2009-08-25 HS:Länsi-Afrikasta tulevilla amk-opiskelijoilla vääriä todistuksia

[mietiskelijä]

Tai siis, tottakai pitää Suomalaisella olla oikeus mennä ulkomaille töihin, mutta koulutusjärjestelmää pitäis kehittää rankalla kädellä, niin, että koulutetaan Suomen TARPEEN mukaan. Mutta jokainen, joka koulutetaan esimerkiksi korkeakoulussa täällä ja muuttaa heti valmistuttuaan ulkomaille, tulee kyllä kalliiksi meidän yhteiskunnallemme ja koska ainakin itse tiedän heti monta näin tehnyttä, mielestäni se on epäkohta ja tulee veronmaksajille hyvin kalliiksi. Siinä mielessä kouluttaminen pitäisi olla enempi oppisopimuspohjaista tai yhteistyössä yritysten kanssa, että opiskelijoilla olisi suurinpiirtein paikka katsottuna, minne ovat menossa töihin tms. Tiedän esimerkiksi omalla opintoalallani yritysketjun, joka on ollut kiinnostunut ostamaan AMK:lta koulutusta omille valitsemilleen hakijoille. Mikäs sen parempi. Itse olisin ainakin ikionnellinen, kun työ olisi tiedossa valmiiksi ja koulutuksen maksaisi yritys, joka sitä haluaisi.

[KTM]

Ulkomaisten opiskelijoiden oleskelulupaongelmat ratkaistava

Opetusministeriön vuosien 2003 - 2008 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän 12 000:ksi vuoteen 2008 mennessä. Tämä tarkoittaa ulkomaisten opiskelijoiden määrän kaksinkertaistamista. Määrän kasvun uskotaan vaikuttavan positiivisesti suomalaisen koulutuksen kilpailukykyyn. Luonnoksessa todetaan myös, että Suomen hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät muun ohella maahanmuuttopolitiikan ja koulutuspolitiikan yhteyden vahvistamista.

http://www.uta.fi/ajankohtaista2/yliopistouutiset/0903/1709c.html

Niin, miksi oleskelulupaongelmat oppilaitoksia vaivaavat, kun esim. muista EU maista tulevat opiskelijat eivät sellaista edes tarvitsisi.

Luin tänään opetusministeriön ehdotelman uusiksi yliopistojen, sekä niiden tiedekuntien ja oppiaineiden arviointikriteereiksi. Luonnollisesti yksi lisäpisteitä tuova arviointikriteeri oli "ulkomaalaisten opiskelijoiden suhteellinen osuus". Eli mitä enempi haalitaan ulkolaisia, sen parempi. Tietysti määrä on tärkeämpää kuin laatu.

Vesa Keskisen sanoin, "sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan", tässä tapauksessa sieltä otetaan mistä helpoimmalla saadaan, eli afrikasta.

[N]

Tää koulutussektori on päässyt pullahtamaan vähän liian isoksi tässä maassa. Se on ollut ikään kuin maahanmuuton asemassa noin taloudellisesti: Rahaa on tullut aina taikaseinästä.
Ja mitä siitä seuraakaan, kun yhdistetään nämä kaksi syöpää toisiinsa? Nii-in, just tätä!

Ajatelkaa, mikä moraalin rappio meitä onkaan kohdannut! Ja juuri nyt isoin asia maassa on erään pullohartiaisen vinkuheinän blogin kaksi lausetta... Sanoisin, että erittäin hienoa, Suomi!

Ongelma ei ole niinkään se, että Suomessa on laajalti toimiva koululaitos, vaan se, että se on ilmainen. Tietenkin kansalaisille pitäisi tarjota koulutusta nykyisellä pohjalla, mutta ulkomaalaisille maksua vastaan. Mikäli koulutuksesta saataisiin aikaiseksi ns. vientituote, niin se korvaisi jonkinverran metsäteollisuuden ja muiden alojen huonoa tilannetta.

