Savonlinna: Lehtiniemeen avataan uusi vastaanottokeskus

[Kallan]

Mehiläisen lastensuojeluyksikkö Sonetti Savonlinnan Pihlajaniemellä muuttunee lähiaikoina alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodiksi.

Ryhmäkodissa olisi 14 paikkaa alle 16-vuotiaille, yksin maahan tulleille turvapaikanhakijoille.

Mehiläinen-konserniin kuuluvan Familiar Oy:n toimitusjohtaja Harri Pomell kertoo, että Maahanmuuttovirasto on toivonut ryhmäkodin aloittavan toimintansa jo joulukuun aikana.

Yhtiö on hakenut ryhmäkotiin ohjaajia.

Lastensuojeluyksikkö Sonetin toimintaa ollaan Pomellin mukaan ajamassa alas Savonlinnassa.

14-paikkaisen yksikön palvelujen kysyntä on hiipunut, kun kunnat ovat siirtäneet lastensuojelua omaksi työkseen.

Lihavointi minun

Itä-Savo 08.12.2015

Lisäksi Varpalan entisen metsäkoulun tiloihin suunnitellaan 150-200-paikkaista VOKkia.

Tämän on tosiaan oltava jollekulle kannattavaa, ei tää vokkibuumi olisi muuten näin kovissa kantimissa. Muhkea tili tiedossa ihmiskauppiaalle monikulttuurin edistäjälle.

[J.M]

Varpala valmistautuu turvapaikanhakijoiden saapumiseen


Varpalaa valmistellaan turvapaikanhakijoiden tuloon, ja keskiviikkona kiinteistössä tehtiin lain vaatima viranomaiskatselmus.

Savonlinnan vastaanottokeskuksen johtaja Janne Sairanen kertoo ajatuksena olevan, että ensimmäiset turvapaikanhakijat tulisivat Varpalaan helmikuun ensimmäisenä päivänä.

Varpalaan on mahdollista majoittaa 200 ihmistä, mutta käytännössä väkeä tulee vähemmän.

– Kun majoitetaan myöskin perheitä, niin tilat eivät tule täyteen, sillä 7-henkinen perhe vie kymmenen ihmisen majoitustilan. Käytännössä Varpalaan tulee majoitettua 160–180 turvapaikanhakijaa.

Keskiviikkoinen katselmus ei juuri osoittanut tarvetta toimenpiteille.

Muun muassa Varpalassa vuonna 2009 käyttöön otetun jäteveden pienpuhdistamon katsotaan olevan kooltaan riittävä.

Sairanen vakuuttaa, että ympäristö otetaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Se on myös Maahanmuuttoviraston linja.

...

Janne Sairanen kertoo myös, että Maahanmuuttovirasto on pyytänyt varautumaan sadan hengen hätämajoitusyksikköön Savonlinnan vastaanottokeskuksen alueella.

– Olemme varustautuneet patjoin, lakanoin, täkein ja tyynyin ottamaan sata ylimääräistä, mikäli siihen on tarvetta esimerkiksi ensi kesänä. Katsotaan Varpalan, Lehtiniemen ja Savonlinnan yksiköiden osalta, miten hätämajoitustarve sitten jaetaan. Skenaariot eivät välttämättä koskaan toteudu, mutta siihen on varauduttu.

Jutun kuvateksti:

Janne Sairanen sanoo, että Varpalaan on tarkoitus järjestää keräys. Lehtiniemeen kaivataan nyt erityisesti talviliikuntavälineitä. – Luistimia, suksia, monoja ja pulkkia otetaan mielellään vastaan. Kaikenlaisista miesten jalkineista on pula.

Itä-Savo 13.01.2016

[Kallan]

Varpala valmistautuu turvapaikanhakijoiden saapumiseen


Varpalaa valmistellaan turvapaikanhakijoiden tuloon, ja keskiviikkona kiinteistössä tehtiin lain vaatima viranomaiskatselmus.

Savonlinnan vastaanottokeskuksen johtaja Janne Sairanen kertoo ajatuksena olevan, että ensimmäiset turvapaikanhakijat tulisivat Varpalaan helmikuun ensimmäisenä päivänä.

Varpalaan on mahdollista majoittaa 200 ihmistä, mutta käytännössä väkeä tulee vähemmän.

– Kun majoitetaan myöskin perheitä, niin tilat eivät tule täyteen, sillä 7-henkinen perhe vie kymmenen ihmisen majoitustilan. Käytännössä Varpalaan tulee majoitettua 160–180 turvapaikanhakijaa.

Keskiviikkoinen katselmus ei juuri osoittanut tarvetta toimenpiteille.

Muun muassa Varpalassa vuonna 2009 käyttöön otetun jäteveden pienpuhdistamon katsotaan olevan kooltaan riittävä.

Sairanen vakuuttaa, että ympäristö otetaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Se on myös Maahanmuuttoviraston linja.

...

Janne Sairanen kertoo myös, että Maahanmuuttovirasto on pyytänyt varautumaan sadan hengen hätämajoitusyksikköön Savonlinnan vastaanottokeskuksen alueella.

