johon somaleita on viimeisen neljännesvuosisadan aikana muuttanut runsain joukoin, ja katsoa työttömyystilastoja. Jopa Yhdysvalloissa, joka ei ole tunnettu anteliaasta sosiaaliturvastaan, somalit ovat integroituneet yhteiskuntaan harvinaisen heikosti.

Ikäviä vihafaktoja nämä tällaiset.

[Alaric]

Käsittääkseni somalit ovat kaikkein vähätöisin ja eniten sikiävä etninen ryhmä Suomessa. Somalien määrä Suomessa on noin kaksinkertaistunut aina kymmenessä vuodessa ja jos tahti jatkuu samana niin 100 vuoden kuluttua Suomessa on noin 16 miljoonaa somalia.

http://aiheet.domnik.net/ai-2014/08/somalit-tyollisyys

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit#Somalien_diaspora

http://www.populstat.info/Africa/somaliac.htm

Ah, Suomella on siis sittenkin kaikista synkistä ennusteista huolimatta edessään valoisa tulevaisuus. Miettikää sitä innovatiivisuuden, ahkeruuden, järjestötoiminnan ja yritteliäisyyden pirskahtelevaa ilmapiiriä, jonka 16 miljoonaa somalia saavat täällä aikaan. Ei enää suomen kieltä, integroitumisvaikeuksia, ennakkoluuloja, byrokratiaa tai syrjintää, kun kurjat rasistiset pottunokat käsittämättömine kulttuureineen on vihdoinkin saatu syrjäytettyä ja hävitettyä.

[Tapza]

Työkkärissä on valitettavan vähän klaanipäällikön paikkoja.

Eikös pkseudulle puuhailla tietulleja. Somaleillahan on jo pitkät perinteet "tarkastuspisteiden" perustamisessa pitkin Somaliaa joiden kautta kulkevilta veloitetaan maksu sekä kulkemisesta että siitä hengissä säilymisestä. Selkeästi osaaville tietullien kerääjille olisi kysyntä.

[Timo Rainela]

Muutkin legendat vilahtelevat.

Husu: – Olen mukana kahdessa bisnesprosessissa, jossa somalitaustaiset nuoret ovat perustamassa yrityksiä. Yksi on somalialaisten ravintola, ihan kunnon ruokaravintola, toinen huonekalujen maahantuontia, Hussein toteaa.

Soffat ja Sambusa, kyllä lähtee.
Romaniassa koulutettuja lääkäreitä odotellessa.

[Faidros.]

Somalit eivät missään ole onnistuneet kunnolla sopeutumaan uuteen kotimaahansa. .

Eivät ne ole sopeutuneet vanhaankaan kotimaahansa, eivätkä sopeudu.

[Toni R Jyväskylästä]

Vuonna 1994 Suomeen saapunut Hussein...

– Viimeisen 14 vuotta olen maksanut joka vuosi veroja.

15-vuotiaana tuli sompanssi Suomeen ja jo 26-vuotiaana alkoi maksaa veroja. On se kova.

[Uuno Nuivanen]

huonekalujen maahantuontia

Syyrian sohvatuotanto lienee keskeytynyt, mistä nyt suuripersheisille somalimammoille kelvolliset istuinhuonekalut? 

[Roope]

Suomen kieli, talouslamat, byrokratia, syrjintä, ikä ja toive paluusta kotimaahan. Näitä syitä toimittaja-poliitikko Abdirahim "Husu" Hussein ja työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman luettelevat sille, miksi useampi Suomen somaleista on työtön kuin työelämässä.

Husun ja Stenmanin luettelemat syyt eivät oikein täsmää tutkimuksissa esille tulleisiin syihin. Silmiinpistävää onkin, että he mainitsevat somalityönhakijoiden omista ominaisuuksista johtuviksi työttömyyden syiksi vain iän ja "toiveen paluusta kotimaahan". Tutkimuksissa työttömyyserojen tärkeimmiksi syiksi esitetään kielitaitoa, koulutusta, työkokemusta, kontaktiverkostoa ja vasta sen jälkeen syrjintää, joka selittää vain pienen osan työttömyyseroista.

Open Society Foundation (OSF) vuonna 2013 julkaistussa laajassa tutkimuksessa ilmeni, että tilanne on yhtä heikko myös Norjan Oslossa ja Ruotsin Malmössä.

