2009-09-28 HS: Mitä maahanmuuttajien asuttamisessa ja työllistämisessä pitää teh

[skrabb]

Mitä maahanmuuttajien asuttamisessa ja työllistämisessä pitää tehdä?

Helsingissä valmistellaan toimia, joilla maahanmuuttajia pyritään sijoittamaan tasaisemmin eri kaupunginosiin. Asiaa käsitellään lokakuun alussa. HS pyysi Helsingin valtuustoryhmiä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1. Pitäisikö positiivista diskriminointia lisätä päiväkodeissa ja kouluissa? Eli lisää lastenhoitajia ja opettajia kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajia?

2. Pitäisikö maahanmuuttajien työllistymistä tukea nykyistä tehokkaammilla keinoilla?

3. Pitäisikö kaupungin vuokra-asuntojen jaossa ottaa huomioon nykyistä enemmän se, jos kaupunginosaan on syntymässä poikkeavan suuri ulkomaalaisvähemmistö?

Laura Räty (kok)

1. Positiivinen diskriminaatio on kannatettava keino ehkäistä syrjäytymistä. Lisäresursointi on tarpeen esimerkiksi maahanmuuttajien opettajien työtaakan vähentämiseksi.

2. Maahanmuuttajia pitäisi ohjata ammatilliseen koulutukseen, joka vastaa heidän kiinnostustaan ja työelämän tarpeita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneita maahanmuuttajia tulisi ohjata vaikkapa hoitoalalle.

3. Vierastan ajatusta, että kaupunki alkaisi valikoida asukkaita ihonvärin tai etnisen taustan mukaan. Joskus maahanmuuttajat samoilta seuduilta haluavat asua samoissa kaupunginosissa.

Mari Puoskari (vihr)

1. Kyllä, maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän tukea.

2. Kyllä. Hyvä alku on valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien aiesopimus maahanmuuttajien kotouttamisesta, jolle on valtion rahoitusta vuoden 2010 alusta. Näillä varoilla Helsinki pystyy työllistämään nykyistä enemmän maahanmuuttajia.

3. Maahanmuuttajien on hyvä sijoittua tasaisesti. Tämä on tutkimuksen mukaan myös heidän toiveensa. Vastaanottokeskusten ja sosiaalisen asuntotuotannon sijoittaminen eri kaupunginosiin tukee tavoitetta.

Osku Pajamäki (sd)

1. Kyllä. Tämä on keskeinen positiivisen erityiskohtelun peruste.

2. Kyllä. Ongelmat ovat kielitaito ja se, että kotimaassa hankittuja tutkintoja ei pidetä pätevinä. Helsingin kaupunki on valmis sijoittamaan 2,5 miljoonaa työllistämiseen, mutta valtion rahoitus on jäänyt lupaukseksi.

3. Maahanmuuttajat eivät tutkimusten mukaan hakeudu tietoisesti samoille asuinalueille. On korostettava vuokra-asuntojen sijoittamista tasaisesti eri puolille Helsinkiä.

Pekka Saarnio (vas)

1. Tarvitaan lisää käsiä päiväkoteihin ja kouluihin.

2. Erityistä painoa tulee panna kielikoulutuksen turvaamiseen. Työnantajat eivät saa kielivaatimuksilla keinotekoisesti vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä.

3. Nykyinen asuntojen jakopolitiikka, jossa vältetään eräissä ulkomaisissa suurkaupungeissa tapahtuneet maahanmuuttajien keskittymät, on oikea.

Nils Torwalds (r)

1. Opettajan työ ryhmässä, jossa on kirjava etninen ja sosiaalinen tausta, edellyttää lisäresursseja.

2. Kertomukset maahanmuuttajien työllistymisestä tukevat tällaista lähestymistapaa. Toisaalta tiedämme, että yleinen työllisyystilanne tulee olemaan erittäin haastava.

3. Maahanmuuttajat tarvitsevat sitä turvallisuutta, mitä tiiviit ulkomaalaisvähemmistöt luovat. Samaan aikaan ghetot ovat sosiaalisesti vaarallisia. Pitäisi houkutella maahanmuuttajia asuntosäästämiseen.

KOONNEET MARJA SALMELA / HS VILLE SEURI / HS


Eikö Persuja olekkaan Helsingin valtuustossa?
Ei heiltä ainakaan tässä mielipidettä kysellä!

