2015-10-05 Firmat kiinnostuivat vastaanottokeskuksista (yhdistetty)

[Rikastaja]

Tässä uusi globaali liikeidea, myydään suomalaista turvapaikka-asuttamis/sopeuttamisosaamista maailmalle. Jos pakolaisia on 60 miljoonaa ja vastaanottavia maita satoja, niin Nokia on tähän verrattuna pieni kebab-kioski. Suomi nousuun.

Suomelle nauraa aidanseipäätkin. Muualla annetaan kouraan pari säilykepurkkia päivässä ja teltta jossa nukkua. Suomessa sossutantat kilpaa nuolevat maahantunkeutujien pyllyjä ja aktiviteettia järjestetään enemmän kuin all inclussive lomakohteissa. Mitä idioottimaisenpaan touhuun keksit pyytää rahaa, ja mitä enemmän pyydät, sitä todennäköisemmin saat rahaa, kunhan muistat toistella adjektiivejä kuten eheyttävä, virikkeellinen ja voimauttava.

[Kumkvatti]

Jossain vaiheessahan tämmöinen ihmiskauppabisnes oli hirveän ikävä ilmiö, mutta ei vissiin enää?

[Blanc73]

Otsikko on yllättävän rehellinen. Ihmiskaupalla tienaa.

[Gunnar Hymén]

http://yle.fi/uutiset/turvapaikkabisnes_pihlajalinna_aikoo_perustaa_useita_vastaanottokeskuksia/8350943

uomeen tarvitaan kiireesti uusia turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia. Maahanmuuttovirasto on ottanut yhteyttä yksityisiin yrityksiin.


Pihlajalinna-konsernin toimitusjohtaja MIKKO WIREN
Pihlajalinna on tehnyt tarjouksen kolmen vastaanottokeskuksen perustamisesta, kertoo toimitusjohtaja Mikko Wirén. Kuva: Marko Melto / Yle
Tamperelainen sosiaali- ja terveysalan yritys Pihlajalinna aikoo perustaa Suomeen useita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia.

Yhtiö on ostanut Sastamalan koulutuskuntayhtymältä Kihniön kotiteollisuuskoulun kiinteistön. Toimitusjohtaja Mikko Wirén vahvistaa Ylelle, että kiinteistöön tulee vastaanottokeskus.

– Maahanmuuttovirasto on ottanut meihin yhteyttä. Olemme tehneet virastolle tarjouksen kolmen vastaanottokeskuksen perustamisesta.

– Yksi keskuksista on suunniteilla Kihniöön, kahdesta muusta yksiköstä kerromme muutaman päivän kuluttua.

"Keskukset sopivat hyvin toimintamalliimme"

Pihlajalinna on nopeasti kasvanut yritys, joka listautui pörssiin keväällä 2015. Konserni tuottaa sosiaali-ja terveysalan palveluja sekä yksityisille ihmisille, yrityksille että julkisyhteisöille. Monet kunnat ovat ulkoistaneet sote-palvelunsa Pihlajalinnalle.

– Vastaanottokeskustoiminta sopii luontevasti varsinkin niille paikkakunnille, joissa meillä on sosiaali- ja terveysalan kokonaisulkoistuksia.

– Meillä on paljon osaajia. Haluamme myös kantaa yhteiskuntavastuuta tässä poikkeksellisessa tilanteessa, sanoo Wirén.

noh sentään tulivat kaapista ulos. olipa kumma että tässä vaiheessa vasta kun tämä on ollut jo tiedossa pitkät pätkät 

[Famylar]

No niin. Onnea Kokemäki ja Renko. Hämeenlinnan ympäristö saa lisää vastuunkantoa.
http://yle.fi/uutiset/pihlajalinna_avaa_vastaanottokeskuksen_entiseen_mielenterveyskuntoutujien_yksikkoon_renkoon/8354140


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Ink Visitor]

Yksityiset sosiaali- ja terveyspalveluyritykset harkitsevat vastaanottokeskusten avaamista. Vastaanottokeskuksia on jo perustanut joukko muita suomalaisia yrityksiä.

