2016-01-13 Lähes aikuisia tp-hakijapoikia ummikkona kouluun, osa ensikertalaisia

[Kim Evil-666]

Naurattaisi nämä touhut, jollei samaan aikaan mieltä kaivertaisi armoton vit**us. Nämä matut eivät tule ikinä yhteiskuntakelpoisiksi suomalaisen mittapuun mukaan.

Kaikki näihin laitetut rahat ovat hukkaan heitettyä rahaa. Hölmöläisten tarinatkin alkavat vaikuttamaan sangen viisailta näitä hulluuksia lukiessa.

Tämä maa tulee uppoamaan ja minkä tähden!? Sen tähden, että tänne lasketaan haitta-aines maailman kehittymättömimmiltä alueilta, jotka eivät tuo ympärilleen muuta kuin surua ja murhetta, minne ikinä rantautuvatkaan.

Päättäjien pää on siellä ja syvällä!

[Tapza]

Meneekö nämä nyt sitten ikänsä perusteella yläasteelle vai osaamistaitonsa perusteella ala-asteelle?

Meillä on hyvät valmiudet antaa turvapaikanhakijoille perusopetukseen valmistavaa opetusta.

Tämän perusteella ovat menossa eskariin 6-vuotiaiden sekaan. Ehkä osa menee profeetan esimerkkiä seuraten kihloihin kurssikaverin kanssa?

[RP]

Meillä on hyvät valmiudet antaa turvapaikanhakijoille perusopetukseen valmistavaa opetusta.

Tämän perusteella ovat menossa eskariin 6-vuotiaiden sekaan.

"Valmistava opetus" on itseasiassa eri kuin esiopetus, vaikka sitä voidaan silläkin tasolla järjestää. Tapahtuukohan muuten tuolta valmistavan opetuksen tunneilta muiden mamujen pako, kun luokaan tulee vuosikymmenen vanhempia nuoria miehiä?

[vihapuhegeneraattori]

No niin, nyt vain odotellaan milloin tulee ensimmäiset uhrit.  Kuka idiootti ajattelee, että on täysin ok viedä sotatraumainen (lähes)  aikuinen mies samaan kouluun suomalaistyttöjen kanssa?

Tämä teksti pitäis heijastaa lasertekniikalla Helsingin taivaalle 100 metriä korkein kirjaimin!

Älä nyt, sitten eivät voi väittää asian tulleen täytenä yllätyksenä.

[Oho]

Naisten vanheneminen loppuu 29 vuoden kohdalla, mutta turviksilla sama rajapyykki saavuteaan jo 12 vuotta aiemmin, minkä jälkeen turvis täyttä joka vuosi 17. Lukuunotamatta tilanteita kun pitäisi päästä kaljalle, joka ei siis maistu, koska Allah kieltää mutta, kun mieli tuntuu silti tekevän niin pirusti...

[poikkeus]

Väliaikaisesti maassa oleskelevia 17-vuotiaita miehiä ei ole syytä kouluttaa mitenkään.

Se, että 17-vuotias mies on lukuisten lämpimien, rikkaiden ja turvallisten maiden läpi kulkeutunut Suomeen, osoittaa että mies on huijari tai kehitysvammainen. Jos mies on vajaaälyinen, eikä ymmärrä milloin ollaan missäkin ja onko hänkin siellä, niin hän tarvitsee lääkäriä. Jos hän taas on huijari, niin hän tarvitsee rangaistuksen teoistaan ja toimistaan. Kummassakaan tapauksessa turvallisten maiden kautta Suomeen hakeutunut 17-vuotias ei tarvitse suomalaista peruskoulua.

[Pikkuvaimo]

Korkeasti koulutettuja tulijoita-->aloittavat ala-asteelta.

Jokin ei nyt täsmää.

Kaikki täsmää, koska Unelma ^TM

Eikä sovi unohtaa, että nämä nuorukaiset ovat kansansa parhaimmistoa - älykkäimmät ja selviytymiskykyisimmät kaverit on lähetetty turvaan koko suvun yhdessä keräämin varoin!! Vai mitenkäs tämä nyt menikään. Alkaa vaatia jo erittäin vahvaa Unelmaa.

[Ernst]

Somewhere over the rainbow
Way up high
And the dreams that that you dreamed of
Once in a lullaby

Pakko jatkaa.