Nykyisin vain olemme sellainen ilmainen koulutuksen lähde kaikille muille, missä ei juurikaan ole mitään järkeä, mikäli ulkomaalaiset opiskelijat eivät jää Suomeen koulutuksen jälkeen.

[skrabb]

Uusi vaatimus kielitodistuksesta vähensi amk- kelpoisia hakijoita
Virallisten kielitodistusten väärennöksiä on jo löytynyt
Kristiina Markkanen

helsingin sanomat 

Virallisten kansainvälisten kielitodistusten vaatiminen ammattikorkeakouluihin pyrkiviltä EU:n ulkopuolisilta opiskelijoilta romahdutti tänä keväänä hakukelpoisten hakijoiden määrän.

Joistakin Afrikan maista hakeneiden joukossa hakukelpoisten eli pääsykokeiden osallistumiskriteerit täyttävien hakijoiden määrä putosi jopa kolmannekseen edellisvuodesta.

Syyksi koulut ja opetushallitus epäilevät tiedon puutetta. Jos uudistus ei ole ollut kaikkien hakijoiden tiedossa, kielitodistuksia ei ole välttämättä ehditty hankkia ajoissa.

EU- ja Eta-alueen ulkopuolisista maista hakevilta vaadittavat TOEFL- ja IELTS-kokeet ovat myös kalliita. Niihin pääsyyn saattaa joutua jonottamaan useita kuukausia.

Soittokierros suurimpiin ammattikorkeakouluihin paljasti, että hakukelpoisten hakijoiden määrä on romahtanut lähes joka koulussa.

Koulujen mukaan kyse ei ole välttämättä kuitenkaan siitä, että hakijoiden kielitaito ei riittäisi valintakokeen läpäisyyn, vaikka siitäkin voi joissakin tapauksissa olla kyse.

Myös "virallisten" kielitodistusten väärennöksiä on hakijoiden papereista jo löytynyt, kertoo helsinkiläisen Metropolia-ammattikorkeakoulun vieraskielisten linjojen suunnittelija Susanna Nupponen.

Nupponen painottaa, että virallisten kielitodistusten vaatiminen on siksi jo todettu ehdottoman hyväksi asiaksi.

Aiemmin kielitaidon testaamisessa ei ole noudatettu kansallista tai kansainvälistä linjaa.

Projektipäällikkö Annika Grönholm Opetushallituksesta kertoo, että ammattikorkeakouluissa on tänä vuonna tosissaan panostettu myös hakupapereita käsittelevien ammattitaidon kartuttamiseen, jotta väärennetyt opintodistukset tai henkilöpaperit opittaisiin tunnistamaan.

Viimeksi keväällä koulujen hakutoimistojen työntekijät saivat muun muassa rajavartiostolta oppia väärennettyjen asiakirjojen tunnistamiseen.

"Todella hienosti tehtyjä väärennöksiä on liikkeellä", Grönholm sanoo.

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina Hämeen ammattikorkeakoulusta, jossa neljä tekniikan alan englanninkielistä linjaa jäi kevään yhteishaussa lähes ilman opiskelijoita.

Koulu järjesti lisähaun ja löysi 130 hakukelpoista opiskelijaa Ghanassa itse järjestämässään valintakokeessa. Ulkoministeriö epäilee, että opiskelijavalinnassa olisi ollut puutteita.

Lisää aiheesta:
Opetuksen taso toi Suomeen

http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli/Uusi+vaatimus+kielitodistuksesta+v%C3%A4hensi+amk-+kelpoisia+hakijoita/1135248805831

Opetuksen taso toi Suomeen
Venla Pystynen

helsingin sanomat

Tietotekniikkaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulun englanninkielisellä linjalla opiskelevat Adebowale Lawal (vas.) ja Benjam Shiberu ovat läpäisseet virallisen TOEFL-kielikokeen.