[Harri Eerikäinen]

Tässä muutama oma nopea näkemys näihin kysymyksiin. Valtuutetuilla oli ehkä aikaa miettiä pitempään.

1. Pitäisikö positiivista diskriminointia lisätä päiväkodeissa ja kouluissa? Eli lisää lastenhoitajia ja opettajia kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajia?

- Positiivinen diskriminointi kansalaisuuden, kulttuurin tms. seikan perusteella on rasismia, ja se on kiellettyä. Lisää lastenhoitajia ja opettajia tarvitaan päiväkoteihin ja kouluihin, joissa lapsilla on puuttumista vaativia ongelmia.

2. Pitäisikö maahanmuuttajien työllistymistä tukea nykyistä tehokkaammilla keinoilla?

- Kyllä. Erilaisten etuuksien ja palveluiden saanti pitäisi sitoa suomenkielen oppimiseen, koska kielitaidon puute on suurimpia maahanmuuttajien työllistymistä estäviä asioita. Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä tulisi olla se, etteivät erilaiset sosiaalietuudet ole hakijan merkittävin toimeentulon lähde.

3. Pitäisikö kaupungin vuokra-asuntojen jaossa ottaa huomioon nykyistä enemmän se, jos kaupunginosaan on syntymässä poikkeavan suuri ulkomaalaisvähemmistö?

- Maahanmuuttajille tulisi pääsääntöisesti tarjota vuokra-asuntoja samoilla periaatteilla kuin kansalaisuuden omaavillekin; toiveen asunnon sijaintipaikasta voi toki esittää. Jos haettu alue on suppea, siltä vapautuvat asunnot jaetaan ilman "positiivista diskriminaatiota", ja asunnon löytyminen kestää kauemmin kuin laajemmalla haulla. Jos tarjottu asunto ei kelpaa, hakemus "siirtyy pinon pohjalle" kuten muillakin hakijoilla, eli seuraavaa vaihtoehtoa ei varsin nopeasti tarjota. Sama käytäntö myös silloin, jos vuokrat jäävät rästiin tai asuntoa on vahingoitettu.

Suomen kansalaisia koskevaa oikeutta valita asuinpaikkansa ei kuitenkaan ole välttämättä sovellettava maahanmuuttajiin silloin, kun yhteiskunnalliset, turvallisuuspoliittiset tms. syyt edellyttävät muuta.

[Oho]

Nils Torwalds (r)

1. Opettajan työ ryhmässä, jossa on kirjava etninen ja sosiaalinen tausta, edellyttää lisäresursseja.

2. Kertomukset maahanmuuttajien työllistymisestä tukevat tällaista lähestymistapaa. Toisaalta tiedämme, että yleinen työllisyystilanne tulee olemaan erittäin haastava.

3. Maahanmuuttajat tarvitsevat sitä turvallisuutta, mitä tiiviit ulkomaalaisvähemmistöt luovat. Samaan aikaan ghetot ovat sosiaalisesti vaarallisia. Pitäisi houkutella maahanmuuttajia asuntosäästämiseen.

Ton ykkösen vielä jotenkin ymmärtää mutta kuinka helvetissä sosiaalisten tulonsiirtojen varassa elävä porukka, jonka työllistymismahdollisuudet ovat prahaimmillaankin keskinkertaiset hyvästä ansiotasosta puhumattakkaan voisi ryhtyä asuntosäästäjiksi? Kuusi, seitsämän suuta ruokittavana ja perheen tulot ilman tulonsiirtoja usein nollassa, ja tuskin juuri koskaan 1500€ korkeammat.

Ai niin, lisäämällä ja kohdentamalla niitä tulonsiirtoja, silly me.

Tosiaan ennen kuin kukaan huomauttaa, Nokialle duuniin tulleet poikamiesinssit (tai voi ne olla tyttönaisiakin) ja vastaavat maahanmuuttajat tuskin asuvat kaupungin vuokrakämpissä Itä-Helsingissä, siis niissä ghettojen esiasteissa.