I'll watch them bloom for me and you
And I think to myself, what a wonderful world.

https://www.youtube.com/watch?v=V1bFr2SWP1I

[PenaSetä]

No niin, nyt vain odotellaan milloin tulee ensimmäiset uhrit.  Kuka idiootti ajattelee, että on täysin ok viedä sotatraumainen (lähes)  aikuinen mies samaan kouluun suomalaistyttöjen kanssa?

Ja kenelle suomalaispojalle myönnetään postuumisti meidän ensimmäinen Arminas-palkinto?

"Kaikki panot kuvataan" sanottiin Hymypoika-nimisessä elokuvassa ja parhaan filmin kuvannut sai kyseisen patsaan haltuunsa, kunnes toinen pisti paremmaksi. Toivottavasti kyseisiä koulumaailmasta tuttuja perinteisiä pystejä ei tulla jakelemaan matujen opintiellä. Missään mielessä.

[Sydämistynyt]

Korkeasti koulutettuja tulijoita-->aloittavat ala-asteelta.

Jokin ei nyt täsmää.

Kaikki täsmää, koska Unelma ^TM

Siteraan  lausetta toisesta uutisesta.

Pieniä haasteita on ollut erityisesti peseytymisessä. Ilman uimahousuja peseytyminen ei ilmeisesti sovellu heidän uskontoonsa

Koulunkäynti ja opiskelu ei ilmeisesti sovellu hedän uskontoonsa.

Ja miksi koulussa pitäisi käydä, kun on koraani.

Aikuisia ukkoja, jotka eivät ole käyneet päivääkään koulua eläissään, eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa, pestä itseään...  Mihin me näiden kanssa joudutaan?

[Roope2]

Traumaattisia ! Eikö sellaiset tulisi sijoittaa Nuivaniemeen tai Vaasaan eikä suinkaan nuorten suomalaistyttöjen lähipiiriin ?

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Aikuisia ukkoja, jotka eivät ole käyneet päivääkään koulua eläissään, eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa, pestä itseään...  Mihin me näiden kanssa joudutaan?

Kun satoja haudotaan, yhdestä voi kuoriutua kultamuna.

Aikuiset turvapaikanhakijat voivat saada perusopetusta Turun iltalukiossa. Iltalukiossa on tällä hetkellä perusopetuksessa yli sata opiskelijaa.

Täysin luku- ja kirjoitustaidottomia aloittajia ei tällä hetkellä ole, mutta Turun iltalukiossa on ollut yksi turvapaikanhakija, joka opetteli vasta kirjoittamaan. Viime syksynä hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun iltalukiosta.

Turkulainen

Jutussa ei valitettavasti kerrota kyseisen ylioppilaan menestyksestä työmarkkinoilla.

[Hornsmith]

^ Niin ja oppiko se lopujenlopuksi kirjoittamaan, vai suorittiko vaan pitkän paimenen ja muita käytännön aineita..?

[Siili]

Saapa nähdä, kuinka paljon kriteereistä tingitään, jos ja kun nämä kaverit hakevat Suomen kansalaisuutta.  Onhan aikaisemminkin väljää myöntöpolitiikkaa perusteltu sillä, että moinen edesauttaa (keskeneräistä) kotoutumista.   Vaikka kaiken järjen mukaan kansalaisuuden pitäisi olla eräänlainen palkinto kotoutumisesta.

[ISO]

mutta Turun iltalukiossa on ollut yksi turvapaikanhakija, joka opetteli vasta kirjoittamaan. Viime syksynä hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun iltalukiosta.

Nimi, todistukset ja kokeet julkisuuteen, muuten ei ole olemassa.

[Ja_tre]

Aamulehden printtiversiossa 4.1.2016 s 16-17 oli juttu Egyptin koululaitoksesta:

"Oppilaitoksesta voi valmistua 12 vuotta koulua käynyt, joka ei
osaa kirjoittaa nimeään. Egyptissä on jo pitkään ollut julkinen salaisuus,
etteivät opettajat välitä opettaa pienellä palkalla."

