2015-11-06 KL Optio: Pakolaisuus haastaa vaan ei kaada

[Nyymi]

Kauppalehti Optio tarjoaa tavanomaista syvällistä analyysiä.

Päivämäärä artikkelissa näyttäisi olevan 11.11.2015, joka mielestäni on vielä tiukasti tulevaisuudessa. Ehkäpä matriisissa on häiriö.

Pakolaisuus haastaa vaan ei kaada

11.11.2015 15:30

Politiikka EU

(http://images.kauppalehti.fi/547x/http://content.kauppalehti.fi/news-images/2015/10/2015104120735.jpg)
Kuva: Sampo Rautamaa

Pakolais- ja turvapaikanhakijatulvassa Euroopalla ja Suomella on käsissään dilemma, joka ei poistu. Jättipulmaa voidaan ainoastaan hoitaa, mutta työ ei ole toivotonta, uskovat asiantuntijat.

Eurooppaa koettelee nykyajan pahin pakolaiskriisi. Ongelma kestää vuosikymmeniä, ehkä pidempään, sillä ilmassa on paljon uhkia kasvavasta terrorismista, epäonnistuvista valtioista aina ilmastonmuutokseen saakka. Joissakin visioissa Eurooppaan pystytetään muureja ja piikkilanka-aitoja, joita varjellaan verellä ja ruudilla.

Yleinen käsitys on edelleen, että kriisi yllätti EU:n ja varsinkin suomalaiset. Tännehän pakolaisten ei pitänyt tulla. Suomen valtion entinen turvallisuuskomitean sihteeri, eversti ( evp ) ja äskeinen Geneven turvallisuuspolitiikan instituutin ( HGCSP ) partneri ja asiantuntija (Associate Fellow) Aapo Cederberg sanoo, ettei pakolaisvyöry ollut varsinainen yllätys. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) asiasta varoitteli, mutta sitä ei otettu tosissaan tai asia jäi muiden pulmien alle.

(naps)

Afrikassa oli jo aiemmin tapahtunut Libyan luhistuminen, ja Afrikan pakolaiset suunnistivat yli Välimeren Italiaan. Kuten useimmat jo tietävät, pakolaisten matka on hengenvaarallinen. Pakolaisteitä hallitsevat ja rahastavat voimakkaat rikollisjärjestöt.

Kuka luhisti Libyan? Kenen mainio idea oli pommittaa Libyaa?

Sekä Cederberg että Haavisto ovat sitä mieltä, että paras lääke pulmiin olisi ollut ja on vastaisuudessakin kriisialueiden stabilisoiminen ja demokratian tukeminen. "Tarvitaan koulutusta ja suotuisten olosuhteiden luomista. Asiat eivät ratkea sotilailla ja pommittamalla. Tarvitaan myös uusia järjestelyjä kansainvälisessä politiikassa", sanoo Cederberg.

"Armeija, piikkilanka ja veneiden upotus tuskin sopivat tilanteeseen", Haavisto heittää.

Thilo Sarrazin juuri kertoi Die Zeit -lehden haastattelussa että veneiden upottaminen ja matkustajien palauttaminen lähtöpisteeseen lopettaa kriisin kuudessa viikossa.

Juuri tällaisessa tilanteessa Juha Sipilän, Timo Soinin ja Alexander Stubbin hallitus päätti suurin piirtein puolittaa Suomen kehitysavun, jolla monen olemassa olevan tai tulevan kriisin olemukseen olisi ehkä voitu vaikuttaa. Cederberg ja Haavisto sanovat, että kehitysavun leikkaaminen oli virhe. Toisaalta asiaa ei saa jäädä märehtimään. Nyt on keskityttävä entistä paremmin siihen, että apu kohdistetaan yhä tarkemmin.

Suomen kehitysapu voisi lopettaa Syyrian sisällissodan ja vakauttaa Irakin? Mitä huumausainetta Cederberg ja Haavisto käyttävät? Tahdon samaa.

Suomalaiset ovat epäluuloisia. Kuinka moni turvapaikanhakijoista on lähtenyt hakemaan parempaa elintasoa ja vihreää oksaa?