[skrabb]

Ton ykkösen vielä jotenkin ymmärtää mutta kuinka helvetissä sosiaalisten tulonsiirtojen varassa elävä porukka, jonka työllistymismahdollisuudet ovat prahaimmillaankin keskinkertaiset hyvästä ansiotasosta puhumattakkaan voisi ryhtyä asuntosäästäjiksi? Kuusi, seitsämän suuta ruokittavana ja perheen tulot ilman tulonsiirtoja usein nollassa, ja tuskin juuri koskaan 1500€ korkeammat.

Ai niin, lisäämällä ja kohdentamalla niitä tulonsiirtoja, silly me.

Tässä Hesarin arkistosta kaivettu keskusteluketjun kommentti uutiseen, jossa brittiläisten "tyhjätaskujen" asuntolainoihin piti paneman stoppi.
Itse uutista tai koko keskusteluketjua en enää Hesarin arkistostakaan löytänyt, mutta eiköhän tämä jo puhu puolestaan.
Taannoin ja ehkä edelleenkin oli tapetilla mamuille suunnatut edulliset/ilmaiset asuntolainat.

Nimimerkki Siili vastaa jonkun viher/rkp-hyysärin kommenttiin ko. asiasta:




Rahaahan riittää vaikka mihin
Siili  |  22.2.2009 16:49

"Erityisen huolissani olen siitä, että maahanmuuttajien on vaikea päästä kiinni omistusasuntoihin. Siksi heidän kohdallaan tarvittaisiin juuri mainitun kaltiaisia erityislainoja.

Hyvänä ehdotuksena pidän myös RKP:n ja Vihreiden piirissä keskustelun alla ollutta esitystä maahanmuuttajille suunnatuista edullisista erityisasuntolainoista. Tarkoitus olisi, että valtio takaa ja maksaa auntolainojen korot tukena maahanmuuttajille. Lainat tulisivat olla pitkäaikaisia ja sisältäisivät mm. asunnon oston jälkeen vastiikettoman starttipalkkion (10 000-40 000 euroa riippuen perhekoosta). Kohteena olisivat maahanmuuttajat ja heidän perheensä kun he hankkivat ensi kerran omistusasunnon."

Huonompiosaisten, kuten esimerkiksi sosiaaliavustusten varassa asuvien, on yleisestikin vaikea päästä käsiksi omistusasuntoihin. Voisi herättää hieman katkeruutta jos valtio sanoisi omistusasuntoon haluavalle köyhälle että sori, kyllä valtio antaisi sinulle korottoman pitkäaikaisen lainan ja starttipalkkion päälle jos olisit maahanmuuttaja, mutta et saa, kun et sitä ole.

"Perusteluna on esitetty: kantaväestöstä asuu noin 75% omistusasunnoissa, niin maahanmuuttajien asumismuotoa pitäisi saada jakautumaan samanlaiseksi suhteutettuna kantaväestön kanssa. "Tarkoitus olisi integroida maahanmuuttajat paremmin yhteiskuntaamme omistusasumisen kautta" (Astrid Thors totesi radiohaastattelussa)."

Maahanmuuttajat omistavat myös kantaväestöön nähden huomattavasti vähemmän maatiloja ja metsää. Pitäisikö gappia tässäkin suhteessa pyrkiä pientämään antamalla maahanmuuttajille edullista lainaa maatilojen ja metsän hankintaa varten?

Ilmeisesti RKP:n ja Vihreiden haavelijoiden mielestä tilastojen korjaaminen on tärkeämpä kuin vähäosaisuuden poistaminen. Siksi ilmeisesti korotonta lainaa ja starttitukea annettaisiin puhtaasti maahanmuuttajastatuksen, ei hakijan taloudellisen tilanteen perusteella. Vai olenko ymmärtänyt asian jotenkin väärin?

Jos vaikutukseltaan kymmenien tuhansien eurojen suuruiset edut jaettaisiin syntyperän perusteella, nostaisivat "väärän" syntyperän omaavat varmasti oikeusjuttuja perustuslakiin viitaten. He myös todennäköisesti voittaisivat nämä juttunsa. Eiköhän Vihreiden ja RKP:n ole aika herätä todelliseen maailmaan?

"Keskustelun esille nostaneiden mielestä maahanmuuttajien asumismuotona on liikaa vuokra-asuminen, mikä ei juurruta heitä suomalaiseen yhteiskuntaan tarpeeksi."

