2015-09-19 Mistä Suomeen tullaan, minne täällä mennään ja mitä se maksaa?

[Ink Visitor]

Pakolaistilanteen kärjistyminen herättää paljon kysymyksiä. STT kokosi niitä yhteen ja pyysi vastauksia Maahanmuuttovirastosta:

Paljonko turvapaikanhakijoita Suomeen on tullut, ja mistä he tulevat?

Vuoden alusta alkaen eniten Irakista. Määrä näyttää kasvavan. Torstaihin mennessä Suomeen oli tullut Irakista noin 6 700, Somaliasta noin 1 500 ja Albaniasta sekä Afganistanista molemmista runsaat 600 turvapaikanhakijaa. Syyriasta hakijoita on tullut lähes 300. Torstaihin mennessä hakijoita oli kaikkiaan tullut noin 11 000. Yhteensä heitä arvioidaan tulevan Suomeen tänä vuonna 30 000.

Minkä verran turvapaikanhakijoissa on miehiä ja naisia, ja minkä ikäisiä he ovat?

Maahanmuuttoviraston tuoreimmat tiedot kertovat elokuun puolivälin tilanteen, jolloin miehiä oli tullut noin 4 100 ja naisia 1 150. Heistä runsaat 600 oli alle 14-vuotiaita lapsia ja 450 14–17-vuotiaita nuoria. Yli 65-vuotiaita hakijoita oli alle 30.

Miksi niin monet miehet hakevat turvapaikkaa? Kuvien perusteella he ovat usein nuoria.

Miesten voi olla helpompi lähteä vaaralliselle matkalle yksin. Osa hakee oleskeluluvan saatuaan perheenyhdistämistä eli pyrkii saamaan myös perheensä Suomeen. Joissain maissa miehillä on myös riski joutua pakkovärvätyiksi esimerkiksi ääriliikkeisiin.

Minne turvapaikanhakijoita Suomessa tulee, ja mihin heidät sijoitetaan?

Tällä haavaa heitä tulee eniten Tornioon, lisäksi myös Helsinkiin ja Turkuun. Tornioon on perusteilla järjestelykeskus, jonka pitäisi aloittaa toimintansa ensi viikolla. Tornion kaupunginvaltuusto käsittelee vielä asiaa ennen sitä. Järjestelykeskukseen on tulossa poliisista turvapaikkatutkinnan valmiusryhmä, jossa on 40–50 poliisia.

Kauanko järjestelykeskuksessa ollaan, ja mitä sitten tapahtuu?

Järjestelykeskuksessa voi olla korkeintaan viikon, jonka aikana turvapaikanhakija pitää rekisteröidä. Sen jälkeen hänet siirretään vastaanottokeskukseen.

Niitä on jo yli 20 paikkakunnalla eri puolilla maata, ja suunnitteilla on parikymmentä uutta.

Miten pitkään vastaanottokeskuksessa viivytään?

Nopeimmillaan turvapaikkapäätös voi olla valmis viikoissa, pisimmillään siihen menee kuukausia. Keskimäärin käsittely vie puoli vuotta. Maahanmuuttovirasto palkkaa jatkuvasti henkilökuntaa hakemusruuhkan purkamiseksi.

Paljonko turvapaikanhakijan oleskelu Suomessa maksaa?

Yksi turvapaikanhakija aiheuttaa noin 40 euron kustannukset päivässä. Tämä kattaa tila- ja henkilöstökulut, ruokailun, terveydenhoidon sekä vastaanottorahan.

Paljonko turvapaikanhakija saa vastaanottorahaa?

Vastaanottorahan perusosa yksinasuvalle tai yksinhuoltaja-aikuiselle on 316 euroa kuukaudessa, jos hän maksaa ruokailunsa itse. Jos vastaanottokeskus tarjoaa ateriat, vastaanottoraha on 93 euroa kuukaudessa. Muut aikuiset saavat vastaavasti joko 267 euroa tai 76 euroa. Perheensä kanssa asuvalle lapselle maksetaan joko 201 euroa tai 60 euroa kuukaudessa.

Miten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito on järjestetty?

