2015-09-11 Hallitus pureutuu toden teolla turvapaikkakriisiin – massiivinen toim

[Ink Visitor]

Hallitus pureutuu toden teolla turvapaikkakriisiin – massiivinen toimenpidelista

Hallitus on linjannut neuvottelussaan perjantaina 11. syyskuuta maahanmuuttopoliittiset toimenpiteensä. Toimenpiteillä pyritään saamaan hallitsematon muuttoliike takaisin hallintaan.



Seuraavassa otteita toimenpiteistä.

Toimenpiteitä Suomessa

– Laivayhtiöiden tulee tarkistaa lipunmyynnin yhteydessä Suomen maahantuloon tarvittavat asiakirjat samaan tapaan kuin lentoliikenteessä.

– Aktiiviseen keinovalikoimaan otetaan Schengenin sisärajatarkastukset, mukaan lukien väliaikaiset pistotarkastukset.

– Tiedottamalla viestitään lähtömaihin Suomen mahdollisista maahanmuuttopolitiikan muutoksista.

– Poliisi ja Maahanmuuttovirasto ovat yhteistyössä tehostaneet turvapaikkahakemusten seulontaa turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa. Virasto pyrkii tekemään perusteettomiin hakemuksiin nopeasti kielteiset päätökset ja poliisi panostaa palauttamisen tehokkuuteen, jotta käsittelyajat eivät houkuttele jättämään turhia hakemuksia. Syyskuun alussa Maahanmuuttovirastossa aloitti 30 uutta työntekijää turvapaikkahakemusten käsittelijöinä. Lisäksi Maahanmuuttovirastoon ollaan rekrytoimassa 70 ja poliisille 50 uutta käsittelijää. Hakemusten nopea käsittely on inhimillisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa asiaa.

– Perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Esillä on ollut muun muassa niin sanotun toimeentuloedellytyksen laajentaminen nykyisestään.

– EU:n ulkopuolelta tulevien törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistumista nopeutetaan

Toimenpiteitä sosiaaliturvan osalta


– Käynnistetään välittömästi STM:n ja SM:n yhteistyönä selvitys, jonka päämääränä on vastaanottorahan tason laskeminen.

– STM selvittää kärkihankkeena hallituskauden aikana asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumista kansainvälisissä tilanteissa. Osana tätä laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskuntaamme sisältäen vaikutukset turvallisuuteen.

– Selvitetään pikaisesti, voidaanko sosiaaliturvajärjestelmät muuttaa siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuulu asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, vaan heillä on oma kotouttamisjärjestelmä.

– Muun muassa työvoimaviranomaisille harkitaan asetettavaksi ilmoittautumisvelvollisuus, jotta voidaan varmistua, ettei henkilö tosiasiallisesti oleskele muualla ja nosta samalla tukia.

– On myös varmistettava, että kaikki myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat osallistuvat kotouttamistoimiin. Tätä ei voida jättää henkilön itsensä päätettäväksi vaan viime kädessä tämä on asetettava erilaisten sosiaaliturvamuotojen ehdoksi.

EU-tason toimenpiteitä

– Suomen tulee solmia kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta palautussopimukset Irakin ja Afganistanin kanssa muiden Pohjoismaiden tavoin. Lisäksi palautussopimus tulisi neuvotella myös Somalimaan kanssa, joka joillakin Pohjoismailla jo on. Suomessa tämä edellyttää ulkoasianministeriön ja sisäministeriön yhteistyötä ja myös näihin maihin suunnattujen tukitoimien kytkemistä neuvotteluihin.

– Suomi kannattaa sitä, että Etelä-Eurooppaan (tai EU:n ulkopuolelle) perustetaan vastaanottokeskuksia, joissa turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, käsitellään ja vasta sen jälkeen myönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijat siirrettäisiin jäsenmaihin.

– Suomi tukee komission toteuttamaa uutta niin sanottua hotspot-toimintamallia, jossa Frontex, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) ja Europol työskentelevät yhdessä tunnistaakseen, rekisteröidäkseen ja ottaakseen sormenjäljet alueelle saapuvista maahantulijoista nopeasti.

Turvapaikanhakijoita on kuluvan vuoden aikana 8.9. mennessä tullut 8400, kun koko viime vuoden hakijamäärä oli 3 651. Yksin elokuussa heitä tuli yhteensä 2 894, mikä on 715 % enemmän kuin edellisvuoden elokuussa.

https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-pureutuu-toden-teolla-turvapaikkakriisiin-massiivinen-toimenpidelista/

HALLITUKSEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISET TOIMENPITEET
http://vnk.fi/documents/10616/334517/Hallituksen+maahanmuuttopoliittiset+toimenpiteet/186046e8-46c7-450c-98cf-45b2e2d19c2c

[kirjoittelija]