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna kertoi tänään sopineensa Maahanmuuttoviraston kanssa kolmen vastaanottokeskuksen perustamisesta. Vastaanottokeskukset voivat ottaa vastaan alkuvaiheessa vähintään 350 turvapaikanhakijaa.

Terveyspalveluyritys Diacorin omistaja Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on jo avannut kaksi vastaanottokeskusta alaikäisille turvapaikanhakijoille. Espoon Lakiston ja Helsingin Alppikadun tukiasumisyksiköihin majoitetaan ilman vanhempia maahan saapuneita alle 18-vuotiaita turvapaikanhakijoita.

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön johtajan Olli Holmströmin mukaan on mahdollista, että vastaanottotoimintaa laajennetaan. Uusia päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty.

– Olemme selkeästi kohdentaneet tähän mennessä alaikäisiin. Neuvottelemme ministeriön kanssa eri vaihtoehdoista, hän muotoilee.

– Meidän intressimme ei ole tuottaa pelkästään majoitustoimintaa, vaan pitkäkestoisempaa palvelujatkumoa, jonka tarkoituksena olisi johtaa hyvään kotoutumiseen tai muihin turvapaikanhakijoiden kannalta ihmisarvoisempiin ratkaisuihin.

Myös Mehiläinen neuvottelee vastaanottokeskustoiminnan aloittamisesta Maahanmuuttoviraston kanssa.

– Voimme perustaa vastaanottokeskuksia nopealla aikataululla. Meillä on useita toimintaan soveltuvia kohteita eri puolilla Suomea sekä uusia kohteita selvityksessä, kertoo Mehiläisen terveydenhuollon kuntapalveluluiden johtaja Markku Näreneva.

Sen sijaan Attendo vielä pohtii asiaa. Yhtiön viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja sanoo, että vastaanottokeskustoiminta ei ole poissuljettu vaihtoehto.


"Merkittäviä synergiahyötyjä"

Vastaanottokeskukset Kokemäelle, Hämeenlinnaan ja Kihniöön avaava sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna korostaa toiminnan yhteiskuntavastuullista merkitystä. Vastaanottotoiminta tuo yhtiölle myös synergiahyötyjä.

Pihlajalinnan mukaan liiketoiminnan laajentumisella turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaan on merkittäviä synergiahyötyjä yhtiön nykyisen sosiaalipalvelutuotannon kanssa niillä paikkakunnilla, joilla yhtiöllä on jo toimintaa.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén kertoo, että kahteen tällä viikolla avattavaan vastaanottokeskukseen yhtiöllä on jo olemassa tilat, jotka ovat tällä hetkellä tyhjillään.

– Saamme merkittävää synergiahyötyä kahden ensimmäisen keskuksen osalta, kun meillä on käytännössä valmiit tilat ja resurssit. Synergian ja tilojen käyttöön tulemisen kautta sillä on meille positiivista vaikutusta.

Yhtiön perustamien vastaanottokeskusten kustannustaso on Wirénin mukaan hyvin lähellä SPR:n toimintaa.

Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskusten kulut. Yhden turvapaikanhakijan vuorokausi vastaanottokeskuksessa maksaa Maahanmuuttoviraston mukaan valtiolle keskimäärin reilut 40 euroa.

Pihlajalinna selvittää vastaanottokeskustoiminnan laajentamista myös muualle. Yhtiö tapaa tiistaina Maahanmuuttoviraston edustajia. Silloin selviää, missä uusille vastaanottokeskuksille olisi tarvetta.

– Pahin mahdollinen tilanne, joka pääsi jo aiheutumaan hetkellisesti, on se, että meillä on satoja turvapaikanhakijoita busseissa ja junissa liikkeellä ilman päämäärää. On kaikkien etu on, että sellaista tilannetta ei pääse enää muodostumaan, Wirén sanoo.

