2015-11-13 Yle: Lapsen oma sinnikkyys auttaa kielen kehittymisessä

[koli]

Lapsen oma sinnikkyys auttaa kielen kehittymisessä

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tutkitaan alle kouluikäisten kielihäiriöitä poikkeuksellisen laajasti. Tutkimuksessa on mukana 3-6-vuotiaita lapsia, joilla epäillään kielellistä erityisvaikeutta.

HYKSin korva-, nenä- ja kurkkutautien foniatrian yksikössä on kolmen vuoden aikana otettu tutkimukseen mukaan noin 250 lasta. Heillä epäillään kielellistä erityisvaikeutta.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, kuinka lapsen ympäristö vaikuttaa kielen kehitykseen, miten vaikeudet vaikuttavat hyvinvointiin ja kärsivätkö kaksikieliset lapset muita useammin kielihäiriöistä.
...........

− Mielenkiintoinen havainto on, että vaikka kaksikielisyyden ei pitäisi olla riskitekijä kielen kehityksen vaikeuksille, kuitenkin yli kolmannes meille audiofoniatriseen päiväkeskukseen arvioitaviksi tulevista lapsista on monikielisiä.

Lapset tulevat maahanmuuttajaperheistä

Tutkimukseen osallistuvat kaksikieliset lapset tulevat maahanmuuttajataustaisista perheistä ja heidän kotikielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Myös lapsen omat piirteet ja kasvuympäristö voivat olla yhteydessä kielen kehittymiseen joko suojaavina tai riskitekijöinä.

− Esimerkiksi lapsen sinnikkyys on useissa tutkimuksissa ollut yhteydessä parempaan kielelliseen suoriutumiseen.
.........

http://yle.fi/uutiset/lapsen_oma_sinnikkyys_auttaa_kielen_kehittymisessa/8453398

[nevahood]

Tutkimukseen osallistuvat kaksikieliset lapset tulevat maahanmuuttajataustaisista perheistä ja heidän kotikielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Ei taida suomenruotsalaisilla ihan yhtä yleistä olla?

Tuntemani lapset, jotka ovat mamumiehen ja suomalaisnaisen (siten, että yhteinen kieli ei ole kummankaan äidinkieli), kärsivät kielellisistä haasteista. Mielenkiintoinen nähdä mistä ongelmat johtuvat. Vastaavia ongelmia en ole huomannut, jos kotona puhutaan jomman kumman vanhemman äidinkielellä.

[Aukusti Jylhä]

Tilannetta on jo alettu purkamaan mitä nerokkaimmalla keinolla: mamuja lastenhoitajiksi päiväkoteihin. Ei enää sekavaa kaksikielisyyttä, vaan somalia aamusta yöhön! Profit! 

[koli]

Kaksikielisyys saattaa altistaa lapsia kielellisille erityisvaikeuksille, kertoo Hyksin laaja tutkimus

Jos nelivuotias sanoo banaania haaniksi ja autoa aatoksi, hänellä saattaa olla jotakin, jota tutkijat kutsuvat kielelliseksi erityisvaikeudeksi.

Samasta ilmiöstä voi olla kyse, jos kolmi-nelivuotiaan puheesta on vaikea saada selvää tai sitä on vaikea ymmärtää. Samoin silloin, jos lapsen sanavarasto karttuu hitaasti tai hänen on vaikea löytää sanoja. Pahimmillaan lapsen on vaikea ymmärtää puhetta.

Lähempänä kouluikää kielellinen erityisvaikeus voi näyttäytyä siten, että lapsi tekee paljon kielioppivirheitä tai hänen kertomaansa on vaikea ymmärtää. Kouluiässä hänen saattaa olla vaikea lukea ja kirjoittaa.

"Kielellinen erityisvaikeus voi hankaloittaa huomattavasti lapsen kehitystä ja koulunkäyntiä. Sillä on myös psykososiaalisia haittavaikutuksia", kertoo neuropsykologi Marja Laasonen Hyksin korva-, nenä- ja kurkkutautien Foniatrian yksiköstä.

Häiriötä on kuitenkin hänen mukaansa tutkittu varsin vähän.
............

Kiinnostavaa on Laasosen mukaan se, että yli kolmannes lapsista on monikielisiä.

"Periaatteessa kaksikielisyyden ei pitäisi altistaa lapsia kielihäiriöille. Kuitenkin tutkimuksessamme peräkkäisesti kaksikieliset lapset ovat yliedustettuja", hän toteaa.

Tutkimukseen osallistuvat lapset tulevat maahanmuuttajaperheistä. Heidän kotikielensä on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, esimerkiksi venäjä, viro, kurdi arabia tai somalia. Lapset ovat oppineet ensin äidinkielensä ja sen jälkeen suomen tai ruotsin esimerkiksi päiväkodissa.

"Yleensä lapset, joiden kotikieli ei ole suomi tai ruotsi, oppivat suomen päiväkodissa kahdessa vuodessa niin hyvin, että he pystyvät kommunikoimaan arjessaan toimivasti. Viiden–seitsemän vuoden aikana heidän suomenkielen taitonsa on jo sillä tasolla, että sillä selviää yleensä kohtuudella koulussa", Laasonen sanoo.

Tutkimuksessa seurataan muun muassa lasten aivojen sähköistä toimintaa. Myös lasten perimä on määrä selvittää geeninäytteiden avulla.

http://www.hs.fi/elama/a1447988809096?jako=a8af8b0cc58de00dc7b03dbde85825f1

Ihmisroduilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, koska rotuja ei ole olemassa.

[törö]

Jos nelivuotias sanoo banaania haaniksi ja autoa aatoksi, hänellä saattaa olla jotakin, jota tutkijat kutsuvat kielelliseksi erityisvaikeudeksi.

Jos aikuinen puhuu tuolla tavalla, häntä kutsutaan savolaiseksi.

[Tietopete]

Heidän kotikielensä on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, esimerkiksi venäjä, viro, kurdi arabia tai somalia. Lapset ovat oppineet ensin äidinkielensä ja sen jälkeen suomen tai ruotsin esimerkiksi päiväkodissa.

Epäilen, että jostain kumman syystä venäjää ja viroa puhuvilla ei ole pahemmin ongelmia.

[guest8096]

"Periaatteessa kaksikielisyyden ei pitäisi altistaa lapsia kielihäiriöille. Kuitenkin tutkimuksessamme peräkkäisesti kaksikieliset lapset ovat yliedustettuja", hän toteaa.

Tässä voisi olla jokin selittävä tekijä, mutta tutkijan on mahdotonta nähdä sitä, kun se ei nyt vaan sovi maailmankuvaan tai rahoittajan maailmankuvaan. Ja sitten tehdään virheellisiä johtopäätöksiä, kun oikeitakaan ei ole lupa tehdä.

[Siili]

Kaksikielisyys saattaa altistaa lapsia kielellisille erityisvaikeuksille, kertoo Hyksin laaja tutkimus
"Yleensä lapset, joiden kotikieli ei ole suomi tai ruotsi, oppivat suomen päiväkodissa kahdessa vuodessa niin hyvin, että he pystyvät kommunikoimaan arjessaan toimivasti. Viiden–seitsemän vuoden aikana heidän suomenkielen taitonsa on jo sillä tasolla, että sillä selviää yleensä kohtuudella koulussa", Laasonen sanoo.

http://www.hs.fi/elama/a1447988809096?jako=a8af8b0cc58de00dc7b03dbde85825f1

Tuo ilmeisesti pätee sellaisiin lapsiin, joidenka vanhemmat antavat naperoiden touhuta rauhassa kantisten ja jopa toisuskoisten kanssa.  Ikävä kyllä eräiden kulttuurien keskuudessa on paljonkin väkeä, jotka koettavat kovasti välttää kantiskulttuurin tarttumista lapsiinsa.  Tällöin myös kielikylpy jää helposti kokematta.

[Rändöm]

Ihmisroduilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, koska rotuja ei ole olemassa.

Kaikki erilaisia, mutta kuitenkin samanlaisia!