2016-01-03 Osmo Soininvaara: Suomen synkkä tulevaisuus

[Shemeikka]

Osmo Soininvaara tykittää ruotsin kielestä blogissaan. Kuulostaa hyvältä, vaikka sanoja onkin vihreä. Ode on kyllä aiemminkin vilauttanut järjenvaloa.

Suomalaiset ovat hyviä insinööriosaamisessa. Kun Nokian menestys kännykkäkilpailussa romahti, sen puhelimet taisivat edelleen olla teknisesti parhaita (nyt Samsung on mennyt ohi), mutta softa ja käyttäjäystävällisyys tökkivät.

Tämä ongelma koskee jokseenkin kaikkia kulutustavaroita. Niitä ei osata viimeistellä käyttäjäystävällisiksi. Ja jos osataankin, ei osata myydä. Myönnän, että väitteet ovat vähän kliseemäisiä, mutta totta ainakin toinen puoli.

Olennaista on, että hyvällä insinööriosaamisella pärjäsi ennen, mutta ei pärjää enää. Hyvä insinööriosaaminen on edelleen edellytys menestykselle, mutta yksin se ei enää riitä. Pieni kielialue on ollut meille aina haitta, mutta nyt tämän haitan merkitys on kasvanut.

Pieni kielialueemme tarjoaa aika kapoisen pohjan sisällön tuotannolle. Englantia äidinkielenään puhuvilla on tässä valtaisa etumatka. Muilla suuria kansainvälisiä kieliä puhuvilla mailla on etuna se, että opiskeltuaan englantia, he osaavat kahta kansainvälistä kieltä, suomalaiset vasta yhtä. Ovat siis kahta kieltä opiskeltuaan yhtä ummikkoja kuin mitään kieliä opiskelematon englantilainen tai jenkki.

Ei riitä, että annamme muille yhden kielen verran tasoitusta. Sisäpoliittisista syistä pakotamme koululaisemme opettelemaan myös toista lähes yhtä käyttökelvotonta kieltä. Kaksi kieltä tasoituksena on jo aika paljon.

Kielellinen eristäytymisemme nimittäin on osasyynä myös siihen, että tunnemme muita kulttuureja huonosti emmekä siksi menesty globaaleilla markkinoilla. emmekä verkostoidu.

http://www.soininvaara.fi/2016/01/03/suomen-synkka-tulevaisuus-4-kielimuurin-takaa-on-vaikea-menestya/

[Eisernes Kreuz]

Koulussa aina opettajat valistivat minua siitä, kuinka käsittämättömän tärkeää minun olisi oppia puhumaan ja kirjoittamaan sujuvasti ruotsia. Olin aina eri mieltä.

Nyt vuosia työelämässä olleena voin todeta olleeni nuorena oikeassa. Ikinä en ole ruotsia tarvinnut koulun ulkopuolella. Kas kummaa, ruotsalaiset kollegatkin osaavat englantia.

Meillä haaskataan valtavasti aikaa ja rahaa merkityksettömän kielen opettamiseen koko kansalle. Ei se ole järkevää. Ei ruotsi mihinkään suomesta katoaisi, vaikka sen pakollinen opetus koko väestölle lopetettaisiin. Nytkin vähintään 90 %  pakkoruotsitetuista osaavat kieltä niin huonosti, ettei sillä ole käytännössä mitään merkitystä.

Valitettavasti pakkoruotsi on samanlainen järjettömyys kuin mokutus. Ei sitä ikinä tulla järkiargumenteilla lopettamaan.

[Kela_Platinum]

Juuri klikkailin ilmoittautumisen pakolliselle Ruotsin kurssille yliopistossa, lievästi vitutti kyllä jälleen. Kai se vaan täytyy kahlata läpi.

[Kim Evil-666]

Ruotsin kielen pakollisella opiskelulla ei ole muuta fokusta kuin pönkittää ruotsinkielisten oletettua kulttuurillista paremmuutta. Mitään järkisyin perusteltua faktaa ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta ei ole olemassa.

Hukkaan heitettyä aikaa ja varsin kallista. Jos päättäjillä olisi yhtään järkeä, tuo pakko poistettaisiin. Se ei estäisi sitä, että ne jotka kyseistä kieltä haluaisivat opiskella, voisivat edelleen niin tehdä.