Syyskuussa Suomeen tuli lähes 11 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttoviraston uusin arvioi on, että Suomeen saapuisi tänä vuonna kaikkiaan noin 50 000 turvapaikanhakijaa.

http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2015/10/05/firmat-kiinnostuivat-vastaanottokeskuksista/201512909/12

[Mr.Reese]

Nyt alkaa korppikotkaa riittää Suomi-neidon haaskalla, tällä menolla luutkin järsitty ennen joulua. Vähätuottoiset syrjäkylien lääkärikeskukset ja muut tilat saadaan näppärästi vuolemaan kultaa. Hei, kaikki iilimadot tienaa tällä!

[Reich]

Kun antaa pahalle pikkusormen... 2000 asukkaan Kihniön kunta kokonaisulkoisti sosiaali- ja terveyspalvelunsa Pihlajalinna Oyj:lle juuri ja nyt Pihjalalinna perustaa kuntaan 200-paikkaisen vastaanottokeskuksen. Kuntapäättäjien mielipiteillä ei ole enää mitään väliä, 10 % kunnan asukkaista on pian ulkomaalaisia.

http://yle.fi/uutiset/yllatysilmoitus_kihnioon_vastaanottokeskus_avataan_jo_viikon_paasta/8355746

Yllätysilmoitus Kihniöön: Vastaanottokeskus avataan jo viikon päästä
--
Kihniössä vastaanottokeskus aloittaa toimintansa entisen kotiteollisuuskoulun tiloissa ensi maanantaina. Sinne on majoittumassa vähintään 200 turvapaikanhakijaa.
--

[Mr.Reese]

Yllätyskeskus, joka tuottaa yllätys... No tiedätte jo mitä. Hirvittää nuo pikku taajamiin sijoitettavat vokit. Niissä kun leimahtaa, niin sivulliset aika vaarassa.

Tuosta ylen jutusta
Kunnanjohtaja Petri Liukun mielestä Kihniö on lapsiperheille hyvä paikka, koska kunnassa on luonto lähellä ja tekemistä voi sen myötä riittää.

– Haasteellisempaa voi sitten olla henkilöillä, jotka haluavat paljon toimintaa ympärilleen. Sitä pienessä maalaiskylässä tuskin on kovin paljon tarjolla.
No discos. Vokki voi olla fight club.

[Artisti]

Aika erikoista toimintaa ottaen huomioon, että Pihlajalinnan asiakkaista suuri osa on sellaisia potilaita, joista muut lääkäriasemat, kuten Mehiläinen ja Terveystalo kilpailevat!

Luulisi, ettei Pihlajalinnalla olisi varaa asiakaskatoon, ehkäpä arvioivat nuivat propellipäisiksi kottaraisenpönttöön tuijottelijoiksi, mene ja tiedä. Ehkäpä Pihlajalinna haluaa lahjoittaa asiakkaansa kilpailijoille?

Pihlajalinnakonserniin kuuluva Dextra kilpailee mm Terveystalon, Mehiläisen ja muiden yksityisten lääkäriasemien kanssa:

http://www.dextra.fi/fi/Toimipisteet

Jos nuivalisto tietäisi, että Dextra on mukana turvisbisneksessä, luulenpa, että asiakaskato yllättäisi, vokkibisnes saattaisi jäädä lyhytaikaiseksi kokeiluksi.

En siis missään nimessä kehoita boikottiin. Kukin tekee niin kuin parhaaksi näkee. Itse pistin erään päivälehden tilauksen poikki, aloin boikotoimaan huonon toimituksellisen linjan vuoksi. Lähetin kirjeen toimitukseen jossa selitin, miksi olen lopettanut tilaukseni. Mutta en kehoita muita samaan.

[Mr.Reese]

No eikös tämän päivän uutisissa Mehiläinen ollut lähdössä myös Vok around the clock. Terveystalo varmaan ilmoittaa kohta osallistumisestaan. Kohta on meillä muutama uusi miljärdööri, Sponsored by Valde.