– Olemme varustautuneet patjoin, lakanoin, täkein ja tyynyin ottamaan sata ylimääräistä, mikäli siihen on tarvetta esimerkiksi ensi kesänä. Katsotaan Varpalan, Lehtiniemen ja Savonlinnan yksiköiden osalta, miten hätämajoitustarve sitten jaetaan. Skenaariot eivät välttämättä koskaan toteudu, mutta siihen on varauduttu.

Jutun kuvateksti:

Janne Sairanen sanoo, että Varpalaan on tarkoitus järjestää keräys. Lehtiniemeen kaivataan nyt erityisesti talviliikuntavälineitä. – Luistimia, suksia, monoja ja pulkkia otetaan mielellään vastaan. Kaikenlaisista miesten jalkineista on pula.

Itä-Savo 13.01.2016

Siinä menee taas yksi hyvä alue piloille. 

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Vastaanottokeskuksen arki sujuu mutkattomasti

Majoitusliike Yömyssyn aulassa Kerimäen Toroppalassa vipeltää ensimmäiseksi vastaan joukko pieniä, ujosti nauravaisia lapsia. Tunnelma muistuttaa ajoista, jolloin rakennus vielä palveli kyläkouluna. Erona on, että käytävällä kuuluu nyt arabian kieli.

Yömyssy muuntui joulukuussa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi. Toroppalan entinen koulu on nyt Viittakivi Oy:n ylläpitämän Lehtiniemen vastaanottokeskuksen yksi toimipiste.

Yömyssyä kaavailtiin tilojen luonteen vuoksi alkujaan ensisijaisesti perheiden vastaanottokeskukseksi. Näin on myös tapahtunut: Yömyssyyn majoitetuista 55:stä turvapaikanhakijasta vain kahdeksan on yksin tulleita miehiä, kaikki muut ovat luonnollisia perheitä.

– Lapsista neljä on kouluikäisiä ja kolmetoista alle kouluikäisiä. Kouluikäiset käyvät jo koulua Mertalassa maahanmuuttajaryhmässä, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Janne Sairanen.

Toroppalan vastaanottokeskuksen arki on lähtenyt sujumaan suunnitellusti. Yksin saapuneet miehet oli alunperin tarkoitus siirtää Lehtiniemeen tai Varpalaan, mutta yhteiselo perheiden kanssa on toiminut niin hyvin, että siirrosta on luovuttu

Toroppalassa asuvat turvapaikanhakijat ovat lähtöisin Afganistanista, Irakista ja Iranista. Kaikki asukkaat ovat jo käyneet poliisin kuulemisissa, joten turvapaikanhakuprosessi on heidän osaltaan käynnissä.

Yömyssyn asukkaat siirtyivät jo vajaat pari viikkoa sitten omatoimiseen ruoanvalmistukseen ja ostavat ruokatarpeet itse paikallisista kaupoista.

– Itsenäinen ruuanvalmistus on valtion kannalta edullisempaa kuin ruokapalvelujen osto. Lisäksi ruuanlaitto antaa tekemistä, luo elämän perheenomaisemmaksi ja kohentaa miesten ja perheiden elämänhallintaa, toteaa Janne Sairanen.

Asukkaat myös siivoavat itse asuin- ja julkiset tilat vuorolistojen mukaan.

Puruvesi

[Kallan]

Vastaanottokeskuksen arki sujuu mutkattomasti

Majoitusliike Yömyssyn aulassa Kerimäen Toroppalassa vipeltää ensimmäiseksi vastaan joukko pieniä, ujosti nauravaisia lapsia. Tunnelma muistuttaa ajoista, jolloin rakennus vielä palveli kyläkouluna. Erona on, että käytävällä kuuluu nyt arabian kieli.

Yömyssy muuntui joulukuussa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi. Toroppalan entinen koulu on nyt Viittakivi Oy:n ylläpitämän Lehtiniemen vastaanottokeskuksen yksi toimipiste.

Yömyssyä kaavailtiin tilojen luonteen vuoksi alkujaan ensisijaisesti perheiden vastaanottokeskukseksi. Näin on myös tapahtunut: Yömyssyyn majoitetuista 55:stä turvapaikanhakijasta vain kahdeksan on yksin tulleita miehiä, kaikki muut ovat luonnollisia perheitä.

– Lapsista neljä on kouluikäisiä ja kolmetoista alle kouluikäisiä. Kouluikäiset käyvät jo koulua Mertalassa maahanmuuttajaryhmässä, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Janne Sairanen.

Toroppalan vastaanottokeskuksen arki on lähtenyt sujumaan suunnitellusti. Yksin saapuneet miehet oli alunperin tarkoitus siirtää Lehtiniemeen tai Varpalaan, mutta yhteiselo perheiden kanssa on toiminut niin hyvin, että siirrosta on luovuttu

Toroppalassa asuvat turvapaikanhakijat ovat lähtöisin Afganistanista, Irakista ja Iranista. Kaikki asukkaat ovat jo käyneet poliisin kuulemisissa, joten turvapaikanhakuprosessi on heidän osaltaan käynnissä.