Vuokralla asuminen ei ole mikään automaattinen huono-osaisuuden indikaattori. Monissa maissa se on vallitseva asumistapa. Jos rouva Thors ja Vihreät katsovat vuokralla asumisen olevan Suomessa jonkinlainen stigma, niin miksei tällaisia asenteita voi yritä korjata?

Ihan aikuisen oikeasti: kyllä huono-osaisuuden korjausyritysten kohteet pitäisi valita huono-osaisuuden, ei huono-osaisen syntymäpaikan mukaan.  

[Aurelius]

Voi helvetti mitkä hullut tätäkin kaupunkia johtaa.

[Roope]

1. Pitäisikö positiivista diskriminointia lisätä päiväkodeissa ja kouluissa? Eli lisää lastenhoitajia ja opettajia kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajia?

Pääkaupunkiseudulla yritetään määrätietoisesti hämärtää positiivisen syrjinnän käsitettä, olen huomannut sen aiemminkin. Nimenomaan se, että jossain on todistettu tarve lisätä resursseja ei ole vielä positiivista syrjintää. Vasta se on (positiivista) syrjintää, jos resursseja lisätään pelkän maahanmuuttajuuden vuoksi, vaikka erilaisilla maahanmuuttajaryhmillä on erilaiset tarpeet.

3. Pitäisikö kaupungin vuokra-asuntojen jaossa ottaa huomioon nykyistä enemmän se, jos kaupunginosaan on syntymässä poikkeavan suuri ulkomaalaisvähemmistö?

Hieman sama asia tämän hajasijoittamisen kanssa. Ei varmaankaan ole huolestuttavaa, jos joihinkin kaupunginosiin syntyy poikkeavan suuri työssäkäyvä tai opiskeleva ulkomaalaisvähemmistö esimerkiksi yliopiston tai teknologiakeskuksen ympärille.

Kun halutaan välttää nimenomaan työttömien ja kouluttamattomien kasaantuminen tietyille kasvukeskuksien alueille, niin hajasijoittamisella voidaan korkeintaan ostaa muutama lisävuosi. Sitten ongelmat lävähtävät silmille vielä suuremmalla voimalla ja oikeasti vaikuttavien korjaavien liikkeiden tekeminen on liian myöhäistä.

Tärkein korjaava liike on tietysti maahanmuuton määrään ja laatuun vaikuttaminen. Kukaan haastatelluista ei edes mainitse asiaa.

Muutamia päänsärkyä aiheuttavia ajattelun helmiä:

Mari Puoskari (vihr)
3. Maahanmuuttajien on hyvä sijoittua tasaisesti. Tämä on tutkimuksen mukaan myös heidän toiveensa. Vastaanottokeskusten ja sosiaalisen asuntotuotannon sijoittaminen eri kaupunginosiin tukee tavoitetta.

Maahanmuuttajien toive ei ole sijoittua tasaisesti, tämä on potaskaa. Sen sijaan he haluavat paremmille asuinalueille, joilla ei tietenkään asu niin paljon maahanmuuttajia ja etenkään niitä maahanmuuttajaryhmiä, joista he eivät pidä. Puoskari tosiaan luulee, että maahanmuuttajat ovat kaikki samaa harmaata massaa.

Osku Pajamäki (sd)
2. Kyllä. Ongelmat ovat kielitaito ja se, että kotimaassa hankittuja tutkintoja ei pidetä pätevinä. Helsingin kaupunki on valmis sijoittamaan 2,5 miljoonaa työllistämiseen, mutta valtion rahoitus on jäänyt lupaukseksi.

Työllistymisen toiseksi suurin ongelma ei ole se, ettei kotimaassa hankittujen tutkintojen pidetä pätevinä. Sen vaikutus on korkeintaan prosenttien luokkaa. Ensinnäkin tutkinnot etenkään EU:n ulkopuolisissa maissa eivät yleensä todellakaan vastaa suomalaisia vaatimuksia. Pätevän tutkinnon kanssakin työpaikka jää usein saamatta kielitaidon, muun osaamisen tai työkokemuksen puutteiden  vuoksi.

Tutkintojen vastaavuutta muutetaan parin vuoden sisällä niin pitkälle kuin se yleensä on mahdollista. Pajamäen on parempi keksiä siihen mennessä jokin uusi selitys.

