2015-09-10 YLE Maahanmuuttajat käyvät peruskoulun kahdessa vuodessa

[Ink Visitor]

Maahanmuuttajat käyvät peruskoulun kahdessa vuodessa – "Jos en opi suomen kieltä, en voi puhua kenenkään kanssa

Kainuun Opistolla peruskoulua käyvät aikuiset maahanmuuttajat. Heistä muotoutuu kouluvuoden aikana oma yhteisönsä, jossa toisia tuetaan muun muassa opiskelun suhteen.

– Ei puhelimia eikä kirjoja! Yrittäkää miettiä omassa päässä, opettaja Miia Oikarinen opastaa.

Oppilaiden täytyy keksiä suomenkielisiä sanoja, jotka alkavat s-kirjaimella. Se on haastavaa.

Opiskelijat ovat aikuisia maahanmuuttajia. He ovat tulleet opiskelemaan aikuisten peruskouluun Mieslahdessa sijaitsevaan Kainuun Opistoon. Siellä yhdeksän vuoden koulurupeama on tiivistetty kahteen tai jopa yhteen vuoteen.

– Aika tiukkaahan se on. Opiskelutahti on hitaampi, koska kaikki opetus on suomeksi. Maahanmuuttajat myös kysyvät paljon herkemmin kuin suomalaiset, joten kysymyksille on varattava aikaa, Oikarinen kertoo.

Oikarinen opettaa opistossa äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä suomen kieltä toisena kielenä.

Haastavaa, mutta tärkeää

Samim Muhammed Babrak sanoo suomen kielen olevan hänen lempiaineensa.

– Jos en opi suomen kieltä, en voi puhua kenenkään kanssa. Aluksi se oli vaikeaa, mutta pikkuhiljaa olen alkanut opiskella sitä hyvin, Muhammed Babrak kertoo.

Myös oppilaiden lähtömaiden tapahtumat vilahtelevat silloin tällöin suomen kielen tunneilla, jossa katsotaan uutisia.

– Viime vuonna meillä oli myös paneelikeskustelu Välimeren pakolaistilanteesta. Siitä syntyi avoin keskustelu aiheesta, Miia Oikarinen kertoo.

Läksykerhoja ja uusia kavereita

Kainuun Opistossa on mahdollista asua asuntolassa, ja opiskelijoista muodostuu kouluvuoden aikana oma yhteisönsä. Rehtori Helena Ahonen kertoo, että iltaisin asuntolalla kokoontuu läksykerhoja. Niistä osa on opiston ohjaamia, osa opiskelijoiden itse kokoamia.

Opiskelijat viettävät myös aikaa yhdessä esimerkiksi jalkapalloa ja lentopalloa pelaten. Sosiaalinen puoli on tärkeä osa opistoelämää, ja opiskelijat tukevat toinen toistaan.

– Olen saanut täältä uusia kavereita, kertoo Ababa Sisay, joka opiskelee Kainuun Opistossa toista vuotta.

Opettaja Miia Oikarinen kertoo, että opiskelijat osallistuvat mielellään myös koulun joulu- ja kevätjuhliin, vaikka ne eivät olekaan pakollisia.

– Opiskelijoille kerrotaan, että juhlat ovat osa suomalaista kulttuuria. Keväälläkin luikautettiin suvivirsi kevätjuhlassa.

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajat_kayvat_peruskoulun_kahdessa_vuodessa__jos_en_opi_suomen_kielta_en_voi_puhua_kenenkaan_kanssa/8293956

[Pölhökustaa]

Ilman sarvia ja hampaita ja täysin vilpittömästi: jos mamu haluaa oppia suomea tarkoituksenaan rakentaa itselleen kelagolditon elämä niin ei mulla muuta kuin rispektit täältä.

Huomaan myös, että puolestaloukkaantujat eivät ole päässeet vaikuttamaan ohjelmaan, koska joulu ja suvivirsi ovat vielä ohjelmistossa ;-)

On toki niin, että kaikki tällaiset jutut tulee nykyään luettua mokutuksentorjuntafiltteri päällä, mutta annetaan tälle nyt benefit of the doubt. Syytön kunnes toisin todistetaan.

[Muuttohaukka]

Peruskoulun suorittaminen kielitaidottomana jopa vuodessa on kyllä saavutus an sich.