Yömyssyn asukkaat siirtyivät jo vajaat pari viikkoa sitten omatoimiseen ruoanvalmistukseen ja ostavat ruokatarpeet itse paikallisista kaupoista.

– Itsenäinen ruuanvalmistus on valtion kannalta edullisempaa kuin ruokapalvelujen osto. Lisäksi ruuanlaitto antaa tekemistä, luo elämän perheenomaisemmaksi ja kohentaa miesten ja perheiden elämänhallintaa, toteaa Janne Sairanen.

Asukkaat myös siivoavat itse asuin- ja julkiset tilat vuorolistojen mukaan.

Puruvesi

Kuinka hämmästyttävää että toimittaja on löytänyt lapsiperheen ja oikean sellaisen! 

[Uuno Nuivanen]

Näitä ihanaa-uutisia tulee nyt vokeista ympäri maan aivan liukuhihnalta. Sattumaako? 

[Pennit ja markat]

Millainen on epäluonnollinen perhe? Ylen pakolaisilta-tyyliin propagandamielessä kokoon kyhättykö?

[Lumiukko Jeti]

Millainen on epäluonnollinen perhe? Ylen pakolaisilta-tyyliin propagandamielessä kokoon kyhättykö?

Perhe-hän on lähinnä sosiaalinen konstruktio. Kyllä esimerkiksi 8 yksin tullutta miestä voi perustaa keskenään perheen.

[koli]

Millainen on epäluonnollinen perhe?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaariperhe

[MW]

Näitä ihanaa-uutisia tulee nyt vokeista ympäri maan aivan liukuhihnalta. Sattumaako? 

YLE nettiuutisten etusivu on tykittänyt koko viikon etusivullaan ihquu matuiluu. Bongaa päivän ihanuus.

Tänään syyrialainen, saunaa ja Suomen luontoa rakastava syyrialaisperhe ihaili, kuinka hymyileväistä väkeä ollaan. Ja lapsetkin oppi puhumaan täydellistä suomea viikossa. Vanhuksista niin väliä juu.

Eilen taisi olla iranilainen eiku suomalainen parturi esittelyssä. En hetkeäkään epäile, etteikö jantteri partaveitsen monia mahdollisuuksia tuntisi, mutta kyllä käy illmeinen valkopesukampanja yrjöttämään.

hyvää uutta vuotta.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Iisalmen Seurahuone tyhjeni turvapaikanhakijoista

Turvapaikanhakijoiden väliaikaismajoituksena toiminut Iisalmen Seurahuone tyhjeni maanantaiaamuna turvapaikanhakijoista, jotka siirrettiin maahanmuuttoviraston junailemalla siirrolla Savonlinnaan.

– Aamulla seitsemältä oli aamupala ja bussit tulivat tuntia myöhemmin. Kaikki turvapaikanhakijat siirrettiin samaan paikkaan eli Savonlinnaan, kertoo Suomen Punaisen Ristin vastaava ohjaaja Juudit Hurtig.

Iisalmessa oli 85 turvapaikanhakijaa, joista ensimmäiset tulivat Iisalmeen viime vuoden puolella 13. marraskuuta.

– Viime viikon lopulla tuli maahanmuuttovirastolta tieto, että Iisalmen turvapaikanhakijat siirretään muualle 25. tammikuuta, lisää Hurtig.

[---]

Savon Sanomat

Toivottavasti majoituksen taso ei vaihtele liikaa, jotta turvapaikanhakijat eivät turhaudu ja ryhdy väkivaltaisiksi.

[l'uomo normale]

Miten Rauhanlinna Lehtiniemessä? Onko se jo otettu vokkikäyttöön? Tilat olisivat ainakin tyylikkäät vai pitäisikö jo tehdä remppaa?

http://www.rauhalinna.fi/index.php?pageID=26

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Ensimmäiset turvapaikanhakijat tulivat Varpalaan

Savonlinnan vastaanottokeskuksen Varpalan yksikköön tuli maanantaina puoliltapäivin 85 turvapaikanhakijaa Iisalmesta, missä hätämajoitus päättyi.

Varpalaan tulleissa on sekä lapsiperheitä että yksin maahan tulleita ihmisiä Afganistanista, Irakista ja Iranista.

– Tässä joukossa on parisenkymmentä miestä ja loput ovat perheellisiä. Tämä oli Varpalan avaus ja vastaanotto sujui erinomaisesti. Saatiin Iisalmesta hyvä ennakkotieto, ja asuminen voitiin suunnitella etukäteen, kertoo Savonlinnan vastaanottokeskuksen johtaja Janne Sairanen.

Sairasen arvion mukaan Varpalaan voisi vielä tämän ja ensi viikon aikana tulla noin 65 ihmistä lisää. Silloin yksikön vahvuus olisi 150 ja jäljelle jäisi 20–30 paikkaa mahdollisesti myöhempiin tarpeisiin.

– Se taas riippuu rajaliikenteestä ja maahanmuuttoviraston linjauksista suljettavista yksiköistä.

Savonlinnassa on nyt noin 330 turvapaikanhakijaa Lehtiniemessä, Varpalassa ja Kerimäellä.

