Espoo säästää opetusmenoista

[RP]

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Espoo+kaavailee+enn%C3%A4tyksellisi%C3%A4+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4+perusopetuksesta/1135249570140

Virkamiesesityksen mukaan perusopetuksesta nipistettäisiin jopa kymmenesosa opetustunneista. Tämä tarkoittaisi käytännössä jakotunneista luopumista.

Lukioiden tuntikehyksestä säästöä on määrä löytyä seitsemän prosenttia.

Kaikkiaan suomenkielisestä opetuksesta on tarkoitus löytää lähes yhdeksän miljoonan euron säästöt.

No hyvä ettei jonkun muun kielisestä opetuksesta tarvitse säästää (ja minä muuten, toisin kuin Hesarin kommenttipalsta, en ajattele tässä nyt ruotsia)

[MokuMan]

Tämä tarkoittaisi käytännössä jakotunneista luopumista.

Mikä on jakotunti? 1970-luvulla ei ollut sellaisia.

[rankka]

Espoossa ulkomaalaisten osuus on vuoden loppuun mennessä 20.000, näin on arvioitu. Se on vasta lähes 10% ...

[Viper]

Tämä tarkoittaisi käytännössä jakotunneista luopumista.

Mikä on jakotunti? 1970-luvulla ei ollut sellaisia.

Kerokaa, stadilaine opsikelijakaa ei hogaa...

[JNappula]

Sosiaali ja terveys- sekä opetustomi ovat kuntien ylivoimaisesti suurimmat rahareiät, joten jos kunta aikoo toimia vastuullisesti ja välttää ylenmääräistä velkaantumista on sen ikävä kyllä juuri niistä säästettävä.

[ikuturso]

Jakotunti on esim. yhdysluokissa (1-2 luokka 3-4 luokka 5-6 luokka) vaativammissa aineissa käytetty tunti, jolloin vain jomman kumman luokka-asteen oppilaat ovat läsnä. Eli rautalangasta, aamulla kahdeksalta tulee vain kolmoset, yhdeksästä kahteen on kolmoset ja neloset yhdessä ja kahdesta kolmeen jää vain neloset. Nämä tunnit 8-9 ja 14-15 ovat jakotunteja.

Jakotunneista luopuminen tarkoittaa, että opettajan pitää samaan aikaan opettaa toiselle luokkapuoliskolle kertolaskua ja toiselle jakolaskua, kun tunnit eivät riitä enää porukan jakamiseen.

-i-

[requiem]

Tämä tarkoittaisi käytännössä jakotunneista luopumista.

Mikä on jakotunti? 1970-luvulla ei ollut sellaisia.

Kerokaa, stadilaine opsikelijakaa ei hogaa...

Veikkaisin kyseessä olevan esim. tilanne, jossa luokka laitetaan puoliksi ja sitten toinen puoli on vaikkapa englannin tunnilla ja toinen puoli matematiikan tunnilla (pystytään antamaan hivenen enemmän aikaa yksittäisille koululaiselle). Ja sitten vaihdetaan ryhmät päikseen.

Tiivistettynä yhdelle opettajalle enemmän oppilaita ja opettajia mahdollisimman vähän. Eivät tällaiset tuntijärjestelyt muistikuvieni mukaan kuitenkaan olleet mitenkään tavallisia omana peruskouluaikanani.

Ah, ikuturso antoi tarkan vastauksen.

[Pliers]

80-luvulla Espoossa kouluni käyneenä:

Peruskoulussa 32 oppilasta luokalla, jakotunneista en ole koskaan kuullutkaa.

Ihan hyvin on pärjätty, eikä ole jäänyt traumoja.

[domokun]

Sosiaali ja terveys- sekä opetustomi ovat kuntien ylivoimaisesti suurimmat rahareiät, joten jos kunta aikoo toimia vastuullisesti ja välttää ylenmääräistä velkaantumista on sen ikävä kyllä juuri niistä säästettävä.

Toki mutta säästöjen kohteena kyseisissä palveluissa voitaisiin tutkia ensin hallintoa ja vasta sitten suorittavaa porrasta.