Turvapaikanhakijoiden terveyspalvelut on kilpailutettu. Suurimman osan tuottaa yksityinen Terveystalo, joissakin kunnissa Lääkärikeskus Aava. Hakijat eivät käytä julkista terveydenhoitoa muuten kuin hätätapauksissa.

Mitä turvapaikanhakijalle tapahtuu, jos hän saa jäädä Suomeen?

Oleskeluluvan saaneella on oikeus valita kotikuntansa. Usein he muuttavat paikkakunnalle, jossa jo asuu tuttavia tai sukulaisia.


Lähteinä Maahanmuuttovirasto, STT:n arkistot. Eräitä lukuja on pyöristetty

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/816163/Mista+Suomeen+tullaan+minne+taalla+mennaan+ja+mita+se+maksaa

[Haplotaxida]

Vuoden alusta alkaen eniten Irakista. Määrä näyttää kasvavan. Torstaihin mennessä Suomeen oli tullut Irakista noin 6 700, Somaliasta noin 1 500 ja Albaniasta sekä Afganistanista molemmista runsaat 600 turvapaikanhakijaa. Syyriasta hakijoita on tullut lähes 300. Torstaihin mennessä hakijoita oli kaikkiaan tullut noin 11 000. Yhteensä heitä arvioidaan tulevan Suomeen tänä vuonna 30 000.

Miksi niin monet miehet hakevat turvapaikkaa? Kuvien perusteella he ovat usein nuoria.

Miesten voi olla helpompi lähteä vaaralliselle matkalle yksin. Osa hakee oleskeluluvan saatuaan perheenyhdistämistä eli pyrkii saamaan myös perheensä Suomeen. Joissain maissa miehillä on myös riski joutua pakkovärvätyiksi esimerkiksi ääriliikkeisiin.

Joo, ja perheet ensimmäisenä lähettävät myös niitä miehiä matkaan, sen matkan vaarallisuuden vuoksi! Oikeasti matkan vaarallisuus (vaikkakin nuorilla miehillä löytynee enemmän rohkeutta suunnata uutta kohti ja kokeilla onneaan) ei niinkään liene syy, vaan se, että naisen asema ja arvo ei ole samanlainen kaikkialla, eikä varsinkaan niissä maissa, joista tulijoita tulee tällä hetkellä. Miesten yliedustus turvapaikanhakijoiden keskuudessa perustuu siihen, että miehillä on yksinkertaisesti enemmän mahdollisuuksia lähtömaissa lähteä. Niin rahallisesti, kuin kulttuurillisesti.

Esimerkkinä Irak, josta tällä hetkellä on peräisin suurin osa Suomeen tulijoista:

Irak on käynyt 1980-luvulta lähtien kolme sotaa, joissa on kuollut kaikkiaan satoja tuhansia miehiä. Samoin sadat tuhannet nuorukaiset ovat paenneet ulkomaille asepalvelusta ja Irakissa rehottavaa väkivaltaa.

Lopputulos on nähtävissä. Nuorilla naisilla on suuria ongelmia löytää itselleen puolisoa.

Irakilaisessa yhteiskunnassa naisten oletetaan avioituvan jo teini-iässä tai viimeistään pian 20 vuotta täytettyään. Yli 30-vuotiaiden kohtalo on vaikea. He joutuvat edelleen asumaan kotonaan tai sukulaisten luona, missä heitä käytetään palkattomana työvoimana.

Puolisoiden löytäminen ei normaalistikaan Irakissa ole yksinkertaista, koska eri sukupuolet pidetään visusti erillään. Luontevia tapaamispaikkoja nuorille on niukalti. Naisten koulunkäynti tai itsensä elättäminen kodin ulkopuolella ei ole mitenkään itsestään selvää. Naimattomia naisia kohdellaan usein työpaikoilla huonosti ja he joutuvat häirinnän kohteiksi.

Irakin naisjärjestöt pohtivat keinoja, miten naisten asemaa tässä tilanteessa helpotettaisiin. Koska selkein keino on aviopuolisojen löytäminen naisille, tätä pitäisi tavalla tai toisella edistää. Ainakin osa naisaktivisteista kannattaa ajatusta, että miehet saisivat valtiota tukea toisen vaimon ottamiseen tai siihen, että miehet ottaisivat yli 35-vuotiaan naisen puolisokseen.