[Mr.Reese]

http://mvlehti.net/2015/10/05/pihlajalinnalla-tahtaimessa-jopa-10-uutta-vastaanottokeskusta/
Eikä se vielä riitä, vaan jopa 10 uutta vokkia tulossa tuomaan multivärinää. Mikko Wiren varmaan ostelee saarta Dubaista tällä hetkellä.

[Gunnar Hymén]

http://yle.fi/uutiset/pihlajalinna_avaa_vastaanottokeskuksen_entiseen_mielenterveyskuntoutujien_yksikkoon_renkoon/8354140

eli sieltä tulee sitten se ensimmäinen ilmeisestikin. mihis me hullut nyt sitten joudutaan?

[TattiJooseppi]

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/10/06/turvapaikan-hakijoille-etsitaan-yha-lisaa-tiloja

Kymmenien tuhansien ihmisten hätämajoittaminen ei ole pikku juttu. Maahanmuuttovirasto etsii ja neuvottelee jatkuvasti uusista sopimuksista niin kuntien, valtion, yhdistysten kuin yritystenkin kanssa.

Tarjotut paikat vaihtelevat tyhjistä hotelleista parakkikyliin ja kasarmeihin.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia on tällä hetkellä noin 80, joista Punaisella Ristillä on lähes 60.

Uusia on tulossa niin Lahteen kuin Heinolaan ja Hartolaankin.

Hintatiedot eivät ole julkisia. Kustannuksista vastaa maahanmuuttovirasto, mutta hätätilanteesta huolimatta kaikkiin hintapyyntöihin ei suostuta.

- Lähinnä taksamme takaavat, että toiminta ei mene miinukselle, kertoo viestintäpäällikkö Hanna Kautto.

- Periaatteena on, että kaikkien (kunnat, järjestöt, yritykset) kanssa noudatetaan samaa hintaskaalaa, jossa on toki vaihtelua paikkakunnan ja tilojen mukaan.

Suomessa keskimääräinen vuorokausi maksaa 43 euroa per henkilö. Summa sisältää kaikki kulut tilavuokrista henkilökuntakuluihin, terveyspalveluihin, vastaanottorahaan ja niin edelleen.

Eipä ihme että yritykset lähtevät innolla tähän bisnekseen mukaan. Yleensä yritys joutuu ottamaa riskin, nyt maahanmuuttovirasto takaa varman riskittömän tuoton.

Luulisi että julkisuuslain perusteella noita maksettuja hintojakin saisi jostain kaivettua?

[Chew Bacca]

Missä on se foorumin jäsen jonka joka toinen sana on korporaatiokommunismi? Tämä on nimittäin sitä.

Tee bisnestä joka on haitallista maalle ja kansalle. Valtio takaa voitot. Profit.

[Mr.Reese]

Odotellessa S-ryhmän osallistumisesta. Majoituskapasiteettia riittäisi.

[Chew Bacca]

Sokos Hotel Vantaa olisi tosi hyvä vokin paikka. Kaikki lähellä ja diskoon pääsee sandaalit kuivina. Kannatetaan.

[zemial]

Jyväskylässä olisi herkullinen paikka S-ryhmällä kanssa. Uusi prisma valmistuu seppälään ja vanha on suunnitelmissa purkaa sitten pois vierestä. Jos purkamista lykkäisi vähän, niin siihen keskukseenhan majoittaisi varmaan tuhat tulijaa sermikoppeihin.

[Mila A]

Saisiko näistä jotain osviittaa? Vuonna 2014 Oulun vastaanottoyksikön majoitusvuorokauden hinta oli 57 € aikuisyksiköissä. Alaikäisyksiköistä ryhmäkotivuorokauden hinta oli 244 € (vuonna 2013 peräti 429 €) ja tukiasumisyksikössä 139 € (v. 2013: 193 €).