[pelle12]

 Kun pakolaisten kustannuksita puhuttaan, vilautetaan vain niitä kustannuksia, joita heistä aiheuttuu ensimmäisten vuosien aikana (mm. turvapaikkakeskuksissa). Entäpä ne kustannnukset sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikan? Siis ennen kuin he alkavat munia niitä kultamunia, joita esim. Suurpää mainostaa? Mikä on kokonaiskustannus, kysyy eräs epätietoinen. P.S. Tiedän, ettei ihmiselle voi laskea hintaa,( paitsi suomalaiselle).

[domokun]

Kun pakolaisten kustannuksita puhuttaan, vilautetaan vain niitä kustannuksia, joita heistä aiheuttuu ensimmäisten vuosien aikana (mm. turvapaikkakeskuksissa). Entäpä ne kustannnukset sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikan? Siis ennen kuin he alkavat munia niitä kultamunia, joita esim. Suurpää mainostaa? Mikä on kokonaiskustannus, kysyy eräs epätietoinen. P.S. Tiedän, ettei ihmiselle voi laskea hintaa,( paitsi suomalaiselle).

Ongelmana on se että sitä ei saa tilastoida, mahdollisesti syynä on se että tulos saattaisi olla haitallinen monikulturismiksi kutsutulle ideologiselle suuntaukselle. Sehän olisi razzismi. Valitettava tosiasia on että entiset turvapaikanhakijat ovat työttömyydessä ja rikostilastoissa ilmeisesti yliedustettuja. Ihmiselle voidaan laskea hinta silloin jos hän on syntyperäinen suomalainen, pelkkä kansalaisuus ei riitä.

[SK]

En yleensä kirjoita onelinereita, muuta nyt teen poikkeuksen. Mitä tähän asiaan sanoo Espoon kaupunginvaltuutettu Teemu Lahtinen?

[HaH]

Näin eräs tuttu naamakirjassa pari päivää sitten:

...kiittää kaikkia, jotka allekirjoittavat tämän adressin ja ovat osaltaan mukana auttamassa, että mm. pikku Nannaani ei odota "Mogadishu" ensi syksynä.

http://www.adressit.com/opetustoimen_leikkaukset_espoo

Saa suorittaa.

[M.]

Kyllähän rahaa aina löytyy, jos on vain sitä "poliittista tahtoa". Sitä ei kai sitten nyt ollut Espoossa.

[RP]

Kun pakolaisten kustannuksita puhuttaan, vilautetaan vain niitä kustannuksia, joita heistä aiheuttuu ensimmäisten vuosien aikana (mm. turvapaikkakeskuksissa). Entäpä ne kustannnukset sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikan? Siis ennen kuin he alkavat munia niitä kultamunia, joita esim. Suurpää mainostaa? Mikä on kokonaiskustannus, kysyy eräs epätietoinen. P.S. Tiedän, ettei ihmiselle voi laskea hintaa,( paitsi suomalaiselle).

Jotain on sentään laskettu:
"1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot"
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt265.pdf
alkaa voi vaikka graafeista 5, 10, 12, 14 ja 16) 'JIIS'-maat siis ex-Jugoslavia, Iran, Irak ja Somalia.

[KphS]

Aineiston perusteella maahanmuuttajien Suomessa hankkima koulutus on selva?s-
ti va?ha?isempa?a? kuin syntypera?isilla? suomalaisilla (taulukko 12). Ta?ma? johtuu
ennen kaikkea siita?, etta? melko monella maahanmuuttajalla on jonkinlainen tut-
kinto hankittuna jo Suomeen tultaessa. Siksi esimerkiksi ylioppilastutkinnon saa-
neella syntypera?isella? suomalaisella on rekisterissa? koulutusmerkinta? kun taas
vastaavalla maahanmuuttajalla sita? ei usein ole. Koulutuksesta saakin toisen ka?si-
tyksen, jos verrataan opiskelijoiden osuuksia hieman vanhemmissa ika?ryhmissa?
(liitekuvio L2). Na?iden perusteella 20–60-vuotiaat maahanmuuttajat opiskelevat
yhta? paljon kuin suomalaistetkin, JIIS-maista tulleet miehet jopa hieman enem-
ma?nkin.