Kaikki eivät näitä pohdintoja hyväksy. Valtiontuki tekisi naisista kauppatavaraa. Paras keino naisten olojen kohentamiseen olisi turvallisuustilanteen parantamainen, talouden kasvu ja työllisyyden nousu.

- Irakin sotien perintö - naimattomat naiset (Yle, 6.9.2010)

Kuka auttaisi Irakin naimattomia naisia? Suomimiehet hoi!

[Kapseli]

Outoa, kun moni valtio pitää näistä maista tulevien lähtöolosuhteita kelvollisen vakaina. Mutta Suomi on paras valtio, koska Suomi vain tietää asioita. Maahanmuuttajat ovat sanoneet...

[Roope]

Sisäministeriö: Usein kysytyt kysymykset turvapaikanhakijoista

Tilanne Suomessa

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu Suomessa heijastelee Euroopan ja muun maailman tilannetta. Elokuuhun mennessä Suomeen oli saapunut 7015 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2014 hakijoita oli yhteensä 3651.

Määrä on kasvanut nopeasti etenkin kesän aikana: heinäkuussa turvapaikanhakijoita oli yli nelinkertainen määrä vuoden 2014 heinäkuuhun verrattuna. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomeen odotetaan 25 000 - 30 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015.

Kuka on turvapaikanhakija?

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee kansainvälistä suojelua vedoten vainoon tai muuhun todelliseen vaaraan kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka.

Lue lisää turvapaikan hakemisesta Maahanmuuttoviraston sivuilta

Miksi Suomen pitää ottaa vastaan turvapaikanhakijoita?

Suomi haluaa kantaa vastuunsa historiallisen suuren pakolaiskriisin hoitamisessa. Myös kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ja muita EU-maita antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville.

Saavatko kaikki turvapaikanhakijat jäädä Suomeen?

Kaikki turvapaikanhakijat eivät jää maahan. Heinäkuuhun 2015 mennessä tehdyistä turvapaikkapäätöksistä noin 40 prosenttia oli myönteisiä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut palautetaan kotimaahansa.

Mistä maista tulee eniten turvapaikanhakijoita?

Suurin osa hakijoista tulee Irakista, Somaliasta tai Afganistanista.

Miksi suurin osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä?

Usein matkalle kohti Eurooppaa lähetetään perheenjäsen, jolla on suurin todennäköisyys selvitä vaarallisesta matkasta. Ajatuksena voi myös olla, että nuorilla miehillä on parhaat mahdollisuudet työllistyä ja näin auttaa perhettään.

Mikä on vastaanottokeskus?

Vastaanottokeskus on paikka, jossa turvapaikanhakija odottaa hakemuksensa käsittelyä. Vastaanottokeskusten lukumäärä riippuu turvapaikanhakijoiden määrästä. Vastaanottokeskusten joukossa on myös erityisesti ilman huoltajaa tulleille lapsille tarkoitettuja yksiköitä.

Suomessa oli syyskuun alussa 25 vastaanottokeskusta (sisältää hätämajoitustilat) ja 5 alaikäisille tarkoitettua yksikköä. Uusia vastaanottokeskuksia avataan eri puolilla Suomea. Vastaanottokeskuksista osa on valtion ja osa Suomen Punaisen Ristin ylläpitämiä.

Mitä vastaanottokeskus tuo paikkakunnalle?

Verkkokeskusteluissa liikkuu paljon huhuja ja huolia siitä, miten vastaanottokeskus muuttaa paikkakunnan elämää. Esimerkiksi rikollisuuden pelätään kasvavan, vaikka poliisin mukaan vastaanottokeskusten perustamisella ei ole ollut vaikutusta alueiden rikostilastoihin.

Maahanmuuttovirasto on laatinut vastaukset yleisimpiin kysymyksiin

Mikä on järjestelykeskus?

Järjestelykeskuksen perustaminen voi olla tarpeen, mikäli tulijoiden suuresta määrästä johtuen rekisteröintiruuhkaa poliisiasemilla ei saada purettua. Keskus voi olla mikä tahansa tila, jossa sinne siirrettäville ihmiselle voidaan tarjota kunnollinen suoja, ruokahuolto ja riittävät peseytymistilat. Maahanmuutosta vastaavat viranomaiset voivat keskittää vastaanottoon tarvittavat toimet keskukseen.

Turvapaikanhakija voi lain mukaan viettää järjestelykeskuksessa korkeintaan 2 - 7 vuorokautta. Siten järjestelykeskus ei olisi pysyvä ratkaisu, mutta se voisi helpottaa akuuttien ruuhkien purkamisessa ja tarjota suojaa pohjoisen iltojen kylmetessä.

Mahdollisen päätöksen keskuksen perustamisesta tekee lopulta valtioneuvosto.

Minkä verran turvapaikanhakija saa rahallista tukea?

Turvapaikanhakijalle maksettava vastaanottorahan perusosa on enimmillään 316,07 euroa (1.1.2015).

Taloudellinen tuki on tarkoitettu turvapaikanhakija välttämättömiä perustarpeita, kuten ruokaa ja vaatteita, varten.

Lue lisää vastaanottorahasta Maahanmuuttoviraston sivuilta

Mihin palveluihin turvapaikanhakija on oikeutettu?

Turvapaikanhakija on päätöstä odottaessaan vastaanottojärjestelmän piirissä ja oikeutettu vastaanoton palveluihin. Palveluista säädetään vastaanottolaissa. Vastaanottokeskus järjestää turvapaikanhakijalle majoituksen, taloudellista tukea ja muun huolenpidon lain mukaisesti.

Eri palveluista on kerrottu Maahanmuuttoviraston sivuilla

Kuinka paljon yhden turvapaikanhakijan vastaanottaminen maksaa?

Yhden turvapaikanhakijan majoittuminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 15 000 euroa vuodessa.

Kuinka kauan turvapaikkapäätöksen tekeminen kestää?

Turvapaikkapäätöksen tekemiseen kuluva aika riippuu hakijasta. Alkuvuonna päätöksenteko on kestänyt n. puoli vuotta, mutta hakijamäärän kasvu uhkaa pidentää sitä. Menettely pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman tehokkaana.

Jotta hakemukset saadaan käsiteltyä kohtuullisessa ajassa, Maahanmuuttovirastossa aloitti syyskuussa 30 turvapaikkahakemusten käsittelijää. Vuoden 2016 loppuun mennessä rekrytoidaan vielä 70 virkailijaa. Poliisi on lisäämässä turvapaikkatutkintaan 50 henkilöä.

Kuinka voin auttaa turvapaikanhakijoita?

Jos haluat auttaa turvapaikanhakijoita, voit esimerkiksi ilmoittautua vapaaehtoiseksi tai lahjoittaa vastaanottokeskuksiin vaatteita ja tavaraa. Ennen lahjoituksia on kuitenkin hyvä olla yhteydessä vastaanottokeskukseen ja selvittää, minkälaiselle tavaralle on tarvetta. Lisätietoa eri tavoista auttaa löydät Punaisen Ristin sivuilta.

3 tapaa auttaa turvapaikanhakijoita

Mitä EU tekee pakolaistilanteen ratkaisemiseksi?

EU pyrkii vastaamaan pakolaistilanteeseen puuttumalla ihmissalakuljettajien toimintaan, pelastamalla ihmishenkiä merellä ja vahvistamalla turvapaikkapolitiikkaa sekä kehittämällä laillisia maahantulon väyliä.

Suomi osallistuu EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimiin operaatioihin lähettämällä Välimerelle aluksia ja asiantuntijoita.

Suomi kantaa vastuunsa myös osallistumalla turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin ja kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen. Suomi ottaa vastaan 293 kiintiöpakolaista ja 792 Kreikasta ja Italiasta siirrettävää turvapaikanhakijaa vuosien 2016 ja 2017 aikana. Suomen osuus vastaa Euroopan komission alun perin ehdottamia lukuja.