Oulun vastaanottoyksikön kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat 3 950 721 €. Alaikäisyksiköissä vuoden 2014 kokonaiskustannukset laskivat vuodesta 2013: ryhmäkoti 927 147 € -> 531 100 € ja tukiasumisyksikkö 797 920 € -> 601 421 €. Vuonna 2012 sen sijaan niin ryhmäkodissa kuin tukiasumisyksikössä oltiin lähempänä miljoonaa euroa. Alaikäisyksiköiden kustannuksista suurin osa on henkilöstömenoja, sillä yksiköissä on lastensuojelulain mukaiset mitoitukset.

Vuoden 2014 alussa valtion vastaanottokeskusten toimintamenot eriteltiin kaksivuotisiksi siirtomäärärahoiksi. Joutsenon vastaanottokeskukselle myönnettiin 4 469 miljoonaa euroa ja Ouluun 4 680 miljoonaa euroa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin 30 657 miljoonaa euroa. Kolmannessa lisätalousarviossa lisättiin 8 511 miljoonaa euroa. Määrärahat eivät kattaneet vastaanoton menoja, ja maahanmuuttovirasto joutui pyytämään ylityslupaa.

(Migri: kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2014)

[Nuivake]

Juuri YLEn aamu-uutisissa sanottiin, miten Hallitus aikoo laskea vanhusten hoitajien määrää hoitopaikoissa.

iPakoloisille löytyy takuuvarmat resurssit, samalla kun vanhusten hoitajista karsitaan.

Silti tästäkään ei mielenosoituksia ja keskusteluiltoja telkkariin synny? Vanhusten hoito taitaa muutenkin olla sieltä epäseksikkäimmistä vastuista, joita yhteiskunnalla tällä hetkellä on?

[Blanc73]

Ei "rikkaus" voi mennä miinukselle. Eihän?

[Mila A]

Vielä lisään, vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2014 61 941 miljoonaa euroa.

(Migri: kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2014)

[zemial]

Rekryprosessit tähän bisnekseen voisi olla tosi kova paikka jollekkin medialle tonkaistavaksi. Kiireellä on perusteltu semmoista nepotismia, omien lahkolaisten suosimista ym. että hirvittää..

[SatuSetä]

Vielä lisään, vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2014 61 941 miljoonaa euroa.

(Migri: kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2014)

Semmoinen asiaton kommentti tähän väliin, että 61 941 miljoonaa euroa on 61,941 miljardia euroa. Jäitä hattuun ja järki päälle.

[Mila A]

Vielä lisään, vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2014 61 941 miljoonaa euroa.

(Migri: kirjanpitoyksikön tilinpäätös 2014)

Semmoinen asiaton kommentti tähän väliin, että 61 941 miljoonaa euroa on 61,941 miljardia euroa. Jäitä hattuun ja järki päälle.

Jaahas, jäi oikolukematta mitä Migrin tilinpäätöksestä selasin. Oletan, että tarkoitetaan 61,941 miljoonaa euroa, mutta ym. ilmaus siellä kuitenkin esiintyy. Jokusen yhdyssanavirheen aiempiin teksteihin kuitenkin korjasin, vaikken asiantuntija ole itsekään.

[Leijona78]

Tässä osa jutusta. Oli pakko näpytellä suurin osa, sillä tässä on paljon hyviä huomioita

Näin pyörii turvapaikkabisnes Suomessa

Tutkija: "Räikeitä väärinkäytöksiä alkaa tulla

Turvapaikanhakijoista tuli bisnes

Syyskuun lopulla Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että Espoon Otaniemeen perustetaan Suomen ensimmäinen yksityisen yrityksen ylläpitämä vastaanottokeskus. Se oli alku nopealle kasvulle.

Toimeen tarttui Barona-konserniin kuuluva Luona Oy. Eilen yhtiö tiedotti avaavansa jo seitsemännen vastaanottokeskuksensa Helsingin Pitäjämäkeen. Luonan pääkaupunkiseudulla sijaitseviin vastaanottokeskuksiin mahtuu nyt yhteensä 2 000 turvapaikanhakijaa.

Toistaiseksi Luona on ainoa yritys, joka pyörittää Suomessa vastaanottotoimintaa. Vaan ei kauaa, sillä yksityinen sektori on osoittanut runsaasti kiinnostusta päästä mukaan kasvaville markkinoille.