"Jotkut heistä haluavat kokeilla. Kaikki eivät ole lähteneet liikkeelle nälänhädän tai pommitusten alta. Tekstarit ja sähköpostit kulkevat. Niissä Eurooppaan päässeet viestivät kavereilleen, että täällä Euroopassa on ihan mukavaa", tietää Haavisto.

Hänen mielestään tuollaisia kokeilijoita ovat Eritrean nuoret ja Pohjois-Somalian nuoret miehet. Noilla alueilla on turvallista.

Toisin sanoen: suurin piirtein kaikki.

Pelkona on ollut, että pakolaiset tuhoavat suomalaisen, pohjoismaisen tai eurooppalaisen hyvinvoinnin. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari
Itä-Suomen yliopistosta on vastannut tämän kaltaisiin kysymyksiin jo kuukausia puolipäivätoimisesti.

Hän sanoo, että jo yksinkertaisesti suhdelukuna ajatellen tuhoväite on mahdoton. "Kuvaavaa on, että tällä hetkellä EU:ssa on 23 miljoonaa työtöntä. Verrattuna tähän pakolaisten, siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on pahimmillaankin marginaalinen. Työttömyys voi tuhota, mutta ei maahanmuutto."

Maahanmuutto on sama kuin työttömyys. Toimittaja voisi tässä kohtaa kysyä somalien ja irakilaisten työllisyysprosentista. Historiallista dataa kun on. Hyvinvointisosiologia ei taida olla ns. kova tiede.

Haaviston mukaan maahanmuutto vahvistaa Suomea. Mikrotasolla ongelmia voi tulla. "Esimerkiksi Lieksassa asuu 300 somalia. Onhan se aikamoinen haaste! Jos kunta ei ole valmistautunut, sen rakenteet helisevät."

Lieksan talous onkin jyrkässä nousussa. Somalit eivät häipyneetkään pääkaupunkiseudulle kuten toivottiin.

Aapo Cederberg muistuttaa, että Suomesta puuttuu tulevaisuudessa työtä tekeviä käsipareja. Maahanmuuttajista Suomi saa tarvitsemansa työvoiman. "Vaikeudet pitää kääntää voitoksi. Työvoimaa purkautuu eläkkeelle. Otetaan ja koulutetaan pakolaiset hyväksi työvoimaksi. Panostetaan koulutukseen. Siinä me suomalaiset olemme parempia kuin muut. Kysymys on siitä, miten koulutetaan ja miten integroidaan. Tilanne ei ole toivoton."

Työvoimaa on omastakin takaa. Sellaista, joka osaa lukea ja kirjoittaa. Ei vaadi erikoiskohtelua. Ymmärtää jättää 12-vuotiaat tytöt rauhaan. Ei huuda tappouhkauksia. Ei sohi veitsellä. Työvoimapulaa ei vieläkään ole ilmennyt.

Cederberg korostaa haastattelun kestäessä useaan kertaan, että kotouttamiseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen ovat tulevaisuudessa bisnestaitoja. Haaste on kuitenkin valtava. Tähän asti kotouttaminen ei ole onnistunut kunnolla. Tarvitaan sosiaalisia innovaatioita.

Kotouttaminen ei ole tähän mennessä onnistunut, mutta nyt yritetään tosissaan! Wir schaffen das! Ovatko "sosiaaliset innovaatiot" sama asia kuin ihmeaseet?

Samaan tapaan ajattelevat myös Haavisto ja Saari: Suomi on edelleen niin rikas, että turvapaikanhakijat pystytään hoitamaan.

Joo, otetaan lainaa. Sitähän kaikki on, lainaa vain. Velat muuttuvat saataviksi. Somaliin ja irakilaiseen investoiminen on kuin panisi rahaa pankkiin.

Saari miettii Suomen kestämis- ja sulattamiskykyä. "Asiassa on erilaisia kestävyyksiä. Julkistaloudellinen kestävyys on kysymys, jossa joudutaan punnitsemaan menojen uudelleenkohdentamista ja velalla rahoittamista. Hallinnollinen kestävyys on kysymys, jossa otetaan huomioon vastaanottokyky ja tila. Poliittinen kestävyys on kysymys, jossa haetaan demokratian toimivuutta. Arvelisin, että poliittinen kestävyys tulee vastaan ennen taloudellista ja hallinnollista kestävyyttä. Mitä tulee rahaan, niin kysehän ei ole tulosiirrosta Suomesta vaan Suomen sisäisestä rahakierrosta, joka helpottaa tilannetta."