Lue lisää Euroopan unionin toimista kriisin ratkaisemiseksi

[Haplotaxida]

Usein matkalle kohti Eurooppaa lähetetään perheenjäsen, jolla on suurin todennäköisyys selvitä vaarallisesta matkasta. Ajatuksena voi myös olla, että nuorilla miehillä on parhaat mahdollisuudet työllistyä ja näin auttaa perhettään.

Kuinkahan usein tätä oikeasti tapahtuu? Tämä väite kun esiintyy toistuvasti sukupuolijakauman yksiselitteisesti selittävänä tekijänä, mutta onko siitä olemassa mitään näyttöä? Ja siitä, ettei naispuolisia perheenjäseniä syrjitä mistään muista syistä kuin matkan vaarallisuudesta tai "vaarallisuudesta" johtuen - siis länsimaalaisesta vinkkelistä katsoen vaarallisista syistä.

Se, mitä tiedetään naisten asemasta näissä lähtömaissa, kielii ihan jostain muusta kuin noin ruusuisesta unelmasta, jossa naisetkin otetaan huomioon. Kuten tuo Ylenkin juttu Irakin naimattomista naisista.

Lähetetään on myös eri asia kuin antaa rahaa matkalle ja hyväksyä perheeseen kuuluvan oma-aloitteinen lähtö. Kuinkahan monessa perheessä naisen oma-aloitteinen lähtö ominpäin ylipäätänsä hyväksyttäisiin ja sitä vielä tuettaisiin, vaikka matka olisi turvallinen ja vastaanottomaassa olisi työpaikkakin jo valmiina odottamassa?

[Foundation]

Kuka auttaisi Irakin naimattomia naisia? Suomimiehet hoi!

Nyt on siis kokeiltu sukupuolten pitämistä visusti erillään sekä naisten raskausriskin ulkoistamista valtiolle.

Puolisoiden löytäminen ei normaalistikaan Irakissa ole yksinkertaista, koska eri sukupuolet pidetään visusti erillään. Luontevia tapaamispaikkoja nuorille on niukalti. Naisten koulunkäynti tai itsensä elättäminen kodin ulkopuolella ei ole mitenkään itsestään selvää. Naimattomia naisia kohdellaan usein työpaikoilla huonosti ja he joutuvat häirinnän kohteiksi.

Irakin naisjärjestöt pohtivat keinoja, miten naisten asemaa tässä tilanteessa helpotettaisiin. Koska selkein keino on aviopuolisojen löytäminen naisille, tätä pitäisi tavalla tai toisella edistää. Ainakin osa naisaktivisteista kannattaa ajatusta, että miehet saisivat valtiota tukea toisen vaimon ottamiseen tai siihen, että miehet ottaisivat yli 35-vuotiaan naisen puolisokseen.

Kaikki eivät näitä pohdintoja hyväksy. Valtiontuki tekisi naisista kauppatavaraa. Paras keino naisten olojen kohentamiseen olisi turvallisuustilanteen parantamainen, talouden kasvu ja työllisyyden nousu.

Lopputulos näyttää olevan sama. Ehkä aikamatkailu ratkaisee ongelman.

[Haplotaxida]

Irakissa etenkin naisten asema on kurjistunut räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. Tulijoiden joukossa se ei silti merkittävissä määrin näy (Suomen sisäministeriö: Joo, tän täytyy tosiaan johtua siitä, ettei naisia haluta saattaa vaaraan):

In light of International Women's Day as well as the recent appointment of Baghdad's first female mayor, civil engineer Zekra Alwach, it's an opportune moment to remember the many "firsts" enjoyed by Iraqi women.

The nation produced the first female judge, ambassador, and government minister in the Arab world. Iraqi women benefited from state subsidised childcare and education; they once formed about half the public sector workforce and 50 percent of the country's doctors.

Sadly, as the 12th anniversary of a disastrous invasion and occupation looms, there is another rather grim "first" to ponder.

Iraqi women are arguably the first to see their status go from one of the highest in the region to one of the lowest, in less than two decades. (Now followed closely by their sisters in neighbouring Syria.) ..

- Iraqi women: 'Things were so much better before' (Hadani Ditmars, Al Jazeera, 08 Mar 2015)