Suomalaisten opinahjojen suosio afrikkalaisnuorten keskuudessa ei hämmästytä Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa tietotekniikkaa opiskelevia etiopialaista Benjam Shiberua, 27, ja nigerialaista Adebowale Lawalia, 24.

"Kaikkien [afrikkalaisten] unelma on opiskella läntisessä maailmassa. Opetuksen taso on täällä parempi", Lawal sanoo.

Molemmat opiskelivat yliopistossa omassa kotimaassaan, mutta kunnianhimo ja halu nähdä maailmaa houkuttelivat heidät vieraalle maankamaralle. Heidän päätökseensä saapua Suomeen vaikutti myös ilmainen opetus – ja jo aiemmin maahan opiskelemaan tulleet maanmiehet.

"Tieto hyvistä opiskelumahdollisuuksista liikkuu nopeasti", Shiberu kertoo. Nyt hänkin on saanut seuraajia: jo 22 miehen vanhaa lukiotoveria Addis Abebasta opiskelee Suomessa.

Shiberu ei aio palata kotimaahansa opintonsa suoritettuaan. Nyt hän työskentelee kirjojen pänttäämisen ohella autovuokraamossa, mutta uskoo saavansa tulevaisuudessa töitä omalta alaltaan. Pesti ohjelmoijana siintää unelmissa.

"Viisi vuotta sitten oli todella vaikeaa saada edes siivoojan työtä. Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet", Shiberu sanoo.

Mies uskoo työnsaantinsa helpottuvan myös sen myötä, kun omiin suhdeverkostoihin kuuluvat ihmiset nousevat yhteiskunnan rappusia ylöspäin.

"Aina joku ystävä työskentelee jossain ja voi suositella eteenpäin."

Myös Lawal haluaisi jäädä opiskelujen jälkeen Suomeen. Hän on kuitenkin ystäväänsä epävarmempi työmahdollisuuksistaan.

Lawal kertoo silti torjuneensa taannoisen mahdollisuuden muuttaa Iso-Britanniaan.

"Siellä on liikaa ihmisiä", mies virnistää – ja kuulostaa varsin suomalaiselta.

http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli/Opetuksen+taso+toi+Suomeen/1135248805824

[Juuso]

Aloitin opiskelun HAMKissa vuonna 2006 kansainvälisessä koulutusohelmassa. Silloin ryhmässä oli muutama afrikkalainen opiskelija, mutta suurin osa ulkomaalaisopiskelijoista oli Kiinasta.

Vuonna 2007 oli samantapainen jakauma; Muutama opiskelija Afrikasta ja muut muualta päin maailmaa.

Vuosi 2008 muuttikin kaiken totaalisesti. Olin suoraan sanoen ällikällä lyöty afrikkalaisten opiskelijoiden määrästä. Toinen saman yksikön koulutusohjelma kylläkin muuttui kansainväliseksi samana vuonna, mutta se ei yksinään riitä selittämään tuota räjähdysmäistä kasvua.

Olin pigmenttisävytteisten kanssa samaan aikaan yhdellä valinnaisella kurssilla ja ikäväkseni minun on todettava, että ongelmia ilmeni. Esimerkiksi kokeissa tietyt henkilöt toistuvasti lunttasivat ja supattelivat keskenään. Heidän todistustensa alkuperästä minulla ei ole tietoa, joten syyttömyysolettaman vuoksi oletan, että kaikkien paperit ovat aitoja. Tästä huolimatta minusta näyttää siltä, että siellä, mistä he tulevat, koulussa on ollut aivan erilaiset pelisäännöt (tai ei pelisääntöjä lainkaan). Lisäksi täkäläiset "pelisäännöt" eivät ainakaan vielä ensimmäisen vuoden aikana olleet oikein iskostuneet kaaliin.

Kohta on taas uusi lukuvuosi alkamassa. Saa nähdä, tuleeko enää yhtäkään kalpeanaamaa käytävällä vastaan...