– Nimenomaan Pohjoismaissa, mutta sitten esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Pohjoismaiden somaleita verrattaessa tilanne on hyvin erilainen, Hussein toteaa.

Tämä on totta.

Tämä ei ole totta. Somalien työllisyystilanne on Pohjois-Amerikassa parempi verrattuna Pohjoismaihin, mutta se on surkea verrattuna muihin ryhmiin Pohjois-Amerikassa.

Vuonna 2010 ruotsalainen delegaatio vieraili Minneapolisissa tarkastamassa, kuinka osavaltio on onnistunut siinä, missä Pohjoismaissa on epäonnistuttu.

– Yritteliäisyys on kirjoitettu DNA:hamme. Aina seitsemännestä vuosisadasta saakka somalit ovat käyneet kauppaa ulkomaailman kanssa. He tietävät, kuinka tuoda esille taitonsa, kertoi tuolloin tulkkausyrittäjä Osman Sahardeed Star Tribune -lehdelle. Hänen Surad Interpreting -yrityksensä on yhä toiminnassa.

Minnesota ei ole "onnistunut", eikä yritteliäisyyttä ole kirjoitettu erityisesti somalien DNA:han, kuten sekä Pohjoismaiden että Pohjois-Amerikan tilastoista näkyy.

Suomessa somalitaustaisia yrittäjiä on hyvin vähän. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomessa oli 37 somalinkielistä yrittäjää. Se on poikkeuksellinen luku, sillä maahanmuuttajat perustavat yrityksiä yleisesti hanakammin kuin kantaväestö.

– Se on mielenkiintoinen ja samaan aikaan kurja luku. Nyt pitäisi miettiä, mitä sille voi tehdä. Olisi hyvä, että katsottaisiin osin kansallisuuksittain, esimerkiksi juuri yrittäjyyden osalta, että mitä voitaisiin tehdä juuri tämän ryhmän kohdalla, Stenman pohtii.

Se todellakin on mielenkiintoinen ja samaan aikaan kurja luku. Miksi juuri tämän yhden etnisen ryhmän kohdalla kaikki mittarit ovat niin pitkälle punaisella?

Sekä Stenman että Hussein kuitenkin tietävät, että somaliyhteisön keskuuteen on syntynyt myös epävirallista palvelu- ja vaihtotaloutta. Hussein kertoo tuntevansa esimerkiksi useampia somalinaisia, jotka käyvät kauppaa vaatteilla, lastenvaatteilla ja kodintekstiileillä. Kauppaa tehdään samaan tapaan kuin entisajan laukkuryssät, jotka kiersivät talolta talolle.

– Kun kysyy, miksi nainen ei perusta yritystä, niin hän sanoo, ettei riitä kielitaito ja ymmärrys Suomen byrokratiasta, Hussein kertoo.

Toisin sanoen somaliyhteisön keskuuteen on syntynyt/siirretty verojen maksua välttelevä kulttuuri, koska "kielitaito ja ymmärrys Suomen byrokratiasta". Husu ymmärtää.

Minä, Husu, purin laukut vasta 2003 Suomessa. Vaikka me olemme olleet täällä 25 vuotta, niin ensimmäiset 10–15 vuotta jengillä on ollut mielessä, että Somalia rauhoittuu ja me palaamme kohta sinne, Hussein sanoo.

Aika olisi voinut olla lyhempikin, hän pohtii, jos olonsa olisi tuntenut tervetulleeksi.

– Ettei siitä ole mitään haittaa, että täällä on yksi meikäläinen, joka työskentelee ja maksaa veroja, hän lisää.

Eihän se, mutta kun teitä oli ja on edelleen tuhansia, jotka eivät työskentele eivätkä maksa veroja, eivätkä myöskään palaa Somaliaan, vaikka se on turvallista.

Husu itse käy nyttemmin töissä ja maksaa veroja, mutta valitettavasti työ on veronmaksajien kustantamaa, kantaväestölle hyödytöntä etnospesifistä puuhastelua.

Somalit kokevat poikkeuksellisen paljon syrjintää. Esimerkiksi OSF:n Helsinki-raportissa todetaan, että somalit kokevat enemmän syrjintää kuin muslimit tai muut afrikkalaiset maahanmuuttajaryhmät. Syrjintä kohdistuu siis suoraan somaleihin. Tästä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio on Suomea huomauttanut. Vuoden 2013 raportissa todetaan, että "vaikka somaleita on asunut Suomessa jo noin 20 vuotta, he ovat yhä heikoiten integroitunut [maahanmuuttaja-] ryhmä". Vuoden 2012 maahanmuuttajabarometristä selviää, että 70 prosentilla somalitaustaisista ei ole yhtään suomalaista ystävää.