Näin niistä tilastoista tehdään johtopäätöksiä!!! Voila!

[Juki]

80-luvulla Espoossa kouluni käyneenä:

Peruskoulussa 32 oppilasta luokalla, jakotunneista en ole koskaan kuullutkaa.

Ihan hyvin on pärjätty, eikä ole jäänyt traumoja.

Tuota...kysypä asiaa ja traumoja opettajalta. Sitä paitsi meno on 2000-luvulla ihan toista kuin rauhaisella 80-luvulla.

[ikuturso]

80-luvulla Espoossa kouluni käyneenä:

Peruskoulussa 32 oppilasta luokalla, jakotunneista en ole koskaan kuullutkaa.

Ihan hyvin on pärjätty, eikä ole jäänyt traumoja.

Tuota...kysypä asiaa ja traumoja opettajalta. Sitä paitsi meno on 2000-luvulla ihan toista kuin rauhaisella 80-luvulla.

80-luvulla oli nykyistä tavallisempaa asettaa lapsille rajoja kotona. Tuhmalle lapselle saatettiin antaa jopa piiskaa tai nahkavyötä persiille.

Tänä päivänä kuntien nuorisotoimi, neuvolat ja seurakunnat yhdessä suunnittelevat nuorille vanhemmille "vauvakouluja". Näitä opetettaisiin ihan kädestä pitäen, miten lapsia kasvatetaan ja mitä rajojen asettaminen tarkoittaa. Rajojen asettaminen ja rangaistukset eivät ole kidutusta vaan lapsen turvallisen ympäristön rakentamista. Itku tulee joskus, mutta lapsen on helpompi olla säännellyssä ja rajatussa ympäristössä, kuin tuulisella kukkulalla vailla mitään holttia. Homma on livennyt hanskasta ja nyt se pitäisi saada takaisin ruotuun.

Mutta mene sanomaan ihmiselle, että tämä ei osaa kasvattaa omaa lastaan...
Ei ole helppoa ei. Monet aikuiset ja opettajat haluavat olla lasten kavereita. Mutta kun se ei vaan onnistu, jos samalla pitäisi olla auktoriteetti.
Menepä kertomaan luokanopettajalle vanhempainillassa, että tämä kasvatuksen ammattilainen ei osaa kasvattaa lapsia... Ei ole helppoa ei, nimimerkillä kokemusta on.

Ennen oli jumalanpelko, isää kunnioitettiin ja auktoriteettejä, kuten opettaja ja poliisi. Nykyään se on kovin jätkä, joka paskat veisaa mistään ja pystyy nälvimään kaikille, joiden kädet on sidottu lain toimesta. Kyllä se alkoi jo silloin kun itse olin 80-luvulla koulussa: "Et sä voi mulle mitään. Jos sä kajoot muhun niin sä saat potkut" Tosin oli myös huhuja opettajista, joilla olisi jo kaksi varoitusta. Jos saisivat kolmannen, saisivat potkut. Mutta yllättäen kukaan ei halunnut koettaa, millä tavalla tällainen "hullu" opettaja ottaisi kolmannen ja viimeisen varoituksensa, jos tietäisi samalla uransa päättyvän...

-i-

[mrex]

80-luvulla Espoossa kouluni käyneenä:

Peruskoulussa 32 oppilasta luokalla, jakotunneista en ole koskaan kuullutkaa.

Ihan hyvin on pärjätty, eikä ole jäänyt traumoja.

Toista se oli 80-luvulla. Nyt eletään monikulttuuriisuuden ja sallivuuden aikakautta, jolloin osa lapsista saa roikkua verhoissa ja osa ei osaa edes kieltä tai osalle ei saa edes opettaa, että maapallo kiertää aurinkoa.

"Monikulttuurisessa koulussa opettaja ei voi opettaa tiedettä"
http://www.youtube.com/watch?v=NaYMNMema-s&feature=related

Kiitä onneasi, että kävit koulusi 80-luvulla. Minä ainakin kiitän, etten opiskele nykykoulussa.