3. Maahanmuuttajat eivät tutkimusten mukaan hakeudu tietoisesti samoille asuinalueille. On korostettava vuokra-asuntojen sijoittamista tasaisesti eri puolille Helsinkiä.

Kyllä he hakeutuvat, mutta vain oman ryhmänsä keskuuteen, ei maahanmuuttajien yleensä.

Pekka Saarnio (vas)
2. Erityistä painoa tulee panna kielikoulutuksen turvaamiseen. Työnantajat eivät saa kielivaatimuksilla keinotekoisesti vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä.

Väite keinotekoisista kielitaitovaatimuksista on heikolla pohjalla. Vaikka työtehtävän suorittaminen ei sinänsä vaatisi kielitaitoa, niin työyhteisössä toimiminen ja ohjeiden vastaanottaminen sitä vaatii. Kielitaitoinen ja kielitaidoton eivät voi oikeasti olla samanarvoisia työhönotossa, kielitaitoinen on aina toivottavampi.

Nils Torwalds (r)
3. Maahanmuuttajat tarvitsevat sitä turvallisuutta, mitä tiiviit ulkomaalaisvähemmistöt luovat. Samaan aikaan ghetot ovat sosiaalisesti vaarallisia. Pitäisi houkutella maahanmuuttajia asuntosäästämiseen.

Täytyy olla tyytyväinen, että edes joku viitsii käyttää vähän järkeä vastatessaan. Kiitos tästä, vaikka ei tämäkään ihan a-luokan suunnitelma vielä ollut. Arajärven selvityksen perusteella käytännön sovellus tästä asuntosäästämiseen kannustamisesta nimittäin tulee suurella todennäköisyydellä olemaan valtion maahanmuuttajille myöntämä ylimääräinen lainatakaus sekä mahdollisesti ylimääräinen korkotuki. Juuri tällaisesta valtion tukemasta vähävaraisten asuntoluotottamisesta sub prime -kriisi lähti Yhdysvalloissa alkujaan liikkeelle.

[Veli Karimies]

Järkyttävää, että nuo kaikki kannattaisivat rasismia.

[Banaani]

Milläköhän perusteella vastaajat on valittu?  En millään jaksa uskoa, että Helsingin valtuuston näkemys asiaan olisi noin yksimielinen.  Hauskaa, että  vasemmistoliitto ja Rkp osasivat väistää 1. kysymyksen taitavasti.

Noh, joka tapauksessa jos asia on lokakuun alun valtuustossa käsittelyssä toivon, että Halla-aho antaa viiltävän lausunnon kokouksessa.

[Sami Aario]

Mitä jos emme sallisi ylimääräisten sosiaalitapausten maahanmuuttoa, jolloin mitään erillisiä asuttamis- tai työllistämistoimia ei tarvittaisi?

Miksi Suomen pitää esiintyä koko maailman sosiaalitoimistona?

[CaptainNuiva]

Jumankekkuli, on todellakin näköjään niin että nämä politiikot ovat todellisuudesta pahasti irti ja kummasti kaikki vika(Taas kerran)löytyy Suomesta ja suomalaisista.
Minua hävettäsi antaa sellaisia lausuntoja joita nämä sorvailevat ihan luonnostaan...

Esimerkiksi Osku Pajamäeltä tämä:
"2. Kyllä. Ongelmat ovat kielitaito ja se, että kotimaassa hankittuja tutkintoja ei pidetä pätevinä. Helsingin kaupunki on valmis sijoittamaan 2,5 miljoonaa työllistämiseen, mutta valtion rahoitus on jäänyt lupaukseksi."

Tajuaako Pajamäki lainkaan sitä että mitä hemmetin mieltä on laatia täällä joitakin standardeja minkä mukaisesti koulutetaan suomalaisia ja edelleen miksi näitä standardeja sovitetaan yhteen EU:n kanssa jos kerran minkä tahansa pitäsi kelvata jos vain rasistiset suomalaiset eivät olisi poikkiteloin
Minkä logiikan mukaan Pajamäki ajattelee jos yleensäkkään ajatustoimintaa esiintyy

Jospa minä esittäisin todistuksen siitä että olen maailmalta hankkinut kemian/koneenrakennuksen/autopuolen diplomi-insinöörin koulutuksen (kouluista joitten tasoa ei ole varmistettu/hyväksytty) ja sen lisäksi todistuksin esitän että olen niin ikään tekniikan tohtori ja NASAn kouluttama astronautti ja jos nämä paprut eivät kelpaa Suomessa, onko ongelma minun vaiko Suomen valtion?