Nimenomaan somalit kokevat eli sanovat kokevansa erityisen paljon syrjintää. Miksi juuri somalius johtaisi syrjintään, ei siis esimerkiksi ihonväri tai afrikkalaisuus? Syrjintää yksinkertaisempi vastaus on somalien kulttuuri ja käsitys itsestä uhrina. Afrikassahan somalit pitävät itseään korostetusti kaikkia muita parempana kansana, joten erinomaisten ihmisten kurja asema Suomessa ei voi johtua muusta kuin syrjinnästä.

– Suomen somaleilla on Suomi sydämessä. Mutta on hirveän vaikea pitää sitä sydämessä, kun koko ajan joku haluaa ajaa meidät pois, Hussein tiivistää tuntonsa.

– Viimeisen 14 vuotta olen maksanut joka vuosi veroja. Ja joka vuosi olen maksanut mielelläni veroja. Siitäkin huolimatta saan edelleen paskaa palautetta. Jatkuvaa kiusantekoa, jatkuvaa häiriköintiä, hän lisää.

Jos ei halua kielteistä palautetta, ei varmaankaan kannata esimerkiksi puolustella televisiossa ääri-islamistisaarnaajaa, kuten Husu teki.

Hussein haluaa myös herätellä somaliyhteisöä pohtimaan, annetaanko syrjinnän edessä liian helposti periksi.

– Ei tuo Ylen työkään helposti tullut. Puolitoista vuotta jouduin todistelemaan, että olen hyvä ja pystyn tätä tehdä. Pitää olla sellainen asenne, että kyllä minä osaan. Helposti annetaan periksi rasismin ja ennakkoluulojen edessä. Ne ovat aina olleet olemassa ja tulevat olemaan. Mutta siinä pitää myös katsoa peiliin, että onko annettu periksi liian helposti.

Ylen viime aikojen toimittajavalinnoilla on tehty lopullisen selväksi, että rekrytoinnin tärkein ja ainoa kriteeri on ollut täyttää vähemmistökiintiöt. Ei kai kukaan usko, että esimerkiksi Husu ja Rakel Liekki olivat oikeasti samalla viivalla pätevien toimittajien kanssa?

Muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna somalit osallistuvat tutkijoiden mukaan selvästi enemmän järjestötoimintaan ja heidän äänestysaktiivisuutensa on korkeampi. Somalit ovat siis onnistuneet kiinnittymään suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan paremmin kuin moni muu maahanmuuttajaryhmä.

– Jos Suomessa ei olisi järjestöjä, niin meillä olisi vielä huonompi tilanne. Järjestöjen kautta somalit ovat päässeet mukaan ja niiden kautta on opittu paljon, Hussein yhtyy.

Somalijärjestöjä on 80 (vai jo enemmän?), koska järjestöjen kautta saa vaivatta julkista rahaa. Järjestöjen perustamisessa on oma byrokratiansa, vähän niin kuin edellä mainittujen yritysten perustamisessa, mutta onneksi pakolaisjärjestöt auttavat pitämällä erityisiä kursseja uusien järjestöjen perustamisesta ja rahoituksen järjestämisestä.

Sekä työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Stenman että Hussein toteavat kuitenkin, että työelämäuudistuksia tärkeämpää olisi asenteiden muuttaminen. Stenman katsoo, että somalien kokemuksista löytyy se opetus, että erilaisten palveluverkostojen tai valtiollisten toimenpiteiden kehittäminen ei auta, "jos ilmapiiri on sellainen, että nämä ihmiset eivät kuulu tänne".

– Minusta itsestäni tuntuu, että Suomen pitäisi nyt päättää, että jos ihmiset saavat luvan tänne tulla, niin silloin he kuuluvat tänne ja hoidetaan homma. Piste, Stenman painottaa.

Suomen pitäisi päättää, että tänne ei enää tulla, koska kun tänne tullaan, tänne myös jäädään. Edelleen Suomeen tulee somaleja ja liki 100 prosenttia heistä saa oleskeluluvan jo ennen valituskierroksia, vaikka Somaliassa ja sen lähimaissa on turvallisia alueita. Järjestelmä on järjetön, ja se pitää saada nurin.