Jos tämä on tilanne Egyptissä, mikä on tilanne muualla lähi-idässä ja afrikassa? Mikä on oppimistavoite tässä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa on? Kynän pitäminen kädessä? Kirjan avaaminen oikein päin? Mahdollisesti kirjaimet? Onko tavotteena jopa numerot? Jos tuota ei määritellä niin, saamme vielä ikuisten yliopisto-opiskelijoiden lisäksi ikuisia peruskoululaisia.

[Muuttohaukka]

mutta Turun iltalukiossa on ollut yksi turvapaikanhakija, joka opetteli vasta kirjoittamaan. Viime syksynä hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun iltalukiosta.

Nimi, todistukset ja kokeet julkisuuteen, muuten ei ole olemassa.

Minä myös odotan tähän jotakin lähdettä. Kyllä on vast`ikään kirjoittamaan oppijalla ollut valtava yleistietomäärä entuudestaan. Miten mahtaa olla fysiikka, kemia, matematiikka, kielet ... hallinnassa? Iso on kyymysmerkkini ja tältä istumalta en tuota niele.
Hulluja nämä pohjoisen pojat, jotka kuluttavat 12 vuotta koulunpenkillä ja ihan turhaan. Kannattaisi tulla vasta lukioon ja aloittaa sieltä. 

[Ari-Lee]

mutta Turun iltalukiossa on ollut yksi turvapaikanhakija, joka opetteli vasta kirjoittamaan. Viime syksynä hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun iltalukiosta.

Nimi, todistukset ja kokeet julkisuuteen, muuten ei ole olemassa.

Minä myös odotan tähän jotakin lähdettä. Kyllä on vast`ikään kirjoittamaan oppijalla ollut valtava yleistietomäärä entuudestaan. Miten mahtaa olla fysiikka, kemia, matematiikka, kielet ... hallinnassa? Iso on kyymysmerkkini ja tältä istumalta en tuota niele.
Hulluja nämä pohjoisen pojat, jotka kuluttavat 12 vuotta koulunpenkillä ja ihan turhaan. Kannattaisi tulla vasta lukioon ja aloittaa sieltä.

Hassunhauska ironia. Mutta, ei kait siinä ; Suomihan on jo ajettu teknologisestikin niin alas, ettei kukaan huomaisi mitään kansan tyhmenemistä. Ennen EU:a Suomea sanottiin pohjolan Japaniksi, nyt Suomi on pohjolan Libanon. Muutos alkoi Suomen EU-kuntoon saattamiseksi itseaiheutetulla pankkikriisillä, jatkui itsetietoisesti rakennemuutoksella, mitä seurasivat houreiset höpinät työvoimapulasta, ja siinä välissä piti mennä olemaan ytimessä. Luonnollinen jatko on tietysti luopua koululaitoksesta. Miksipä suotta ylikouluttamaan kun yliopistotkin ovat ämpärisellaisia ja nekin ajetaan alas ja joutavatkin.

[Eisernes Kreuz]

Näillä ihmisillä Suomi nousuun! 

[Tapza]

Kun satoja haudotaan, yhdestä voi kuoriutua kultamuna.

Aikuiset turvapaikanhakijat voivat saada perusopetusta Turun iltalukiossa. Iltalukiossa on tällä hetkellä perusopetuksessa yli sata opiskelijaa.

Täysin luku- ja kirjoitustaidottomia aloittajia ei tällä hetkellä ole, mutta Turun iltalukiossa on ollut yksi turvapaikanhakija, joka opetteli vasta kirjoittamaan. Viime syksynä hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun iltalukiosta.

Turkulainen

Jutussa ei valitettavasti kerrota kyseisen ylioppilaan menestyksestä työmarkkinoilla.

Miksi kuvituksessa luokan seinä on täynnä jotain arabialaisia koukeroja. Aletaanko meidän verorahoilla kirjoitustaidotonta moniosaajaa opettaa alkuun kirjoittamaan arabiaksi?

[Ari-Lee]

– Valmistavasta opetuksesta heidät pitäisi pystyä ohjaamaan jatko-opiskeluun, joka johtaisi melko suoraan työelämään, Rinne toteaa.

Mihin ihme työelämään Rinne viittaa? Joko työvoimapula iski? Vai viittaako Rinne Saloran tehdasta, Nokiaa ja UPM:n paperikoneita?

[Titus]

Suomalaiset työttömät katselevat sivusta rahojen kaatamista tähän huikeaan potentiaaliin
joka melkein aikuisessa luku- ja kirjoitustaidottomassa kieliummikossa epäilemättä piileee.

[Eisernes Kreuz]

Suomalaiset työttömät katselevat sivusta rahojen kaatamista tähän huikeaan potentiaaliin
joka melkein aikuisessa luku- ja kirjoitustaidottomassa kieliummikossa epäilemättä piileee.

Tuli taas mieleen, kun joskus muinaisella 90-luvulla puolusteltiin somalien maahantuloa sillä, että heistä saadaan parissa vuodessa tuotteliaita yhteiskunnan jäseniä, kun taas kantisten lapsilla kestää parikymmentä vuotta, ennen kuin he ovat jotakin muuta kuin kuluerä.

No, tässä sitä taas tienataan.

[Ari-Lee]

Suomalaiset työttömät katselevat sivusta rahojen kaatamista tähän huikeaan potentiaaliin
joka melkein aikuisessa luku- ja kirjoitustaidottomassa kieliummikossa epäilemättä piileee.

Tuli taas mieleen, kun joskus muinaisella 90-luvulla puolusteltiin somalien maahantuloa sillä, että heistä saadaan parissa vuodessa tuotteliaita yhteiskunnan jäseniä, kun taas kantisten lapsilla kestää parikymmentä vuotta, ennen kuin he ovat jotakin muuta kuin kuluerä.

No, tässä sitä taas tienataan.

"Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

[takalaiton]

Yksi gradu ainakin tehty aikuisten lukutaidottomien opetuksesta. Käytännössä monet käyvät saman luku/kirjoituskurssin useaan kertaan ja kaikilla ei ole oikein motivaatiota. Tämä tulee vaatimaan paljon resursseja ja tulokset saattavat silti jäädä heikoiksi. Kielen oppiminen työssä on sekin aika utopiaa, koska ei Suomessa juuri ole työpaikkoja heikosti tai ei lainkaan lukeville.

Aika hauskaa, että perheellisistä osa ei näe lukemista ja kirjoittamista henkilökohtaisena taitona. Riittää, että joku klaanista osaa.

Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen painotuksia uuden opetussuunnitelman perusteiden, oppimateriaalien ja koulutuspolkujen valossa
...
Sain seurata luku- ja kirjoitustaidon oppimisprosessia alusta asti erästä nuorta afrikkalaisnaista opettaessani: kun hän tuli kurssille, hän ei osannut lukea eikä kirjoittaa millään kielellä. Kurssin alussa hän arvaili todella paljon. Hän kävi luku-kurssin kaksi kertaa, minkä jälkeen hän siirtyi hitaaseen kotoutumiskoulutuksen alkeisryhmään. Hän on edelleen hyvin hidas lukija ja kirjoittaja, mutta kun hän nyt lukee, hän kirjain kirjaimelta kokoaa sanaa, tarvittaessa palaa kesken sanan alkuun ja lukee uudestaan (suhteellisen sujuvasti) sanan alun, ikään kuin pitääkseen alun mielessään. Luettuaan sanan loppuun ja saatuaan sanan äänteellisen hahmon selväksi hän lukee vielä koko sanan ymmärtääkseen sanan merkityksen. Hänen korvansa on myös todella tarkasti oppinut vuodessa kuulemaan äänteet, vaikka hänen aikaisemmin osaamansa kielet, ranska ja arabia, eivät häntä tuntuneet juurikaan auttavan. Tämän opiskelijan kohdalla lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen voimaannuttava vaikutus on ollut todella selvä. Kun hän tuli kurssille, hän oli epävarman ja pelokkaan oloinen ja hänellä oli selvästi heikko itsetunto; nyt hän ilmaisee mielipiteensä voimakkaasti ja osaa selvästi olla ylpeä taidoistaan. Hän on nyt, noin vuosi suomen kielen opiskelunsa aloittamisen jälkeen, aloittamassa peruskouluun valmistavan opiskelun.
...
Kun moittii luokkahuoneessa opiskelua ja kieliopin opettamista, on hyvä miettiä, mitä vaihtoehtoja on. Ihanteellista olisi, että opiskelijat voisivat opiskella suomea luokkahuoneen ulkopuolella, esimerkiksi oman alansa työpaikalla, valmiina fraaseina, kielioppia ajattelematta. Tämä ei kuitenkaan usein ole mahdollista ensinnäkään siksi, että tällaisten oppimispaikkojen löytäminen on hyvin vaikeaa. Monet työpaikat eivät ole halukkaita ottamaan kielitaidottomia harjoittelijoita. Harjoittelupaikkojen tulee myös olla opiskelijoiden kannalta mielekkäitä, koska muuten koko harjoittelu on ajan hukkaa.
...
Marjut Heikkinen viittaa pro gradu -työssään (s. 7) Lisbeth Sachsiin, joka on haastatellut luku-kurssin käyneitä naisia vuosi kurssin loppumisen jälkeen. Heistä suurin osa oli unohtanut oppimansa, koska eivät kokeneet luku- ja kirjoitustaitoa elintärkeäksi taidoksi. Tämä on suuri haaste luku-opetuksessa. Omasta kokemuksestani tiedän, että monet nuoret luku- ja kirjoitustaidottomat miehet hakeutuvat töihin paikkoihin, joissa eivät lukutaitoa juurikaan tarvitse. Perheelliset lukutaidottomat turvautuvat helposti lukutaitoisiin lapsiinsa; kirjallista osaamista ei mielletä yksilölliseksi taidoksi, joka kaikkien yhteisön jäsenten tulisi hallita, vaan riittää, jos joku suku- tai perheyhteisön piirissä tai lähiympäristössä osaa lukea ja kirjoittaa. Tämä voi aiheuttaa motivaatiovaikeuksia ja opiskelijat kaipaisivat selkeitä perusteluja sille, miksi jokaisen on tärkeä oppia lukemaan.
...
Opettamassani luku-ryhmässä joukko keski-ikäisiä somalialaisia kotiäitejä oli ryhmän innokkaimpia opiskelijoita. Eräs heistä totesi, että nyt hänellä on ensimmäistä kertaa elämässään mahdollisuus oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Iän ja jatko- opiskelusuunnitelmien valossa olisi voinut olettaa, että nämä naiset eivät koe suurta pakkoa oppia lukemaan ja kirjoittamaan, eikä heillä ulkoista pakkoa oppimiseen juuri ollutkaan. He kuitenkin ottivat innolla vastaan uuden taidon, kun taas osa samassa ryhmässä opiskelevista ja paljon nuoremmista opiskelijoista tuntui tiukasti pitävän kiinni siitä ajatuksesta, että he eivät luku- ja kirjoitustaitoa tarvitse.
...
Tämän opetussuunnitelman perusteiden mukaisen aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kesto on keskimäärin 160–200 päivää opiskelijan tarpeen mukaan. Koulutus on siis lukuvuoden mittainen, ja se suositellaan jaettavaksi 2–4 moduuliin. Koulutuksen jakaminen moduuleihin helpottaa primaarilukutaidottomien mahdollisuutta käydä tarvittava osa koulutuksesta useaan kertaan sekä sekundaari- ja semilukutaitoisten mahdollisuutta siirtyä joustavasti muuhun koulutukseen.
...
Valitettavasti monella ei luokan ulkopuolella ole juurikaan tilaisuuksia käyttää suomea muissa kuin kielellisesti haastavissa tilanteissa, kuten sosiaalitoimistossa, Kelassa ym. virastoissa, joissa asiointiin kielitaito ei riitä pitkiin aikoihin. Toki opiskelijat kokevat tärkeäksi myös sen, että oppivat yksinkertaisempaa arkista sanastoa ja fraaseja, mutta koska asiointi virastoissa on niin arkipäiväistä, olisi tärkeää opiskella myös niissä tarvittavaa sanastoa. Oppikirjoissakin olisi hyvä olla harjoituksia, joiden avulla erilaisia asiointitilanteita voisi harjoitella.
...
Opettaessaan opettaja joutuu (ainakin ajoittain) miettimään, miten pitää yllä opiskelijoiden motivaatiota. Jokaisen opiskelijan arkielämä on erilaista ja opiskelijoita motivoivat eri asiat. Ensisijaisen tärkeää tietysti olisi, että opiskelijat itse näkisivät tarpeen opiskelulle – opettaja tai kukaan muukaan ulkopuolinen ei voi antaa opiskelumotivaatiota. Harjoituksia suunnitellessa täytyy aina arvioida ryhmää – toiminnallisuus voi ylläpitää motivaatiota ja keventää opetusta, mutta täytyy myös muistaa, että kyse on aikuisista ihmisistä, joilla voi koulunkäyntikokemuksen puutteesta huolimatta olla tietty kuva koulunkäynnistä ja monet saattavat suhtautua toiminnallisuuteen leikkimisenä. Opiskelumotivaation puute näkyy esimerkiksi haluttomuutena osallistua tuntityöskentelyyn.
...
Koukkari-Anttonen, Vaarala ja Ylönen toteavat (2005: 12), että hienomotorisia piirtämisharjoituksia tarvitaan aluksi paljon, koska kynän käytön harjoittelu voi viedä aikuiselta yhtä kauan kuin lapselta. Moi!-kirjassa myös kirjainten oikean kirjoitussuunnan oppimiseen on kiinnitetty huomiota; kirjoitussuunta (alku) on mekaanisissa kirjoitusharjoituksissa merkitty pisteellä, johon kynä laitetaan alussa.
...
Vanajaveden opiston lukutaidon kurssin käyneistä 86 opiskelijasta 36 kävi vain luku-kurssin tai kursseja. Luku-kurssin lisäksi muita kursseja käyneitä oli 48, ja heidän kohdallaan oli myös tieto heidän käymiensä luku-kurssien määrästä. Näistä 48 opiskelijasta 45 on jatkanut opiskelua luku- kurssin jälkeen; kolmen opiskelijan kohdalla ei ollut tietoa heidän käymiensä luku-kurssien määrästä.
Opiskelua luku-kurssin jälkeen jatkaneista opiskelijoista 24 kävi luku- ja kirjoitustaidon kurssin vain yhden kerran, 9 opiskelijaa kaksi kertaa, 8 opiskelijaa kolme ja 1 opiskelija kuusi kertaa ennen muille kursseille siirtymistä. 18 opiskelijaa on siis käynyt lukutaidon kurssin useampaan kertaan, mutta jatkanut eteenpäin. Opiskeluaan jatkaneisiin ei ole laskettu mukaan 3:a opiskelijaa, jotka ovat menneet edestakaisin: yksi on ensin käynyt kotoutumiskoulutuksen ja mennyt sitten toiminnalliseen oppimispajaan, yksi on käynyt 2 kotoutumiskoulutusta ja mennyt sitten 3 kertaa luku-kurssille. Yksi on ollut luku-kurssilla, mennyt 5 kuukaudeksi kotoutumiskoulutukseen ja sitten taas 3 kuukaudeksi luku-kurssille.
...
Sitä, että 45 opiskelijaa 86:sta jatkaa opiskeluaan, voi pitää hyvänä tuloksena, kun ottaa huomioon, että luku-kursseilla on tyypillisesti paljon opiskelijoita, joilla on oppimista hidastavia tekijöitä, kuten täysin puuttuva koulunkäyntitausta, traumoja tai korkea ikä. Ikä näyttäisi taulukoiden perusteella vaikuttavan opintojen jatkamiseen: kukaan 40–50-luvuilla syntyneistä ei jatkanut muille kursseille; 60-luvulla syntyneistä jatkoi puolet ja 70-luvulla syntyneistä yli puolet.
...
Osa opiskelijoista ei halua jatkaa opiskelua luku-kurssin jälkeen. Kaikille opiskelijoille ei esimerkiksi iän puolesta ole tarkoituksenmukaistakaan opiskella kursseilla, jotka ovat työvoimapoliittista koulutusta, koska näiden koulutusten tavoitteena on työllistyminen. Luku- ja kirjoitustaidon kursseilla monilla opiskelijoilla on tavallisesti hitaampi opiskelutahti, ja osallistuminen nopeatahtisempaan opiskeluun on liian raskasta. On myös niitä opiskelijoita, jotka eivät vain viihdy kurssilla.

Tutkimistani luvuista eivät näy opiskelijoiden motivaatio ja tarpeet. Se, että joku ei etene muille kursseille, ei tarkoita, että hän ei olisi oppinut lukemaan ja kirjoittamaan tai että hänellä ei olisi motivaatiota. Monet, varsinkin vanhemmat opiskelijat saattavat kokea luku-kurssin turvalliseksi opiskeluympäristöksi, koska he tietävät, että luku-kurssin tahti on tyypillisesti hidas, ja siitä syystä he saattavat käydä saman kurssin monta kertaa ja olla haluttomia jatkamaan muille kursseille.
...
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95154/GRADU-1396607061.pdf?sequence=1

[Echidna]

Aikuisia ukkoja, jotka eivät ole käyneet päivääkään koulua eläissään, eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa, pestä itseään...  Mihin me näiden kanssa joudutaan?

Kun satoja haudotaan, yhdestä voi kuoriutua kultamuna.

Aikuiset turvapaikanhakijat voivat saada perusopetusta Turun iltalukiossa. Iltalukiossa on tällä hetkellä perusopetuksessa yli sata opiskelijaa.

Täysin luku- ja kirjoitustaidottomia aloittajia ei tällä hetkellä ole, mutta Turun iltalukiossa on ollut yksi turvapaikanhakija, joka opetteli vasta kirjoittamaan. Viime syksynä hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun iltalukiosta.

Turkulainen

Jutussa ei valitettavasti kerrota kyseisen ylioppilaan menestyksestä työmarkkinoilla.

Oliskohan vetänyt jo puolenmatkaa korkeakoulua, koska jo viime syksynä kirjoitti. Kandintyötä ehkä jo tekee?

[nevahood]

– Valmistavasta opetuksesta heidät pitäisi pystyä ohjaamaan jatko-opiskeluun, joka johtaisi melko suoraan työelämään, Rinne toteaa.

Jatko-opiskelut johtavat kyllä melko suoraan työelämään.

Valmistavan opetuksen (esikoululainen) ja jatko-opiskelun (tohtorikoulutettava) välissä kyllä on muutama vuosi koulua. Ainakin meille pottunokille.

[Muuttohaukka]

Olen itse opettanut 18-vuotiasta mustalaistyttöä lukemaan. Siihen varattiin lukuvuosi. Neito tuli milloin tuli ja jätti tulematta, jos sattui olemaan muuta. Soitti kyllä ja sanoi, että mie se olen tämmönen iloinen mannetyttö ja menen nyt käymään työhaastattelussa. Soitan sit, ko taas pääsen tunnille.
Osa ongelmaa on se, ettei silloin ollut muuta oppimateriaalia valmiina kuin alakoulun aapiset. Toinen ongelma on, että se herkkyys lukemaan oppimiselle menee valitettavasti ohi. Se vain on kylmä fakta.

Kolmas ongelma on motivaation totaalinen puute. Ei jaksa, ei vain jaksa. Ponnistelee sekunnin murto-oan ja sitten jo kyselee niitä näitä. Mielessä kaikki muu.
Kirjaimet oppi ja joitan analyyttisena opittuja sanoja: KELA, VR, HKL, pankit, nimiä tunnisti ja oman nimensä kirjoitti jollain tavalla. Mutta ei oppinut edes auttavaa lukutaitoa. Aikoi sitten opetella, kun saa ensimmäisen lapsen ja tämä menee kouluun. Yhdessä sitten opiskelevat.
Tavallaan se oli sekä äärettömän turhauttavaa mutta toisaalta huvittavaakin se ajatusten harhailun seuraaminen. Tunti oli aivan liian pitkä aika. Viisi minuuttia olisi tuottanut saman tuloksen.
Hurjaa yhteiskunnan varojen tuhlausta vain koko Mirandan luki-opetukseen satsaaminen.

[b_kansalainen]

Kohta joku Ibraham, 17 v., esittelee lehdessä onnellisena ensimmäistä Hymypoika-patsastaan. Viimeisen hän saa 25-vuotiaana.

[Aksiooma]

Kolmas ongelma on motivaation totaalinen puute. Ei jaksa, ei vain jaksa. Ponnistelee sekunnin murto-oan ja sitten jo kyselee niitä näitä. Mielessä kaikki muu.

Hurjaa yhteiskunnan varojen tuhlausta.

Ei näkynyt näitä "aivan yksin saapuneita lapsukaisia" Espoon kouluissakaan Uuden Vuoden jälkeen. Nyt on taas alkanut pikkuhiljaa valumaan paikalle. Taisi pojilla olla niin hirveä krapula ikävä äitiä, että eivät kyenneet lähtemään -20 asteen pakkasella linja-autolla kouluun.