2016-01-29 HS: Ministeri Lindström seuraisi Tanskan mallia

[Peltipaita]

Haglund:

Hänen mukaansa omaisuuden suoja kuuluu ihmisoikeuksiin

Voi kunpa nuo ihmisoikeudet koskisivat suomalaisiakin.

STM
Myönnettävän toimeentulotuen määrää harkittaessa otetaan asiakkaan tulot ja varat huomioon ensin perustoimeentulotukea määrättäessä.

Kuka saa toimeentulotukea?
Toimeentulotukea saa henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

[niemi2]

Haglund:

Hänen mukaansa omaisuuden suoja kuuluu ihmisoikeuksiin

Rovaniemen ihmisoikeusvastainen toimeentulotukiohje, joka on Hagglundin itsensä ja puolueensa siunaama:

Verotusarvoltaan alle 500 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä
pääsääntöisesti realisoitavaksi, jos toimeentulotuen tarve on arvioitu olevan lyhytaikainen.
Muissa tilanteissa omaisuus ohjataan realisoimaan välittömästi ja hallinto-oikeudelle
tehdään esitys toimeentulotuen takaisinperimisestä.

Kiinteän, muussa kuin omassa
asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi annetaan aikaa hakijalle enintään 6
kuukautta.


https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=4df67fc8-0a0a-439a-8785-4c210102be5b

[niemi2]

Haglund:

Hänen mukaansa omaisuuden suoja kuuluu ihmisoikeuksiin

Haglundin ihmisoikeudet ovat selvässä ristiriidassa toimeentulotukilain kanssa.

Haglundin olisi luotettavuutensa ja uskottavuutensa nimissä esitettvä väitteellen tukea ja selvitettävä ristiriitaisuus lainsäädännön ja lainvoimaiseksi saatettujen tuomioistuimen päätösten suhteen.

Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotukilain 2 §:ssä
seuraavasti:

Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä
voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa
turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, hä-
neen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta
elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen
elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään,
puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta.


Oikeus saada toimeentulotukea syntyy toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentin
nojalla vasta silloin, kun henkilö ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään tai
yrittäjätoiminnallaan tai toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla eikä
hän voi pitää huolta toimeentulostaan muillakaan tuloilla tai varoilla, häneen
nähden lain mukaan elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Jollei toimeentulotukilaista muuta johdu, riittävä edellytys toimeentulotuen
saamiselle on yleensä se, että henkilöllä tai perheellä ei ole tosiasiallisesti
käytettävissään tuloja tai varoja toimeentulonsa turvaamiseen

[...]

4.6.3 Huomioon otettavat varat

Toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavista varoista säädetään
toimeentulotukilain 12 §:ssä seuraavasti:

Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea
myönnettäessä käytettävissä olevat varat.

Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon:

1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä
tarpeellista asuinirtaimistoa;

2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä;

3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen
osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot;
eikä (29.12.2005/1218)

4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon
turvaamiseksi.

Toimeentulotukilain 12 §:n 1 momentin mukaan varoina otetaan huomioon
henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä
olevat varat. Tällaisia varoja ovat esimerkiksi säästöt, arvopaperit ja
muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus. Toimeentulotuen säätämiseen
johtaneen hallituksen esityksen perustelujen mukaan, koska toimeentulotuki
on viimesijainen etuus, on tarpeellista, että sitä myönnettäessä otetaan
huomioon myös henkilön ja perheen käytettävissä olevat varat.

Edellä mainitun hallituksen esityksen perustelujen mukaan, koska toimeentulotuen
tarkoitus on edistää henkilön ja perheen omatoimista selviytymistä, ei ole
tarkoituksenmukaista ottaa huomioon ja vaatia mahdollisesti realisoitavaksi
omaisuutta, joka on tarpeen henkilön tai perheen toimeentulon turvaamiseksi.
Tyypillisimpiä tällaisia ovat vakinainen asunto ja asuinirtaimisto sekä
työvälineet ja muut ansiotoimintaan käytettävät välineet. Tämän vuoksi toimeentulotukilain
12 §:n 2 momentissa säädetään siitä, mitä varoja ei oteta
huomioon toimeentulotukea myönnettäessä.