[kriittinen_ajattelija]

Somalit eivät missään ole onnistuneet kunnolla sopeutumaan uuteen kotimaahansa. Tai ovat, jos onnistuneena sopeutumisena pidetään mahdollisimman tehokasta sosiaaliturvajärjestelmän hyväksikäyttöä.

Voi vapaasti valita ihan minkä tahansa länsimaan, johon somaleita on viimeisen neljännesvuosisadan aikana muuttanut runsain joukoin, ja katsoa työttömyystilastoja. Jopa Yhdysvalloissa, joka ei ole tunnettu anteliaasta sosiaaliturvastaan, somalit ovat integroituneet yhteiskuntaan harvinaisen heikosti.

Ikäviä vihafaktoja nämä tällaiset.

Muualla Afrikassa mm. Etelä-Afrikassa somalit pärjää paremmin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Somalis_in_South_Africa

Nähdäkseni vika on suomalaisissa, IQ 70 somalien on vaikea pärjätä kilpailuissa IQ 100 suomalaisille, joten he helposti syrjäytyy. Vähän niinkuin jos suomalaisten pitäisi muuttaa johonkin Japaniin ja vaatimukset olisi korkealla ja kilpailu kovaa, niin suomalaiset saattaisi syrjäytyä ja ajautua alkoholisteiksi.

[Micke90]

15-vuotiaana tuli sompanssi Suomeen ja jo 26-vuotiaana alkoi maksaa veroja. On se kova.

Veroja palkasta, jonka maksaa.... Suomalainen veronmaksaja. 

[Titus]

Tuosta työllistyneiden joukosta joku voisi erottaa julkisen ja yksityisen sektorin työssäolevat somput.
Taitaa suurin osa "yrittäjäsomaleista" olla julkisen sektorin palveluksessa kääntäjinä tai "asianajajina".

Tähän se lista niistä mokukoordinaattorinimikkeistä...

Jännää, että esim suomalainen työtön on luuseripaska, mutta
työtön somppu marttyyrin tasolle heittäytyvä yhteiskunnan uhri.

Niin ja kun tämän husu luet, niin syö sitä paskaa, että olisit edes jonkun aikaa hiljaa

[Uuno Nuivanen]

Aina seitsemännestä vuosisadasta saakka somalit ovat käyneet kauppaa ulkomaailman kanssa.

Juu. Lähinnä orjakauppaa, myöhempinä aikoina myös ase- ja huumekauppaa.

[Eisernes Kreuz]

Tuosta työllistyneiden joukosta joku voisi erottaa julkisen ja yksityisen sektorin työssäolevat somput.
Taitaa suurin osa "yrittäjäsomaleista" olla julkisen sektorin palveluksessa kääntäjinä tai "asianajajina".

Husukin on Ylellä töissä. Tuskin olisi, jos tausta ei olisi sillai sopiva.

[Faidros.]

Vuonna 1994 Suomeen saapunut Hussein...

– Viimeisen 14 vuotta olen maksanut joka vuosi veroja.

15-vuotiaana tuli sompanssi Suomeen ja jo 26-vuotiaana alkoi maksaa veroja. On se kova.

Varsinkin kun Husun palkka maksetaan verovaroista.

[Titus]

Kauppiaskansaa satojen vuosien takaa...

MITÄHÄN OLI VIENTIARTIKKELEINA NAAPURIALUEIDEN ORJIEN LISÄKSI ?

[Uuno Nuivanen]

Vuonna 1994 Suomeen saapunut Hussein...

– Viimeisen 14 vuotta olen maksanut joka vuosi veroja.

15-vuotiaana tuli sompanssi Suomeen ja jo 26-vuotiaana alkoi maksaa veroja. On se kova.

Varsinkin kun Husun palkka maksetaan verovaroista.

Suomi on vihdoin keksinyt ikiliikkujan, ehdotan kansallista Nobelin palkintoa.

[Titus]

Aina seitsemännestä vuosisadasta saakka somalit ovat käyneet kauppaa ulkomaailman kanssa.

Juu. Lähinnä orjakauppaa, myöhempinä aikoina myös ase- ja huumekauppaa.

nykyään myös merirosvousta koska kalavedet pilalla kansainvälisten yritysten takia... tai jotain