[Skeptikko]

Suomalaiset ovat hyviä insinööriosaamisessa. Kun Nokian menestys kännykkäkilpailussa romahti, sen puhelimet taisivat edelleen olla teknisesti parhaita (nyt Samsung on mennyt ohi), mutta softa ja käyttäjäystävällisyys tökkivät.

Tekniikkaa se softakin on. Itse syyttäisin pitkälti johdon hölmöilyä ja väärissä paikoissa säästämistä. Nokian johdollehan yritettiin selvästi ennen iPhonea tarjota kosketusnäytöllistä puhelinta, mutta eipä kiinnostanut edes sen vertaa, että olisi alettuu kehittää sen pohjalta jotain vielä parempaa kosketusnäytöllistä versiota. Samoin softan toimivuutta/kehittämistä rajoitti mm. raudassa säästäminen ja muutenkin tuotekehityksen laiminlyönti. Ja se tuotekehitys mitä tehtiin, oli taas liian paljon liian samankaltaisten mallien tekemistä, joka vain teki kentästä turhan hankalasti hallittavan, ilman suuria hyötyjä.

Pieni kielialueemme tarjoaa aika kapoisen pohjan sisällön tuotannolle. Englantia äidinkielenään puhuvilla on tässä valtaisa etumatka. Muilla suuria kansainvälisiä kieliä puhuvilla mailla on etuna se, että opiskeltuaan englantia, he osaavat kahta kansainvälistä kieltä, suomalaiset vasta yhtä. Ovat siis kahta kieltä opiskeltuaan yhtä ummikkoja kuin mitään kieliä opiskelematon englantilainen tai jenkki.

Tämän logiikka tuntuu vähän ontuvalta. Varsin suuren osan softista on, etenkin perinteisesti, kehittäneet pelkästään englantia puhuvat henkilöt, joilla ei ole englannin lisäksi mitään muuta kansainvälistä kieltä. Ja englantia osaavat käytännössä kaikki softa-alan ihmiset Suomessakin, joskaan eivät tietenkään natiivipuhujan tasoisesti. Toisaalta, on vaikea nähdä miksi suurimman osan softaa kehittävistä edes tarvitsisi osata englantia natiivipuhujan tasoisesti.

Sen sijaan jostain eksoottisempien kielten, kuten oikealta vasemmalle kirjoitettavien kielten tai muihin kuin aakkosmerkkeihin perustuvien kirjoitusjärjestelmien tuntemisesta voi joissain yhteyksissä olla hyötyä. Toisaalta, onhan Nokialla ollut palkattunakin tällaisista maista tulevia ihmisiä.

Ei riitä, että annamme muille yhden kielen verran tasoitusta. Sisäpoliittisista syistä pakotamme koululaisemme opettelemaan myös toista lähes yhtä käyttökelvotonta kieltä. Kaksi kieltä tasoituksena on jo aika paljon.

Pakkoruotsi on kyllä melkoista resurssien haaskaamista, mutta on silti vähän kaukaa haettua syyttää juuri sitä Nokian ongelmista.

[-PPT-]

Monikulttuurisuus tai kaksikielisyys; kumpaankaan ei oikeasti ole varaa mutta on mahdotonta teeskennellä että molempiin olisi varaa.

[Eino P. Keravalta]

Haluttiin tai ei, englanti on globaali maailmankieli, jolla tulee toimeen kaikkialla, missä yleensä ihminen on toimeen tullakseen.

Impiwaarassa ruotsilla oli vielä jonkinlainen asema ja aiemmin jopa saksalla, mutta globalisaation ajajat ovat saattaneet siinä sivussa ruotsinkin asemaan, jossa sillä tämän päivän Suomessa ei ole niin suurta merkitystä, että koko ikäluokka tulisi ajaa sitä opiskelemaan.

Ruotsia varmaan edelleen tarvitaan siellä täällä jossakin määrin, mutta nämä tehtävät voinee ruotsin vapaaehtoisten opiskelijoiden ohella täyttää Suomen ruotsinkielinen vähemmistö - jälkimmäisillä ei kai ole mitään sitä vastaan, että he saavat moisen etulyöntiaseman.

Terveisin kahden ruotsinkielisen lapsen isä.

[Lalli IsoTalo]

Juuri klikkailin ilmoittautumisen pakolliselle Ruotsin kurssille yliopistossa, lievästi vitutti kyllä jälleen. Kai se vaan täytyy kahlata läpi.

Jos tuo on pakollista, niin ehkä kannattaa sitten opiskella virkamiesruotsin verran? Ei sitä minun nuoruudessa tarvinnut kovin paljon lukea, kai 4 ov.

[Nikolas]

Otsikon päivämäärässä vuosi heittää vähän.

[-PPT-]

Olipas niihin kommenttiosiossa taas tutut "ruotsin avulla oppii saksaa"-argumentit! Joku kommentoija nimitti Soininvaaraa populistiksi, mikä ei ole ihan ensimmäinen määre mikä hänestä tulee mieleen.

Tämä Oden ongelma ratkeaa ajan kanssa. Jokuhan on sanonut että lopulta maailmassa on vain neljä kieltä: englanti, espanja, kiina ja arabia.

Tuo sentään lienee liioittelua mutta kyllä alle 10 miljoonan ihmisen puhumat kielet katoavat.

[Eisernes Kreuz]

Olipas niihin kommenttiosiossa taas tutut "ruotsin avulla oppii saksaa"-argumentit!

Tuo argumentti on kyllä aina ollut yksi minun suosikeistani; se on jotenkin niin kiemuraisen järjetön. Pakkoruotsin puolustamiseen keksityillä argumenteilla on tässä suhteessa paljon yhteistä mokutuksen tueksi väsättyjen väitteiden kanssa. Kummatkaan eivät oikein kestä päivänvaloa.

Yhä edelleen saksaa oppii parhaiten opiskelemalla saksaa. Ganz einfach, kuten wanha saksanmaikkani aina tapasi todeta. 

[sivullinen.]

Arabian osaamisellakin tekee enemmän kuin ruotsin osaamisella. Pian jopa Ruotsissa.

Onneksi persut ovat hallituksessa. Saadaan tämäkin vääryys korjattua.

[uffomies]

Olipas niihin kommenttiosiossa taas tutut "ruotsin avulla oppii saksaa"-argumentit!

Tuo argumentti on kyllä aina ollut yksi minun suosikeistani; se on jotenkin niin kiemuraisen järjetön. Pakkoruotsin puolustamiseen keksityillä argumenteilla on tässä suhteessa paljon yhteistä mokutuksen tueksi väsättyjen väitteiden kanssa. Kummatkaan eivät oikein kestä päivänvaloa.

Yhä edelleen saksaa oppii parhaiten opiskelemalla saksaa. Ganz einfach, kuten wanha saksanmaikkani aina tapasi todeta. 

Olen lukenu ns. ruotsinkielen. Opettajani ilmeisesti oli ammattitaidottomia kun en oppinut myös saksaa. Oikeastaan kun miettiin asiaa niin JOS ei olisi ollut pakkoruotsia niin todennäköisesti osaisin saksaa tahi venäjää, itse olisin laittanut ne tunnit englanninkielen opiskeluun jotta englanninkielen taitoni olisi pro tasoa.

Helvetin pakkoruotsin kannattajat: ette puhu minun puolestani!!!! Aivoni ei osaa käsitellä kuin yhden ulkomaankielen. Piste. Loppu. Ei enempää. Se ei selittelemällä muutu saksankieleksi tahi muuksi. Opettelin sinänsä mielenkiintoista kieltä mutta täysin hyödyttömän omalta kannaltani ja jopa vahingollisen.

[Roope]

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professorin Esa Stenbergin mukaan ruotsin kielen osaaminen on yhä tärkeämpää, kun yhä suurempi osa ja nyt jo suurin osa ulkomaisista yritysostoista Suomessa tulee Ruotsista.

– On syntynyt useita pohjoismaisia yrityskonserneja kuten Nordea, If, Danske Bank, ja teollisuuden puolella esimerkiksi SSAB, joka osti vastikään Rautaruukin. Näissä yrityksissä tärkeät palaverit käydään englanniksi, mutta epäviralliset keskustelut useimmiten ruotsin kielellä.

Stenbergin mukaan ruotsin kielen osaaminen on välttämätön edellytys uralla etenemiselle näissä yrityksissä.

Ilta-Sanomat: Professori tyrmää Soininvaaran heiton pakkoruotsista: "Suomen kielen voi lopettaa ensin" 4.1.2016

[Jaska Pankkaaja]

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professorin Esa Stenbergin mukaan ruotsin kielen osaaminen on yhä tärkeämpää, kun yhä suurempi osa ja nyt jo suurin osa ulkomaisista yritysostoista Suomessa tulee Ruotsista.

– On syntynyt useita pohjoismaisia yrityskonserneja kuten Nordea, If, Danske Bank, ja teollisuuden puolella esimerkiksi SSAB, joka osti vastikään Rautaruukin. Näissä yrityksissä tärkeät palaverit käydään englanniksi, mutta epäviralliset keskustelut useimmiten ruotsin kielellä.

Stenbergin mukaan ruotsin kielen osaaminen on välttämätön edellytys uralla etenemiselle näissä yrityksissä.

Ilta-Sanomat: Professori tyrmää Soininvaaran heiton pakkoruotsista: "Suomen kielen voi lopettaa ensin" 4.1.2016

Juuri tämän vuoksi Lappeen Rantalaisen roskakuskin ja Kajjaanilaisen putkimiehen tulee osata sanoa "jag heter Jussi" 

[Lalli IsoTalo]

Åbo Akademin liiketalouden professori Alf Rehn pitää Soininvaaran kirjoitusta melko kärkevänä.

– Jos ottaa hänen väittämänsä aitona ja oikeana, selvää on, että Suomessa pitää lopettaa sekä suomen että ruotsin kielen lukeminen. Suomen kielen voi lopettaa ensin, koska se on pienempi kansainvälisesti ja sitten ruotsin, Rehn sanoo.

Rehn tulkitsee Soininvaaran kirjoitusta siten, että sen mukaan Suomessa pitäisi alkaa lukea maailman todellisia mahtikieliä.

– Suomessa pitää siis opiskella ensin kiinaa, sitten hindiä, sitten englantia ja sitten espanjaa. Minusta on ehkä rankkaa kieltää suomen kielen käyttö Suomessa. Olisin silti ehkä valmis hyväksymään pohjoismaisten kielten käytön Pohjoismaissa.

[guest12632]

Koulussa aina opettajat valistivat minua siitä, kuinka käsittämättömän tärkeää minun olisi oppia puhumaan ja kirjoittamaan sujuvasti ruotsia. Olin aina eri mieltä.

Nyt vuosia työelämässä olleena voin todeta olleeni nuorena oikeassa. Ikinä en ole ruotsia tarvinnut koulun ulkopuolella. Kas kummaa, ruotsalaiset kollegatkin osaavat englantia.

Äläs nyt. Minulla on yksi ruotsalainen nettituttu Facebook-kaverina. Kirjoitin hänelle noin vuosi sitten ruotsiksi pitkän viestin, jossa kehoitin häntä äänestämään ruotsidemokraatteja. Sanoin, että me suomalaiset ei haluta mitään arabilandiaa naapuriin. Ei se pakkoruotsi ihan hukkaan mennyt.

[ISO]

Ei riitä, että annamme muille yhden kielen verran tasoitusta. Sisäpoliittisista syistä pakotamme koululaisemme opettelemaan myös toista lähes yhtä käyttökelvotonta kieltä. Kaksi kieltä tasoituksena on jo aika paljon.

Kovaa tekstiä, kovaa ja asiallista.

Itse olen sertifioitu ruotsin osaaja, pakollisena suoritettu virkamiesruotsi-tutkinto taskussa, kielestä jota ei käytännöllisesti katsoen edes ole olemassa, suomenruotsista.

Täydellistä humpuukia koko pakkoruotsi, poliittisen pelin tulos, harha josta kaikki suomalaiset pakotetaan kärsimään, sen sijaan että sekin aika käytettäis johonkin hyödylliseen, vaikkapa johonkin sellaiseen jolla oikeasti tekee jotain.

[Tavan]

Suomen pienellä kielialueella, vaikealla kielellä ja sen eristävällä vaikutuksella on myös etunsa. Se mm. tukee nationalismia, voimistaa yhteenkuuluvuutta ja tekee Suomesta vähemmän houkuttelevan kohteen matuille. Japani hyötyy samoista eduista, ovat umpisurkeita englannissa, ja ovat 3. suurin talousmahti maailmassa.

[Jorma M.]

Ei ruotsin kieli ihan tarpeeton ole. Sen avulla nöyryytetään suomenkielisiä taviksia julmasti ja syvästi. Mahtaakohan Vihreät ry organisoida kättely- ja tervehtisboikotin Soininvaaraa vastaan nyt kun mies on paljastunut lopullisesti natsiksi?

[Finanz Schwein]

Kannatan ruotsin kielen vapaaehtoisuutta, mutta Osmon argumentaatio ei oikein vetoa... Eli kansainväliset kielet etuna vientisektorille. Japani, Etelä-Korea, Ruotsi ja Hollanti ovat ymmärtääkseni taloudellisesti menestyneitä maita, vaikka kieliä ei juuri puhuta maan ulkopuolella. Englannin taso ei myöskään taida olla kummoinen Japanin ja Etelä-Korean tapauksessa. Sen sijaan esimerkiksi Espanja, Portugali ja Ranska rämpivät kyseisiä kieliä puhuvista entisistä siirtomaista huolimatta. En väitä, että kielitaidolla ei olisi mitään merkitystä, mutta muut tekijät taitavat kuitenkin olla keskeisempiä.

[Ullatusnillitus]

Juuri klikkailin ilmoittautumisen pakolliselle Ruotsin kurssille yliopistossa, lievästi vitutti kyllä jälleen. Kai se vaan täytyy kahlata läpi.

Jos tuo on pakollista, niin ehkä kannattaa sitten opiskella virkamiesruotsin verran? Ei sitä minun nuoruudessa tarvinnut kovin paljon lukea, kai 4 ov.

Itse olen aikoinani suorittanut tuon "virkamiesruotsin" ja sain tentistä hyvän arvosanan. Vaatimustaso on niin heikko, että kuka tahansa pääsee tentistä läpi vaikkei olisi istunut yhdelläkään ruotsin tunnilla yliopistossa. Kyseessä on pelkkä muodollisuus eikä siinä testata todellista kielitaitoa. Yhtä heikko vaatimustaso on lukiossa ja yo-kirjoituksissa: ruotsin numeroni oli 10 ja kirjoitin kielestä laudaturin. Tästä huolimatta en ikinä ole osannut ruotsia kuin korkeintaan välttävästi.

[Ullatusnillitus]

Olipas niihin kommenttiosiossa taas tutut "ruotsin avulla oppii saksaa"-argumentit!

Tuo argumentti on kyllä aina ollut yksi minun suosikeistani; se on jotenkin niin kiemuraisen järjetön. Pakkoruotsin puolustamiseen keksityillä argumenteilla on tässä suhteessa paljon yhteistä mokutuksen tueksi väsättyjen väitteiden kanssa. Kummatkaan eivät oikein kestä päivänvaloa.

Eikös se ole niin päin, että ensin kannattaa opiskella saksan kieli - ja jos joskus myöhemmin haluaa opiskella ruotsia, saksan kielen taito on siinä avuksi.

[Punaniska]

En pöyristyisi hämmästyksestä, vaikka pakkoruotsin asteittaisesta poistamisesta oltaisiin sovittu jo hallitusneuvotteluissa. Tämä on vain ollut tarkoitus vetää läpi vaalikauden loppupuolella, jotta saadaan romahtaneet kannatukset nousemaan. Siihen asti "saa pissiä hekotellen silmään, koska pakkoruotsikortilla saadaan kaikki anteeksi"

Soininvaara ennakoi tätä ja päästäkseen gandalfiksi otti varaslähdön.

[Totti]

Ottamatta kantaa kielipolitiikkaan, niin en allekirjoita Soininvaaran analyysiä, että suomi (tai ruotsi) olisi joku merkittävä haitta mitä tulee menestymiseen globaaleilla markkinoilla (mistä kaiketi Soininvaara puhuu).

Maailmassa on monia menestystarinoita myös kielellisesti pienistä tai hyvin pienistä alueista. Käytännössä koko Eurooppa on täynnä tällaisia kieliklikkejä ja silti Eurooppa on maailman vauraimpia maanosia.

Englannin huippuosaaminen ei siten näyttäisi olevan ratkaiseva tekijä mitä tulee menestymiseen maailmanarkkinoilla. Tarkemmin ajateltuna onkin helppo selittää miksi näin on.

Joskin englanninkielinen markkina on suuri, se ei ole suurin. Ei edes lähimainkaan. Käytännössä vain kourallinen maita, alle 500 miljoonaa ihmistä, puhuu englantia omana kielenään. Kaikki muut ovat kieleltään yhtä vieraita englanninkielisille kun suomi ja tarvitsevat siten kielisovellettuja tuotteita.
Tilanne on itse asiassa se, että globaaleilla markkinoilla ei edes ole mitään yhteistä sujuvaa kauppakieltä vaan lähes kaikki käyvät kauppaa tönkköenglannilla suomalaisten tavoin, tai asiakkaan kielellä.

Jos vielä erityisesti katsotaan Soininvaaran mainitsemaa sisällön tuottamista, niin suomen kieli ei ole ollut esteenä menestyä esim. kansainvälisessä musiikissa. Meillä on lukuisia bändejä, jotka ovat pärjänneet ulkomailla englannilla.

[Pollard]

Ihan järkevää puhetta ruotsin kielen osalta. Ei sillä ole mitään käyttöä useimmille, jotka sitä on pakotettu opettelemaan.

Moni muu kieli olisi paljon hyödyllisempi kuin ruotsi. Onhan tästä jankattu jo vaikka kuinka monta vuotta. Miksei hallitus muuta asiaa?

[jmm]

^^ Et tajunnut lainkaan mitä Soininvaara tarkoitti.

Koska englanti on lingua franca jota on pakko osata, kaksi pakollista kääpiökieltä (suomi ja ruotsi) kaventavat suomalaisten kielitaitoa siten, että keskiverto koulutettu suomalainen on globaalisti "yksikielinen" eli pärjää vain englannilla.

Ilman pakollista ruotsia keskiverto koulutettu suomalainen olisi paljon todennäköisemmin kaksikielinen eli pärjäisi englannin lisäksi esimerkiksi saksalla, ranskalla tai espanjalla.

[DuPont]

Vähän minua kauhistuttaa tuo vihreiden "äärioikeistolainen" näkemys siitä, että vain suomenkieliset ovat arvokkaita. Eikö ruotsinkielistä historiallisesti rikkaampaa menneisyyttä arvosteta enää, vaan maa jätetään tympeän yksikulttuuristen kaljabaari-ihmisten maaksi. Onko Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö samalla linjalla tuollaisten menneisyyteen kaipaavien kansallismielisten, joiksi rasistit haluavat itseään kutsuttavan, kanssa? Ehkä meidän olisi syytä avautua tuonne Eurooppaan ja ulos tästä impivaarasta, eikä käpertyä seitsemän veljeksen maailmaan? Ruotsin kieli on tie ymmärrykseen ja laajempaan kielitaitoon, suomi säilyköön peräkammaripoikien kielenä.

Tuo ei ole täysin sarkasmia.

[DuPont]

Itse olen aikoinani suorittanut tuon "virkamiesruotsin" ja sain tentistä hyvän arvosanan. Vaatimustaso on niin heikko, että kuka tahansa pääsee tentistä läpi vaikkei olisi istunut yhdelläkään ruotsin tunnilla yliopistossa. Kyseessä on pelkkä muodollisuus eikä siinä testata todellista kielitaitoa. Yhtä heikko vaatimustaso on lukiossa ja yo-kirjoituksissa: ruotsin numeroni oli 10 ja kirjoitin kielestä laudaturin. Tästä huolimatta en ikinä ole osannut ruotsia kuin korkeintaan välttävästi.

Itselläni tuo ruotsin pakollinen oli viimeisiä kursseja yliopistossa, kun olin jo gradun jättänyt. Änkytin jotain epämääräistä ja ope päästi läpi, koska häntä ei asia kiinnostanut minua enempää. Olen itsekin ruotsia opiskellut yläasteelta saakka. Nykyisin en osaa puhua ruotsia. En ole kieltä koskaan tarvinnut, enkä siten myöskään käyttänyt. Ymmärrän sitä joten kuten, mutta en osaa kommunikoida ruotsiksi. Heh, olen sentään maisteri. Jos yliopiston läpäisee osaamatta puhua ruotsia, voimme tosiaan miettiä, miten tarpeellinen kieli kyseessä on...

[PostScriptum]

Ruotsinkieli Suomessa on aivovuotoa avaruuteen ja vielä maksaakin sikana.
Ruotsissa saa paremman palvelun hyvällä englannilla, kuin he heti haistavat suomenruotsin mongerruksen.
Saksankieli jäi opettajasta johtuen kurjaksi, harmi.
Ranskankieli ei edes ollut tarjolla, se olisi avannut aivan uuden kulttuuripiirin.
Espanja ja Italia no ehkä.
Kieliä riittää jos kielipää kestää.

Eikös arabiassakin ole joku älämölökieli, ja afrikassakin jotain muuta kuin rummutus Mustanaamion pääkalloluolasta ja Tarzanin huuto Janelle?