[cgm]

Aloitin opiskelun HAMKissa vuonna 2006 kansainvälisessä koulutusohelmassa. Silloin ryhmässä oli muutama afrikkalainen opiskelija, mutta suurin osa ulkomaalaisopiskelijoista oli Kiinasta.

Vuonna 2007 oli samantapainen jakauma; Muutama opiskelija Afrikasta ja muut muualta päin maailmaa.

Vuosi 2008 muuttikin kaiken totaalisesti. Olin suoraan sanoen ällikällä lyöty afrikkalaisten opiskelijoiden määrästä. Toinen saman yksikön koulutusohjelma kylläkin muuttui kansainväliseksi samana vuonna, mutta se ei yksinään riitä selittämään tuota räjähdysmäistä kasvua.

Olin pigmenttisävytteisten kanssa samaan aikaan yhdellä valinnaisella kurssilla ja ikäväkseni minun on todettava, että ongelmia ilmeni. Esimerkiksi kokeissa tietyt henkilöt toistuvasti lunttasivat ja supattelivat keskenään. Heidän todistustensa alkuperästä minulla ei ole tietoa, joten syyttömyysolettaman vuoksi oletan, että kaikkien paperit ovat aitoja. Tästä huolimatta minusta näyttää siltä, että siellä, mistä he tulevat, koulussa on ollut aivan erilaiset pelisäännöt (tai ei pelisääntöjä lainkaan). Lisäksi täkäläiset "pelisäännöt" eivät ainakaan vielä ensimmäisen vuoden aikana olleet oikein iskostuneet kaaliin.

Kohta on taas uusi lukuvuosi alkamassa. Saa nähdä, tuleeko enää yhtäkään kalpeanaamaa käytävällä vastaan...

Vastaavan muutoksen näin myös EVTEKissä (nyk. Metropolia). Kun aloitin 2004 niin luokkani (kansainvälinen ohjelma) oli hyvinkin monimuotoinen, eli porukkaa oli tasaisesti Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Vuoden 2008 luokassa taas ei näkynyt mitään merkkiä vastaavasta, eli lähes kaikki olivat afrikkalaisia. Luokkien ohi kulkiessa ei voinut olla huomaamatta että luokissa keskusteltiin kovaan ääneen opetuksen päälle, tai ei muuten vaan kiinnitetty mitään huomiota opettajaan/opetukseen.

En usko että edes kolmasosa uusista vuosikursseista onnistuu valmistumaan, kun motivoituneemmilla ja kunnon perustutkinnon (suomalainen lukio) käyneidenkin keskeytysprosentti on suuri.

[Tommi Korhonen]

Tottakai he valmistuvat, koulu kyllä hoitaa sen.
Tätä tapahtuu myös han-suomalaisten kanssa kun sisäänotto on tarpeeksi iso, niin valmistuvia täytyy saada ja rimaa lasketaan. Näin tämän sukelluksen Tampereen Teknillisellä Korkeakoululla vuosina 1990-2000: ihan normaaleista fiksuista han-suomalaisista koostuva porukka kasvoi liikaa joten taso ei enää Suomen kokoisessa maassa pysynyt samana ja kursseja piti radikaalisti helpottaa. Matematiikka 80-luvulla ja nyt ei ole enää ollenkaan samalla tasolla.
TTKK:lla (nyk TiTitYy) ei etnisyys ollut tuossa tekijänä, vaan vain Suomen mittakaavassa liian runsas sisäänotto. Etnisyys siellä näkyi lähinnä kiinalaisina jatko-opiskelijoina.


Mutta mitä tällainen massamuutto tarkoittaa jatkossa suomalaiselle osaamiselle? Onko meidän tuleva moniosaajakantamme siis näitä afrikkalaistaustaisia, vai muuttavatko he takaisin kotimaihinsa tai muualle Länsi-Eurooppaan?