Sairasen mukaan poliisi on ehtinyt puhuttaa lähes kaikki Savonlinnan turvapaikanhakijat

– Se on sujunut todella hyvin, kun Savonlinnaan saatiin kuulemisia varten oma yksikkö. Joitakin muista yksiköistä siirrettyjä ihmisiä on vielä kuulematta, muutamia myös näissä nyt Iisalmesta tulleissa.

Savonlinnan vastaanottokeskusta hoitaa Suomen Setlementtiliiton Viittakivi Oy.

Itä-Savo (lihavointi A. k.)

Rajaliikenne määrittelee nykyään monenlaisia asioita.

[menninkäinen]

^ Juu, Haka-aluetta kutsutaan myös Savonlinnan "Mogadishu Avenueksi". Kertonee kaiken oleellisen. Siellä sattuu ja tapahtuu. Tämä Lehtiniemen keskus on n. 10 kilometrin päässä Hakasta.

Minun nuoruudessa sillä oli nimenä " Golanin kukkula".

[Riukulehto]

Näin edistyy turvapaikanhakijoiden kielenoppiminen - "Osan kanssa kommunikoitiin jo ennen joulua suomeksi"

Afganistanista kotoisin oleva Shoaib Hamidi ja somalialainen Abdurahman Ali ovat tulleet Savonlinna kristilliselle opistolle nelisen kuukautta sitten. Suomea he ovat oppineet lyhyessä ajassa hämmästyttävän paljon.
He ovat edistyneet niin hyvin, että ovat päässeet mukaan maahanmuuttajille suunnatun peruskoulun oppitunneille.

Haastattelu Hamidin ja Alin kanssa käydään puoliksi suomeksi ja puoliksi englanniksi. Hamidi ymmärtää englantia paremmin kuin suomea, kun taas Alille suomi on vahvempi kieli.
— Alussa meillä oli suomen kielen opetusta seitsemän tuntia viikossa, nyt peruskoulussa viisi tuntia viikossa.

Hamidi ja Ali kertovat olevansa tekemisissä suomalaisten kanssa lähinnä harrastustensa kautta. Suomalaiset ovat suhtautuneet heihin ystävällisesti.
— Kontaktit auttaisivat oppimaan kieltä, he sanovat.

Kristillisen opiston rehtorin Tommi Tuunaisen mukaan turvapaikanhakijoiden lähtötasot vaihtelevat suuresti. Osa on käynyt koulua jo lähtömaassaan, kun taas jotkut pitivät kynää ensimmäistä kertaa kädessään vasta opistolla.
— Osan kanssa kommunikoitiin jo ennen joulua suomeksi, kun taas osan kanssa ollaan vielä alussa. Joillain voi myös olla vielä trauman käsitteleminen kesken, mikä vaikuttaa oppimiseen. Joukossa on kaikenlaisia ihmiskohtaloita, mikä on huomioitava opetuksessa.

Savonlinnan kristillisessä opistossa on tällä hetkellä 35 alaikäistä, yksin maahan tullutta turvapaikanhakijaa. Osa on saapunut opistoon syyskuussa ja osa joulukuun alussa. Opiskelijat ovat kaikki poikia ja kotoisin Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.
— Selitän asioita välillä selkosuomeksi, välillä elekielellä ja välillä englanniksi. Kaikki eivät ole englanninkielentaitoisia, mutta ne jotka ovat, voivat tulkata muille, kertoo kotouttamisopetuksesta vastaava Kaisa Puustinen.

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/nain-edistyy-turvapaikanhakijoiden-kielenoppiminen-osan-kanssa-kommunikoitiin-jo

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Savonlinnassa pienet kommunikointiongelmat eivät haittaa, vaan kaikki on päinvastoin herttaista ja luonnonmukaista. Peltoa on käännetty, maata ja siemeniä on jaettu ja viljelylaatikoita on rakennettu, jotta turvapaikanhakijat saavat virikettä ja virkistystä pitkiin päiviinsä.

Vastaanottokeskuksessa harjoitetaan luomuviljelyä

Kevään edetessä Savonlinnan Lehtiniemen vastaanottokeskuksessakin on päästy aloittamaan palstaviljely.
Pihamaalla on rivissä 24 palstaa, joilla pian kasvaa perunaa, sipulia, salaattia ja porkkanaa.

Maatilkut ovat turvapaikanhakijoiden varattavissa. Viljelijä saa pussillisen istutettavaa. Vastaanottokeskuksen puolesta on hankittu siemenperunaa, -sipulia, salaatin- ja porkkanansiementä.

— Turvapaikanhakijat ostavat lisäksi itse kesäkurpitsaa ja tomaattia — mitä taimia haluavat, sanoo yksikönjohtaja Janne Sairanen.

Maanomistaja on kääntänyt pellot aloituskuntoon, ja asukkaat huolehtivat lopusta. Osalle viljely on hyvinkin tuttua.

— Niille, jotka ovat ihan aavikolta, se on vähemmän tuttua. Meillä on turvapaikanhakijoissa yksi ammattipuutarhuri, joka ainakin Lehtiniemen osalta ohjaa ja auttaa viljelyssä.