Momentin 1 kohdan mukaan huomioon ei oteta henkilön tai perheen
käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa


https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104369/URN_ISBN_978-952-00-3385-9.pdf?sequence=1

[ilmari3.]

Jälkijättöistä Lindströmmilta. Kuulunee aihe virkansa alueeseen, mutta sytytys on pahasti myöhäisellä.

Tuolla demarilla on liikaa töitä laborantin kykyihin nähden, ymmärtäis jättää edes toisen salkun viisaamilleen.

[nollatoleranssi]

Tämä on niitä asioita, joita ei välttämättä kannattaisi viedä sen pidemmälle. Siitä nousee korkeintaan niin suuri äläkkä, etteivät omat hallituspuolueetkaan ole samaa mieltä asioista.

Mutta jos minkäänlaista toimeentulotukea myönnetään turvapaikanhakijoille, niin silloin täytyisi ottaa tuen saajien varallisuus huomioon.

[Artisti]

Jos kuka tahansa meistä kantasuomalaisista joutuisi sossun luukulle, niin senttiäkään avustusta ei tulisi ennen kuin kaikki kiinteä likvidoitavissa oleva omaisuus olisi ensin muutettu rahaksi ja syöty.

Vaikka arvo-osuustilillä olisi 100 euron arvosta osakkeita, joista saa vuodessa osinkotuloja 5 euroa, ne osakkeet pitää myydä ja syödä se satanen ensin, vasta sen jälkeen voi olla oikeutettu toimeentulotukeen, josta sitten vähennetään se sata euroa.

Puhumattakaan, että jollakin olisi sanotaan nyt vaikkapa pari tonnia rahaa pankkitilillä, niin sossu tarkistaa tiliotteet, eikä annan senttiäkään ennen kuin se kaksi tuhatta euroa on kulutettu elämiseen. Mutta ne kaksi tonnia ei sitten saakaan kulua nopeampaan tahtiin, kuin mitä miniminormit määrittelevät, eli sossuun ei ole pitkään aikaan asiaa sen jälkeen, kun on tullut selväksi, että tilillä on paritonnia rahaa. Jos toimeentulominimistä puuttuisi esimerkiksi 300 euroa kuussa, niin se, jolla on 2100 euroa tilillään voisi tulla uudestaan 8 kuukauden päästä kyselemään toimeentulotukea uudemman kerran. Jos tuo 2000 euroa kuluisi nopeammin, armoa eikä ymmärrystä ei heruisi, koska todistettavasti se 2100 euroa on ollut tilillä, ja sen pitäisi riittää ainakin 7 kuukaudeksi paikkaamaan 300 euron kuukausittaista tulovajetta.

Mutta matullapa tilanne on tyystin erilainen. Matulla voi olla vaikka 100 000 euroa rahaa tilillään, ja sosiaaliavustukset juoksevat. Eihän tässä ole mitään järkeä! Tasapuolista tämä ei missään tapauksessa ole.

[valtakunnanpärkhele]

Veäjän malli olisi paras. Japaninkin on aika hyvä, Etelä-Koreakin kävisi.

Australian malli.

Nah, ei ne pysty. Ehdotan hihamerkkejä.

Oisko tää hyvä?
Tuollainen olis kätevä niin ihmiset tietävät varoa, kun nämä poloiset reppanat eivät ymmärrä tekevänsä mitään väärää..

(http://i.imgur.com/SHoVrCV.jpg)

[Echidna]

Suomea tituleerattiin aikanaan Euroopan Japaniksi. Nyt olisi oivallista hankkia maine takaisin.

[Roope]

Enemmistö suomalaisista kannattaa Tanskan mallia: Turvapaikanhakijoilta käteisvarat ja arvotavarat takavarikkoon

[...]

YouGov teetti kyselyn seitsemässä Euroopan maassa, ja kyselyssä paljastui, että enemmistö Saksassa, Suomessa ja Britanniassa kannattaa samanlaista lakia kuin Tanskassa.

Suomalaisista 55 prosenttia kannatti Tanskan mallia kyselyn mukaan. Saksalaisista kannattajia oli 62 prosenttia, briteistä 54 prosenttia ja ranskalaisista 39 prosenttia.