Pajamäki näköjään mielllään kusaisee suomen kansalaisten niskaan hänkin, vaatimalla kaksois-standardeja koulutustasoonkin.

Milloin nämä mokuttajat ymmärtävät että jos tulijan koulutus on hyväksytystä oppilaitoksesta, tutkinto on vaihtokelpoinen Suomen vastaavan kanssa?
Mikä ihme tässä on niin vaikeaa tajuta?

[Kala]

1. Pitäisikö positiivista diskriminointia lisätä päiväkodeissa ja kouluissa? Eli lisää lastenhoitajia ja opettajia kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajia?

Tämä on huono kysymyksenasettelu, sillä kyse ei ole positiivisesta diskriminoinnista, vaan resurssien tarpeesta. Jos koulussa on paljon maahanmuuttajia, mutta opetus hoituu nykyisillä resursseilla, niin se ei tarvitse lisää opettajia. Sama päinvastoin, jos opettajien resurssit eivät riitä, niin silloin tarvitaan lisää. Se on ihan sama, mitä koulussa tai tarhassa on, jos resurssit eivät riitä.

Eri asia on sitten, jos kysymyksenasettelun taka-ajatuksena on se oletus, että kouluissa ja lastentarhoissa on oletusarvoisesti pulaa resursseista ja halutaan positiivisella diskriminaatiolla tuoda riittävästi resursseja vain niihin paikkoihin, joissa on paljon maahanmuuttajia. Siinä tosin mennään metsään, koska suomalainenkin voi syrjiintyä.

Se taas aiheuttaisi pidemmällä aikavälillä entistä huonompaa asennoitumista maahanmuuttajataustaisia kohtaan, koska maahanmuuttopolitiikkaa olisi helppo syyllistää omasta huonosta asemasta. Oli ne todelliset syyt sitten missä tahansa, mutta tällaisen positiivisen diskriminaation yhteydessä olisi aivan liian helppo luoda oikeutettu kausaliteettiyhteys, eli toisin sanoen luoda väkijoukkoja yhdistävä casus belli maahanmuuttajavastaisuudelle. Syrjintä on aina syrjintää, se ei katso mihin ryhmään ihminen kuuluu, vaan se on aina henkilökohtainen kokemus ja siten aiheuttaa ihmisryhmästä riippumatta samat ongelmat.

[Taustavaikuttaja]

Mitä maahanmuuttajien asuttamisessa ja työllistämisessä pitää tehdä?

Helsingissä valmistellaan toimia, joilla maahanmuuttajia pyritään sijoittamaan tasaisemmin eri kaupunginosiin. Asiaa käsitellään lokakuun alussa. HS pyysi Helsingin valtuustoryhmiä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1. Pitäisikö positiivista diskriminointia lisätä päiväkodeissa ja kouluissa? Eli lisää lastenhoitajia ja opettajia kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajia?

Ei. Lisähenkilökunnan tarve tulee mitoittaa tarpeen ja oppilasmäärien mukaan, ei oppilaiden ihonvärin ja kansalaisuuden mukaan. Varsinkin omankielisten ohjaajien ja opettajien palkkaaminen häiritsee yhteiskuntaan sopeutumista ja hidastaa kielenoppimista.

2. Pitäisikö maahanmuuttajien työllistymistä tukea nykyistä tehokkaammilla keinoilla?

Työllistymistä ylipäänsä pitäisi tukea nykyistä tehokkaammilla keinoilla, ja työllisyyshaasteisia maahanmuuttajia pitäisi lähtökohtaisesti ohjata kielikursseille ja oppimaan hyödyllisiä taitoja. Pakotteet eivät voi kohdistua työnantajiin, vaan keinojen on kohdistuttava työnhakijan työnhakuvalmiuksien parantamiseen.

3. Pitäisikö kaupungin vuokra-asuntojen jaossa ottaa huomioon nykyistä enemmän se, jos kaupunginosaan on syntymässä poikkeavan suuri ulkomaalaisvähemmistö?