Sinänsä jos he saavat täältä OPETUSTA (ja oppivat) ja edes jonkinlaisen näkemyksen toimivasta yhteiskunnasta (vaikka eivät ehkä usko siihen ihan täysin), niin tämä lienee parasta kehitysapua mitä sinnepäin voidaan antaa. Eli en ole täysin vastaan niitä tapauksia jotka suostuvat oikeasti opiskelemaan ja jotka eivät tule vain hyötymään.

Olen kuitenkin pääosin jonkun aiemman kirjoittajan linjoilla: MIKSI? Miksi meidän pitää ottaa vastuu koko muusta maailmasta? Otetaan ulkomaalaisia koulutukseen siinä tapauksessa jos se on Suomen TARVE ja sitä ei pystytä omien kansalaisia huomioiden tyydyttämään. Plus jonkin verran yleistä kansainvälistä opiskelijavaihtoa, ei mitään täysiä etnoluokkia.
On täysin absurdi olettama että Suomessa pystyttäisiin vapaasti ottamaan sisään ulkomaalaisia ilmaiseen opetukseen, opintorahoineen ja asuntoineen, ja sitten todeta se sukupolvi hukatuksi Suomen työmarkkinoilta. Ei meillä mitään velvoitetta ole maksaa toisten kouluja.

[mietiskelijä]

Minusta tärkein kysymys on, että mitä tämä kaikki maksaa??? Koska mehän sen maksamme. Juttelin erään tyypin kanssa, joka on kotoisin entisestä itä-blokin maasta. Hänen kotimaassaan esimerkiksi lääkäriksi opiskelu maksaa vuodessa n. lähes puolentoista vuoden normipalkan + lisäx täytyy maksaa samanverran sisään päästäkseen. Köyhät ei siis tosiaan opiskele korkealle siellä.

Sempä takia porukka lähtee ko maasta muualle opiskelemaan, mukaan luettuna hän itse.
Hän itse sanoi, että Suomeen tullaan hakemaan paperit ja sitten nokka kääntyy kohti maita, joissa saa kunnon palkkaa. Näin siis ainakin monilla. Ja, kun osaa hyvin englantia ja venäjää -kuten ko tapaukset- ja mahdollisesti muitakin kieliä, niin helpottaa varmasti työnsaantiakin.

[Juuso]

Nyt se koulu on sitten lähtenyt käyntiin. En ole vielä kohdannut koulutusohjelmien uusia "saapumiseriä", joten en tiedä, miltä ne näyttävät. Sen sijaan olen jälleen kurssilla samojen mukavanoloisten kanssa, joista kerroin muutama viesti aiemmin. Sama meininki tuntuu jatkuvan kuin ennenkin.

Luokassa kuuluva älämölö tekee opetuksen seuraamisesta melko hankalaa , eikä opettaja pysty pitämään järjestystä yllä (luulenpa, että harva ihan yksinään saisi sen porukan olemaan hiljaa). Lieventävänä asianhaarana voidaan ehkä pitää sitä, että tunnit ovat ATK-luokassa, missä on noin yleisesti ottaen rennompi meiniki kuin "perinteisessä" koululuokassa.

Koulutusohjelma ja koulu markkinoivat itseään kansainvälisyydellä, missä ei sinänsä ole minusta mitään väärää, mutta ajatelkaa tätä: Voidaanko silloin enää puhua "kansainvälisyydestä", jos kolmenkymmenen hengen luokassa on kaksikymmentä afrikkalaista, kahdeksan suomalaista ja pari aasialaista? Nuppiluvut eivät ole ihan justiinsa, mutta suhde oli suunnilleen tuo tämän aamun tunnilla. Okei, osa afrikkalaisista oli Nigeriasta, osa Ghanasta jne., mutta ymmärtänette idean?

[Mage]

Taas nähdään kuinka heikkoja oppimaan me suomalaiset olemme. Tarvitsemme rauhaa ja hiljaisuutta, jotta selviäisimme opinnoissa eteempäin. Toista se on kulttuurisesti kehittyneemmillä, jotka levittävät tiedon jaloa sanomaa iloisen äänekkäästi toisten opiskelijoiden iloksi.

