2015-09-11: Tekniikka ja Talous Pakolaisvirrasta ratkaisu työvoimapulaan

[KTM]

Tutkija: Suomella edessä suurtyöttömyys

Suomi kärsii investointi- ja kysyntälamasta. Jos ongelmaan ei puututa, se voi periaatteessa kestää ikuisesti.

Suomessa on edessään suurtyöttömyys ja pitkään kaksinumeroisena pysyttelevä työttömyysaste, jos talouspolitiikka jatkuu samanlaisena, kirjoittaa Jussi Ahokas, väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa valmisteleva tutkija ja Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä työskentelevä pääekonomisti.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkija-suomella-edessa-suurtyottomyys/Q7cWT3MZ?_ga=1.205624339.1019357918.1425849214

Eiköhän tämä ole todennäköisempi skenaario kuin se ikuisesti lupailtu työvoimapula.

Kuka hullu Suomeen investoisi nyt kun mamujen takia veroastetta nostetaan rajusti.

[ArtturiE]

Myös Suomessa maahanmuuttajien työpanoksella on kysyntää, kun kantaväestöstä entistä isompi osa siirtyy eläkkeelle

Vieläkö tämä väittämä elää? Suomessahan on työttömiä vaikka millä mitalla muutenkin.

Ei suomalainen kelpaa, jostain syystä, korvaamaan eläköityvää suomalaista. Siihen asemaan sopii vain maahanmuuttaja, koska hänellä on tarvittava moniosaaminen joka hommaan jo valmiina.
Tätähän nämä vartiaiset ja muut gurut kaljanhuuruissaan yrittää meille opettaa.

[Sivustakatsoja]

Toimittajan asenne levysepän ja asentajan työtä kohtaan on myös mielenkiintoinen. Aivan kuin sitä voisi tehdä kuka vain eikä työyhteisön koostumuksella olisi mitään väliä.

Niin no mainittakoon vielä, että tuo Tekniikka & Talous -lehden päätoimittaja ei ole itse peräisin tekniseltä alalta. Hän on valtiotieteiden maisteri (ja tehnyt 20v uran Taloussanomissa sekä Helsingin Sanomissa).

[Blanc73]

https://www.facebook.com/pertti.ronkko?fref=nf&pnref=story

-Kaikki tulijat eivät ole hyvin koulutettua. Syyrialainen lääkäri ei ole turvapaikanhakijoiden joukossa normaalitapaus, sanoo Saksan työministeri Nahles (sd). Hän pelkää työttömyyden kasvua. Vain 10-20 prosentilla pakolaisista on ammattkoulutus. Tulijoiden joukossa on paljon myös luku- ja kirjoitustaidottomia.

Näin toimittaja Pertti Rönkkö kommentoi Berliinistä käsin. Puheet huippuosaajista ovat median valehtelua ja paskanpuhumista. Mutta tämänhän me kaikki tiesimme.

[Haplotaxida]

Onhan se hyvä, että saadaan työvoimapulan paikkaajia tulevaisuuden ammatteihin:

.. Palveluilla on jatkossa kysyntää; tulevaisuuden ammatteihin liittyneen kyselytutkimuksen vastauksissa mainittiin terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä sähköiset palvelut. Ne synnyttävät täysin uudenlaisia ammatteja, kuten kärsivällistäjä, inspiraattori, ekopoliisi, taideguru, junailija, datasieppari, muutosajuri, inhimillistäjä, syrjäytymisenehkäisijä, jokapaikanhöylä ja sosiaalisen kimmoisuuden opettaja.

Vastaukset annettiin kyselyssä, jonka teetti Ennakointikamari ja PKS-ennakointi. Yhteistyö kattaa Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritykset sekä niin Helsingin seudulla kuin pääkaupunkiseudullakin toimivat oppilaitokset. Aivoriiheen osallistui yli tuhat yritysten ja oppilaitosten edustajaa sekä opiskelijaa.

"Tavoitteena oli kartoittaa heidän näkemyksiään, millaisia palveluja ja osaamista tarvitaan tulevaisuudessa. Tarkoituksena on kehittää koulutusta vastaamaan työelämän ja yritysten tarpeita", kertoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Mari Korpiola Helsingin seudun kauppakamarista.

- Täältä löytyvät työt tulevaisuudessa: 11 täysin uudenlaista ammattia (Talouselämä, 27.8.2014)

Varsinkin sosiaalisen kimmoisuuden opettaja kuulostaa mielenkiintoiselta ammatilta.

Kokemusten perusteella suomen kieltä osaamattoman maahanmuuttajan on erittäin vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä. Talouden taantuma on vaikeuttanut työnsaantia entisestään, mutta taantuma loppuu aikanaan.

Tai vaihtoehtoisesti eletään jo sellaisen taloudellisen murroksen aikaa, josta paluuta entiseen ei enää ole. Elintasomme laskee sen myötä väistämättä pysyvästi, ilman mitään taakanjakojakin.

Suomen talouden näkymät ovat edelleen heikot - elintasomme laskee ja hyvinvointivaltion rahoittaminen on käymässä vaikeaksi. Euroalueen talous on kokenut käänteen, ja elpymisen odotetaan jatkuvan, joskin tahdin voidaan edelleen odottaa olevan hidas.  ..

Suomen talouden pidemmän aikavälin kasvuedellytykset ovat heikot, ja rakenneuudistusten puute rasittaa kasvupotentiaaliamme. Tällä hetkellä Suomella on kiire luoda aiempaa parempi teollisuuden kasvualusta, jonka varaan on mahdollista rakentaa uutta tuotantokapasiteettia tietoteknologia- ja metsäsektorilta poistuneen tilalle. Samalla julkinen taloutemme on syytä sopeuttaa aiempaa matalampaan verotulopohjaan. ..

- S-Pankki-konsernin Suomen suhdannekatsaus: Elintasomme laskee ja hyvinvointivaltion rahoittaminen on käymässä vaikeaksi (S-pankki, 10.9.2015)

[Saturoitunut]

Kyllä taantuma loppuu aikanaan. Talouden kutistuminen loppuu, kun ei ole enää kutistuttavaa.

[Deputy M]

Täähän on inzinööreille tarkoitettu julkaisu.

Tämäntasoisella jutustelulla ei keskivertolukijaa varmaan pahemmin vakuutella.

En kyllä ole huomannut, että tekninen koulutus olisi tehnyt meikäläisestä nuijaa. Pikemminkin voi suhtautua rationaalisesti näihin ongelmiin ja välttää tunteellisen otteen näistä Hommankin asioista. Nuiva on nuiva vielä eläkkeelläkin, kun sillä nyt on meikäläistä siunattu.

[Kemolitor]

Kalevassakin on pohdittu maata kiusaavaa työvoimapulaa:

Puheenaihe: Pitääkö tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den pääsyä työhön helpottaa?

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuteen.

Passitta Suomeen saapunut, ilman oleskelulupaa oleva turvapaikanhakija saa tehdä Suomessa ansiotyötä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun hän on jättänyt täällä turvapaikkahakemuksen. Jos hänellä on henkilötodistus, töihin ilman oleskelulupaa pääsee kolmen kuukauden päästä.

Voisiko nopeampi oikeus työntekoon helpottaa kotoutumista ja vähentää maahanmuuton kustannuksia?

Ratkaisu: äänin 4-1 kyllä pitää.

- Nopeampi työnteko-oikeus saattaisi olla vetotekijä tulla turvapaikanhakijaksi Suomeen ja Euroopassa jo oleville paperittomille tulla töihin tänne ilmoittautumalla täällä turvapaikanhakijaksi vaikka todellinen tarkoitus on työn teko. On myös mahdollista, että paperiton altistuu täällä työssä hyväksikäytölle, maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä toteaa.

- Yritykset hyötyvät siitä, että maahanmuuttajat tuovat työpaikoille osaamisensa lisäksi monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Olisi hyvä, että turvapaikanhakija voisi lähteä töihin tai työkokeiluihin mahdollisimman pian, Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) johtaja Maire Mäki sanoo.

- Nopeampi oikeus työntekoon edistää kotoutumista ja estää syrjäytymistä, pienentäen maahanmuuton kustannuksia. Tarvitsemme veronmaksajia. Toisaalta kielteisen päätöksen saaneen karkotuksen esteenä ei myöskään saa olla se, että hän on työskennellyt Suomessa, kansanedustaja Pirkko Mattila (ps.) mainitsee.

Kaleva: Puheenaihe: Pitääkö tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den pääsyä työhön helpottaa?

Ehkä paperilehdessä on perusteluja vähän enemmänkin. Minua jäi ihmetyttämään, että mitä töitä maahan juuri saapunut kielitaidoton, kouluttamaton ihminen oikein voisi tehdä. No, ei kai sillä niin väliä, tärkeintähän on, että hän toisi työpaikalle "monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä".

[Roope]

- Nopeampi oikeus työntekoon edistää kotoutumista ja estää syrjäytymistä, pienentäen maahanmuuton kustannuksia. Tarvitsemme veronmaksajia. Toisaalta kielteisen päätöksen saaneen karkotuksen esteenä ei myöskään saa olla se, että hän on työskennellyt Suomessa, kansanedustaja Pirkko Mattila (ps.) mainitsee.

Ei se pelkkä oikeus työntekoon edistä kotoutumista tai estä syrjäytymistä, mutta toimii kyllä omalta osaltaan vetotekijänä houkutellen tänne enemmän syrjäytyviä.

Kielteisen päätöksen saaneen käännytyksen esteenä voi nykykäytännön mukaan olla, että on työpaikka. Pitäisikö tätä sitten muuttaa, vaikka "tarvitsemme veronmaksajia"?

[Lahti-Saloranta]

Ehkä paperilehdessä on perusteluja vähän enemmänkin. Minua jäi ihmetyttämään, että mitä töitä maahan juuri saapunut kielitaidoton, kouluttamaton ihminen oikein voisi tehdä. No, ei kai sillä niin väliä, tärkeintähän on, että hän toisi työpaikalle "monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä".

Esimerkiksi voidella omat voileipänsä, sijata vuoteensa ja siivota kämppänsä.

[HDRisto]

"maahanmuuttajat tuovat työpaikoille monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä".
Paljonkohan työnantaja on valmis maksamaan ekstraa kaaoksesta ja sotkusta?.
Ja mitä kansainvälisyydellä ja monikulttuurisuudella on tekemistä tuotannon kanssa?. Maailmalla keikkaa tekevälle huoltohemmolle tai myyntitykille toisien kulttuurien ymmärtäminen on hyväksi, mutta tavalliselle duunarille lähinnä monikultista on vain riesaa.