Tanskassa läpi menneen lain kannatus ei ole näin korkea. Tanskalaisita 38 prosenttia kannattaa lakia ja 39 prosenttia vastustaa sitä, vaikka parlamentissa se meni läpi äänin 81-27.

Norja on ainoa toinen maa, jossa vastaavanlaisen lain kannattajia on vähemmän kuin vastustajia.

Tutkitusta seitsemästä maasta kuudessa katsottiin, että maahanmuutolla on negatiivinen ennemmin kuin positiivinen vaikutus maahan. Ranskassa ja Suomessa suhtautuminen oli negatiivisinta, prosenttiluvuilla 48 ja 39.

Talouselämä 2.2.2016

Tuomioja? Haglund?

[Riukulehto]

Kirjallinen kysymysKK162016 vp
RamiLehto ps

Kirjallinen kysymys perusteettomasti maksetun vastaanottorahan takaisinperinnästä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 478 turvapaikanhakijaa, joilla osalla on ollut rahaa mukanaan tuhansien eurojen verran.
Suomessa turvapaikanhakijoiden varallisuus vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa saada vastaanottorahaa, mutta heidän omaisuuttaan ei kuitenkaan takavarikoida. Poliisin ja rajaviranomaisen tulisi tarkistaa, paljonko henkilöllä on maahan tullessaan rahaa, ja tieto merkitään viranomaisrekisteriin. Ja jos henkilöllä on rahavaroja, tulisi hänen elää niillä niin kauan kuin ne riittävät. Jo pitkään toimineissa vastaanottokeskuksissa käytäntö on tuttu, mutta käytäntö ei ilmeisesti ole täysin selvillä uusissa vastaanottokeskuksissa. Maahanmuuttovirasto onkin parhaillaan ohjeistamassa kaikkia vastaanottokeskuksia asiasta. Todennäköistä on, että joissain tapauksissa vastaanottorahaa on maksettu liikaa tai perusteettomasti.
Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti, mikäli tarjottuja aterioita ei ole, on yksinasuvalle 314,91 euroa, muille yli 18-vuotiaille 266,04 euroa ja perheensä kanssa asuvalle lapselle 200,89 euroa.
Mikäli kantasuomalaiselle on maksettu esimerkiksi Kelan etuutta liikaa tai aiheettomasti, perii Kela sen takaisin. Viime kädessä Kelaa perii etuudet takaisin ulosoton kautta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aiotaanko liikaa tai perusteettomasti maksetut vastaanottorahat periä turvapaikanhakijoilta takaisin, jotta yhdenvertainen ja tasa-arvoinen etuuksien maksatus ja takaisinperintä toteutuu?
Helsingissä 3.2.2016
RamiLehto ps

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_16+2016.aspx

[Foundation]

Lehdon Rami on tarkan markan mies euroaikana.

[niemi2]

Migri:

8.2.2016
Turvapaikanhakijan varallisuus vaikuttaa vastaanottorahan myöntämiseen

Turvapaikanhakija saa tarvittaessa taloudellista tukea siitä vastaanottokeskuksesta, minkä asiakkaaksi hänet on rekisteröity. Tuki on tarkoitettu välttämättömiä perustarpeita varten, ja sen myöntämisestä ja suuruudesta määrätään vastaanottolaissa.

Tukea ei myönnetä kaikilla hakijoille. Jos hakijalla on omia varoja tai hän työllistyy ja alkaa saada palkkaa, myönnettävän vastaanottorahan määrä on pienempi tai sitä ei myönnetä ollenkaan. Poliisi tai Rajavartiolaitos tutkii varallisuuden siinä vaiheessa, kun rekisteröi hakijan turvapaikanhakijaksi. Varallisuutta ei takavarikoida, mutta tieto merkitään viranomaisrekistereihin ja päätös vastaanottorahasta tehdään tämän tiedon perusteella.

En tiedä "varallisuuden tutkimisen" proseduuria ja kuinka tarkkaan henkilöiden varallisuus tutkitaan tai mikä lasketaan varallisuudeksi. Varallisuudeksi ei välttämättä katsota samalla tavalla kuin toimeentulotukipäätöksessä.

Toimeentulotukipäätöksessä myös matka on maksettu varallisuudella, joten 10000-15000 euron matkan takia vastaanottorahaa ei käytännössä maksettaisi. Suomalaiselta vaaditaan luotettava tuloselvitys viimeisen 2-3 kuukauden ajalta sekä viranomaiset tekevät erinäisiä hakuja omaisuuden selvittämiseksi. Me emme tunne edes näiden ihmisten henkilöllisyyksiä tai muutakaan.

Tanskassa henkilöt ja heidän matkatavaransa tutkitaan varsin tarkkaan.

Arvion mukaan noin 15 prosentilla hakijoista on jonkinlaista käytettävissä olevaa varallisuutta mukanaan. Varallisuus jaetaan kuukausittaiseksi tuloksi, ja hakijan on elettävä sillä niin kauan kuin ne riittävät.

"Arvion mukaan", eli ei tiedetä tarkkaan, vaikka "varallisuus tutkitaan".

Jos hakija käyttää varansa nopeammin, ei vastaanottorahaa myönnetä. Perustarpeet, kuten majoitus ja ruoka sekä terveydenhuolto, kuitenkin turvataan.

Maahanmuuttoviraston väite on väärä sekä vastaanottorahasta ja toimeentulotuesta säädettyjen lakien vastainen.

Vastaanottorahaa ja etenkin täydentävää vastaanottorahaa saa myöntää tarpeen ja harkinnan mukaan. Varallisuus otetaan toki huomioon, mutta jos turvapaikanhakijan rahat "loppuvat käyttöä opetellessa", "katoavat"  tai "varastetaan", niin emme mahda mitään. Tanskan laki suojaa omaisuuden tälläisiltä "lipsahduksilta".

Vastaanottopalveluista voidaan periä myös erillinen maksu. Näin on toimittu esimerkiksi silloin, jos asiakkaat ovat käyneet työssä ja saaneet sen tasoista palkkaa, josta on mahdollista periä maksu.

Tuki voidaan tarvittaessa periä takaisin

Turvapaikanhakijan täytyy hakea vastaanottorahaa tasaisin väliajoin, joten tuen tarvetta valvotaan siten säännöllisesti. Lisäksi vastaanottoraha voidaan periä takaisin, jos huomataan, että hakijalle on maksettu vastaanottorahaa perusteetta. Tuen perii takaisin sen myöntänyt vastaanottokeskus hallinto-oikeuden kautta.

Eli, yksityinen vastaanottokeskus voi myöntää vastaanottorahaa tarpeen ja harkinnan mukaisesti ja mahdollinen periminen tapahtuu hallinto-oikeuden kautta. Epäilen suuresti, että ainuttakaan tapausta lähdetään perimään hallinto-oikeuden kautta. Kelan asiakkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, sillä heiltä peritään automaattisesti liikaa myönnetyt tuet.

Yksityinen vastaanottokeskus voi myöntää vastaanottorahaa, vaikka "erityisruokavalioon" ja rahat käytetään vastaanottokeskuksen kanttiinissa tupakkaan. Vastaanottorahaa ei siis valvota kuten muita myönnettyjä etuuksia.

Maahanmuuttovirasto on ohjeistanut vastaanottokeskuksia vastaanottorahasta kaikkiin vastaanottokeskuksiin jaetuissa perehdytyspaketeissa sekä vastaanottokeskusten henkilökunnalle järjestetyissä koulutuksissa. Uusia vastaanottokeskuksia on perustettu paljon, ja erilaisten ohjeiden ja toimintatapojen opettelu vie luonnollisesti aikaa.


http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/turvapaikanhakijan_varallisuus_vaikuttaa_vastaanottorahan_myontamiseen_65498

Joo ja "opetellessa" palaa rahaa kun suomalaisilta säästetään ja omaishoitajillekaan ei riitä rahoja. Starttirahankin epäillään loppuvan useissa kunnissa jo parin kuukauden päästä.

Vastaanottorahan myöntäminen on täysin villiintynyttä ja Tanskan lakia osoittaa tarpeellisuutensa.

Kukaan ei valvo viranomaisten tekemä "varallisuusselvitystä" ja miten sen huomioiminen tapahtuu vastaanottorahapäätöksissä.