Kahdessakin vuodessa suoritettu koko yhdeksanvuotinen oppimäärä on suoranainen ihmeteko.
Sisätyvätkö ihan kaikki aineet- fy, ke, ma, hi, en, ru, äi, ge, bi, ue/muu uskonto, ko, ku/taidehistoria, te-  on aika vaikea uskoa tuota.

Mutta ei sovi epäillä, koska kyseessä ovat aavikon monitaiturit.

[Lahti-Saloranta]

Peruskoulun suorittaminen kielitaidottomana jopa vuodessa on kyllä saavutus an sich.

Kahdessakin vuodessa suoritettu koko yhdeksanvuotinen oppimäärä on suoranainen ihmeteko.
Sisätyvätkö ihan kaikki aineet- fy, ke, ma, hi, en, ru, äi, ge, bi, ue/muu uskonto, ko, ku/taidehistoria, te-  on aika vaikea uskoa tuota.

Mutta ei sovi epäillä, koska kyseessä ovat aavikon monitaiturit.

Oletettavasti tuo porukka ei ole ollut luku- ja kirjoitustaidotonta tänne tullessa ja lukeneet muutakin kuin koraanin säkeitä. Joulujuhlaan osallistuminen kertoo aika paljon porukasta.

[Alaric]

Hiukan kyllä epäilyttää, että varsinkaan vieraalla kielellä opetettuna saisi mitenkään kahdessa vuodessa taottua kaaliinsa peruskoulun oppimäärää. Pakko noilla on olla jonkinlaista pohjaa valmiiksi tai sitten rima on melkoisen alhaalla. Kuten Lahti-Saloranta mainitsi, tuskinpa nuo sentään luku- ja kirjoitustaidottomia ovat. Sille porukalle on varmaan ihan omat kurssinsa/koulunsa.

[Muuttohaukka]

Oletettavasti tuo porukka ei ole ollut luku- ja kirjoitustaidotonta tänne tullessa ja lukeneet muutakin kuin koraanin säkeitä. Joulujuhlaan osallistuminen kertoo aika paljon porukasta.

En olettanutkaan, että ovat analfabeetikkoja vaan kielitaidottomia. Peruskoulun oppimäärä ei ole ihan kaikille kielille käännettyä. Ihmettelen vaikkapa ruotsin- ja suomenkielen taitoja.
Mikä lienee englannin lähtötaso? Siellä kuitenkin vaatikuksena on ysiluokalla jo vaativa  kieliopin, tekstinymmärryksen ja erikoissanastojen hallinta.
Fysiikka, kemia ja matematiikka eivät ole ihan läpihuutojuttuja kenellekään. Tietenkin, jos siellä on jo valmis docktorprofessor opiskelijana, niin mikä ettei.
Jos se mennäänkin soveltuvin osin läpi ja joka opiskelijalle on tehty HOJKS.

Osallistuminen joulujuhlaan ei kerro yhtään mitään, koska joulujuhlan sisältöä ei ole annettu.

[VeePee]

Ei ole yllätys, että oppilaiden joukossa ei ole yhtään naista.

Sinänsä olen vilpittömästi oppilaiden puolesta iloinen, varmasti kielen oppiminen helpottaa heidän elämistään Suomessa ja on muutenkin kaikkien osapuolten kannalta hyvä juttu.

(http://imageshack.com/a/img673/993/Hi4lDF.jpg)

[Unelma Sirpaleina]

Eihän tästä ole kauan kun uutisoitiin että mamut menevät oman opetussuunitelman mukaan ja saavat parempia arvosanoja kuin osaamistaso antaisi myöden. Taas kerran eri säännöt ettei kunniakansalaiset kokisi pahaa mieltä esim. luokalle jäämisen takia.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/310796-miksi-maahanmuuttajia-suositaan-peruskoulun-arvosanoissa-oaj-yllattyi

– Periaate on, että kaikille on sama arviointi. Pitää kuitenkin muistaa, että kouluissa on erilaisia oppijoita.
– Tällöin opetus menee oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmaa varten koulussa katsotaan tarkkaan se, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuutta varten.

[Lahti-Saloranta]

Ei ole oikeastaan niin suurta merkitystä kuinka hyvin kaverit peruskoulun selvittivät. Olellisempaa on kysyä miksi kymmenenkin vuotta täällä olleella ei ole juuri minkäänlaista kielitaitoa ja miksi niin monella mamulapsella se peruskoulun käyminen tuottaa niin suuria vaikeuksia.

[Chew Bacca]

Peruskoulu kahdessa, lääkis yhdessä vuodessa. Ei ihme että muuttuvat nettotuotoksi ajassa missä kantasuomalainen oppii vasta sisäsiistiksi.

