2009-09-29 Kaleva: Työpaikka Suomessa houkuttaa

[desperaato]

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=816497

   
KOTIMAA 29.9.2009 ARJA PÄIVÄRINTA

Työpaikka Suomessa houkuttaa

Haapaveden ammattiopiston opiskelijoista ulkomaalaisten osuus on kasvanut hiljalleen. Tällä hetkellä se on noin kahdeksan prosenttia.

"Mielestämme se on pelkästään myönteinen asia. Me suomalaiset saamme tutustua uusiin kulttuureihin, ja meidän kulttuuristamme menee tietoa muihin maihin", sanoo vararehtori Päivi Joki-Kolehmainen.

Opiskelijat hakeutuvat Haapavedelle yhteishaussa joko suoraan tai internetin avulla. Useimmalla on Suomessa sukulainen tai ystävä, joka on vaikuttanut asiaan.

"Kukaan todella opiskelemaan haluava suomalainen nuori ei heidän takiaan jää ilman opiskelupaikkaa. He myös maksavat itse opiskelunsa. Pidän tätä panostusta tärkeänä uhkaavaa työvoimapulaa vastaan", sanoo rehtori Erkki Juola.

Hän kehuu ulkomaalaisia opiskelijoita erittäin motivoituneiksi ja aktiivisiksi.

Eniten Haapavedellä on ollut opiskelijoita Venäjältä ja Ukrainasta. Kaukaisimmat ovat tulleet Sudanista ja Marokosta.

Sana Labiad, 22, opiskelee toista vuotta suurtalouskokiksi. Kotona Marokossa hän ei ole käynyt koko aikana ja ikävä on. Siitä huolimatta Sana jäisi mielellään töihin Suomeen, kun valmistuu. Nyt hän työskentelee viikonloput vanhainkodissa hankkimassa opiskelurahoja.

Suomeen Sana Labiadin houkutteli sedän suomalainen vaimo, joka opetti Sanalle sen verran suomen kieltä, että hän läpäisi kielitutkinnon. Se on edellytyksenä opiskelupaikan saamiseen. Toinen edellytys on vähintään 18 vuoden ikä, ellei lähisukulainen asu opiskelupaikkakunnalla tai sen lähellä. Koulu ei voi toimia ulkomaalaisen opiskelijan holhoojana.

Tanja Kovalenko, 23, tuli Petroskoista opiskelemaan matkailua. Hänet Suomeen houkutteli Haapavedellä opiskeleva ystävä. Tanjakin haluaisi jäädä valmistuttuaan töihin Suomeen.

----------------------------------------------------------------------------------



Pelkästään myönteistä kun he myös itse maksavat opiskelunsa (ja kaiken muun).


Kiitos kommentista, toimitus valitsee julkaistavat kommentit!

[Kala]

Mistä lähtien täällä on joutunut maksamaan oman opiskelunsa? Yllättävä väite, ja haluaisinkin tietää, miten se on mahdollista tässä tapauksessa.

Entä mitä tässä yhteydessä tarkoittaa "Kukaan todella opiskelemaan haluava suomalainen nuori ei heidän takiaan jää ilman opiskelupaikkaa"? Vähätelläänkö tässä niiden suomalaisten nuorien opiskelutahtoa, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa ulkomaalaisen takia ja täten asia on ok?

Nykyään ei voi olla liian varovainen tulkintojen kanssa, kun kaiken moisia älyttömyyksiä on ladeltu viime vuodet, kun todellisuus on ollut aivan muuta.

[Tobias]

"Pidän tätä panostusta tärkeänä uhkaavaa työvoimapulaa vastaan", sanoo rehtori Erkki Juola.

Edelleen vaan uhkaa työvoimapula.

[LVirus]

Edelleen vaan uhkaa työvoimapula.

Tai jos se kohta muuttuu "Uhkaava eksoottinen työvoimapula" koska kuka nyt alkoholisoitunutta ja väkivaltaista suomalaista junttia palkkaisi? En minä ainakaan! Sehän on jo geneettistä ellei jopa ..

[Mika]

Samaan aikaan toisaalla:

"Wahlroos: Sano hyvästit työpaikallesi

Suomessa ymmärtämys talouskriisin vakavuudesta ei ole vieläkään juurtunut kovin syvälle, valittelee Björn Wahlroos Sammon hallituksen puheenjohtajan työhuoneessa Esplanadilla. Hänen mukaansa työpaikat karkaavat nyt pysyvästi Suomesta muualle."