Palstat ovat olleet aiemmin luomuviljelyssä, ja näin toimitaan nytkin. Lannoituksessa käytetään kompostoitua hevosen lantaa ja kalkkia. Kasteluvesi haetaan järvestä, eikä vesijohtovettä käytetä.

Varpalan sivutoimipisteessä viljellään laatikoissa. Siellä ohjaajat ovat rakentaneet viljelylaatikoita asukkaiden käyttöön.

Lehtiniemessä viljelijät ovat aidanneet palstansa.
— Heillä on sellainen käsitys, että lammas- ja vuohilaumat vaeltavat vapaana kesäaikaan, ja siksi he ovat rakentaneet hakkuujätteistä lammasaitoja palstojensa ympärille. Se on tosi herttaisen näköistä. Emme ole onnistuneet välittämään tätä tietoa, että meillä ei ole vapaana kulkevaa laiduntavaa karjaa.

Toisaalta Sairanen arvelee, että aita — vaikka heiveröinenkin — saa palstan tuntumaan vielä enemmän omalta.

Itä-Savo

[Uuno Nuivanen]

Palstat ovat olleet aiemmin luomuviljelyssä, ja näin toimitaan nytkin. Lannoituksessa käytetään kompostoitua hevosen lantaa ja kalkkia.

Voisivathan ne itsekin lannoittaa viljelyksensä luonnonmukaisesti. Samalla vokin vessojen siisteys kohentuisi.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Turvapaikanhakijat ovat innoittaneet kansalaisia lukuisiin eri hankkeisiin. Elokuvistakin voisi järjestää jo festivaalin. Myöskään opettajaopiskelijat eivät ole voineet vastustaa vastaanottokeskuksen vetovoimaa.

Opiskelijat tekevät dokumenttielokuvan Lehtiniemen vastaanottokeskuksesta

Halu auttaa, kyky haaveilla paremmasta huomisesta.

Yhteisöllisyys eri kulttuureissa — mitä se on?

Jatkuva pelko kotiin jääneiden omaisten puolesta, pienet onnelliseksi tekevät asiat.

Uudet ystävyyssuhteet, uusi kieli.

Pitkä matka pieneen, satukirjamaiseen Lehtiniemen kylään, jossa kaikki ovat turvassa.

Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajaopiskelijat Lauri Hyppönen, Elina Palviainen, Mari Rantanen, Nina Räsänen ja Tuomas Silvennoinen tekevät dokumenttielokuvaa Lehtiniemen vastaanottokeskuksen asukkaista. Projekti on osa opettajaopintoja.

— Täällä Lehtiniemen alla käsittelee vastaanottokeskuksen asukkaita, Savonlinnan OKL:n ja Lehtiniemen yhteistyötä sekä pakolaiskysymystä laajemmassa mittakaavassa, kertoo Nina Räsänen.

Dokumentissa esiintyy muun muassa eri-ikäisiä Lehtiniemen asukkaita, yksikönjohtajat, Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen henkilökuntaa ja opiskelijoita.

— Tekijät ovat halunneet antaa Suomeen tulleille ihmisille mahdollisuuden kertoa oman tarinansa. Dokumentissa tuodaan esille myös koulutuksen merkitystä ja mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kotoutumiseen.

Täällä Lehtiniemen alla –dokumentin ensi-ilta on 9. syyskuuta 2016 Puistokatu Block –tapahtumassa Savonlinnassa.

Dokumentin traileri sekä Mari Rantasen projektin aikana valokuvaamat teokset ovat esillä Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä 28.—29. toukokuuta.

Länsi-Savo

[Sydämistynyt]

Eikös se Savonlinnan opettajainkoulutus olekin nyt katkolla?  Tuli vissiin liian kalliiksi kaikkine elokuvineen...   Joskin siirto värisevään Joensuuhun, Kyllikin siskojen helmaan, ei taida kustannuksia näiltä osin vähentää.

[Gunnar Hymén]

Pitkä matka pieneen, satukirjamaiseen Lehtiniemen kylään, jossa kaikki ovat turvassa.

haha päivän naurut tuosta, toisaalla kun kirjoitellaan mm. siitä, että paikallinen lehti on käsketty vaieta tapahtuneista teknisistä vioista, poliisin käynneistä yms.

edit -

Etelä-Savoon syksyn ja talven aikana nousseet vastaanottokeskukset työllistävät poliisia päivittäin

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/poliisi-vastaanottokeskuksissa-melko-rauhallista-huolta-kuitenkin-ilmassa-323882

ehkäpä tuo oli viimeisimpiä kirjoituksia mitä länsisavo kirjoitteli aiheesta....

[J.M]

Eikös se Savonlinnan opettajainkoulutus olekin nyt katkolla?

[OT]Se on katkolla joo, ja alkaa näyttää sinetöidyltä hommalta, notta Joensuuhun siirtyy. Sinne nyt sitten pykäävät kiireellä opiskelija-asuntoja, kun Savonlinnaan jää tyhjiä tolkuton läjä. Kukahan tässä säästää...[/OT]

Pitkä matka pieneen, satukirjamaiseen Lehtiniemen kylään, jossa kaikki ovat turvassa.

haha päivän naurut tuosta, toisaalla kun kirjoitellaan mm. siitä, että paikallinen lehti on käsketty vaieta tapahtuneista teknisistä vioista, poliisin käynneistä yms.

edit -

Etelä-Savoon syksyn ja talven aikana nousseet vastaanottokeskukset työllistävät poliisia päivittäin

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/poliisi-vastaanottokeskuksissa-melko-rauhallista-huolta-kuitenkin-ilmassa-323882

ehkäpä tuo oli viimeisimpiä kirjoituksia mitä länsisavo kirjoitteli aiheesta....

Ei ole muuten kuulunut edes juttujakaan ns. kyläläisiltä, että olisi ollut suurempia "teknisiä vikoja" Savonlinnan vastaanottokeskuksissa. Sen toki uskon, että "kähinötä", "sattumuksia" ja kenties jopa pikku "nujakoita" on voinut olla, mutta sitä, että yhteenkään yksikköön olisi pitänyt monen poliisipartion voimin rynniä, en ole kuullut. Ja pysyköön asiaintila näin, jos eivät kerran lähde kokonaan pois.

Savonlinnan seudulla muuten on ihmeen paljon perheitä tupahoiden joukossa. Niitä kuuluisia geelitukkia on toki suurin osa täälläkin, ja kuten jo tuonne VOK-kartta-keskusteluun kirjoitinkin, Pihlajaniemen kristillisen opiston alaikäisyksikkö-status on täyttä schaibaa. Partavauvoja yhtä kaikki.

[J.M]

Se on tuo pakolaisuus kuin pankkijonossa odottamista. Lukekaa vaikka.

Kolumni: Päiväkahveilla Lehtiniemessä


Marketin seinällä mökki-, mönkkäri-, ja mopo-ilmoitusten välistä pisti silmään lappunen, jolla järjestöt keräsivät polkupyöriä turvapaikanhakijoille.
No niitähän on meidän nurkissa poiskin jaella. Vedin käppyräsarvisen nuorisopyörän alas varaston seinältä ja päätin että en tarvitse. 
Pari vuotta sitten vaihdoin pyörään uudet renkaat, mutta ei kilpa-asennon jäljittäminen suoraselkäiseen mummopyöräilyyn tottuneelta enää sujunut. Parasta ennen päivämäärä oli jäänyt auttamatta taakse.
Soitin Lehtiniemen vastaanottokeskukseen. Yksikönjohtaja Janne Sairanen sanoi, että kyllä kelpaa vaikka ilmoituslappu ei heiltä ollutkaan. Parisataa turvapaikan hakijaa tarvitsee monenmoista.

Lehtiniemessä talo tarjosi kahvit. Kevään vehreys oli uusi näytös neljän vuodenajan näytelmässä ja sen tuoreus häikäisi. Järvi kimalteli roudan repimän tien vieressä.
Kahvipöydässä jatkettiin suomalaisen vieraanvaraisuuden parhaita perinteitä. Joku opettajista oli leiponut aamulla korvapuustit ja ne olivat vielä lämpimiä.
Turvapaikan hakijat hoitelivat päiväänsä. Odottaminen on kovaa työtä. Hermostumme jo pienoisessa pankkijonossa, mutta entäpä jos odottaisimme siinä kuukausia?

Lähtiessäni huomio kiinnittyi pihanurmikolla taapertavaan pikkutyttöön, joka vilkutteli iloisesti. Mieleeni nousivat iltauutisten kuvat pommien repimästä Mosulista ja pienen tytön itkuinen huuto: Mitä pahaa me olemme tehneet!
Entä mitä hyvää me? Lehtiniemi on siinä pisara meressä, mutta pelastusrengas näille.
Seuraavalla viikolla muutamat järjestöt keräsivät Pikkukirkon vieressä pakettiautokeräyksenä leluja, mattoja ja pyöriä pakolaisille. 
Kierrätyksen idea versoi parhaimmillaan.

Itä-Savo 10.06.2016

[MW]

Se on tuo pakolaisuus kuin pankkijonossa odottamista. Lukekaa vaikka.

Kolumni: Päiväkahveilla Lehtiniemessä

***

Voi kyynel. Odotuksen kärsimys säynävä suussa. Koskas ajatteli Koukkuniemeen mennä päiväkahvittelemaan? Sielläkin odotellaan... Ai niin vanhainkodit eivät olekaan leppoisia lomahotelleja, missä iloisesti kirmaillaan ja vilkutellaan.

[Kallan]

Se on tuo pakolaisuus kuin pankkijonossa odottamista. Lukekaa vaikka.

Kolumni: Päiväkahveilla Lehtiniemessä

***

Voi kyynel. Odotuksen kärsimys säynävä suussa. Koskas ajatteli Koukkuniemeen mennä päiväkahvittelemaan? Sielläkin odotellaan... Ai niin vanhainkodit eivät olekaan leppoisia lomahotelleja, missä iloisesti kirmaillaan ja vilkutellaan.

Kolumnista paistoi läpi hyvän omantunnon ostaminen osallistumalla muodollisesti "auttamiseen".