Pitäisi. Ulkomaalaisgettojen syntyminen pitää lähtökohtaisesti ehkäistä rajoittamalla maahan saapuvien ulkomaalaisten määrää ja suorittamalla laadullista valikointia näiden suhteen. Mikäli ulkomaalaisia on suhteettoman paljon sosiaalisen asuttamisen jonoissa, jonoa pitää purkaa tuotantopäästä, ei loppusijoituspäästä.

Kaikki keinot ulkomaalaislähiöiden syntymisen ehkäisemiseksi pitää ottaa käyttöön, mukaanlukien hajasijoittaminen.

[acc]

Vastaus HS:n jutun (28.9.2009 sivu A13) otsikoon "Mitä maahanmuuttajien asuttamisessa ja työllistämisessä pitää tehdä?" on selvä.

Vastaus on "ei mitään". Todellakin. Ei mitään tule tehdä.

Maahanmuutto tulee sallia vain henkilöille, joista ei ole ongelmia. Tulijan pitää pystyä omin neuvoin rahoittamaan elämänsä, hankkimaan työpaikkansa ja selviytymään itse Suomessa. Tämä merkitsee, että tulijan pitää osata riittävästi suomea tai ruotsia.

Yhteiskunnan ei tule millään lailla auttaa maahanmuuttajia tai sellaisiksi mieliviä. Muussa tapauksessa tulija on rasite. 

Loppukovennus. Vaikka tulija osaisi suomea ja osaisi järjestää asiansa täällä, senkään ei tule olla lopullinen vahvistus maahanpääsylle. Tulija voi edustaa kulttuuria tai omata taustan, joka on haitallinen Suomelle.

[KTM]

1. Pitäisikö positiivista diskriminointia lisätä päiväkodeissa ja kouluissa? Eli lisää lastenhoitajia ja opettajia kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajia?

Ehkä kovempi kuri ja ruumiillisten kurinpitopmenetelmien käyttöönottoa pitäisi harkita.

Siis ihan tosissaan, faktahan on että tietyltä suunnalta tulleet maahanmuuttajat eivät ole ennen suomeen tuloa ikinä kuulleetkaan vapaasta kasvatuksesta ja käyttävät edelleen ruumiillista kuritusta.

Tästä johtuen heidän lapsensa ei kunnioita mitään muuta kurinpitomenetelmää, eikä päätä silittelevät päiväkodinhoitajat näitä pikkuterroristeja puhumalla tule kuriin samaan.

2. Pitäisikö maahanmuuttajien työllistymistä tukea nykyistä tehokkaammilla keinoilla?

Eipä siitä taida mitään hyötyä olla kun suomessa ei ole työpaikkoja riittävästi edes suomalaisille ja kotimainenkin työttömyys on näillä näkyvin kasvamassa. Jokainen lama on kaksinkertaistanut pitkäaikaistyöttömien määrän, eikä toistaiseksi ole mitään syytä olettaa että nykyinen lamakaan olisi poikkeus.

3. Pitäisikö kaupungin vuokra-asuntojen jaossa ottaa huomioon nykyistä enemmän se, jos kaupunginosaan on syntymässä poikkeavan suuri ulkomaalaisvähemmistö?

On parempi että nuo on sijoitettu samaan paikkaan, että suomalaiset osaavat välttää noita asuinalueita. Mikäli tiettyjä maahanmuuttajia olisi kaikissa kaupunginosissa, alkaisi pian joka paikassa olla liian turvatonta kulkea ilman panssaroitua ajoneuvoa.

"Mitä maahanmuuttajien asuttamisessa ja työllistämisessä pitää tehdä?"

Oikeasti työhön tulevat ja hyödylliset maahanmuuttajat eivät tarvitse mitään toimia, koska he yleensä löytävät asunnot ja työpaikat ilman mitään hyysäystoimia.

Puolestaan niistä jotka tätä hyysäys- ja kotoutusbyrokratiaa tarvitsevast ei koskaan tule yhteiskunnalle hyödyllsiä, täysin riippumatta siitä kuinka totaalisesti niitä hyysätään.

Parempi siis olisi että ei tehtäisi mitään ja lopetettaisiin koko kotoutushyysäys ja kaikki positiiviset erityiskohtelut.