Taitaisi olla jonkilainen kiintiö kyllä paikallaan. Tuohan suorastaan tuhoaa oppimotivaatiota. Meikäläinen kyllä ainakin toisi asian julki ja vaatisi opiskelu rauhaa, vaikka mahdollisen kultturikonfliktin uhalla. Koska jokaisella on varmasti oikeus vaatia opintorauhaa.

Jos kerran välttämättä halutaan kouluttaa nigerialaisia niin laitettakoon ne omaan luokkaansa oppimaan. Mitäköhän siitäkin tulisi?

[Ernst]

Sellainen pienehkö Nigeriahan siitä tulisi.

[GATEKEEPER]

Paitsi rahoituksen takia opiskelupaikat halutaan täyteen myös statuksen ja kansainvälistymisen takia.

Statusta ja titteliä sitä vaan pitää olla, kirosana! Kuulostaa joltain toinen kirosana snobbailulta ennemmin. "Meilläpä on 100 äbäwäbälää enemmän kuin teidän koulussa." Kansainvälinen taas voi olla ihan ilman näitä väkisin rahdattuja moniosaajiakin. Ja lopuksi nämä kaikki ongelmat jo ennen kuin saadaan osaajat kouluun penkille asti jotain oppimaan?! Aaargh! 

[Juuso]

Kun nyt olen jo pariinkin otteeseen avautunut näistä ulkkariopiskelijoista, ajattelin että pieni täsmennys saattaa olla paikallaan. Minulla ei ole mitään henkilökohtaista näitä kavereita vastaan. Voisin sanoa jopa täysin ilman sarkasmia, että he ovat mukavanoloista porukkaa. Voin kuvitella, että heidän asemassaan olisin toiminut täysin samalla tavalla. Vanhan sanonnan mukaan: "Se ei ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka maksaa."

Kritiikkini kohdistuu sen sijaan rekrytointiin, jota HAMK:issa (ja ilmeisesti myös muissa ammattikorkeakouluissa) harjoitetaan, sekä valtion politiikkaan, joka sallii ja peräti rohkaisee tämänkaltaiseen toimintaan. Koko systeemi romahtaa alta aikayksikön, jos jatkamme Suomen markkinointia maailman ilmaiskoulutuskeskuksena. Tulijat eivät nimittäin lopu ihan heti.

Lisäksi minua etoo ajoittainen toiseudenpalvonta, eli se, että ulkomaalaisten opiskelijoiden ulkomaalaisuus nostetaan ikään kuin jalustalle ja pidetään joukon etnistä hetrogeenisyyttä itseisarvona. GATEKEEPER oikeastaan sanoi edellisessä viestissään kaiken olennaisen tästä.

[OlliH]

Kyllä sitä osattiin jo 90-luvun alussa, kun Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa oli oikein oma osasto namibialaisille vesi-insinööreille. Joku maailmanparantaja oli ilmeisesti saanut neronleimauksen konkreettisesta Afrikan infrastruktuurin parantamisesta. Tuodaan namibialaisia suomeen oppimaan vesi- ja viemäritekniikkaa. Opetuksen korkea laatu taataan lähettämällä namibialaiset mahdollisimman korkean tason teknilliseen oppilaitokseen.

Kyseisellä maailmanparantajalla ei tosin ilmeisesti ollut käsitystä tekniikaa opettavien eri oppilaitosten eroista. Teknilliset korkeakoulut kun ovat ns. tiedekorkeakouluja, joissa koulutetaan tieteen tekijöitä ja teoreettispohjaisia suunnittelijoita, ja valtaosa kursseista on luonteeltaan matematiikkaan perustuvia. Oikea paikka namibialaisille olisi todennäköisesti ollut ammattikoulu. Korkeakoulussa heillä meni aika äkkiä sormi suuhun esim. differentiaaliyhtälöiden kanssa. Julkisessa raportissa asia ilmaistiin jotenkin hienosti, että opintosaavutukset eivät täyttäneet odotuksia.