Lainaraha kiertämään. Toivoen että hawala ei kauheasti vuoda rahaa ulos.

Myös moraalin kestävyyttä nostetaan esiin eri tavoin. Saari sanoo, että suuri riski on moraalipaniikki. "Silloin johonkin suhteellisen vähäiseen ilmiöön kohdistuu suhteeton julkinen huomio, joka kanavoituu poliittiseksi toiminnaksi ja joka muuttaa koko järjestelmää. Seksuaalinen väkivalta ja sosiaaliturvan väärinkäyttö ovat tässä kohden ilmeisiä ongelmia. Ratkaisevaa on myös se, lähdetäänkö moraalipaniikkia lietsomaan."

Ei hätää, raiskaukset ja loisiminen sensuroidaan ihan varmasti, JSN:n pomo auttaa.

[Blanc73]

Kehitysapurahojen leikkaamisesta itkeminen on turhaa. Suomen kehitysavulla ei ole edes hyttysen pask**n merkitystä Lähi-itä nimisen kaatopaikan kaaoksessa suuntaan tai toiseen. Pohjois-Eurooppaan tunkeutujat ovat suurelta osin elintasopakolaisia, ei niitä leireillä tarjottava riisi tai Aapinen kiinnosta. Paremmat apajat ovat tähtäimessä.

[Eisernes Kreuz]

Pakolaisten tulotahdista en kyllä enää käyttäisi sanaa "marginaalinen". Eikä tulijoiden määrä tällä vuosisadalla ole ainakaan vähenemään päin, monestakin syystä johtuen. Ja jos työttömien eurooppalaisten määrä jo aiheuttaa ongelmia yhteiskuntiemme kantokyvylle, niin entä kun soppaan heitetään sekaan miljoonat elintasopakolaiset?

Edelleenkään en ole mistään saanut kunnon vastausta siihen perustavaa laatua olevaan kysymykseen, että mihin moderni Eurooppa tarvitsee hyvinvointinsa ylläpitämiseksi miljoonia luku- ja kirjoitustaidottomia, tai vähintäänkin heikosti koulutettuja, pakolaisia kehitysmaista? Missä ne sellaiset työtehtävät ovat? (Oletetaan nyt huvin vuoksi, että kaikki miljoonista tulijoista olisivat aidosti työn perässä eivätkä turvapaikkashoppailijoita.) Ja tajuaako kukaan näistä asiantuntijoista oikeasti, kuinka kalliiksi tulee yrittää kouluttaa ja sopeuttaa tätä porukkaa Eurooppaan?

Joskus 100 vuotta sitten pystyttiin laittamaan sellaista väkeä vaikka metsätöihin hevosilla tukkeja vetämään tai pelloille paskaa lapioimaan, ja homma toimi ihan hyvin. Ei enää. Teknologian kehitys tulee koko ajan vähentämään ihmistyövoiman tarvetta, eli siinäkin mielessä koko touhu on vähintäänkin mieletöntä.

Kauppalehdestä on tullut ihan paska tämän mokutusaallon myötä.

Edit: Sen vielä lisäisin, että tuossa kirjoituksessa on taas se tyypillinen fatalistinen lähtökohta, jonka mukaan kaikki on otettava vastaan eikä pakolaisvyörylle mahda mitään. Kyllä sille mahtaa, jos vain halutaan. Väkisin ei yksikään tule rajojen yli, jos ei anneta tulla.

[Kim Evil-666]

Kyllä se tulee, ei haastamaan, vaan kaatamaan. Kivijalassa on jo murtumisen merkkejä, eikö kauppalehden rakennustarkastajat ole panneet merkille?

Se murtuminen on alkanut kulttuurisesta sirpaloitumisesta ja etenee kohti taloudellista sekasortoa ja kaaosta. Sen jälkeen tapahtuu kaatuminen ja isosti. Repikää Kauppalehti siitä, tekin kaadutte siinä samassa.