Hyväksytty hallituksen neuvottelussa 11.9.2015
HALLITUKSEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISET TOIMENPITEET
1. Yleistä
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan sodat, konfliktit ja vainot ovat ajaneet useammat
ihmiset jättämään kotinsa kuin koskaan ennen sinä aikana, jolloin tilastoja on ollut olemassa.
Tällä hetkellä maailmassa on 230 miljoonaa pakolaista tai siirtolaista. Suurimmat yksittäiset
syyt tähän ovat Syyrian kriisi ja Pohjois-Afrikan tilanne.
Euroopan lähialuilla on käynnissä suuri humanitaarinen kriisi, joka ajaa ihmiset liikkeelle
hakemaan turvaa. Eurooppaan arvioidaan saapuvan tänä vuonna jopa miljoona pakolaista.
Eurooppaan suuntautuva muuttoliike on tällä hetkellä hallitsematonta. Ihmiset saapuvat
Eurooppaan laittomia reittejä turvautuen ihmissalakuljettajiin ja vaarantavat henkensä.
Olemme nähneet ja kuulleet tästä järkyttäviä uutisia viimeisten viikkojen aikana.
Kesän kasvaneet määrät Suomessa heijastelevat tilannetta Euroopassa ja muualla maailmassa,
vaikka ne ovatkin lähteneet nousuun monia muita maita myöhemmin. Turvapaikanhakijoita on
kuluvan vuoden aikana 8.9. mennessä tullut 8400, kun koko viime vuoden hakijamäärä oli 3
651. Yksin elokuussa heitä tuli yhteensä 2 894, mikä on 715 % enemmän kuin edellisvuoden
elokuussa.
Jos tämän vuoden kokonaishakijamäärää arvioidaan koko alkuvuoden hakijamäärän
perusteella, vuoden loppuun mennessä on odotettavissa lähes 10 000 hakijaa. Jos sen sijaan
otetaan huomioon kesästä lukien yhä kasvavat määrät, päädytään 25 000-30 000 hakijaan.
Kasvava trendi näyttää jatkuvan myös ensi vuonna.
Muuttajien oikeuksille on olemassa kattava kansainvälisen oikeuden kehikko. Kaiken
toiminnan lähtökohtana tulee olla muuttajien perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen
turvaaminen ja kunnioittaminen. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ja muita
EU:n jäsenmaita vastaanottamaan turvapaikanhakijoita, jotka ovat kansainvälisen suojelun
tarpeessa. Kaikilla EU:n jäsenmailla on velvoite kunnioittaa sekä perus- että ihmisoikeuksia ja
pyrkiä turvaamaan niiden täysimääräinen toteutuminen maahanmuuttostatukseen katsomatta.
Hallitsematon muuttoliike on saatava hallintaan ja ihmiset on ohjattava laillisille ja turvallisille
reiteille. Lisäksi tarvitaan laajoja toimenpiteitä lähtö- ja kauttakulkumaissa, EU–tasolla sekä
kotimaassa. Tarvitaan sekä käytännön nopeita toimenpiteitä ihmishenkien pelastamiseksi ja
muuttoliikkeen hallitsemiseksi että pitkävaikutteisia toimia, joilla tilanne saadaan kestävällä tavalla
hallintaan.
Laajamittainen maahanmuutto Suomeen on suuri haaste koko suomalaiselle
yhteiskunnalle ja tarvitsemme laajaa yhteistyötä ja osallistumista, jotta selviämme
haasteesta ja pystymme auttamaan apua tarvitsevia.
2
2. Toimenpiteet
2.1. Kansainvälinen taso
 Kehitysyhteistyön kautta voidaan vaikuttaa muun muassa hyvään hallintoon,
demokraattisten olojen ja oikeusvaltion vahvistumiseen, konfliktien ehkäisyyn,
rauhanrakentamiseen, elinkeinojen kehittämiseen, koulutusmahdollisuuksiin ja
terveysoloihin. Kehitysyhteistyörahoja suunnataan mahdollisuuksien mukaan
turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaihin sekä osallistutaan muihin
toimenpiteisiin (esim. siviilikriisinhallinta) kriisialueilla.
 Suomen tulee solmia kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta
palautussopimukset Irakin ja Afganistanin kanssa muiden Pohjoismaiden tavoin. Lisäksi
palautussopimus tulisi neuvotella myös Somalimaan kanssa, joka joillakin Pohjoismailla
jo on. Suomessa tämä edellyttää ulkoasianministeriön ja sisäministeriön yhteistyötä ja
myös näihin maihin suunnattujen tukitoimien kytkemistä neuvotteluihin.
 Suomi toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jotta siitä seuraavaa
pakolaisuutta voidaan ehkäistä.
2.2. EU-taso
2.2.1 EU:n sisäiset toimet
 Suomi kannattaa sitä, että Etelä-Eurooppaan (tai EU:n ulkopuolelle) perustetaan
vastaanottokeskuksia, joissa turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, käsitellään ja
vasta sen jälkeen myönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijat siirrettäisiin
jäsenmaihin. Suomi tukee EU:n yhteisten informaatiokeskusten perustamista keskeisiin
lähtö- ja kauttakulkumaihin. Asiallinen informaatio hillitsee ihmissalakuljetusta.
 Suomi pitää välttämättömänä tehokasta ja toimivaa palautuspolitiikkaa. Kaikki
laittomasti maahan tulevat tulee rekisteröidä. Laittomista maahantulijoista tulee
tunnistaa nopeasti kansainvälistä suojelua tarvitsevat ja muut on palautettava
tilanteesta riippuen lähtö- tai kauttakulkumaihin.
 Suomi tukee komission toteuttamaa uutta niin sanottua hotspot-toimintamallia, jossa
Frontex, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) ja Europol työskentelevät
yhdessä tunnistaakseen, rekisteröidäkseen ja ottaakseen sormenjäljet alueelle
saapuvista maahantulijoista nopeasti. Toimintamallia viedään eteenpäin
samanaikaisesti muiden toimien kanssa sellaisissa paikoissa, joissa
maahanmuuttopaine on suurta ja joissa maahanmuuttovirrat liittyvät suurelta osin
ihmissalakuljettajien toimintaan.
 Ihmissalakuljetukseen puututaan lisäämällä yhteistyötä jäsenmaiden ja kolmansien
maiden välillä. Ilmiöön puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta järjestäytynyttä ja
vakavaa kansainvälistä rikollisuutta pystytään torjumaan.
 Europol on mukana edistämässä rikostutkintaa ja keräämässä salakuljetukseen liittyviä
tietoja. Suomi pitää toimintasuunnitelmaa tervetulleena.
 Komission viimeisimmät esitykset pitävät sisällään muun muassa turvallisten
alkuperämaiden listan, johon kuuluvista maista tulevien turvapaikanhakijoiden
hakemukset voidaan katsoa lähtökohtaisesti perusteettomiksi. Suomen lainsäädäntö
sisältää jo mahdollisuudet nopeutettuun turvapaikkamenettelyyn, jota jo Balkanin
maiden osalta käytetään. Suomi kannattaa turvallisten maiden listan laatimista.
2.2.2 EU:n ulkosuhdetoimet
3
 Keskustelussa EU:n toimista Välimeren ja Kaakkois-Euroopan kriisin ratkaisemiseksi on
peräänkuulutettu tehostettuja ulkosuhdetoimia. Pitkäjänteisten tulosten
aikaansaamiseksi on puututtava pakotetun muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Tämä
edellyttää yhteistyön tiivistämistä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Useat EUulkoministerit
ovat peräänkuuluttaneet EU:lta paremmin fokusoituja yhteisiä toimia
pakolais- ja turvapaikkapolitiikan ja EU:n sisäisen taakanjaon osalta sekä ulkoisesti
järjestelmällisempää puuttumista muuttoliikkeen taustasyihin.
 EU:n kauppa-, talous-, maatalous- ja kehityspolitiikassa tulee käyttää kaikki mahdolliset
toimet, jotta pakolaiskriisin syihin voidaan puuttua.
 EU:n tulee ottaa painokkaasti esille lähtömaiden, kumppanimaiden ja järjestöjen kanssa
niiden vastuu hallitun muuttoliikkeen varmistamiseksi.
 EU:n kriisinhallintatoiminnan suunnittelussa ja kohdentamisessa tulee ottaa huomioon
yhä kasvavan maahanmuuton vaikutus myös Euroopan turvallisuuteen.
 Yhteistyötä keskeisten kumppanimaiden kanssa tulee tiivistää liittyen sekä
maahanmuuton kauttakulkuun että vastuunkantoon pakolaisten vastaanottamisessa.
 Suomi kannattaa Trust Fundin perustamista EU-budjetin sisältä.
2.2.3 Suomen osallistuminen EU:n yhteisiin toimiin
 Dublin-järjestelmä on olennainen osa eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää. Sen
pohjana on Schengen-alueen mahdollistama vapaa liikkuvuus. Järjestelmä pitää
kokonaisuutena saada toimimaan.
 Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n pyrkimyksiin hallita maahanmuuttovirtoja muun
muassa rajavalvontaa vahvistamalla, turvapaikkamenettelyä tehostamalla ja tiiviillä
yhteistyöllä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Keinoja ovat Välimeren
kriisinhallintaoperaatio, uudelleensijoittaminen ja sisäiset siirrot, Frontexin koordinoimat
yhteisoperaatiot sekä kehitysyhteistyö.
 Suomi osallistuu turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin. Suomi korostaa
vapaaehtoisuutta sisäisten siirtojen pääperiaatteena sekä näiden toimien
poikkeuksellisuutta ja painottaa sitä, että jäsenmailla on vastuu
turvapaikkajärjestelmiensä kehittämisestä ja toimintakyvystä. Suomi on niin ikään
mukana uudelleensijoittamishankkeessa. Suomi pitää tärkeänä sitä, että
uudelleensijoitettavien lukumäärä jakautuisi tasaisemmin jäsenmaiden kesken.
 Suomi osallistuu Frontexin koordinoimiin rajavalvontaoperaatioihin asiantuntijoilla ja
kalustolla. Suomi osallistuu myös EU:n Pohjois-Afrikan alueelliseen kehitys- ja
suojeluohjelmaan (RDPP) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla vuosina 2015 – 2017.
Suomen kokonaispanokseen voidaan laskea myös tuki muuttoliikkeen lähtö- ja
kauttakulkumaille Pohjois-Afrikassa, Afrikan sarvessa ja Lähi-idässä. Suomi
osallistuu omalla rahoitusosuudellaan EU:n komission hallinnoimaan
kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun. Suomi päätti elokuussa Suomen
osallistumisesta EUNAVFORMED -operaation esikuntatehtäviin enintään
kymmenellä sotilaalla enintään 12 kuukauden määräajaksi. Suunnittelua jatketaan
mahdollisesta osallistumisesta alustarkastusosastolla operaation myöhemmässä
vaiheessa. Lisäksi Suomi osallistuu Lähi-idän ja Afrikan muihin sotilaallisiin ja
siviilikriisihallintaoperaatioihin noin 400 sotilaalla. Lisäksi Suomella on
siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita muuttoliike-kokonaisuudessa (Afrikka - Lähi-itä -
Välimeri sekä Länsi-Balkan) 33 asiantuntijaa 7 operaatiossa.
4
 Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan ja korostaa
sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja
rauhanvälityksen yhteensovittamista. Siviilikriisinhallinnan keinoja voidaan
hyödyntää Välimeren kriisin ratkaisemisessa.
2.3. Kansalliset toimet
2.3.1 Yleisiä toimia
 Sisäministeriössä toimii asiantuntijaryhmä, joka johtaa turvapaikanhakijoiden
määrän nopeasta kasvusta syntynyttä tilannetta Suomessa. Ryhmä toimii
yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Ryhmän tehtävänä on ylläpitää
tilannekuvaa maahanmuuton kokonaisuudesta, päättää toimenpiteistä ja sopia
johtamisjärjestelyistä poikkeuksellisessa tilanteessa. Sisäministeriön lisäksi
ryhmässä on edustajat Maahanmuuttovirastosta, Poliisihallituksesta,
Rajavartiolaitoksesta, Suojelupoliisista ja ulkoasiainministeriöstä.
 Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoisesti
maahanmuuttoon liittyviin toimenpiteisiin edistetään. Pelkästään viranomaisvoimin ei
tilannetta ratkaista. Tarvitsemme kansalaisyhteiskunnan apua.
 Hallitusohjelmakirjauksen mukaan osallistuminen YK:n tai EU:n terroristijärjestöksi
luokitellun organisaation toimintaan kriminalisoidaan.
 Toukokuussa 2015 oikeusministeriö julkaisi arviomuistion, jonka mukaan YK:n
turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2178 (2014) ja uuden Euroopan neuvoston
lisäpöytäkirjan (2015) perusteella on lisäksi kriminalisoitava matkustaminen
ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten ja tällaisen matkustamisen
rahoittaminen.
 Ulkomaalaiselle määrätyn maahantulokiellon rikkomisen seuraamuksena tulisi olla
mahdollisesti myös vankeusrangaistus kuten muissa Pohjoismaissa.
 Laivayhtiöiden tulee tarkistaa lipunmyynnin yhteydessä Suomen maahantuloon
tarvittavat asiakirjat samaan tapaan kuin lentoliikenteessä.
 Aktiiviseen keinovalikoimaan otetaan Schengenin sisärajatarkastukset, mukaan
lukien väliaikaiset pistotarkastukset.
 Tiedottamalla viestitään lähtömaihin Suomen mahdollisista maahanmuuttopolitiikan
muutoksista.
 Tehdään vertailuja muiden maiden maahanmuutto- ja kotouttamiskäytäntöihin.
 Luodaan ja ylläpidetään maahanmuuttoon liittyvää poikkihallinnollista tilannekuvaa.
 Viestitään maahanmuuton haasteista ja mahdollisuuksista avoimesti.
 Suojelupoliisin resursseja vahvistetaan terrorismin torjumiseksi.
2.3.2 Vastaanotto ja käsittelyprosessit
 Maahanmuuttovirasto on lisännyt vastaanottokeskusten majoituskapasiteettia koko
kesän ajan. Vuoden 2014 lopun n. 2 700 paikasta kapasiteettia on nostettu yhteensä 5
061 majoituspaikkaan, minkä lisäksi hätämajoituskapasiteettia on 840 paikan verran.
 Toiminnassa olevat vastaanottokeskukset ovat täynnä ja niiden laajenemisvara on
käytetty. Maahanmuuttovirasto selvittää koko ajan useiden eri puolilla Suomea olevien
kohteiden sopivuutta vastaanottotiloiksi. Suomen Punaisen Ristin (SPR) kanssa
tehdään tässä tiivistä yhteistyötä. Myös Senaatti-kiinteistöt on kartoittanut sopivia
tyhjillään olevia tiloja. ELY- keskuksia on niin ikään pyydetty selvittämään käytettävissä
5
olevia tiloja vastaanoton järjestämiseksi erityisesti laajamittaisen maahantulon
tilanteessa.
 Poliisi ja Maahanmuuttovirasto ovat yhteistyössä tehostaneet turvapaikkahakemusten
seulontaa turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa. Virasto pyrkii tekemään perusteettomiin
hakemuksiin nopeasti kielteiset päätökset ja poliisi panostaa palauttamisen
tehokkuuteen, jotta käsittelyajat eivät houkuttele jättämään turhia hakemuksia.
Syyskuun alussa Maahanmuuttovirastossa aloitti 30 uutta työntekijää
turvapaikkahakemusten käsittelijöinä. Lisäksi Maahanmuuttovirastoon ollaan
rekrytoimassa 70 ja poliisille 50 uutta käsittelijää. Hakemusten nopea käsittely on
inhimillisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa asiaa.
 Hakijamäärän kasvu näkyy selvästi poliisin suorittamien turvapaikkatutkintojen
määrissä. Avointen turvapaikkatutkintojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Poliisi on
tällä hetkellä panostanut erityisesti turvapaikkahakemusten ja hakijoiden
rekisteröinteihin. Poliisin suorittamien maastapoistamisten määrän arvioidaan nousevan
merkittävästi.
 Vapaaehtoisen paluun merkitys korostuu. Vapaaehtoisen paluun järjestelmä
vakiinnutettiin kuluneen kesän aikana ja on erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni
hakija - erityisesti kielteisen päätöksen saanut - ohjautuu tähän järjestelmään.
Vapaaehtoinen paluu on poliisin suorittamaa maastapoistamista
kustannustehokkaampaa, minkä vuoksi järjestelmän resurssit on turvattava.
Vapaaehtoinen paluu on lisäksi mahdollista jo ennen maastapoistamispäätöstä.
 Sisäministeriö selvittää yhdessä oikeusministeriön kanssa turvapaikanhakijalle
annettavan oikeusavun saatavuuteen liittyvät käytännön ongelmat. Nykyinen käytäntö
on hidastanut erityisesti turvapaikkapuhuttelujen tekemistä. Samalla selvitetään, onko
tarvetta lainsäädännön muuttamiseen.
 Sisäministeriössä on käynnissä yhdistetty selvitys- ja säädöshanke, jossa arvioidaan ja
valmistellaan ulkomaalaislupa-asioiden ja tiettyjen turvapaikkamenettelyyn kuuluvien
tehtävien siirtoa poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle.
Turvapaikkamenettelyn osalta tavoitteena on koko turvapaikkaprosessin tehostaminen
turvapaikkahakemuksen vastaanottamisesta kielteisen päätöksen saaneen
turvapaikanhakijan palauttamiseen.
 Sisäministeriö käynnistää syksyllä myös muita ulkomaalaislakiin liittyviä
lainsäädäntöhankkeita hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Perheenyhdistämisen
kriteereitä tiukennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Esillä on ollut
muun muassa niin sanotun toimeentuloedellytyksen laajentaminen nykyisestään.
 EU:n ulkopuolelta tulevien törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja
yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistumista nopeutetaan.
 Turvapaikkamenettelyn kokonaisprosessin osalta on tärkeää, että
turvapaikkapäätöksistä ja maastapoistamispäätöksistä tehdyt valitukset käsitellään
joutuisasti. Tuomioistuinkäsittelyn aikana aiheutuvien kustannusten ja toisaalta
myönteisen päätöksen saaneiden henkilöiden pikaisen kotouttamistoimenpiteiden
käynnistämisen johdosta olisi tärkeää saada lyhennettyä käsittelyaikaa
tuomioistuimissa. Tämä edellyttää tarpeellisia lisäresursseja tuomioistuimille
kasvavien asiamäärien vuoksi.
 Kustannusten hillitsemiseksi avustajien kelpoisuusvaatimuksia on syytä rajata ja
samalla huolehtia siitä, että oikeusapua tarjoavat avustajat saadaan valvonnan
piiriin. Tämä voitaisiin toteuttaa kumoamalla ulkomaalaislain 9 §:n 2 momentti,
jolloin sovellettaviksi tulevat oikeusapulain yleiset säännökset avustajien
kelpoisuusvaatimuksista.
6
 Nykyisessä tilanteessa tulee selvittää mahdollisuus ottaa uudelleen käyttöön
suullinen yleinen oikeudellinen neuvonta, joka mahdollistaa myös yleistä
keskustelua turvapaikanhakijoiden kanssa. Tämä vähentää varsinaisen oikeusavun
tarvetta ja toisaalta ohjaa hakijoita pätevimmille avustajille ja näin hillitsee
oikeusapukustannusten kasvua.
 Oikeusavun palkkioasetuksen muuttamista on tarpeen selvittää sen
mahdollistamiseksi, että turvapaikka-asioille määriteltäisiin kiinteä taksa eikä
palkkiota maksettaisi tuntiveloituksen perusteella. Lisäksi oikeusministeriö selvittää
yhdessä sisäministeriön kanssa mahdollisuutta järjestää turvapaikanhakijoiden niin
sanottu ulkoprosessuaalisen vaiheen oikeusapu muutoin kuin
oikeusapulainsäädännön nojalla esimerkiksi erillisenä hankintana. Vaihtoehtona on
myös oikeusavun tarveharkinnan tiukentaminen.
 Turvapaikka-asioiden osalta tulisi harkita seuraavia lainsäädäntötoimenpiteitä: 1)
jakaminen hallinto-oikeuksien kesken (nyt keskitetty Helsingin hallinto-oikeuteen),
2) Ulkomaalaisrekisteriin käyttö- ja tietojensaantioikeudet hallinto-oikeuksille ja
KHO:lle, 3) KHO:n osalta nopeutettujen turvapaikka-asioiden ratkaisukokoonpanon
keventäminen (tällä hetkellä kolmijäsenisessä kokoonpanossa) ja 4) varsinaisten
turvapaikka-asioiden säätäminen kiireellisiksi.
 Tehokas turvapaikkaprosessi edellyttää myös tehokasta turvapaikkapäätösten
tiedoksiantoa ja maastapoistamista. Mitä nopeammin maastapoistamispäätökset
saadaan pantua täytäntöön, sen tehokkaampaa maastapoistaminen on.
Tehokkaalla maastapoistamisella on myös tehokas ennalta estävä vaikutus.
Suomessa maastapoistaminen on ollut tehokasta, ja tehokkuuden säilyttäminen
edellyttää tarpeelliset lisäresursseja poliisille kasvaneen hakijamäärän johdosta.
2.3.3 Sosiaaliturva
 Kansainvälistä suojelua hakevan tai tilapäistä suojelua saavan henkilön oikeuksista
sosiaali- ja terveydenhuoltoon turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajalta säädetään
sisäministeriön toimialaan kuuluvassa lainsäädännössä. Vastaanottokeskus vastaa
näistä kustannuksista. Turvapaikanhakijoille maksettava vastaanottoraha on
kuitenkin kytköksissä toimeentulotuen määrään. Vastaanottoraha on tällä hetkellä
30% pienempi kuin yleinen toimeentulotuki, koska turvapaikanhakija saa
majoituksen ja perusterveydenhoidon vastaanottokeskuksen toimesta.
Käynnistetään välittömästi STM:n ja SM:n yhteistyönä selvitys, jonka päämääränä
on vastaanottorahan tason laskeminen.
 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita kehitetään, jotta turvataan
asiakaslähtöisten ja laadukkaiden palvelujen saatavuus kaikille, mukaan lukien
maahanmuuttajat. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten hyvinvointia ja terveyttä
edistetään kehittämällä heille soveltuvia mielenterveyttä tukevia palveluja ja toimia
EU-rahoituksen turvin.
 STM selvittää kärkihankkeena hallituskauden aikana asumisperusteisen
sosiaaliturvan kohdentumista kansainvälisissä tilanteissa. Osana tätä laaditaan
riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista
yhteiskuntaamme sisältäen vaikutukset turvallisuuteen.
 Selvitetään pikaisesti, voidaanko sosiaaliturvajärjestelmät muuttaa siten, että
myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuulu
asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, vaan heillä on oma
kotouttamisjärjestelmä.
7
 Oman järjestelmän mahdollisesti toteutuessa määritellään kotouttamisjärjestelmän
sisälle eri tukien myöntämisen perusteet muun muassa sen mukaan, kauanko
henkilö on asunut yhtäjaksoisesti Suomessa. Kotouttamisjärjestelmässä tukien
tasot ovat lähtökohtaisesti alhaisempia kuin nykyisessä asumisperusteisessa
järjestelmässä.
 Muun muassa työvoimaviranomaisille harkitaan asetettavaksi
ilmoittautumisvelvollisuus, jotta voidaan varmistua, ettei henkilö tosiasiallisesti
oleskele muualla ja nosta samalla tukia.
 Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa tulee vahvistaa ja ulkomaalaisen
pitkittyneeseen sosiaaliturvaan turvautumisesta on säädettävä
ilmoittamisvelvollisuus Maahanmuuttovirastolle.
 Seurataan Suomen lähimaiden toimintaa suhteessa maahanmuuttajille annettaviin
etuuksiin.
2.3.4 Kotouttaminen
 Turvapaikkatutkinnan jälkeen tarvitaan merkittävää poliittista tukea kuntapaikkojen
varmistamiseen ja taloudellista lisäresursointia kotoutumistoimenpiteiden
järjestämiseen.
 Kotoutumisen keskeisiä elementtejä ovat nopea pääsy kielikoulutukseen ja muihin
kotoutumista tukeviin toimenpiteisiin, ja siitä aikuisen maahanmuuttajan kohdalla
eteneminen oman toimeentulon hankkimiseen työn tai yrittämisen kautta.
 TE- toimistoissa on varauduttava lisääntyviin asiakasmääriin ja varmistettava, että
myös maahanmuuttaja-asiakkaille on tarjolla pääsy palvelutarpeensa mukaisiin
palveluihin.
 Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi kotoutumislain mukaisesti ministeriöiden toimia
kotoutumisen edistämiseksi. Kukin ministeriö määrittelee vastuullaan olevat
toimenpiteet ja niihin tarvittavat resurssit ja ne kirjataan valtioneuvoston
vahvistamassa valtion kotouttamisohjelmassa. Ohjelman valmistelu vuosille 2016 -
2019 on aloitettu. Muiden keskeisten kumppaneiden (kunnat, työmarkkinajärjestöt,
maahanmuuttajien yhteisöt ja järjestöt, uskonnolliset yhteisöt, kansalaisjärjestöt,
elinkeinoelämän edustajat) sitouttamiseksi valmistellaan lisäksi kotouttamisen
kumppanuusohjelma.
 On myös varmistettava, että kaikki myönteisen oleskeluluvan saaneet
turvapaikanhakijat osallistuvat kotouttamistoimiin. Tätä ei voida jättää henkilön
itsensä päätettäväksi vaan viime kädessä tämä on asetettava erilaisten
sosiaaliturvamuotojen ehdoksi.
 Tukijärjestelmän on oltava aktivoiva ja edistettävä integraatiota yhteiskuntaan.
Käytännössä ensivaiheessa tämä tarkoittaisi osoitusta aktiivisesta
kielenopiskelusta. Kielitestien läpäisyllä on mahdollisuus saada kielibonus. Lisäksi
velvoitetaan osallistumaan työllisyyden edistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin,
kuten esimerkiksi työharjoittelun luonteiseen yleishyödylliseen työhön esimerkiksi
kunnissa.
 Vastaanottokeskuksissa on järjestettävä riittävästi suomen/ruotsin kielen opetusta.
 Maahanmuuttajien innovaatio- ja yrittäjyyspotentiaali pyritään saamaan paremmin
käyttöön.
 Osana "nollatoleranssi rasismille" -hallitusohjelman kirjausta kiinnitetään huomiota
etnisten ryhmien välisiin suhteisiin.
 Edistetään keskustelua ja dialogia eri kulttuurien ja uskontojen sisällöstä muun
muassa yhteistyössä eri uskontokuntien kanssa

http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/334517/Hallituksen+maahanmuuttopoliittiset+toimenpiteet/186046e8-46c7-450c-98cf-45b2e2d19c2c

Hyviä linjauksia muuten mutta tuo idea että

Suomi kannattaa sitä, että Etelä-Eurooppaan (tai EU:n ulkopuolelle) perustetaan
vastaanottokeskuksia, joissa turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, käsitellään ja
vasta sen jälkeen myönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijat siirrettäisiin
jäsenmaihin.

on sanalla sanoen pähkähullu, sekopäinen ja täysin järjetön.

Jos EU:n ulkopuollelle perustetaan vastaanottokeskuksia niin tulijamäärät monikymmenkertaistuvat eli jos esim. Turkkiin, Libanoniin tai Jordaniaan tai Libyaan tai Syyriaan perustetaan vastaanottokeskuksia niin turvapaikkahakemusten jättäjiä on useita kymmeniä miljoonia heti ensimmäisenä vuonna.

Myös idea vastaanottokeskusten perustamisesta esim. Kreikkaan tai Italiaan on hölmö koska nykyinen turvapaikanhakijoiden ryntäys eurooppaan johtuu juurikin siitä että Italia päästi yli 100 000 läpi ilman rekisteröintiä eli "kadotti" heidät vuonna 2014 Newsweekin mukaan ja Kreikka on ollut vielä törkeämpi eli Kreikka ei rekisteröi juuri ketään vaan päästää kaikki läpi.

Turvapaikanhakijoita vetää eurooppaan se että Kreikan ja Italian läpi pääsee ilman rekisteröintiä ja että Ruotsiin ja Saksaan saa jäädä suurella prosentilla ja irakilaisten suosikkikohteeksihan on muodostunut Suomi koska maahanmuuttoviraston linja irakilaisiin on pohjoismaiden löysin ja todennäköisesti myös euroopan löysin ja se että Saksa ja pohjoismaat antavat oleskeluluvan saaneille ilmaisen asunnon ja ilmaista rahaa.