[Uuno Nuivanen]

Oli synkkä ja myrskyinen yö, mutta silti kevään vehreys oli uusi näytös neljän vuodenajan näytelmässä ja sen tuoreus häikäisi. Järvi kimalteli roudan repimän tien vieressä.

[J.M]

16 turvapaikanhakijaa saanut myönteisen päätöksen Savonlinnassa - kielteisiä 103


Savonlinnan Lehtiniemen ja Varpalan vastaanottokeskusissa on ollut viime viikkoina odottava tunnelma. Asukkaat ovat viimeinkin saaneet kauan odotettuja turvapaikkapäätöksiä. Suurin osa on joutunut pettymään. 119 päätöksestä myönteisiä on ollut 16 ja kielteisiä 103.

Vastaanottokeskuksen johtajan Janne Sairasen mukaan tunnelma on kaikesta huolimatta arkisen rauhallinen.
— Useat kielteiset päätökset eivät ole juurikaan muuttaneet keskuksen tunnelmaa. Ihmiset ovat hieman mietteliäämpiä ja surullisempia, Sairanen sanoo.
— Toiminta sujuu kaikin puolin hyvässä hengessä, hän painottaa.

Myönteisen päätöksen saaneissa on mukana irakilaisia, afganistanilaisia ja syyrialaisia. Nuoria miehiä heistä on viisi ja loput kuuluvat kahteen turvapaikan saaneeseen perheeseen.

Kielteisen päätöksen saaneista reilut 20 on ilmoittanut harkitsevansa vapaaehtoista paluuta kotimaahansa. Noin 80 on kertonut valittavansa päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Monissa vastaanottokeskuksissa odotetaan, että osa turvapaikanhakijoista ei aio palata kotimaahansa kielteisestä päätöksestä huolimatta. Tällöin heistä tulee niin sanottuja paperittomia, mikä tuo mukanaan lukuisia ongelmia niin ihmisille kuin viranomaisille.
— Pyrimme tuomaan nyt selkeästi esille vapaaehtoisen paluuohjelman mahdollisuuden. Se on kuitenkin turvapaikanhakijan itsensä etu, Sairanen painottaa.

[naps]

Mutta löytyy Lehtiniemen vastaanottokeskuksen käytäviltä myös hymyileviä kasvoja. Savonlinnassa toistaiseksi asuva, Syyriasta Suomeen viime lokakuussa tullut Wael Mardini sai kesällä neljän vuoden oleskelu- ja työskentelyluvan Suomeen.
— Olen iloinen. Niin Suomen päättäjät kuin koko vastaanottokeskuksen väki ovat auttaneet minua valtavasti, Mardini sanoo.

Mies teki uuvuttavan matkan Syyriasta Suomeen läpi Unkarin, Kreikan, Itävallan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin. Hänen sukulaisiaan ja perhettään asuu yhä sisällissodan runtelemassa Syyriassa.
— Tilanne on vaikea. Yritän pitää yhteyttä mahdollisimman paljon, mutta yhteydet ovat välillä huonoja, hän sanoo.

Mardini on ammatiltaan kirjanpitäjä. Hänen suunnitelmansa on selvä: hän haluaa oppia kielen, ja sen jälkeen mennä töihin. Perussanaston hän jo osaa.
— Kieli, ammattikoulu ja sitten töihin, Mardini sanoo.

Kun sopiva asunto löytyy, Mardini muuttaa Lehtiniemestä Mikkeliin ja aloittaa uuden elämänsä Suomessa.

Itä-Savo 07.09.2016

Lihavoin jotain, mikä ei herätä mitään ajatuksia Hyvien Ihmisten mielissä.

[Machine Head]

16 turvapaikanhakijaa saanut myönteisen päätöksen Savonlinnassa - kielteisiä 103


Savonlinnan Lehtiniemen ja Varpalan vastaanottokeskusissa on ollut viime viikkoina odottava tunnelma. Asukkaat ovat viimeinkin saaneet kauan odotettuja turvapaikkapäätöksiä. Suurin osa on joutunut pettymään. 119 päätöksestä myönteisiä on ollut 16 ja kielteisiä 103.

Vastaanottokeskuksen johtajan Janne Sairasen mukaan tunnelma on kaikesta huolimatta arkisen rauhallinen.
— Useat kielteiset päätökset eivät ole juurikaan muuttaneet keskuksen tunnelmaa. Ihmiset ovat hieman mietteliäämpiä ja surullisempia, Sairanen sanoo.
— Toiminta sujuu kaikin puolin hyvässä hengessä, hän painottaa.

Myönteisen päätöksen saaneissa on mukana irakilaisia, afganistanilaisia ja syyrialaisia. Nuoria miehiä heistä on viisi ja loput kuuluvat kahteen turvapaikan saaneeseen perheeseen.

Kielteisen päätöksen saaneista reilut 20 on ilmoittanut harkitsevansa vapaaehtoista paluuta kotimaahansa. Noin 80 on kertonut valittavansa päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Monissa vastaanottokeskuksissa odotetaan, että osa turvapaikanhakijoista ei aio palata kotimaahansa kielteisestä päätöksestä huolimatta. Tällöin heistä tulee niin sanottuja paperittomia, mikä tuo mukanaan lukuisia ongelmia niin ihmisille kuin viranomaisille.
— Pyrimme tuomaan nyt selkeästi esille vapaaehtoisen paluuohjelman mahdollisuuden. Se on kuitenkin turvapaikanhakijan itsensä etu, Sairanen painottaa.

[naps]

Mutta löytyy Lehtiniemen vastaanottokeskuksen käytäviltä myös hymyileviä kasvoja. Savonlinnassa toistaiseksi asuva, Syyriasta Suomeen viime lokakuussa tullut Wael Mardini sai kesällä neljän vuoden oleskelu- ja työskentelyluvan Suomeen.
— Olen iloinen. Niin Suomen päättäjät kuin koko vastaanottokeskuksen väki ovat auttaneet minua valtavasti, Mardini sanoo.

Mies teki uuvuttavan matkan Syyriasta Suomeen läpi Unkarin, Kreikan, Itävallan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin. Hänen sukulaisiaan ja perhettään asuu yhä sisällissodan runtelemassa Syyriassa.
— Tilanne on vaikea. Yritän pitää yhteyttä mahdollisimman paljon, mutta yhteydet ovat välillä huonoja, hän sanoo.

Mardini on ammatiltaan kirjanpitäjä. Hänen suunnitelmansa on selvä: hän haluaa oppia kielen, ja sen jälkeen mennä töihin. Perussanaston hän jo osaa.
— Kieli, ammattikoulu ja sitten töihin, Mardini sanoo.

Kun sopiva asunto löytyy, Mardini muuttaa Lehtiniemestä Mikkeliin ja aloittaa uuden elämänsä Suomessa.

Itä-Savo 07.09.2016

Lihavoin jotain, mikä ei herätä mitään ajatuksia Hyvien Ihmisten mielissä.

Tuota lukiessa kävi hetken mielessä, että ehkä se Jumala on sittenkin olemassa.. .. sitten kuulin hengenveljiltä, että paikallisessa helluntaiseurakunnassa käy rikastamisbuumi kuumana, aistittavissa jopa pientä hurmosta.

Ählämit kuljetetaan VOK:sta seurakuntalaisten toimesta tilaisuuksiin, jossa ne harjataan evankeliumilla, syötetään, juotetaan ja järjestetään muun muassa arabiankielistä ohjelmaa.

[J.M]

Opiskelijat tekevät dokumenttielokuvan Lehtiniemen vastaanottokeskuksesta

...

Täällä Lehtiniemen alla –dokumentin ensi-ilta on 9. syyskuuta 2016 Puistokatu Block –tapahtumassa Savonlinnassa.

No nysse on julkaistu. Ja on niin liikuttavaa että!

Täällä Lehtiniemen alla -dokumentti liikutti ensi-illassa – Savonlinnan OKL:n opiskelijat tekivät elokuvan turvapaikanhakijoiden elämästä


Pieni kumivene oli täpötäynnä, meri myrskysi. Ihmiset oksensivat, kaikki olivat märkiä, haju hirveä.
— Pidin tyttäriäni sylissäni.Yht'äkkiä nuorin tytär meni tajuttomaksi, kertoo valkokankaalla kolmen tyttären isä.
Näin alkaa Savonlinnan Lehtiniemessä filmattu dokumenttielokuva, jonka ovat tehneet kasvatustieteen ja käsityötieteen Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opiskelijat Tuomas Silvennoinen, Lauri Hyppönen, Elina Palviainen, Nina Räsänen ja Mari Rantanen.

[naps]

Täällä Lehtiniemen alla sai maailman ensi-illan Puistokatu Block -tapahtumassa Savonlinnasalissa perjantaina. Lähes täysi sali seurasi hiiren hiljaa koskettavaa dokumenttia. Moni liikuttui kyyneliin.
Paikalla oli myös turvapaikanhakijoita, jotka esiintyivät valkokankaalla. Haastateltuja olivat myös Lehtiniemen vastaanottokeskuksen johtajat. Kuvissa Lehtiniemessä lapset iloitsivat, aikuisilla oli vakavat ilmeet.
— Olemme Lehtiniemessä kuin suuri perhe. Teemme työtä niin kuin perheessä, autamme toisia ja iloitsemme ja suremme yhdessä.
— Haluan opiskella ja tehdä töitä, auttaa niitä suomalaisia, jotka ovat auttaneet meitä, sanoi nuori mies, joka pakeni Suomeen vapauduttuaan  kotimaassaan kaappaajien vankeudesta.

[naps]

Itä-Savo 09.09.2016

Liitteenä kuva hädänalaisesta isästä ja tyttärestä.

[Kallan]

^Olisi kiva tietää ovatko kyseiset henkilöt tietoisia miten näiden vastaavien tapausten kanssa on käynyt muualla Euroopassa kun 'autettavat' ovat saavuttaneet tarpeeksi ison osuuden väestöstä... siinä vaiheessa kukaan ei auta auttajia.

[Econ101]

Ei muumi mitä sirkusta. 80 pinnaa kielteisen päätöksen saaneista aikoo valittaa päätöksestä. Suomalainen veronmaksaja itkee ja maksaa.