Kovia hintapyyntöjä

Maahanmuuttovirastosta vakuutetaan, ettei yritysten kanssa solmita erityisen mehukkaita sopimuksia.

– Hintataso on sama niin kunnille, järjestöille kuin yrityksille. Pientä vaihtelua voi olla, koska esimerkiksi Helsingissä vuokrataso voi olla korkeampi kuin maaseutukunnissa, mutta keskimäärin taso on sama, viestintäpäällikkö Hanna Kautto kertoo.

Hän korostaa, ettei Maahanmuuttovirasto tee sopimuksia, jotka ylittävät kustannustason. Virasto käyttää budjetoinnissaan arviota, jonka mukaan yhden henkilön ylläpito vastaanottokeskuksessa maksaa keskimäärin 43 euroa vuorokaudelta.

– Jotkut neuvottelut ovat päättyneet, koska palveluntarjoajan hintapyyntö on ollut liian korkea, Kautto sanoo.

Pienistä hinnoista ei puhuta toteutuneissakaan sopimuksissa. Jos esimerkiksi Luona Oy laskuttaisi majoittamistaan 2 000 turvapaikanhakijasta ohjeellisen 43 euroa vuorokaudelta, vuodessa summa kohoaisi yli 30 miljoonaan euroon.

"Saatetaan periä järjettömiä summia"

Kansainvälisen politiikan tutkijan mukaan vastaanottokeskustoiminnasta on Suomessakin tulossa osa "maahanmuuttobisnestä."

– Vastaanottokeskuksen ylläpito ei ole mikään rahasampo, jolla voisi kasvattaa liikevaihtoa. Tappiotakaan ei toki tarvitse tehdä, mutta lähinnä taksat takaavat, ettei toiminta mene miinukselle, Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto linjaa Iltalehden kysymyksiin yritysvetoisesta vastaanottokeskustoiminnasta.

Toppuutteleva kanta on tuttu. Aiemmin virastosta on vakuutettu muun muassa Ylelle, ettei "ihmisten auttamiseen kannata lähteä dollarinkuvat silmissä."

Humanitaarisesta maahanmuuttopolitiikasta Turun yliopistolle väitöskirjaa valmisteleva tutkija Riikka Purra ihmettelee näitä kannanottoja. Hän pitää lapsellisena näkemystä siitä, että turvapaikanhakijoiden auttamista motivoisi pelkkä auttamisenhalu.

– Jos yksityinen yritys perustaa vastaanottokeskuksia, on sillä intressi jatkaa toimintaa pitkään ja tuottaa voittoa. Ei siihen mitkään sydämenkuvatkaan silmissä lähdetä mukaan, Purra näpäyttää.

Ruotsissa kohu

Purra sanoo suoraan, että tietyt tahot hyötyvät sekavasta tilanteesta.

– Voidaan puhua maahanmuuttobisneksestä. Räikeitä väärinkäytöksiä alkaa todennäköisesti tulla ilmi: majoittamisesta, ateria- ja terveyspalveluista sekä kotouttamisesta saatetaan periä järjettömiä summia.

Ruotsissa "maahanmuuttobisneksestä" on noussut viime päivinä kohu. Svenska Dagbladetin mukaan yritykset ovat laskuttaneet yhden yksin tulleen pakolaislapsen tukiasumisesta jopa 60 000 kruunua, eli reilut 6 400 euroa kuukaudessa. Purra pitää todennäköisenä sitä, että vastaavia paljastuksia seuraa myös Suomessa.

– Näyttää siltä, että Ruotsin ilmiö tulee meillekin. Siellä on moni rikastunut tämän tilanteen takia.

Yhteiskunnalle kalliin "maahanmuuttobisneksen" puolustuspuheenvuoro numero yksi on tietysti se, että hädässä olevia pitää auttaa, piste. Tutkijan mielestä "Suomen poukkoileva maahanmuuttopolitiikka" ei siihen kuitenkaan pysty.

– Jos haluamme auttaa eniten apua tarvitsevia, pitäisi heidät valikoida EU:n kautta pakolaisleireiltä. Nyt autamme vain niitä, jotka onnistuvat pääsemään rajoillemme asti.

[Kemolitor]

Turvapaikanhakijoista tuli bisnestä - tutkija varoittaa

Suomen uusista vastaanottokeskuksista yhä useamman avaa yksityinen yritys. Ruotsissa pakolaisbisneksestä on noussut iso kohu.

Syyskuun lopulla Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että Espoon Otaniemeen perustetaan Suomen ensimmäinen yksityisen yrityksen ylläpitämä vastaanottokeskus. Se oli alku nopealle kasvulle.

Toimeen tarttui Barona-konserniin kuuluva Luona Oy. Eilen yhtiö tiedotti avaavansa jo seitsemännen vastaanottokeskuksensa Helsingin Pitäjämäkeen. Luonan pääkaupunkiseudulla sijaitseviin vastaanottokeskuksiin mahtuu nyt yhteensä 2 000 turvapaikanhakijaa.

Toistaiseksi Luona on ainoa yritys, joka pyörittää Suomessa vastaanottotoimintaa. Vaan ei kauaa, sillä yksityinen sektori on osoittanut runsaasti kiinnostusta päästä mukaan kasvaville markkinoille.

Kovia hintapyyntöjä

Maahanmuuttovirastosta vakuutetaan, ettei yritysten kanssa solmita erityisen mehukkaita sopimuksia.

- Hintataso on sama niin kunnille, järjestöille kuin yrityksille. Pientä vaihtelua voi olla, koska esimerkiksi Helsingissä vuokrataso voi olla korkeampi kuin maaseutukunnissa, mutta keskimäärin taso on sama, viestintäpäällikkö Hanna Kautto kertoo.

Hän korostaa, ettei Maahanmuuttovirasto tee sopimuksia, jotka ylittävät kustannustason. Virasto käyttää budjetoinnissaan arviota, jonka mukaan yhden henkilön ylläpito vastaanottokeskuksessa maksaa keskimäärin 43 euroa vuorokaudelta.

- Jotkut neuvottelut ovat päättyneet, koska palveluntarjoajan hintapyyntö on ollut liian korkea, Kautto sanoo.

Pienistä hinnoista ei puhuta toteutuneissakaan sopimuksissa. Jos esimerkiksi Luona Oy laskuttaisi majoittamistaan 2 000 turvapaikanhakijasta ohjeellisen 43 euroa vuorokaudelta, vuodessa summa kohoaisi yli 30 miljoonaan euroon.

IL: Turvapaikanhakijoista tuli bisnestä - tutkija varoittaa

[Uuno Nuivanen]

Juuri YLEn aamu-uutisissa sanottiin, miten Hallitus aikoo laskea vanhusten hoitajien määrää hoitopaikoissa.

iPakoloisille löytyy takuuvarmat resurssit, samalla kun vanhusten hoitajista karsitaan.

Silti tästäkään ei mielenosoituksia ja keskusteluiltoja telkkariin synny? Vanhusten hoito taitaa muutenkin olla sieltä epäseksikkäimmistä vastuista, joita yhteiskunnalla tällä hetkellä on?

Äläs nyt, valdehan maksaa vokkibisneksen, joten se ei voi olla keneltäkään pois.

[op]

Eikö fiksua olisi laittaa hinta mikä maksetaan ja sitten tarjoajan vastuulla olisi tuottaa palvelut tätä edullisemmin? Eli siis "maksamme teille vuorokaudesta 40€ ota tai jätä".

[Uuno Nuivanen]

Eikö fiksua olisi laittaa hinta mikä maksetaan ja sitten tarjoajan vastuulla olisi tuottaa palvelut tätä edullisemmin? Eli siis "maksamme teille vuorokaudesta 40€ ota tai jätä".

Tuo onnistuu vain tilanteessa, jossa majoitustarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Ei siis ihan heti näköpiirissä.