En tiedä millä perusteella opiskelijat valittiin. Loppukevennyksenä voin kertoa, että hän jonka nimeä ei saa mainita valisti aktiivisesti näitä namibialaisia siitä, että suomalaisilla naisilla on hirveästi sukupuolitauteja.

[Jääpää]

Eiköhän näille hyvin aurinkoaottaneille lahjakkuuksille pitäisi antaa moniosaaja tohtorin paperit jo Suomeen saapuessaan. Tämän jälkeen he voisivat opettaa suomalaisia opiskelijoita esimerkiksi bongorummun soittamisessa ja juksaamisen erityistaidoissa.

Jep, paras hemmo jonka tiedän vetää jo noin yli kymmenettä vuotta huivitanssigambialaisiakansantanhujabongorummunsäestyksellä "kursseja", ilmeisesti ihan ruoka-ja pimppipalkalla paikallisessa kansanopistossa(47€/h) ja sitten tilastotieto josta en lyö päätäni, enkä varsinkaan tietolähteeni päätä pölkylle, HAMK:n haki jonain(hiljan) vuonna yli 4000 niigerialaista, joista 195 hyväksyttiin..melkoinen piristysruiske valtionapujen hakuun, tuskin muuta

[Malmi]

Huh huh, sympatiat Juusolle tässä asiassa.

Itse opiskelen kanssa kansainvälisellä linjalla, tosin Tampereella. Olisiko alotuserässämme ollut n. 5 afrikkalaista 25:sta opiskelijasta. Pari saksalaista, espanjalaista, buuri, muutama jenkki ja yksi kiinalainen. Loput han-suomalaisia. Tosin noista 5:sta (nigeriasta ja kenyasta) on karsiutunut varmaan kaksi kappaletta, joten noita on enään vain se 3. Onneksi omassa pääaineessa on ehkä pienin ryhmä (n. 7 opiskelijaa + eurooppalaisia vaihtareita), niin noita ei sielläkään tarvi katsella.
Mainittakoot kanssa, että mitä puhuin oppilaskunnan edustajan kanssa, niin nyt saapuneessa erässä ei olisi yhtään afrikkalaista.  

Mutta joo, kyllä näkee, että afrikkalaisilla on ihan eri opiskelumotivaatio kuin eurooppalaislla tai suomalaisilla. Lopuksi kävi niin, ettei kukaan halunnut tehdä noiden herrojen kanssa mitään yhteisiä töitä vaan heitä pyrittiin välttään kaikessa. Kaikki tiesi syyn, "en halua olla rasisti, mutta...", kyseiset herrat eivät vaan saaneet mitään aikaseksi. Tehtävänannotkin tajusivat ihan päin honkia ja luennoitsijan selityksen jälkeen, eivät siltikään tuota ymmärtäneet. Erilaisiin tapaamisiin tultiin vain kun itselle sopi. Matematiikka hukassa, jne.

Loppuun voisin kertoa tositarinan. Kurssissa piti tehdä eräs tutkimus, jonka kaikki teki. Eräässä ryhmässä oli kuitenkin yksi afrikkalaisista herrasmiehistä ja hän ei pistänyt tikkuakaan ristiin koko hommassa.
Noh kun tuli aika julkistaa loppuraportti niin hän tulee ja kysyy että "miten me hoidetaan tämä." Kaveri oli tuohon vastannut "me hoidamme tämän, et sinä." Siihen loppu kaverin kurssi ja ei ole sen jälkeen näkynyt.


Tämä "kansainvälistyminen" oli muuten viimeinen tikki joka teki ittestäni nuivan.  
Kuinka ollakkaan, että amerikkalaisten, korealaisten, saksalaisten tai sveitsiläisten vaihtareiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa.