2015-11-25 Vokit pohtivat turvallisuustason nostoa Kempeleen raiskauksen vuoksi

[Ernst]

Tänään kuulemani mukaan turvapaikanhakijat ovat keränneet siltamaksua Voikkaan sillalla (ylittää Kymijoen).  Nuoria/lapsia olivat kerääjät ja uhrit. Jos ei maksua, käännyttivät pois.

Jos tämä viesti on väärässä paikassa, lyötäköön minut ukonvaajaksi tai ainakin viesti siirrettäköön. Oliko noiden VOK-karttojen yhteydessä sopivia aiheita näille kepposteluille, joita valkoihoisen tekeminä ryöstöiksi kutsutaan?

[nollatoleranssi]

Vastaanottokeskuksissa tieto turvapaikanhakijaan kohdistuvasta raiskausepäilystä on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. Turvapaikanhakijat ovat vihaisia, mutta pelkäävät myös itsensä puolesta

Vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä pohditaan, pitäisikö turvallisuustasoa nostaa Kempeleen raiskaustapauksen vuoksi.

Aina kun jotain sattuu ja tapahtuu, niin näistä tehdään uhreja, jotka pelkäävät "kostotoimenpiteitä", joita ei koskaan tule eikä ole tullutkaan.

Kuuluisimmat kostojutut tulivat varmaan keskustan kansanedustaja Husu Husseinilta, joka ihan tosissaan uskoi suomalaismiesten joukkoraiskaavan somalinaisia Tapanilan tapauksen takia.

Näissä kostotoimenpiteissä on tosiaan se yleinen piirre, että niistä aina puhutaan valtavasti, mutta lopulta ei tapahdu mitään. Ainoa tarkoitus onkin vähätellä itse tekoja ja tekijöitä. Ennen kaikkea luodaan mielikuva siitä, että valtaosa tp-hakijoistakin olisi ihan kunnollista väkeä (mutta kuinka monta prosenttia on se hyväksyttävä raja tai montako "Pariisin iskua"?).

Pariisin tai minkä tahansa muun terrori-iskunkin jälkeen media rakentaa olkiukkoa, että nämä pelkäävät "kostoa". Itse tapahtumaa yritetään piilottaa, mitätöidä ja hakea hiljaista hyväksyntää kun Yle ja valtamedia pelkää jälleen kantaväestön reaktiota. Sama kaava toistuu myös tulevissa rikoksissa ja iskuissa, seuratkaa.

Samanlaista taktiikkaa käytettiin myös ruotsinkielisten uhkausten kohdalla. Media rummutti aihetta viikon verran kovaan ääneen ja käytiin kysymässä ruotsinkielisten kokemia pelkoja uhkausten takia. Myöhemmin paljastui että uhkaajia oli korkeintaan yksi ja poliisillakin oli mahdollisesti tieto uhkaajasta (uhkausviestitkin loppuivat ihan yhtäkkiä...). Median mielenkiinto hävisi yhtä nopeasti kuin se oli tullutkin. Voisi puhua varmaan "A2: Pakolaisilta"-tyylisestä "valeperheestä" vai pitäisikö sanoa "valeuhkaaja?" eli yhtäkkiä "ketään ei kiinnosta" ja yksikään toimittaja ei kysele enää siitä mitään...

[Kulttuurimono]

Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat...

Toistetaan  satakolmekymmentäneljä (134) kertaa, ja huolemme ovat kaikonneet.

Sormilaulua ehkä seuraavaksi, toki ilman "tässä on keskisormi".

Siinä on taso jolla hoidetaan kansallista turvallisuutta; laululeikit.

Onkohan tuo fiksua opetella ensin peput ja muut ruumiinosat, laulussa nihin pitää myös koskea. Pojat lähtee sitten harjoittelemaan opittuja taitoja käytännössä?

Ensin pitäisi opettaa mitä tarkoittaa EI, varsinkin naisen sanomana.

[nollatoleranssi]

Myös turvapaikanhakijat pitävät raiskausta tosi ikävänä, surullisena tapahtumana. He ovat vihaisia siitä, miten joku voi tehdä tällaista

En tiedä pitäisikö tässä itkeä vai nauraa.

Siellä on todennäköisesti pidelty vokkitätien kauniisti pahville rustaamia kylttejä, joissa suomeksi aivan hirveesti surua ja vihastuttaa, sekä punaisia sydämenkuvia että sinisiä kyyneleitä.
Kuvaajan takana vokkitäti seteliä heiluttelemalla kalastaa sopivat ilmeet.

Tuosta on jo yksi esimerkki olemassa. Eihän siitä ole pitkä aika kun turvapaikanhakijat pitivät SPR:n väen kirjoittamia kylttejä ja jakoivat SPR:n ostamia kukkasia siitä hyvästä, kun jotkut olivat valittaneet huonosta ruoasta... Olisiko samanlaiselle tempaukselle käyttöä? Tai miksei joku yhteislaulutuokio?

[foobar]

Myös turvapaikanhakijat pitävät raiskausta tosi ikävänä, surullisena tapahtumana. He ovat vihaisia siitä, miten joku voi tehdä tällaista

En tiedä pitäisikö tässä itkeä vai nauraa.

Siellä on todennäköisesti pidelty vokkitätien kauniisti pahville rustaamia kylttejä, joissa suomeksi aivan hirveesti surua ja vihastuttaa, sekä punaisia sydämenkuvia että sinisiä kyyneleitä.
Kuvaajan takana vokkitäti seteliä heiluttelemalla kalastaa sopivat ilmeet.

Tuosta on jo yksi esimerkki olemassa. Eihän siitä ole pitkä aika kun turvapaikanhakijat pitivät SPR:n väen kirjoittamia kylttejä ja jakoivat SPR:n ostamia kukkasia siitä hyvästä, kun jotkut olivat valittaneet huonosta ruoasta... Olisiko samanlaiselle tempaukselle käyttöä? Tai miksei joku yhteislaulutuokio?

Ne yhtäkkiä tyhjästä ilmestyneet ja samalla tapaa kadonneet hyväihmisesiintymiset olivat kyllä varsin silmiinpistävää teatteria. Kuinkakohan suuri julkisrahoitteinen budjetti SPR:llä mahtaa olla tällaiseen rikollisten voiteluun esiintymään SPR:n agendan ajureina?

[Ernst]

Toistan itseäni. Akez toi ansiokkaasti esille Die Welt -lehden artikkelin Wenn die Flucht in Deutschland tödlich endet eli Kun pako Saksaan loppuu kuolemaan.

http://www.welt.de/politik/deutschland/article147248676/Wenn-die-Flucht-in-Deutschland-toedlich-endet.html

Vokkien on ihan turha nostaa turvatasoa nykyisestä (=ihan hyvä) ulkoisen uhkan takia.  Piikkilankaa pitäisi keriä Vokkien ympäri ja sisälle siksi, että siellä oleilee aidosti ja oikeasti väkivaltaista sakkia. Lukekaa tuo artikkeli, jota ei ole suuremmin maassamme mainostettu. Media ei joko osaa saksaa tai laski alleen ja perusti svedutyöryhmän julkaisua pohtimaan.

Akezille suuri käsi!