2015-09-13 MTV: Arjen kohtaamisia suomessa

[kirjoittelija]

Kommentti: Arjen kohtaamisia Suomessa – Nuo tavarat kuuluvat vain valkoisille

Kitta Ahlfors

MTV

59 minuuttia sitten


Mietitkö koskaan sitä, mikä kaupunginosa olisi perheellesi paras?

Suomalais-gambialainen perhe huomasi, että se ei ainakaan ole Helsingin Kontula. Vauvan vaunuihin kaadetaan Coca-Colaa, koska musta varmaan tykkää mustasta. Vihahuutelu on jokapäiväistä. Perhe muuttaa niin nopeasti kuin kykenee Ruoholahteen.

Ruoholahdessa suuren marketin hedelmäosastolla vanhempi rouva päivittelee kovaan ääneen, että lapset koskevat likaisilla sormillaan omenoihin. "Koska niillä kaikilla on likaiset kädet."

Perhe asuu nykyään Ruotsissa. Sielläkin on rasisteja, mutta eivät ne siellä uskalla yhtä helposti ryppyillä. Samassa metrovaunussa, kun on yleensä yhtä paljon mamuja kuin kantaruotsalaisia.

Pienet, laten väriset lapset pyörivät nauraen karusellissa. Valkoinen äiti katsoo hymyillen kauempaa ja iloitsee, että paikalle tulee kavereitakin. Kaverit vaan alkavat sylkemään lasten päälle. Äiti ryntää paikalle ja kysyy - kuinka teidät oikein on kasvatettu? Lapset vastaavat solvauksilla.

Eskarissa poika syyttää kaverin somaliäitiä kovaan ääneen. "Te elätte sossun rahoilla. Kaikki sen tietää." Huutelija ei tiedä, että niin tekee hänen perheensäkin.

Tummaihoinen mies on liikennevaloissa. Päällä on hintava toppatakki ja kädessä älypuhelin. Sehän on selvää, että tiedossa on ongelmia. Nuo tavarat kuuluvat vain valkoisille. "Vi**u, meidän verorahoilla ostettu. Painu neekeri vi**uun täältä." Tumma mies kertoo, että hän käy töissä, maksaa veroja ja on ostanut kaiken tämän ihan itse ansaitsemillaan rahoilla. Elämää nähnyt mies jatkaa meuhkaamista.

Työkaveri tulee naisen kotiin ja tapaa tämän miehen ensimmäistä kertaa. Kaikki menee hyvin, mutta jälkikäteen työkaveri on ihmeissään. "Miksi sä et kertonut, että sun mies on musta?" "En mä olisi kertonut sitäkään, jos hän olisi valkoinen", henkisesti värisokea nainen vastaa.

Äiti menee lastensa kanssa ratikkaan. Pienin on vaunuissa ja äiti katsoo kauhuissaan, että kaksi vanhempaa asettuu narkomaanien viereen. Lapset kuuntelevat narkomaanien juttuja suu auki ja äiti rukoilee mielessään, että matka sujuisi hyvin.

Onneksi riippuvaisihmiset jäävät pian pois. Äidin kohdalla yksi heistä tuijottaa häntä silmiin ja alkaa laulamaan kovaan ääneen: "Oi maamme Suomi synnyinmaan - neekereiden maa". Mies pääsee ulos, mutta ennen kuin ovi sulkeutuu, äiti ei voi hillitä itseään. Hän lurauttaa laululle lopun "ja narkkareiden maa". Ovi sulkeutuu ja äiti halaa lapsiaan.

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/kommentti-arjen-kohtaamisia-suomessa-%e2%80%93-nuo-tavarat-kuuluvat-vain-valkoisille/ar-AAefZA8

Olen sanaton.

[ämpee]

"Eskarissa poika syyttää kaverin somaliäitiä kovaan ääneen. "Te elätte sossun rahoilla. Kaikki sen tietää." Huutelija ei tiedä, että niin tekee hänen perheensäkin.
...
Äiti menee lastensa kanssa ratikkaan. Pienin on vaunuissa ja äiti katsoo kauhuissaan, että kaksi vanhempaa asettuu narkomaanien viereen.

Aina ihmetyttää miten tarkkanäköisiä nuo vajakit ovat, pikkupojasta näkee päällepäin, että hänen vanhempansa elävät sossun rahoilla, ja narkkarit tunnistetaan välittömästi.
Geelitukkaisesta iPhone-kannattimesta taas ei nähdä yhtään mitään, paitsi tietenkin sen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevan parrakkaan lapsen.

[Uuno Nuivanen]

Pieni iltasatu. Hyvää yötä, lapset ja lapsenmieliset.

[Mockba]

Päätoimittajat haluavat nyt aivan ehdottomasti olla sotatilassa lukijoittensa kanssa. Ei taida enää kuitenkaan 2010-luvulla onnistua sama sumutus kuin ennen EU-kansaäänestystä.

[Maailmanmies]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kommentti-arjen-kohtaamisia-suomessa-nuo-tavarat-kuuluvat-vain-valkoisille/5308806

Hulluus yltyy. En ole lukenut vastaavaa aikoihin.

Perhe asuu nykyään Ruotsissa. Sielläkin on rasisteja, mutta eivät ne siellä uskalla yhtä helposti ryppyillä. Samassa metrovaunussa, kun on yleensä yhtä paljon mamuja kuin kantaruotsalaisia.

Tämä kuulostaa lähes uhkaukselta.

Pienet, laten väriset lapset pyörivät nauraen karusellissa. Valkoinen äiti katsoo hymyillen kauempaa ja iloitsee, että paikalle tulee kavereitakin. Kaverit vaan alkavat sylkemään lasten päälle. Äiti ryntää paikalle ja kysyy - kuinka teidät oikein on kasvatettu? Lapset vastaavat solvauksilla.


Se laten väri olikin se tärkein juttu valkoisen äidin ohella. Enkä usko ollenkaan tällaiseen haukkumiseen ja sylkemiseen. Jos mustan adoptiopojan pikku kiusoittelu toisten lasten toimesta saa aikaan valtavan kohun, niin jutun logiikalla näiden kohujen tulisi olla päivittäisiä.