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/09/26237

[Roope]

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=816497
"Kukaan todella opiskelemaan haluava suomalainen nuori ei heidän takiaan jää ilman opiskelupaikkaa. He myös maksavat itse opiskelunsa. Pidän tätä panostusta tärkeänä uhkaavaa työvoimapulaa vastaan", sanoo rehtori Erkki Juola.

Onko meillä tosiaan tulevaisuudessa uhkaava pula suurtalouskokeista?

Tuo "maksavat itse opiskelunsa"-kohta epäilyttää. Tuskin joku kokiksi kouluttautuva maksaa koulutuksensa todellisia kustannuksia. Tarkoittanee sitä, että ulkomaalaiset maksavat elämisensä Suomessa. Tosin sitäkin on ainakin ennen tuettu.

Joka tapauksessa on selvää, että suurimman osan ulkomaalaisten koulutuksesta maksavat aina veronmaksajat. Eri asia sitten uskommeko työvoimapulaväitteitä.

Verkkoapila: Ammattikorkeakouluista tulevaisuuden osaajia

- Ulkomaalaisia opiskelijoita on ammattikorkeakouluissa 6 400 eli 5 prosenttia opiskelupaikoista. Opetusministeriön vuosien 2009 – 2015 tavoite on 7 prosentin ulkomaalaisosuus, sanoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Ritva Laakso-Manninen.

Hänen mukaansa ulkomaalaiset opiskelijat ovat motivoituneita ja tekevät opintosuorituksia keskimäärin suomalaisia nopeammin. Hän sanoo ammattikorkeakoulujen kouluttavan ulkomaalaisista osaavaa työvoimaa Suomen työmarkkinoille.

Rehtori Laakso-Mannisen mukaan valmistumisen jälkeen kotimaihinsa lähtevätkään eivät ole ongelma, koska heitä koulutetaan toimimaan kotimaissaan esimerkiksi kehitysyhteistyön tehtävissä. Hän korostaa kansainvälisen ammattikorkeakoulun antavan valmiuksia työskennellä kansainvälisessä ympäristössä ja samalla se takaa osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa Suomen työmarkkinoille.

- Koulutamme ulkomaalaisista osaavaa työvoimaa Suomen työmarkkinoille.
Mutta eikö suurin osa opiskelijoista poistu Suomesta valmistuttuaan?
- Ei ole ongelma. Valmistuneet toimivat kotimaissaan esimerkiksi kehitysyhteistyön tehtävissä.
Mutta eikö suurin osa valmistuneista siirry muualle kuin kehitysmaihin?
- Annamme valmiuksia työskennellä kansainvälisessä ympäristössä ja samalla takaamme osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa Suomen työmarkkinoille.

[Virkamies]

"Kukaan todella opiskelemaan haluava suomalainen nuori ei heidän takiaan jää ilman opiskelupaikkaa. He myös maksavat itse opiskelunsa. Pidän tätä panostusta tärkeänä uhkaavaa työvoimapulaa vastaan", sanoo rehtori Erkki Juola.

Ilmeisesti ammattiopistoissa on mahdollista periä pientä lukukausimaksua. Jos se on tyyliin 50e per lukukausi, niin sillä ei kyllä herra Juolan palkkaa makseta. Rehtoritason ihmiselle soisi hieman täsmällisemmän ilmaisutavan. Jos olisi todella niin, että ulkomaalainen rahoittaisi kaiken opinnoistaan aiheutuvat kustannukset, niin silloin minulla ei ainakaan olisi liiemmälti valittamista. Epäilen parempien tietojen puutteessa, että heiltä ei kuitenkaan peritä useiden tuhansien lukukausimaksuja.

[Maailmanmies]

Suomeen Sana Labiadin houkutteli sedän suomalainen vaimo, joka opetti Sanalle sen verran suomen kieltä, että hän läpäisi kielitutkinnon. Se on edellytyksenä opiskelupaikan saamiseen. Toinen edellytys on vähintään 18 vuoden ikä, ellei lähisukulainen asu opiskelupaikkakunnalla tai sen lähellä. Koulu ei voi toimia ulkomaalaisen opiskelijan holhoojana.

Sedän vaimo taitaa olla melko tehokas opettaja, jos jo tällaisella kotiopetuksella saavutetaan riittävä kielitaito.

Niin ja Suomi on Euroopassa se viimeinen paikka minne mennään, eikä kukaan tänne halua ainakaan pysyvästi jäädä.

[Paavi]

Suomeen Sana Labiadin houkutteli sedän suomalainen vaimo, joka opetti Sanalle sen verran suomen kieltä, että hän läpäisi kielitutkinnon. Se on edellytyksenä opiskelupaikan saamiseen. Toinen edellytys on vähintään 18 vuoden ikä, ellei lähisukulainen asu opiskelupaikkakunnalla tai sen lähellä. Koulu ei voi toimia ulkomaalaisen opiskelijan holhoojana.

Sedän vaimo taitaa olla melko tehokas opettaja, jos jo tällaisella kotiopetuksella saavutetaan riittävä kielitaito.

Niin ja Suomi on Euroopassa se viimeinen paikka minne mennään, eikä kukaan tänne halua ainakaan pysyvästi jäädä.

Sedän vaimo pitäisi kiireen vilkkaa palkata kiertämään keskuksia opettamaan tulokkaille suomen kieltä, kun kerran tulokset ovat noin hienoja. Nykyisellä metodilla suurin osa ei osaa sanaakaan suomea (...tai ei halua).

"Ei halua pysyvästi jäädä..." Mitäs ne tilastot sanovatkaan tänne tulleista täältä takaisin kotimaihinsa palanneisiin...

[matkamasentaja]

"Mutta eikö suurin osa opiskelijoista poistu Suomesta valmistuttuaan?".
"Ei ole ongelma. Valmistuneet toimivat kotimaissaan esimerkiksi kehitysyhteistyön tehtävissä".

Ja aina vaan ovat veronmaksajan kukkarolla, ovat sitten täällä tai muualla.

[Daemonic]

Voiko joku asiasta tietävä vahvistaa tuon omakustanne-väitteen? Maksavatko ulkomaalaiset opiskelijat todella itse opintonsa. Miksei tätä ole toitotettu isoon ääneen jo aikaisemmin? Taitaa kyseessä kuitenkin olla jokin nimellinen maksu jonka maksaa suomalainen veronmaksaja?

[JM-K]

Valehtelevat taas.

Opiskelu ja ruokailu on toisen asteen oppilaitoksissa maksutonta. Kirjat yms. opintomateriaali on opiskelijoiden itsensä kustannettava. Opintomaksuja ei pääsääntöisesti ole.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/040601104658IL?OpenDocument


Haapaveden ammattiopiston omilta kotisivuilta:

"Koulutus, lounas ja asuntolapaikka ovat maksuttomia".

http://www.hao.fi/sivu/fi/hao/hakeminen/

[jobsy]

Onko meillä tosiaan tulevaisuudessa uhkaava pula suurtalouskokeista?

No ehkä eläköityvien suurten ikäryhmien piakkoin täyttämissä vanhainkodeissa tarvittaisiin suurtalouskokkeja...tuskin vanhukset itsekään siellä keittävät ja kokkaavat, vaikka se ehkä tuntuu olevankin yhteiskunnan tavoite.

Tai sitten yksinkertaisesti suurtalouskokkeja tarvitaan yhä enemmän ripeästi lisääntyviin turvapaikkakeskuksiin?

[reino]

No, jos joku rakenteellinen tai muu työvoimapula joskus on odotettavissa, niin sen paikkaaminen ottamalla venäläisiä ja ukrainalaisia ammattikouluun opiskelemaan ei ole kaikkein huonoimmaista päästä oleva ajatus. Marokosta asti en kuitenkaan lähtisi suurtalouskokkeja hakemaan, vaikka Sana Labiad kuulostaakin ihan asialliselta tapaukselta.

Amitsun käyneet ukrainalaiset raksajätkät ja hitsarit ovat aivan eri asia kuin Suomeen ammattikorkeakouluihin "opiskelemaan" pyrkivät tuhannet nigerialaiset tms.

[reino]

Joo, toi on totta, että ammattikorkeakoulusysteemiin liittyy valtava rakenteellinen ongelma. Suomalaisilta vaaditaan järjettömän suurta ja teoreettista ylikouluttautumista sairaanhoitajan ja opistoinsinöörin tms. tehtäviin.

Samaan aikaan sitten mikä tahansa ulkomailla suoritettu tutkinto pitäisi hyväksyä Suomessa. Ja mamujen pitäisi päästä duuniin suomalaisten edellä, vaikka eivät täytä toimen pätevyysvaatimuksia likimainkaan.

Eli taas on onnistuttu luomaan itse itseään ruokkivia systeemejä, jotka tukevat mamutustua. Kyllähän jokaisella amk-lehtorilla ja -rehtorilla oma suu on lähimpänä.

[cgm]

Tämä "University of Applied Science" -hypetys on jo muutenkin kriisissä, koska ammattikoulutus on nosteessa.

IS:n viimeviikkoisen palkkatutkimuksen mukaan esim. IT-alan insinööri tienaa keskimäärin enemmän kuin saman alan DI, enpä tiedä voidaanko vielä puhua kriisistä.

[reino]

Tämä "University of Applied Science" -hypetys on jo muutenkin kriisissä, koska ammattikoulutus on nosteessa.

IS:n viimeviikkoisen palkkatutkimuksen mukaan esim. IT-alan insinööri tienaa keskimäärin enemmän kuin saman alan DI, enpä tiedä voidaanko vielä puhua kriisistä.

No jos Tekut pystyvät antamaan korkeatasoista ja käytännönläheistä opetusta siitä huolimatta, että niiden nimi on nykyään University of Applied Science, niin onko muna vai kana? 

Eli montako euroa se opistoinsinööri saa lisärahaa siitä, että paperissa lukee University of Applied Science? Siis verrattuna sermin takana istuvaan heppuun, jolla ei lue. Ja oliko University of Applied Science -teoriaopinnoista hyötyä käytännön töissä?

[cgm]

Tämä "University of Applied Science" -hypetys on jo muutenkin kriisissä, koska ammattikoulutus on nosteessa.

IS:n viimeviikkoisen palkkatutkimuksen mukaan esim. IT-alan insinööri tienaa keskimäärin enemmän kuin saman alan DI, enpä tiedä voidaanko vielä puhua kriisistä.

No jos Tekut pystyvät antamaan korkeatasoista ja käytännönläheistä opetusta siitä huolimatta, että niiden nimi on nykyään University of Applied Science, niin onko muna vai kana? 

Eli montako euroa se opistoinsinööri saa lisärahaa siitä, että paperissa lukee University of Applied Science? Siis verrattuna sermin takana istuvaan heppuun, jolla ei lue. Ja oliko University of Applied Science -teoriaopinnoista hyötyä käytännön töissä?

No tuo University of Applied Science nyt on täysin merkityksetön puppulause, jos omistaa Bachelor's/Master's -tason paperit ko. puljusta niin työllistymismahdollisuudet ovat hyvät nyt ja jatkossakin.

[Mika]

Alempana listassa on "insinööri AMK (tietotekniikka) jolla tulot 3242.

Viime keväänä tehdyn työvoimatutkimuksen mukaan AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneita oli koko maassa työttömänä noin 5500 kpl. Nyt on varmaan pari tuhatta enemmän.  Jos nämä laskettaisiin mukaan tuohon palkkakeskiarvoon, mentäisiin jo reilusti alle suomalaisten keskipalkan.  

Teollisuudessa on hyvin tiedossa, että vanhan systeemin aikana valmistuneet opistoinssit olivat kovan luokan ammattilaisia, jotka todella osasivat hommansa. AMK-järjestelmään siirtymisen jälkeen inssejä alettiin leipoa joka toisen peräkylän "korkeakoulusta", ja kun opiskelemaan alettiin ottaa suunnilleen kaikki halukkaat, oppilasaineksen taso romahti ja tutkinnon arvostus putosi pohjalukemiin.

AMK-papereilla ei nykyään tee paljon mitään, ellei ne ole hoitoalalta. Siellä on sentään vielä pienipalkkaisia töitäkin tarjolla.

[reino]

Eli ymmärsinkö oikein: kun suomalainen insinöörikoulutus harmonisoitiin yleismaailmallisen B.Sc:n kanssa (eli laskettiin sille tasolle), niin valmistuvien insinöörien keskipalkka laski 1450 euroa kuussa (eli perushoitajan kuukausipalkan verran) ja tutkinnon arvostus työnantajien piirissä romahti?

Way to go, University of Applied Sciences!!!

[Ernst]

Eli ymmärsinkö oikein: kun suomalainen insinöörikoulutus harmonisoitiin yleismaailmallisen B.Sc:n kanssa (eli laskettiin sille tasolle), niin valmistuvien insinöörien keskipalkka laski 1450 euroa kuussa (eli perushoitajan kuukausipalkan verran) ja tutkinnon arvostus työnantajien piirissä romahti?

Way to go, University of Applied Sciences!!!

Applied, hyvinnii, niin!

[requiem]

Jos lähdetään tarkastelemaan vastavalmistuneen amk-insinöörin ja diplomi-insinöörin palkkausta keskiverrossa työsuhteessa ilman ylitöitä, on palkkaeroa selvästi. Vaikka amk-insinööriltä löytyisi laajakin työkokemus, hänen alkupalkkasuosituksensa (vähäinen 2550€/kk, kohtalainen 2750€/kk, hyvä 3150€/kk) jää diplomi-insinöörin alkupalkkasuosituksesta (3310 euroa/kk). Ja näin tuleekin olla, jo pelkästään tutkintojen laajuuserojen ja painotusten vuoksi.

Amk-tutkinnot ovat kokeneet kovimman inflaation juuri tuon niiden määrän yleistymisen vuoksi. Kahdestakin syystä. Jotta tutkinnon suorittaneita saataisiin, sisäänottoa lisättiin rajaa laskemalla. Ja kyllä sen pääsykokeen tasosta sitten näkikin, kun niissäkin pääsykokeissa tuli käytyä jokunen vuosi sitten varmuuden vuoksi. Kaikki kunnia toki ammattitaitoisille ammattikorkeakoulusta valmistuville insinööreille, jotka tulevat kärsimään insinöörikoulutettujen ylitarjonnasta.

Mutta parhaiten tuon tutkintojen inflaation huomaa tutkailemalla menneitä. Kun ennen kolmiportainen työjako oli teollisuuden puolella suurinpiirtein työntekijä-teknikko-insinööri, nykyään se on jotakuinkin työntekijä-insinööri-DI.

Työnjohto- l. mestaritason yläpuolelle kehittyneen keski- ja ylemmän johdon henkilöstöstä alettiin kuitenkin pian käyttää insinööri-nimikettä. Sotien välisenä aikana tämä vakiintui nimenomaan teknisen opiston pidemmän kurssin suorittaneiden nimikkeeksi, mutta vasta vuonna 1940 valtiovalta vahvisti nimikkeen insinööri teknisen opiston pidemmälle ja nimikkeen teknikko lyhyemmälle kurssille.

Insinöörin ja teknikon toimenkuvien ero oli sotien jälkeisenä aikana selkeä: insinööri oli lähinnä keskijohdon tutkinto, kun taas kaksi-, myöhemmin kolmivuotinen teknikkokoulutus valmisti työnjohdon tehtäviin. Rakennusalalla teknikkokoulutusta vastasi rakennusmestarin tutkinto. Siirryttäessä ammattikorkeakouluihin 1990-luvulla lyhyemmistä opistoasteen tutkinnoista kuitenkin luovuttiin, minkä seurauksena teknikkokoulutus lakkasi. Korkeakoulu-uudistuksella tavoiteltiin kansainvälisesti vertailukelpoisia tutkintorakenteita, tosin monet yritykset edelleen kaipaavat teknikkoja sillä insinööreillä (AMK) ei yleensä ole heidän tasoistaan käytännön osaamista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Insinööri

[lapio]

Rehtori Laakso-Mannisen mukaan valmistumisen jälkeen kotimaihinsa lähtevätkään eivät ole ongelma, koska heitä koulutetaan toimimaan kotimaissaan esimerkiksi kehitysyhteistyön tehtävissä. Hän korostaa kansainvälisen ammattikorkeakoulun antavan valmiuksia työskennellä kansainvälisessä ympäristössä ja samalla se takaa osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa Suomen työmarkkinoille.

Järjestelmä on selvästi suunniteltu ajamaan suomalaisen veronmaksajan etua . Nyt pitäisi varmaan nostaa kehitysmäärärahojakin, jotta koulutukseen satsatusta panoksesta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä.