2015-09-21 "Maahanmuuton vaikutusta asumiseen ei ole huomioitu juuri lainkaan”

[Ink Visitor]

Maahanmuuton vaikutuksia asuntopolitiikkaan ja asuntojen tarpeeseen ei ole Suomessa otettu huomioon "juuri lainkaan", sanoo Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.







"Maahanmuuton kuitenkin osattiin ennustaa voimistuvan jo ainakin 20 vuotta sitten", Vaattovaara sanoo.

Hypon ekonomisti Juhana Brotherus totesi blogikirjoituksessaan, että väestöennusteiden päivittäminen muuttaa myös asuntotarveselvitysten tuloksia dramaattisesti.

Vaattovaaran mukaan siitä on hyvin vähän tutkittua tietoa, miten lisääntyvä maahanmuutto muuttaa esimerkiksi erilaisten asuntotyyppien tai asuinalueiden tarvetta.

"Meillä on vain yksi keino, eli sekoittaa kaikki keskenään. Millä ehdoilla, missä tilanteessa ja millä alueella niin kannattaa tehdä, siitä ei ole minkäänlaista tutkittua tietoa. Eikä myöskään siitä, minkä kokoista ja minkälaisia asuntoja tulevaisuudessa tarvitaan", Vaattovaara sanoo.

Kansainvälisesti huonoimmat esimerkit ovat johtaneet siihen, että maahanmuuttajat asettuvat asumaan kaupungin ulkopuolelle yksittäisiin lähiöihin ja eristäytyvät. Toisaalta maahanmuuttajien hajasijoittamisesta on ristiriitaista tutkimustietoa.

"Norjassa on paikkakuntia, joille on syntynyt satoja maahanmuuttajien luomia työpaikkoja, mutta se on vaatinut teollista pohjaa. Sitten on hyvin hankalia tilanteita, joissa väki on saattanut menettää osittain intonsa integroitua", Vaattovaara sanoo.

Asuntotarve tarkoitus päivittää



VTT aikoo tehdä uusien asuntojen tarpeesta uuden, päivitetyn selvityksen, joka ulottuu vuoteen 2040 saakka. Työ alkaa lokakuussa, kun Tilastokeskus julkaisee väestöennusteensa, ja se on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Rakennusyhtiöitä edustavan Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Sami Pakarisen mukaan selvityksessä arvioidaan, minne uusia asuntoja pitäisi rakentaa ja miten paljon.

Suomeen odotetaan tänä vuonna jopa 30 000 turvapaikanhakijaa, eikä akuutti pakolaistilanne Pakarisen mukaan ehdi mukaan Tilastokeskuksen ennusteeseen.

"Se on huomioitava selvityksenä vaihtoehtoisena skenaariona", Pakarinen sanoo.

Pakarisen mukaan sitä on vaikea arvioida tarkkaan, miten paljon maahanmuutosta johtuva väestönkasvu lisää asuntojen tarvetta, sillä tilanne muuttuu koko ajan. Pakarinen on kuitenkin samaa mieltä Bortheruksen kanssa siitä, että maahanmuuton vaikutukset etenkin kasvukeskuksien asuntotarpeeseen ovat merkittäviä.

Edellinen selvitys asuntotarpeesta on tehty vuonna 2012. Pakarisen mukaan kasvukeskuksissa vajetta on jo nyt.

"Vanhan ja ehkä vanhentuneenkin selvityksen mukaan olisi pitänyt tehdä noin 30 000 asuntoa vuodessa. Ääriskenaariossa puhuttiin 40 000 asunnosta vuodessa. Viime vuonna tuotanto oli vajaa 26 000 asuntoa, joten onhan se aika kaukana vanhastakin ennusteesta", Pakarinen sanoo.

Jos tuotanto jää vuosittain jälkeen tarpeesta, Pakarisen mukaan vaje kumuloituu ja on yhä vaikeampi korjata.

"Manhattanilta saa hienon asunnon Töölön hinnalla"

Vaattovaaran mukaan länsimaisia, työn perässä pääkaupunkiseudulle muuttaneita maahanmuuttajia tutkittaessa yllättävin tulos oli, että kansainvälisistä metropoleista muuttaneet toivat usein esiin kohtuuhintaisen asumisen puutteen.

"Tällä he viittasivat siihen, että Manhattanilta saa hienon asunnon Töölön hinnalla", Vaattovaara sanoo.

Vaattovaaran mukaan maahanmuuttajista työn perässä muuttavat länsimaiset asiantuntijat hakeutuvat selkeästi useimmiten Helsingin kantakaupunkiin ja Espoon omakotitaloalueille, kun esimerkiksi Vantaalla heitä ei asu juuri lainkaan.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/maahanmuuton-vaikutusta-asumiseen-ei-ole-huomioitu-juuri-lainkaan/rSR3P5RW?ref=ampparit:2cb0&ext=ampparit

[Foundation]

Meillä on vain yksi keino, eli sekoittaa kaikki keskenään.

Kuulostaa siltä, että työ tehdään liiketaloudellisesti kestävällä tavalla eikä tappiolle jäädä, koska valtio maksaa kaikki kulut.

[Supernuiva]

Monet päättäjät tienaavat tällä, ei siis mitään ongelmaa.

Ne, jotka eivät tällä tienaa, eivät ole päättäjiä. "Mitäs olet köyhä" - henki leijuu nykyisen Suomen päätöksenteon yllä aivan liian vahvana. Nykyiset hyvissä asemissa olevat neli-viiskymppiset voivat kuvitella liian helposti muiden huonon aseman puhtaasti heidän omaksi syykseen. Lamaoloissa jo nuorina pärjänneet voivat luulla menestyneensä oman erinomaisuutensa vuoksi, eivätkä he osaa ajatella muiden olosuhteiden vaikutusta. "Jos minäkin pärjäsin, niin mitäs eivät pärjänneet."

Suomalaiseen kulttuuriin tulee vahvoja viitteitä luokkayhteiskunnan rakentamisesta.

Muistan vielä omin korvin kuulleeni kuinka edellisen laman aikana silloinen asuntoministeri Pirjo Rusanen kokoomuksesta sanoi, ettei Suomessa tulla enää ikinä rakentamaan niin paljoa, että rakennusalan työttömät tulevat saamaan ikinä omalta alaltaan työtä.

Tämän laman aikana suurin huoli taitaa olla siinä, mistä saadaan riittävästi rakennusmaata ja rakennuksille ammattitaitoista työvoimaa sekä rahoitusta.

Rakennusalan kannattavuudelle tämä kansainvaellus on puhdasta tuloa, veronmaksajalle taas jotain aivan muuta. Rakennussektori alkaa kohta elää omaa reaalimaailmasta erillistä elämää yhdessä finanssi- ja sosiaalisektorin kanssa.

[orientexpressen]

Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että ei uusia asuntoja kannata suunnitella turvapaikanhakijataustaisia mamuja varten. Heillä ei kuitenkaan ole niihin varaa. Sen sijaan uusia asuntoja kaipaa kantaväestö, joka joutuu muuttamaan mamugetoiksi muuttuvista betonilähiöistä pois.

[Phantasticum]

Tässäkin uutisessa puhutaan yksi yhteen maahanmuutosta ja asuntojen tarpeesta. Turvapaikkajärjestelmästä on tullut maahanmuuttoväylä. Sillä ei ole enää mitään tekemistä pakolaisuuden, henkilökohtaisen vainon tai kansainvälisen suojelun tarpeen kanssa. Suomeen vain muuttaa jopa 30 000 uutta asukasta, joille meillä on velvollisuus tarjota koulutus, työ ja hyvinvointi. Tämän mielekkyyttä ei ole lupa kyseenalaistaa.

[kirjoittelija]

Turvapaikkajärjestelmää ja suomen maahanmuuttoviraston muita pohjoismaita löysempää linjaa hyväkseen käyttävät irakilaiset ja somalit aiheuttavat asuntojen hintojen nousua kun asuntojen kysyntä lisääntyy nopeammin kuin tarjonta ja kun suurimmaksi osaksi heidän asumisensa maksaa yhteiskunta eli suomalaiset niin suomen köyhiltä on leikattava heidän asumisensa hinta.

[Alapo]

Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että ei uusia asuntoja kannata suunnitella turvapaikanhakijataustaisia mamuja varten. Heillä ei kuitenkaan ole niihin varaa. Sen sijaan uusia asuntoja kaipaa kantaväestö, joka joutuu muuttamaan mamugetoiksi muuttuvista betonilähiöistä pois.

Eri asia onko kantaväestöllä varaa hankkia paremmalta alueelta asunto, jos itse asumisensa maksaa. Ei tarttee olla kummonen koppi että siitä pitää maksaa vuokraa 1k€ per kuukausi.  Ne ketkä taas sosiaaliturvan varassa elää, niillä on vara valkata mihin muuttaa

[Phantasticum]

Joulun välipäivinä oli teksti-tv:ssä hurja uutinen kasvukeskuksissa tarvittavista uusista asunnoista vuoteen 2030 mennessä. Kauppalehden alkuperäisen uutisen mukaan uusia asuntoja tarvittaisiin peräti 600 000, mikä olisi Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan 100 miljardin arvoinen rakennusurakkaprojekti.

Tarvittavien asuntojen määrä herättää väkisinkin hämmennystä. Vaikka yhteen asuntoon majoitettaisiin vain yksi henkilö, se tarkoittaisi silti 600 000 uutta asukasta kasvukeskuksiin. Mistä on tulossa näin paljon uusia asukkaita? Suomen omilta syrjäseuduiltako vaiko kenties turvapaikkamaahanmuuton kautta? Jos yhteen uuteen asuntoon majoittuu kaksi henkilöä, määrä on tietenkin kaksinkertainen eli 1,2 miljoonaa asukasta. En uskalla laskea enää suuremmilla kertoimilla.

Oma kysymyksensä on myös se, kuka kasvukeskuksissa asumisen maksaa. Asukkaat itse? Ei näytä kovin todennäköiseltä tämä vaihtoehto ainakaan niiden osalta, jotka muuttavat maahan turvapaikanhakijoina.

Kauppalehteä en avaa, koska se vinkuu evästeistä.

YLE: KL: Suomen kasvukeskuksiin hurja asuntojen rakentamisbuumi
Talouselämä: KL: Suomeen tulossa jopa "100 miljardin euron urakka"

[Oho]

Tässäkin uutisessa puhutaan yksi yhteen maahanmuutosta ja asuntojen tarpeesta. Turvapaikkajärjestelmästä on tullut maahanmuuttoväylä.

Aikaa sitten, viimeistään 90 luvulla. Turvapaikka- ja siihen liittyvä perheenyhdistämismenettely on luultavasti ensisijainen maahanmuuttoväylä kolmannen ja nykyisellän kenties jopa toisen maailman kansalaisille.

[Outo olio]

Talouselämä: KL: Suomeen tulossa jopa "100 miljardin euron urakka"

Valheellinen propagandajulkaisu Kauppalehti näkee asian taas kuvitteellisessa positiivisessa valossa.

[ISO]

Ei tunkeutujat asuntoja tarvitse, ne pyörii kuitenkin pääasiassa toreilla ja asemilla, siellä on ahdisteltavia ja ryöstettäviä naisia tarjolla paremmin kuin lähiössä kaksiossa.

Laitetaan niille telttamajoitus ja soppatykit kaupunkien keskustoihin, voivat käydä aina kourimisten välillä lepuuttamassa väsyneitä kouriaan teltassa eikä matkoihin tuhraannu aikaa.