Jos Turkissa tiedettäisiin että maksaessaan salakuljettajille tuhansia Kreikkaan pääsystä niin siitä seuraa korkeintaan oleskelulupa Kreikassa, 0 euroa rahaa ja töitä joutuu tekemään ja asuntonsa maksamaan itse tai asumaan kadulla niin ihmiset jäisivät Turkissa oleviin pakolaisleireihin joissa saa teltan ja ruokaa ja vettä.

Nykyinen turvapaikanhakijoiden ryntäys johtuu neljästä maasta:
Kaikki tai melkein kaikki läpi päästäjät:
Kreikka ja Italia

Kaikki tai melkein kaikki hyväksyvät ja näille ilmaisen asunnon ja ilmaista rahaa jakavat:
Ruotsi ja Saksa

Irakilaisten osalta suomen maahanmuuttoviraston linja on pohjoismaiden löysin eli maahanmuuttoviraston toiminta on korjattava Päivi Räsäsen järjettömän pelkkien vastaanottokeskusten kulujen minimoimiseen keskittymisen jäljiltä jonka takia maahanmuuttoviraston ainoa tavoite tuntui 2011-2015 olevan käsittelyaikojen  lyhentäminen jonka takia pakolais-statukset joita irakilaisille ja somaleille myönnettiin monikymmenkertaistuivat ja myös toissijaisia suojeluja lyötiin käteen monille sellaisille joita muut maat olisivat palauttaneet.

[RP]

Turvapaikanhakijamäärät kuukausittain tänä vuonna
326
326
357
345
518
770
1479
2894
1400 (1-8.9)
joista viimeinen luku tuosta linjauspaperista

- eli siis heinäkuussa tulijoita oli kaksinkertaisesti kesäkuuhun verrattuna, ja elokuussa kaksinkertaisesti heinäkuuhun verrattuna. Syyskuun ensimmäisenä viikkon vauhti oli kaksinkertainen elokuun keskiarvoon verrattuna.

Täytyy toivoa, että noita rajoituksia ja vetovoimatekijöiden leikkauksia pistetään täytäntöön nopeasti. Missään ei tainnut olla mainintaa siitä, että pyrittäisiin muuttamaan tilannetta, jossa maahanmuttovirasto ja/tai hallinto-oikeudet myöntävät oleskelulupia irakilaisille helpommin kuin esimerkiksi Ruotsi.

[Kulttuurimono]

Nyt täytyy kyllä antaa pisteitä hallitukselle ja Perussuomalaisille. Selkeää tekstiä ja juuri sellaisia toimenpiteitä mitä täälläkin on kaivattu. Ylittää sen mitä odotin, yllättävän järkevä ja tiukka linja.

Voin vain kuvitella mitä olisi tehty jos vihervasemmisto olisi hallituksessa.

[Mika]

Selvitetään, tutkitaan, seurataan. pyritään...  Vielä ei ole syytä tyytyväisyyteen.  Katsotaan nyt ensin, tapahtuuko jotain myös todellisuudessa.  Jostain syystä en ole kovinkaan luottavainen.

[Uri]

Täytyy sanoa, että olen tämä järjettömän mokutus-mediatulituksen jälkeen todella positiivisesti yllättynyt näistä linjauksista. Ilmeisesti Orpo Petteri ei ole saanut määritellä näitä maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä ihan mieleisikseen, nämähän olivat ihan kauhean rasistisia. 

Näyttää siltä, että hallituksessa ihan oikeasti on havahduttu tähän kasvavaan uhkaan. Jopa rajavalvonnan palautuksesta on linjattu, koskahan tämä mahtaa tapahtua?

Olisi myöskin totdella tervetullutta, jos tuossa esitetty asumisperusteinen sosiaaliturva lakkautettaisiin turvapaikan saaneilta ja tilalle tuli kotoutumiseen perustuva avustus.

Nyt kun vielä saataisiin leivättömän pöydän ääreen ne kansakunnan viholliset, jotka Ruotsista saakka käyvät näitä kulttuurinrikastajia ihmissalakuljettajina autolasteittain haalimassa.

Ei täydellinen paperi, mutta kaikenkaikkiaan loistava edistysaskel viime viikkojen hulluudelle. Toivottavasti eivät jää vain selvittelyjen ja tutkinnan asteelle, nyt olisi ainakin jotain pohjaa toiminnallekin!

[kirjoittelija]

Ideoita suomen maahanmuuttopolitiikan järkeistämiseksi ja rahan perässä tulevien ohjaamiseksi muihin maihin:

-Rajatarkastukset ruotsin vastaiselle rajalle väliaikaisesti, Schengenin salliman mallin mukaisesti niinkuin Ranska toimii Italian vastaisella rajallaan, kunnes kaikki nämä maahanmuuttopolitiikan järkeistämis toimet saadaan toteutettua ja kaikkien rajatarkastuksissa kiinni jääneiden palautus heti takaisin ruotsin ja sen kertominen että turvapaikkaa EI voi dublin-sopimuksen mukaan hakea suomessa koska tulit turvallisesta ruotsista, niinkuin Dublin-sopimus mahdollistaa, ja niinkuin Ranska toimii Italian vastaisella rajallaan.

-Maahanmuuttoviraston selvästi muita pohjoismaita löysempään linjaan erityisesti irakilaisten mutta myös somalien suhteen pitää puuttua ja nykyinen sekoilu jossa mietitään vain käsittelyaikojen lyhyyttä ja pyritään eriyttämään oleskeluluvan todennäköisesti saavat heti omaksi ryhmäkseen (luo ns. positiivisen biaksen käsittelijöille hyväksyä hakemus) ja yritetään tehdä päätös heti yhden maahanmuuttoviraston lyhyen puhuttelun jälkeen joka on maahanmuuttoviraston oman lausunnon mukaan esim. irakilaisten tapauksessa vain 2 tuntia (täysin edesvastuuton toimintatapa jossa maahanmuuttoviraston virkamiehillä on kannuste hyväksyä mahdollisimman moni turvapaikkahakemus pysyäkseen mahdollisimman lyhyissä käsittelyajoissa joita Päivi räsäsen aikana alettiin vaatia) pitää lopettaa ja selvittää faktat perusteellisemmin ja oikeasti selvittää tarvitseeko yksilö suojelua.

-Maahanmuuttoviraston puhuttelujen määrä pitää lisätä kahteen, tulkit pitää ottaa kuukausipalkkaisiksi tuntilaskutuksen sijaan jotta tulkit ovat aina käytettävissä ja kaksi puhuttelua pystytään tekemään samoilla resursseilla ja kuluilla kuin nyt yksi.
Puhuttelujen välillä pitää rutiininomaisesti teettää kielitestit kaikilta somaleilta ja irakilaisilta jotta selviää ovatko tulleet Somalian tai irakin rauhallisista osista.
Kaikki Somalian, Irakin ja Afganistanin rauhallisista osista tulevat palautetaan heti niihin solmittavien palautussopimusten avulla tai vapaa-ehtoisella omatoimimatkailulla kun väliaikaisten oleskelulupien myöntäminen hylätyille turvapaikanhakijoille jotka kieltäytyvät lähtemästä suomesta lopetetaan ja samalla lopetetaan kaikki yhteiskunnan rahallinen tuki hylätyille turvapaikanhakijoille ja annetaan vain sänky ja ruoka valvotuissa oloissa kunnes poistuu suomesta.
Vasta somaliaan tai irakiin tai afganistaniin palanneelle voi maksaa vaikka 1000 euron kannusterahan käteisenä jotta suomessa ei kannata vetkutella.

-Maahanmuuttoviraston johtaja Vuorio sanoi tänään Iltalehden maahanmuuttokeskustelussa että Somalimaasta tulevan turvapaikkahakemus hylätään ja Afganistanin Kabulista tulevan hakemus hylätään.
Kerran maahanmuuttoviraston johtaja näin sanoo niin on varmistettava että maahanmuuttovirasto oikeasti ottaa selvää tulevatko afganistanilaiset tai somalialaiset hakijat näistä paikoista ja se pitää tehdä jokaisen hakijan kohdalla eli kielitestit käyttöön.
Myös perusoletusten pitää muuttua eli jos tulet Afganistanista muualta kuin Kabulista kielitestin perusteella niin sinun pitää pystyä osoittamaan mikset pysty asumaan Kabulissa.
Eli jos tulet kielitestin perusteella juuri siltä pieneltä läntiltä Somaliassa joka on Al-Shabaabin hallussa niin sinun pitää pystyä osoittamaan mikset pysty asumaan rauhallisessa Somalimaassa,rauhallisessa Puntmaassa tai rauhallisessa ja Afrikan Unionin rauhanturvajoukkojen rauhoittamassa Mogadishussa.
Eli irakilaisten pitää pystyä osoittamaan mikseivät he pysty elämään rauhallisessa etelä irakissa tai rauhallisessa Bagdadissa.
Yhdenkään irakin shiian turvapaikkahakemusta ei pitäisi hyväksyä koska etelä Irak on käytännössä pelkästään shiioja ja kaikki irakin shiiat pystyvät elämään siellä rauhassa.
Irakin kurdit taas kurdialueille ja irakin sunnit Bagdadiin jne.

-Alkuajan vastaanottokeskukset joista siirretään heti toiseen vastaanottokeskukseen kun eka puhuttelu on pidetty jotta kaikki kysyttävät kysymykset ja maahanmuuttoviraston puhuttelutekniikat eivät leviä kaikkien turvapaikanhakijoiden tietoon niinkuin tällä hetkellä tapahtuu maahanmuuttoviraston täysin edesvastuuttoman toimintakulttuurin takia jossa puhutellut turvapaikanhakijat palautetaan samaan vastaanottokeskukseen puhuttelemattomien kanssa.

-Turvapaikanhakijoille ei pidä maksaa senttiäkään rahaa koska osa tästä rahasta palautuu lähtömaihin ja kauttakulkumaihin ja niissä toimiville salakuljettajille Western Unionin ja Dahabsiilin kautta eli turvapaikanhakijoille rahaa ajakamalla suomi rahoittaa salakuljettajia ja on osaltaan vaarantamassa ihmishenkiä sillä että nämä maksavat rahoilla velkoja joita ovat sukulaisilleen velkaa salakuljettajille maksetuista rahoista ja siten mahdollistavat uusien ihmisten ajautumisen salakuljettajien asiakkaiksi.

-Perheenyhdistämiset pitää laittaa aivan minimiin eli aivan EU-direktiivin minimivaatimusten tasolle.

-Miehille pitää tarjota oleskeluluvan saamisenkin jälkeen vain asuntola tasoinen majoitus eli asuntola jossa on vaikka 4 miestä huoneessa ja valtio tarjoaa siis vain sängyn ja asumistukeen ei ole mitään oikeutusta vaan jos haluaa oman asunnon se on maksettava omalla työllä.

-Valtiolta saatavan rahan pitää olla selvästi suomalaisten saamaa pienempi oleskeluluvan saamisen jälkeenkin eli esim. max 150 euroa kuukaudessa.

-aktivointi toimenpiteet pitää aloittaa jo vastaanottokeskuksissa eli kello 8-16 joka arkipäivä tehdään yleishyödyllisiä töitä majoitusta ja ruokaa vastaan ja työkyvyn säilyttämiseksi ja laitostumisen estämiseksi.

-Oleskeluluvan saamisen jälkeen myös yleishyödyllisiä töitä kello 8-16 joka arkipäivä ja yleishyödyllisistä töistä saa olla pois vain suomen kielen tuntien ajan sekä tavallisten työpaikkojen etsimisen ajan.

-Kaikkien turvapaikanhakijoiden osalta pitää tutkia heidän puhelimensa ja kaikki heistä sosiaalisesta mediasta löytyvä materiaali. Se että maahanmuuttovirasto lätkii irakilaisille pakolais-statuksia ja toissijaisia suojeluja pelkän yhden 2 tunnin puhuttelun perusteella heti puhuttelun jälkeen kertoo että maahanmuuttoviraston koko toimintakulttuuri vääristyi täysin Päivi räsäsen aikana ja oikessti suojelun tarpeessa olevien selvittely unohdettiin kun tuijotettiin vain mahdollisimman lyhyitä käsittelyaikoja ja kuviteltiin täysin normaalin järjen vastaisesti että maahanmuuton kulut muodostuvat vain vastaanottokeskus-kuluista bja maahanmuuttoviraston kuluista ja että säästetään rahaa maahanmuutosta kun vähennetään vastaanottokeskus aikaa.

-Suomen pitää tiedottaa siitä että suomen linja on muuttunut heti mahdollisimman näkyvästi.

[kirjoittelija]

Sisäministeriön tiedote

Suomi edellyttää EU:lta määrätietoisia toimia muuttoliikkeen hallitsemiseksi

Sisäministeriö  11.9.2015 15.34

TIEDOTE

Sisäministeri Petteri Orpo osallistuu ylimääräiseen oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon Brysselissä 14.9. Tarkoitus on sopia EU:n toimista ja tulevasta työskentelystä muuttoliikkeen paremmaksi hallitsemiseksi. Suomi edellyttää määrätietoisia, vaikuttavia sekä tehokkaita toimia kaikilla politiikkasektoreilla, jotta muuttoliike saadaan hallintaan unionin alueella.

Euroopan komissio esitteli 9.9.2015 uudet ehdotuksensa siitä, miten muuttoliikettä voitaisiin hallinnoida paremmin ja samalla edistää EU:n sisäistä solidaarisuutta ja taakanjakoa.

Suomi osallistuu taakanjakoon vapaaehtoisuuden pohjalta
Komissio ehdottaa, että tilapäinen hätätilamekanismi otetaan käyttöön Italian, Kreikan ja Unkarin auttamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että turvapaikkahakemuksen jättäneitä henkilöitä siirretään näistä valtioista muihin EU-maihin. Kaiken kaikkiaan sisäiset siirrot koskevat 120 000 henkilöä (Italiasta 15 600, Kreikasta 50 400 ja Unkarista 54 000). Suomi osallistuu taakanjakoon vapaaehtoisuuden pohjalta ja ottaa vastaan yhteensä noin 2400 turvapaikanhakijaa Italiasta, Kreikasta ja Unkarista kahden vuoden aikana.

Kyse on uusista toimenpiteistä samantyyppisen hätätilamekanismin nojalla, josta sovittiin aiemmin tänä vuonna Italian ja Kreikan osalta. Hätätilamekanismin laajentamista perustellaan sillä, että Länsi-Balkanin reittiä pitkin Unkariin saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi kasvanut ja on aiempaa todennäköisempää, että nämä henkilöt ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Lisätoimenpiteiden käyttöönotto Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi on perusteltua ja oikeutettua näihin maihin kohdistuvan jatkuvan muuttoliikepaineen vuoksi.

Palautuspolitiikan oltava tehokasta ja toimivaa
Suomi kannattaa tehokasta ja toimivaa palautuspolitiikkaa. Kaikki EU:n alueelle saapuvat tulee rekisteröidä ja kansainvälistä suojelua tarvitsevat ihmiset tulee kyetä erottamaan nopeasti laittomasti alueelle tulevista. Muut on tehokkaasti ja pikaisesti palautettava lähtö- tai kauttakulkumaihin. EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin roolia palautuksissa tulee tehostaa. Suomi kannattaa myös EU:n yhteisten käsittelykeskusten perustamista Italiaan ja Kreikkaan. Tämä tehostaisi turvapaikanhakijoiden tunnistamista ja rekisteröintiä.

Suomi pitää hyvänä, että ryhdytään EU:n puitteissa valmistelemaan turvallisten lähtömaiden listaa. Ehdotuksen mukaan Balkanin maita ja Turkkia pidettäisiin turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä turvallisina alkuperämaina, jolloin näiden maiden kansalaisten hakemukset voitaisiin käsitellä nopeammin.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-edellyttaa-eu-lta-maaratietoisia-toimia-muuttoliikkeen-hallitsemiseksi

[kirjoittelija]

Muistio jonka pohjalta Orpo lähtee neuvottelemaan maanantain 14.9.2015 sisäministereiden kokoukseen:

Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2015-00259

MMO Koskenniemi Eero(SM),
Johansson Elina(SM)
10.09.2015

Asia
EU; OSA;Muuttoliiketilanne; Euroopan unionin toimet ja tuleva työskentely

Kokous
Oikeus- ja sisäasiat -neuvosto 14.09.2015

U/E/UTP-tunnus
Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen merkittävän kasvun seurauksena ylimääräisen
OSA-neuvoston tarkoituksena on saada kattava tilanneselvitys muuttoliikkeen
suuruudesta, sen aiheuttamista paineista eri jäsenmaissa sekä EU:n virastojen sekä eri
kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen ja toimijoiden roolista.
Kokouksessa pohditaan muuttoliikkeestä aiheutuvia EU:n nykyisiä ja tulevia toimia
erityisesti komission tuoreiden (9.9.2015) esitysten valossa.

Suomen kanta
Unionin alueelle suuntautuva hallitsematon muuttoliike aiheuttaa jäsenvaltioille yhä
kasvavia ongelmia, joiden hallitsemiseksi tarvitaan yhteisiä unionitason toimenpiteitä.
Suomi edellyttää määrätietoisia, vaikuttavia sekä tehokkaasti toimeenpantavia toimia
kaikilla politiikkasektoreilla, jotta muuttoliike saadaan unionin alueella hallintaan.
- Tehokkaat palautukset:
Suomi pitää välttämättömänä tehokasta ja toimivaa palautuspolitiikkaa. Kaikki
laittomasti EU:n alueelle saapuvat tulee rekisteröidä. Laittomista maahantulijoista tulee
erottaa nopeasti kansainvälistä suojelua tarvitsevat ja muut on tehokkaasti ja pikaisesti
palautettava lähtö- tai kauttakulkumaihin.
- Ihmissalakuljettajien toiminnan estäminen:
Suomi pitää välttämättömänä, että ihmissalakuljetuksen vastainen toimintasuunnitelma
pannaan tehokkaasti täytäntöön. Ihmissalakuljetukseen on puututtava päättäväisesti
lisäämällä yhteistyötä EU-virastojen, EU:n jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja
oikeusviranomaisten sekä lähtö- ja kauttakulkumaiden viranomaisten kesken.
- Hotspot-toimintamalli:
Suomi pitää välttämättömänä, että komission toimeenpanee riittävän laajasti ja
viipymättä EU-virastojen ja jäsenvaltioiden yhteistyötä jäsenvaltioon saapuvien
2(9)
maahantulijoiden pikaiseksi tunnistamiseksi, rekisteröimiseksi ja sormenjälkien
ottamiseksi koskevaa hotspot–toimintamallia.
- Turvallisten alkuperämaiden luettelo
- Toimet lähtö- ja kauttakulkumaissa:
Suomi näkee välttämättömänä, että lähtö- ja kauttakulkumaissa toteutetaan
määrätietoisesti toimenpiteitä kaikilla politiikkasektoreilla niin lyhyellä kuin pitkällä
aikavälillä muuttoliikkeen hallitsemiseksi.
Hallitusohjelman mukaan turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat
vapaaehtoisuuteen.
Sisäisesti siirrettävien turvapaikanhakijoiden kokonaismäärän tulee olla suhteessa niiden
valtioiden tilanteeseen, joiden hyväksi järjestelyt tehdään.
Vapaaehtoisuuden pohjalta Suomi on valmis osallistumaan kaikkien jäsenvaltioiden
yhdessä sopimaan taakanjakoon ja kantamaan oman osuutensa sen jakoavaimen pohjalta,
jota sovellettiin viime kesänä ja jota komissio on tällä viikolla ehdottanut esityksessään
tilapäiseksi hätätilajärjestelyksi.
Mahdollisesti sovittavien taakanjakotoimenpiteiden rinnalla tulee Italiaan, Kreikkaan ja
Unkariin kohdistaa velvoitteet, joilla valtiot saattavat turvapaikka- ja
maahanmuuttojärjestelmänsä nopeasti toimiviksi.
Pääasiallinen sisältö
Komissio julkisti 9.9.2015 uudet ehdotuksensa muuttoliikkeen hallitsemiseksi.
1) Dublin-asetuksen muuttaminen sisäisiä siirtoja koskevaa kriisimekanismia
Komission ehdotuksen mukaan Dublin-asetukseen lisättäisiin pysyvää sisäisten siirtojen
kriisimekanismia koskevat säännökset. Komissio voisi päättää turvapaikanhakijoiden
siirtämisestä EU-jäsenmaasta toiseen delegoidulla säädöksellä. Edellytyksenä
mekanismin käyttöön ottamiselle olisi, että Dublin-asetuksen soveltaminen on hakijoiden
suuresta määrästä johtuvan äärimmäisen turvapaikkajärjestelmää kohdanneen paineen
vuoksi vaarantunut.
Komissio määräisi, kuinka monta henkilöä siirrettäisiin kuhunkin jäsenvaltioon.
Siirrettävien määrä ei saisi ylittää 40 % päätöstä edeltävien 6 kk aikana tehdyistä
turvapaikkahakemuksista ko. jäsenmaassa. Komissio ottaisi huomioon kv. suojelua
hakeneiden määrän suhteessa väestöön, jäsenmaan vastaanottokyvyn ja sen
osallistumisen vastuunjakoon aikaisemmin.
Sisäisesti siirrettävien henkilömäärä jaettaisiin jäsenmaittain käyttämällä ehdotuksessa
määriteltyä jakoavainta (väestö 40 %, bruttokansantuote 40 %, turvapaikanhakijoiden
keskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta 10 % ja työttömyysaste 10 %.)
Komission päätös ei tulisi voimaan, jos EP ja neuvosto kummatkin vastustaisivat
päätöksen voimaantuloa kuukauden sisällä tiedoksisaamisesta.

3(9)
Esitykseen sisältyy mahdollisuus, jonka mukaan jäsenmaa voitaisiin komission
suostumuksella poikkeuksellisessa tilanteessa joko osittain tai kokonaan vapauttaa
vuoden ajaksi velvollisuudestaan osallistua sisäisiin siirtoihin. Jäsenvaltion tulisi tällöin
suorittaa EU-budjettiin 0,002 prosentin bruttokansantuotetta vastaava summa, tai
osittaisen vapauttamisen tilanteessa tätä vastaava suhteellinen osuus
bruttokansantuotteesta.
Sisäisiä siirtoja sovellettaisiin kansalaisuuksiin, joihin kuuluvista vähintään 75 %:lle on
myönnetty turvapaikka tilastojen mukaan. Jäsenmaa voisi ilmaista preferenssinsä,
millaisia hakijoita haluaisi. Monet ehdot kuten hätätilamekanismissa, esim. että siirtävä
jäsenvaltio määrää ketä siirretään, vastaanottava valtio voi kieltäytyä vain kansallisen
turvallisuuden, yleisen järjestyksen perusteella tai poissulkemislausekkeen soveltamisen
johdosta.
2) Tilapäisen hätätilamekanismin laajentaminen
Komissio ehdottaa, että tilapäinen hätätilamekanismi otettaisiin käyttöön Italian, Kreikan
ja Unkarin hyväksi. Kyse olisi uusista toimenpiteistä saman hätätilamekanismin nojalla,
jonka mukaisista toimenpiteistä sovittiin aiemmin tänä vuonna Italiassa ja Kreikassa
turvapaikkahakemuksen jättäneiden henkilöiden siirtämiseksi EU:n sisällä.
Komissio perustelee mekanismin laajentamista sillä, että Länsi-Balkanin reittiä pitkin
Unkariin saapuvien määrä on merkittävästi kasvanut ja on aiempaa todennäköisempää,
että reittiä pitkin saapuvat henkilöt ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Komissio
katsoo, että lisätoimenpiteiden käyttöönotto Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi on
perusteltua ja oikeutettua em. maihin kohdistuvan jatkuvan muuttoliikepaineen vuoksi.
Komission esitys vastaa siirtoprosessin osalta pitkälti aiempaa komission Italiaa ja
Kreikkaa koskenutta esitystä.
Komissio ehdottaa, että Italiasta siirrettäisiin 15 600 henkilöä, Kreikasta 50 400 henkilöä
ja Unkarista 54 000 henkilöä eli yhteensä 120 000 henkilöä. Henkilömäärä jaettaisiin
jäsenmaiden kesken jakoavaimen (distribution key) mukaisesti (väkiluku,
bruttokansantuote, turvapaikkahakemusten määrä suhteessa väkilukuun sekä
työttömyysaste). Jakoavain olisi Suomen osalta 2,00 % eli yhteensä 2 398 henkilöä
(Italiasta 312 henkilöä, Kreikasta 1007 henkilöä ja Unkarista 1079). Tilapäinen
hätätilamekanismi olisi voimassa kaksi vuotta.
Vastaanottaville jäsenvaltioille annettaisiin turvapaikka-, maahanmuutto- ja
kotouttamisrahaston (AMIF) kautta kertaluontoinen 6 000 euron tuki kutakin niiden
alueelle siirrettyä henkilöä kohden. Myös Italia, Kreikka ja Unkari saisivat siirrettyä
henkilöä kohti 500 euron kertaluonteisen tuen.
Esitykseen sisältyy mahdollisuus, jonka mukaan jäsenmaa voitaisiin komission
suostumuksella poikkeuksellisessa tilanteessa joko osittain tai kokonaan vapauttaa
vuoden ajaksi velvollisuudestaan osallistua sisäisiin siirtoihin. Jäsenvaltion tulisi tällöin
suorittaa EU-budjettiin 0,002 prosentin bruttokansantuotetta vastaava summa, tai
osittaisen vapauttamisen tilanteessa tätä vastaava suhteellinen osuus
bruttokansantuotteesta.
3) EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo
4(9)
Komissio ehdottaa, että otettaisiin käyttöön EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden
luettelo. Ehdotetun asetuksen mukaan (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo,
Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki) pidettäisiin turvapaikkahakemuksia
käsiteltäessä ns. turvallisina alkuperämaina, jolloin ko. maiden kansalaisten hakemukset
voitaisiin käsitellä ns. nopeutetussa turvapaikkamenettelyssä. Maat voisivat ottaa
luetteloonsa myös muita maita näiden seitsemän maan lisäksi.
4) EU:n palauttamista koskeva toimintasuunnitelma
Komission ehdotus koostuu kolmesta välittömän ja keskipitkän aikavälin toimenpiteitä
sisältävästä kokonaisuudesta:
A) EU-järjestelmän tehokkuuden lisääminen laittomien maahantulijoiden palauttamiseksi
B) Yhteistyön vahvistaminen kolmansien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa
takaisinotossa
C) Ennaltaehkäisy ja tietoisuuden kasvattaminen
Esityksessä korostetaan vapaaehtoisen paluu merkitystä ja edellytetään, että jäsenvaltiot
tehostavat tätä toimintaa. Toimeenpanossa voidaan osaltaan hyödyntää AMIF-rahaston
tukea. AMIF:in toimeenpano-ohjelman mukaan rahastosta tuetaan mm. vapaaehtoisen
paluun järjestelmän kehittämistä, uudelleenkotoutumistukijärjestelmän kehittämistä,
maastapoistamismenettelyjen kehittämistä sekä paluun ja uudelleenkotoutumisen
jälkiseurantaa.
5) EU:n ulkosuhteet, Trust Fund
Komission tiedonannossa listataan suurimmaksi osaksi jo olemassa oleva toimia tai
esitetään lisäresurssien ohjaamista nykyisiin yhteistyöohjelmiin. Merkittävin uusi aloite
on 2 miljardin euron Trust Fund, joka esitetään perustettavaksi Vallettan
huippukokouksessa.
Tiedonannossa keskitytään pakottavan muuttoliikkeen taustasyihin puuttumiseen,
ensisijaisena tavoitteena Syyrian ja Irakin sotien päättyminen. Tiedonannossa listataan
EU:n rahallista tukea humanitääriseen apuun ja vakaustoimiin alueella. Syyrian
konfliktin osalta on tärkeää koordinoida toimintaa erityisesti YK-järjestelmän, ja sen
alueellisen yhteissuunnitelman (humanitaarisen avun ja yhteisöjen kantokyvyn tuen
yhdistävä Regional Refugee & Resilience Plan 2015-2016, 3RP) kanssa.
Yhteistyö Turkin kanssa on tärkeässä roolissa: rahallista tukea kasvatetaan (mm.
Instrument for Pre-Accession Assistancin kautta), luodaan uusi erillinen vuoropuhelu
sekä EU:n tukema muuttoliikkeen hallintaohjelma. Yhteistyötä Turkin kanssa tiivistetään
myös mm. rajanvalvonnan ja rikostorjunnan alalla.
EU on aloittamassa Länsi-Balkanilla uuden alueellisen tukiohjelman, joka tähtää
viranomaisten maahanmuuttoalan kapasiteetin vahvistamiseksi. Komissio pohtii myös
maakohtaisen tuen antamista erityisesti pakolaisten ja siirtolaisten suojelun ja siihen
liittyvien kapasiteettien parantamiseksi.
Afrikassa EU jatkaa vahvaa tukeaan Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen
muodostamisprosessille. Nigerissä ja Malissa tuetaan viranomaisia myös YTPPmissioiden
avulla, ja Nigeriin perustetaan monitoimikeskus, joka antaa tukea ja tietoa
sekä kauttakulku- että kotiin palaaville siirtolaisille. EU arvioi parhaillaan, miten se
5(9)
aikoo kehittää yhteistyötä Eritrean kanssa laittoman maahanmuuton vastaisessa
toiminnassa. Eritrean kanssa on sovittu uudesta 200 MEUR kehitysyhteistyöohjelmasta.
Tiedonannossa mainitaan, että komissio aikoo kehittää uuden, kehityspainotteisen
lähestymistavan muuttoliikkeeseen, joka kulkisi käsi kädessä humanitaarisen avun
kanssa. Alueelliset kehitys- ja suojeluohjelmat (RDPP) mainitaan tässä yhteydessä.
Suomi osallistuu Pohjois-Afrikan RDPP-ohjelmaan yhteensä 2,75 MEUR rahoituksella.
Myös YTPP-toiminnan osalta tiedonannossa listataan olemassa olevia operaatioita:
ihmissalakuljetuksen vastaisen työn alla mainitaan EU NAVFOR MED ja EUCAP Sahel
Niger ja Mali (mandaattien laajentaminen; Nigerissä jo tehty, Malin osalta harkittavana).
Tiedonannossa viitataan jatkopohdintoihin uusista missioista Sahelin alueella ja Afrikan
Sarvessa, mutta konkreettisia ehdotuksia ei mainita.
Ulkosuhteiden alalla halutaan myös tiivistää yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden
kanssa palautus- ja takaisinottotoiminnan tehostamiseksi. Halutaan keskittyä olemassa
olevien takaisinottosopimusten toimeenpanoon, keskeneräisten sopimusten
loppuunsaattamiseen, ja myös käytännön yhteistyöhön palautusten helpottamiseksi.
Koska lähtömaat ja -syyt ovat erilaisia tulee ratkaisuja hakea maa- ja aluekohtaisesti.
Lähtöalueiden ja – maiden omaa vastuuta ja aloitteellisuutta ei pidä unohtaa. EU:n eri
instrumenttien toiminnan välinen yhteensovittaminen tulee varmistaa samoin kuin
toimien koordinoiminen muiden kansainvälisten ja alueellisten toimien kanssa.
Trust Fund
Afrikan muuttoliikkeen osalta komissio esittää uuden Trust Fundin perustamista
(Emergency Trust Fund for Stability and addressing root causes of irregular migration
and displaced persons in Africa) maahanmuuton lähtösyihin vaikuttamiseksi. Rahastoon
suunnitellaan kolmea rahoitusikkunaa: Sahelin ja Tšad-järven alueilla (750 MEUR),
Afrikan sarvi (750 MEUR) ja Pohjois-Afrikka (260 MEUR) ja sen kokonaissummaksi
suunnitellaan 2 miljardia euroa. Jäsenmailta toivotaan kerättävän 200 MEUR.
Jäsenmaiden pää- ja kehitysministerit tulevat saamaan lähipäivinä asiaa koskevan
kirjeen. Tavoitteena on saada tarvittavat menettelyt päätökseen ennen Vallettassa
marraskuussa järjestettävää huippukokousta.
Rahastolla pyritään saamaan lisää näkyvyyttä, paikkaamaan kehitysyhteistyön aukkoja ja
nopeuttamaan varojen liikkeelle saamista. Kohdealueita tuetaan sosioekonomisten
mahdollisuuksien kehittämisessä ja muuttoliikkeen hallinnassa. Kaikki jäsenmaat
pääsevät mukaan rahoitusikkunoiden johtoryhmiin, mutta puheoikeus vain rahoituksen
kautta. Jäsenmaat saisivat puheoikeuden 3 MEUR rahoituksella.
Suomi suhtautuu alustavan myönteisesti rahaston perustamiselle. Rahaston
hallintomodaliteeteista tulee kuitenkin käydä vielä tarkempi keskustelu jäsenmaiden ja
komission välillä ennen kuin Suomi ilmaisee lopullisen kantansa. Samaan aikaan EU
suunnittelee ohjaavansa rahoitusta lähtö- ja kauttakulkumaihin myös muita kanavia
pitkin esim. Afrikan Sarven RDPP (Regional Development and Protection Programme).
Muuttovirrat Eurooppaan
Eurooppaan suuntautuu tällä hetkellä suurin muuttopaine toisen maailmasodan jälkeen.
Ilmiössä on kyse on toisaalta EU:hun kohdistuvista sekoittuneista muuttovirroista (mixed
6(9)
migration) ja toisaalta EU:n sisällä tapahtuvasta edelleen liikkumisesta. Turvapaikanhakijoiden
määrä Euroopassa kasvoi selvästi jo vuonna 2014, jolloin EU- ja ETA-maihin
tuli 40 % enemmän hakijoita kuin edellisvuonna, (n. 660 000) hakijaa.
Tämänhetkinen Eurooppaan kohdistuva maahanmuutto on pääasiassa seurausta Lähiidän
pakolaiskriisistä. Afrikan Sarven ja Saharan etelänpuoleisen Afrikan muuttoliike ei
ole uusi ilmiö ja sen syyt ovat myös osittain konflikteissa mutta myös mm.
ilmastonmuutoksessa ja toimeentulomahdollisuuksien puutteessa.
Eniten turvapaikkahakemuksia vuonna 2014 vastaanottivat Saksa (202 815), Ruotsi (81
325), Italia (64 625) ja Ranska (64 310). Tänä vuonna ensimmäisellä vuosineljänneksellä
eniten turvapaikkahakemuksia rekisteröitiin Saksassa (73 100 hakijaa; 40 % kaikista EU-
28:n hakijoista), Unkarissa (32 800), Italiassa (15 205), Ranskassa (14 775) ja Itävallassa
(9 710). Tämän jälkeen määrät ovat nousseet selvästi. Pelkästään kesäkuussa EU- ja
ETA-maissa jätettiin lähes 100 000 hakemusta, miltei kaksinkertainen määrä
edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna.
Vuonna 2014 Välimeren yli tuli nelinkertainen määrä ihmisiä edellisvuoteen verrattuna,
yhteensä 218.000. Luvut ovat selvässä kasvussa ja elokuun 2015 loppuun mennessä jo yli
300 000 pakolaista tai siirtolaista on ylittänyt Välimeren. Välimerellä painopiste on
siirtynyt keskiseltä Välimereltä (Libya-Italia) itäiselle Välimerelle (Turkki-Kreikka).
Keskisen Välimeren reitti on edelleen pääväylä Afrikan sarvesta ja Länsi-Afrikasta
tuleville ihmisille. UNHCR:n mukaan kuitenkin suurin osa meriteitse EU-alueelle
saapuvista on kv. suojelun tarpeessa olevia. Kulkureittien vaarallisuus on vakava
ongelma. Tänä vuonna yli 2700 ihmistä on kuollut tai kadonnut Välimerellä, viime
vuonna kokonaismäärä oli 3500.
Itäisen reitin kasvu näkyy Kreikan vastaanottotilanteessa. Kreikkaan saapui elokuun
2015 puoliväliin mennessä lähes 160 000 ihmistä, mikä on yli viisinkertainen kasvu
verrattuna edellisvuoteen (pelkästään heinäkuussa 55 000 henkilöä).
Kreikasta suuri osa tulijoista jatkaa matkansa Länsi-Balkanin kautta edelleen muihin EUmaihin.
Suurin paine kohdistuu Unkariin, joka vastaanottaa väestömäärään nähden eniten
turvapaikanhakijoita EU:ssa. Maahan on saapunut vuonna 2015 jo 150 000 ihmistä.
EU:n toimet
EU:n yhteisistä toimista Välimeren tilanteeseen vastaamiseksi sovittiin huhtikuussa 2015
pidetyssä ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Komissio antoi toukokuussa
tiedonannon Euroopan muuttoliikeagendasta, johon yhdistyvät EU:n yhteiset välittömät
ja pitkän aikavälin toimenpiteet maahanmuuttovirtojen hallitsemiseksi
Kesäkuussa pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittiin muun muassa
vuoropuhelun vahvistamisesta kumppanimaiden kanssa, toimenpiteistä palauttamis- ja
takaisinottopolitiikan tehostamiseksi mukaan lukien EU:n sisäiset ja ulkosuhdetoimet
sekä 20 000 kiintiöpakolaisen uudelleensijoittamisesta ja 40 000 turvapaikanhakijaa
koskevista tilapäisistä ja poikkeuksellisista sisäisistä siirroista Kreikasta ja Italiasta
muihin jäsenvaltioihin. Sisäministerit pääsivät heinäkuussa sopuun yhteensä 22 504
kiintiöpakolaisen uudelleensijoittamista. Sisäisten siirtojen osalta tavoitetta ei täysin
saavutettu, sillä jäsenmaat sopivat 20.7. pidetyssä neuvoston kokouksessa yhteensä 32
256 henkilön siirtämisestä kahden vuoden aikana. Tarkoitus on päästä tavoitteeseen
vuoden loppuun mennessä.
7(9)
Italiaan ja Kreikkaan perustetaan lisäksi monialaiset käsittelykeskukset (hotspots).
Frontex, EASO ja Europol työskentelevät yhdessä painopistealueen jäsenvaltioissa
tunnistaakseen, rekisteröidäkseen ja ottaakseen sormenjäljet alueelle saapuvista
maahantulijoista nopeasti. Hotspot -toimintamalli voidaan käynnistää jäsenmaan
pyynnöstä komission yhdessä virastojen kanssa tekemän kokonaistilannearvion jälkeen.
Komissio voi myös ehdottaa paineen alla olevalle jäsenmaalle hotspot -toimintamallin
toimeenpanoa.
Ihmissalakuljetus ja sen yhä vaarallisemmat muodot ovat lisääntyneet erityisesti
merireiteillä. Ihmissalakuljetukseen pyritään puuttumaan lisäämällä yhteistyötä
jäsenmaiden ja kolmansien maiden välillä.
Vuoropuhelun edistämiseksi Afrikassa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa
järjestetään muuttoliikeaiheinen päämiestason huippukokous Vallettassa 11–12.11.2015.
Huippukokouksen tarkoituksena on sopia yhteisistä välittömän ja pitkän aikavälin
toimenpiteistä, joilla voidaan vastata nykyiseen muuttoliiketilanteeseen.
Länsi-Balkanin maahantuloreitin haasteista tullaan järjestämään korkean tason
konferenssi tämänhetkisten tietojen mukaan 5.-6.10.2015. Unkari on tarjoutunut
isännöimään konferenssia Budapestissa.
Osana EU:n kokonaisvaltaisia toimia päätettiinkin perustaa sotilaallinen EUNAVFOR
MED-kriisinhallintaoperaatio Välimerelle. Operaation tavoitteena on ihmissalakuljetusja
ihmiskauppaverkostojen liiketoimintamallin häiritseminen sekä siten laittoman
maahanmuuton vähentäminen. Lisäksi EU-tasolla pyritään vahvistamaan jo olemassa
olevia Afrikan siviilikriisihallintamissioita lähtö- ja kauttakulkumaissa. Esim. EUCAP
Sahel Niger-mission on jo vahvistettu ihmissalakuljetuksen vastaisen työn osalta.
Suomen osallistuminen EU:n toimiin
Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n pyrkimyksiin hallita maahanmuuttovirtoja mm.
rajavalvontaa vahvistamalla, turvapaikkamenettelyä tehostamalla ja tiiviillä yhteistyöllä
lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Suomi osallistuu Välimeren
kriisinhallintaoperaation, uudelleensijoittamisen ja sisäisten siirtojen, Frontexin
koordinoimien yhteisoperaatioiden sekä kehitysyhteistyön kautta.
Suomi osallistuu turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin ottamalla vastaan 792
turvapaikanhakijaa. Suomi on niin ikään mukana uudelleensijoittamishankkeessa
sijoittamalla 293 kiintiöpakolaista.
Suomi osallistuu Frontexin koordinoimiin rajavalvontaoperaatioihin asiantuntijoilla ja
kalustolla. Suomi osallistuu myös EU:n Pohjois-Afrikan alueelliseen kehitys- ja
suojeluohjelmaan (RDPP) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla vuosina 2015–2017.
Suomen kokonaispanokseen voidaan laskea myös tuki muuttoliikkeen lähtö- ja
kauttakulkumaille Pohjois-Afrikassa, Afrikan Sarvessa ja Lähi-idässä. Suomi osallistuu
omalla rahoitusosuudellaan EU:n komission hallinnoimaan kehitysyhteistyöhön ja
humanitaariseen apuun. Suomi päätti elokuussa osallistumisestaan EUNAVFOR MED -
operaation esikuntatehtäviin enintään kymmenellä sotilaalla enintään 12 kuukauden
määräajaksi.
Suunnittelua jatketaan mahdollisesta osallistumisesta alustarkastusosastolla operaation
myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi Suomi osallistuu Lähi-idän ja Afrikan muihin
sotilaallisiin ja siviilikriisihallintaoperaatioihin noin 400 sotilaalla ja 14
siviilikriisinhallinta-asiantuntijalla.
8(9)
Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan ja korostaa
sotilaallisen ja siviili-kriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja
rauhanvälityksen yhteensovittamista. Siviili-kriisinhallinnan keinoja voidaan hyödyntää
Välimeren kriisin ratkaisemisessa.
Ensi sijalla on lähtö- ja kauttakulkumaissa jo toimivien EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden
vahvistaminen ja työkentän täydentäminen. Myös uudentyyppisiä
operaatioita on mahdollista harkita yhdessä muiden EU-maiden kanssa.
EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely
Käsittely Euroopan parlamentissa
Kansallinen valmistelu
EU-ministerivaliokunta 11.9.2015
Eduskuntakäsittely
Suuri valiokunta 11.9.2015
Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
Taloudelliset vaikutukset
Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät
Asiakirjat
Neuvoston asiakirjaa ei ole vielä saatu.

http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/334517/Sisäministeriön+perusmuistio+muuttoliiketilanteesta/7ef15c1d-842d-4efd-bba7-bc8664a8d865

Tuossa Petteri Orpon sisäministereiden kokoukseen ohjeistavassa muistiossa luovutetaan päätösvalta tietyissä tilanteissa EU-komissiolle!

Tämä tarkoittaa että ne maat eli Kreikka ja italia jotka toimivat vastoin Dublin-sopimusta tullaan palkitsemaan ja se tarkoittaa myös sitä että Persut ja suomen hallitus suostuivat siihen että EU-komissio määrää tietyissä tilanteissa turvapaikanhakijoiden määrät mitkä suomi ottaa eli tässä muistiossa hyväksytään pysyvä mekanismi turvapaikanhakijoiden siirtämiseksi EU-maiden välillä jonka käytöstä on päätösvalta EU-komissiolla:

1) Dublin-asetuksen muuttaminen sisäisiä siirtoja koskevaa kriisimekanismia
Komission ehdotuksen mukaan Dublin-asetukseen lisättäisiin pysyvää sisäisten siirtojen
kriisimekanismia koskevat säännökset. Komissio voisi päättää turvapaikanhakijoiden
siirtämisestä EU-jäsenmaasta toiseen delegoidulla säädöksellä. Edellytyksenä
mekanismin käyttöön ottamiselle olisi, että Dublin-asetuksen soveltaminen on hakijoiden
suuresta määrästä johtuvan äärimmäisen turvapaikkajärjestelmää kohdanneen paineen
vuoksi vaarantunut.
Komissio määräisi, kuinka monta henkilöä siirrettäisiin kuhunkin jäsenvaltioon.
Siirrettävien määrä ei saisi ylittää 40 % päätöstä edeltävien 6 kk aikana tehdyistä
turvapaikkahakemuksista ko. jäsenmaassa. Komissio ottaisi huomioon kv. suojelua
hakeneiden määrän suhteessa väestöön, jäsenmaan vastaanottokyvyn ja sen
osallistumisen vastuunjakoon aikaisemmin.
Sisäisesti siirrettävien henkilömäärä jaettaisiin jäsenmaittain käyttämällä ehdotuksessa
määriteltyä jakoavainta (väestö 40 %, bruttokansantuote 40 %, turvapaikanhakijoiden
keskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta 10 % ja työttömyysaste 10 %.)
Komission päätös ei tulisi voimaan, jos EP ja neuvosto kummatkin vastustaisivat
päätöksen voimaantuloa kuukauden sisällä tiedoksisaamisesta.
[/b]

Persut:
Kuinka helvetissä tämä meni läpi?

Olitteko taas niin innoissanne paperilla saamistanne tiukennuksista maahanmuuttopolitiikkaan että nukahditte siinä kohdassa kun luovutitte vallan EU-komissiolle tällä paperilla ja Petteri "näen taakanjaosta laajan yhteisymmärryksen" Orpo lähtee näin surkean paperin kanssa neuvottelemaan?

Kuka helvetti persuista oli täysin nukuksissa että Petteri Orpo lähtee tällaisen päätösvallan EU-komissiolle luovuttavan ja suomen omasta maahanmuuttopolitiikasta faktuaalisesti osittain luopuvan pohja-asiakirjan perusteella neuvottelemaan?

Persut ovat myös näemmä hyväksyneet hätätila-mekanismin käytön ja "väliaikainen" hätätilahan ei tule loppumaan ikinä kun se on kerran julistettu:

Komissio ehdottaa, että tilapäinen hätätilamekanismi otettaisiin käyttöön Italian, Kreikan
ja Unkarin hyväksi.

Eikös viime kerralla komissio ehdottanut hätätilamekanismin käyttöönottoa mutta hätätilamekanismia EI otettu käyttöön vaan tehtiin taakanjako vapaaehtoisesti ilman hätätilamekanismin käyttöönottoa vapaaehtoisuuden perustuen hätätilamekanismin pohjalta?

Nyt hätätilamekanismin käyttöönotto on siis perusoletus.

Kuka persuista on tämän järjettömän muistion hyväksymisestä vastuussa?

EU myös jakelee 750 miljoonaa euroa Afrikan sarveen ilman että vaatisi somalialta koko EU:ta koskevan takaisinotto-sopimuksen tekemistä hylättyjen turvapaikanhakijoiden osalta.
Miksi ihmeessä rahaa ei sidota vaatimuksiin Somalialle?

Koko media on taas nukuksissa, persut on nukuksissa, kokoomus on nukuksissa ja keskusta on nukuksissa vaikka suomen linja muuttui juuri komissiolle päätösvallan luovuttavaksi ja Orpo lähtee pysyvän jakomekanismin mahdollistaman muistion kanssa neuvottelemaan ja antaa komissiolle päätösvallan nyt luotavan pysyvän mekanismin käytöstä.

Kuka virkamies tai poliitikko sisällytti EU-komissiolle päätösvallan osittain luovuttavan ja pysyvän taakanjako-mekanismin luovan kappaleen tähän muistioon jonka pohjalta Orpo nyt lähtee sisäministereiden kokoukseen ohjeistuksenaan luovuttaa päätösvaltaa EU-komissiolle ja luoda pysyvä taakanjako-mekanismi jonka käytöstä päättää eu-komissio?

[kirjoittelija]

Video tiedotustilaisuudesta:

http://valtioneuvosto.fi/live?video=90_1279

[Ano Nyymi]

Nyt täytyy kyllä antaa pisteitä hallitukselle ja Perussuomalaisille. Selkeää tekstiä ja juuri sellaisia toimenpiteitä mitä täälläkin on kaivattu. Ylittää sen mitä odotin, yllättävän järkevä ja tiukka linja.

Voin vain kuvitella mitä olisi tehty jos vihervasemmisto olisi hallituksessa.

Puuttuu vaan se toteutus, puhettahan tähän maahan kyllä mahtuu.

[Nuïva]

Minusta tämä kuulostaa olosuhteisiin nähden hyvältä.

Kunhan nämä pyrkimykset vain eivät jää pyrkimyksiksi ja rajat auki.

Voi vain miettiä, että minkälaista utopiaa viherstalinistit olisivat tämän kansainvaelluksen tiimoilta alkaneet rakentaa.

[xor_rox]

Muistio jonka pohjalta Orpo lähtee neuvottelemaan maanantain 14.9.2015 sisäministereiden kokoukseen:

Tuossa Petteri Orpon sisäministereiden kokoukseen ohjeistavassa muistiossa luovutetaan päätösvalta tietyissä tilanteissa EU-komissiolle!

Tämä tarkoittaa että ne maat eli Kreikka ja italia jotka toimivat vastoin Dublin-sopimusta tullaan palkitsemaan ja se tarkoittaa myös sitä että Persut ja suomen hallitus suostuivat siihen että EU-komissio määrää tietyissä tilanteissa turvapaikanhakijoiden määrät mitkä suomi ottaa eli tässä muistiossa hyväksytään pysyvä mekanismi turvapaikanhakijoiden siirtämiseksi EU-maiden välillä jonka käytöstä on päätösvalta EU-komissiolla:

1) Dublin-asetuksen muuttaminen sisäisiä siirtoja koskevaa kriisimekanismia
Komission ehdotuksen mukaan Dublin-asetukseen lisättäisiin pysyvää sisäisten siirtojen
kriisimekanismia koskevat säännökset...

Persut:
Kuinka helvetissä tämä meni läpi?

Samainen kappale jatkuu muistiossa näin:

Esitykseen sisältyy mahdollisuus, jonka mukaan jäsenmaa voitaisiin komission suostumuksella poikkeuksellisessa tilanteessa joko osittain tai kokonaan vapauttaa vuoden ajaksi velvollisuudestaan osallistua sisäisiin siirtoihin. Jäsenvaltion tulisi tällöin suorittaa EU-budjettiin 0,002 prosentin bruttokansantuotetta vastaava summa, tai osittaisen vapauttamisen tilanteessa tätä vastaava suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta.

Eli malli on vapaaehtoinen sillä tavalla, että ottaako muslimisiirtolaisia nyt vai vaihtoehtoisesti maksaa muutaman satamiljoonaa ja ottaa niitä vasta vuoden päästä. Mikäli komissio siis suostuu tällaiseen erityisjärjestelyyn.

[Tykkimies Pönni]

Tuossa Petteri Orpon sisäministereiden kokoukseen ohjeistavassa muistiossa luovutetaan päätösvalta tietyissä tilanteissa EU-komissiolle!

Eli sama, jo Thorsin aikainen "yksi ovi kiinni, kaksi ovea auki"-meininki jatkuu. Positiivista on kuitenkin se, että ne olleet pakotettuja jollain tavalla reagoimaan. Lisää painetta on tulossa ja jossain vaiheessa se riittää kaatamaan koko poliittisen eliittimme valtarakenteet.

[kirjoittelija]

Muistio jonka pohjalta Orpo lähtee neuvottelemaan maanantain 14.9.2015 sisäministereiden kokoukseen:

Tuossa Petteri Orpon sisäministereiden kokoukseen ohjeistavassa muistiossa luovutetaan päätösvalta tietyissä tilanteissa EU-komissiolle!

Tämä tarkoittaa että ne maat eli Kreikka ja italia jotka toimivat vastoin Dublin-sopimusta tullaan palkitsemaan ja se tarkoittaa myös sitä että Persut ja suomen hallitus suostuivat siihen että EU-komissio määrää tietyissä tilanteissa turvapaikanhakijoiden määrät mitkä suomi ottaa eli tässä muistiossa hyväksytään pysyvä mekanismi turvapaikanhakijoiden siirtämiseksi EU-maiden välillä jonka käytöstä on päätösvalta EU-komissiolla:

1) Dublin-asetuksen muuttaminen sisäisiä siirtoja koskevaa kriisimekanismia
Komission ehdotuksen mukaan Dublin-asetukseen lisättäisiin pysyvää sisäisten siirtojen
kriisimekanismia koskevat säännökset...

Persut:
Kuinka helvetissä tämä meni läpi?

Samainen kappale jatkuu muistiossa näin:

Esitykseen sisältyy mahdollisuus, jonka mukaan jäsenmaa voitaisiin komission suostumuksella poikkeuksellisessa tilanteessa joko osittain tai kokonaan vapauttaa vuoden ajaksi velvollisuudestaan osallistua sisäisiin siirtoihin. Jäsenvaltion tulisi tällöin suorittaa EU-budjettiin 0,002 prosentin bruttokansantuotetta vastaava summa, tai osittaisen vapauttamisen tilanteessa tätä vastaava suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta.

Eli malli on vapaaehtoinen sillä tavalla, että voi ottaako muslimisiirtolaisia nyt vai vaihtoehtoisesti maksaa muutaman satamiljoonaa ja ottaa niitä vasta vuoden päästä. Mikäli komissio siis suostuu tällaiseen erityisjärjestelyyn.

Suomen BKT on 2014 vuonna 205,2 miljardia.

http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

siitä 1% on 2,052 miljardia
siitä 0,1% on 205,2 miljoonaa
siitä 0,01% on 20,52 miljoonaa
siitä 0,001% on 2 miljoonaa ja 52 tuhatta

ELI siis 0,002% on vain 4 miljoonaa ja 104 tuhatta euroa

Suomeen on tulossa 2398 henkilöä eli jos maksaisimme rahalla niin maksu olisi 1711 euroa per turvapaikanhakija.

Kun Hanna Mäntylä juuri julisti laskelmat että kulut oleskeluluvan saaneesta turvapaikanhakijasta ovat yli 13 000 euroa per vuosi niin suomen pitäisi ehdottomasti maksaa tuo summa 1711 euroa per turvapaikanhakija rahana ja lähettää komissiolle rahat.

[Tabula Rasa]

Nyt täytyy kyllä antaa pisteitä hallitukselle ja Perussuomalaisille. Selkeää tekstiä ja juuri sellaisia toimenpiteitä mitä täälläkin on kaivattu. Ylittää sen mitä odotin, yllättävän järkevä ja tiukka linja.

Voin vain kuvitella mitä olisi tehty jos vihervasemmisto olisi hallituksessa.

Puuttuu vaan se toteutus, puhettahan tähän maahan kyllä mahtuu.

Puhetta on nähty. Teot puuttuvat. Usko demokraattisten keinojen toimivuuteen häviää koko ajan.

[xor_rox]

ELI siis 0,002% on vain 4 miljoonaa ja 104 tuhatta euroa

Suomeen on tulossa 2398 henkilöä eli jos maksaisimme rahalla niin maksu olisi 1711 euroa per turvapaikanhakija.

Kun Hanna Mäntylä juuri julisti laskelmat että kulut oleskeluluvan saaneesta turvapaikanhakijasta ovat yli 13 000 euroa per vuosi niin suomen pitäisi ehdottomasti maksaa tuo summa 1711 euroa per turvapaikanhakija rahana ja lähettää komissiolle rahat.

Seison korjattuna. Ja olen täysin samaa mieltä, eli maksetaan ihmeessä jos vaihtoehtona on ottaa yli 2000 lähi-itä-afrikkalaista.