[Tommi Korhonen]

Vaikka olen aika skeptinen kuinka " Opiskelutahti on hitaampi, koska kaikki opetus on suomeksi. Maahanmuuttajat myös kysyvät paljon herkemmin kuin suomalaiset, joten kysymyksille on varattava aikaa, Oikarinen kertoo." ja silti pystyittäisiin lukemaan parissa vuodessa kaikki. Jotenkin ristiriitaista.

Mutta, on totta että Peruskoulu on lasten koulu. Aikuisopiskeluna asiat voidaan käydä todella paljon nopeammin ja tiiviimmin, olettaen että opiskelijat ovat muuten hyviä tai vähintään keskiteräviä. Korkeakouluissa vastaava tietomäärä tulisi parilla kurssilla. (Tosin tietysti sillä rajoituksella, että oppilailla täytyy olla pohjatiedot ja opiskelutaidot jo, joten ei voida puhua ihan vain peruskoulun sisällöstä.)

En minäkään nyt alkaisi lukemaan vierasta kieltä käyttämällä kahta, kolmea vuotta miettimisellä että mikä minun nimeni on tai paljonko kello on. Ja kotitalouden perunankuorimiset olisi äkkiä hutaistu, siis oppimateriaalina.

[koli]

Taakka muuttuu aarteeksi kahdessa vuodessa.

[Emo]

Onpa mahtavaa, kun nuokin kuvan kolmi-nelikymppiset ukot ovat parin vuoden päästä peruskoulun suorittaneita! Mieletön saavutus ja mitäs sitten tapahtuu?
Minä olin samassa tilanteessa 15v., ja sitten vasta alkoi opiskelu oikein toden teolla.

[Foundation]

– Ei puhelimia eikä kirjoja! Yrittäkää miettiä omassa päässä, opettaja Miia Oikarinen opastaa.

Maahanmuuttajat myös kysyvät paljon herkemmin kuin suomalaiset, joten kysymyksille on varattava aikaa, Oikarinen kertoo.

Ketä suomalaisia Miia tarkoittaa.

[Archaeopteryx]

Kantasuomalaisille oppivelvollisuutta venytetään molemmista päistä, että ehtivät kurjat oppimaan tarvittavat asiat yhteiskuntaan sopeutuakseen. Aivan turhaa! Annetaan lasten olla lapsia, ja tuossa armeijan jälkeen parinkympin tienoilla sitten kurssitetaan peruskoulun oppimäärä 1-2 vuodessa. Jumalaade että tulee säästöä koulutuksesta.

Pakko toimia, koska toimii mamuillekin. Suomi nousuun, hei!

[uffomies]

Ei ole yllätys, että oppilaiden joukossa ei ole yhtään naista.

Sinänsä olen vilpittömästi oppilaiden puolesta iloinen, varmasti kielen oppiminen helpottaa heidän elämistään Suomessa ja on muutenkin kaikkien osapuolten kannalta hyvä juttu.

Muslimit ei taida suosia sekaluokkia?

Joo kaikki opiskelu kotipäin, vielä kivalla paikalla lähes Oulunjärven rannalla, opistolla taitaa olla rantasauna. Voisin itsekin lähteä jos olisi varaa / motivaatiota opiskella joku uusi ammatti.

[RP]

Kielen oppiminen tuossa vaativinta on (vaikka veikkaan, ettei heitä "kahdella kotimaisella rasiteta"). Muutoin edes luku- ja laskutaitoiselle aikuiselle ihmiselle esimerkiksi koko ala-asteen oppimäärän käyminen läpi pitäisi olla varsin sutjakkaa (paikallinen historia ja maantieto kokonaisuudesaan ei antaisi montaa opintopistettä yliopistossa, ja varmaankin pesäpallo ja nokkahuilunsoitto jätetään väliin)

Sitten on sellainen ikävä puoli, että semmoin normaaliälyinen, siivo, kolmi-nelikymppinen voi olla ihan OK kaveri, mutta jos hänellä ei ole todella hydyllisiä erityistaitoja tai poikkeuksellisia lahjoja, todennäköisyys, ettei hänestä tulee taloudellinen rasite yhteiskunalle on silti suuri; varsinkin nykyisessä (ja ennakoitavassa) työllisyystilanteessa.

[valla_valla]

Jokainen ymmärtää, että kukaan kehitysmaalainen ei saa tuossa kahdessa vuodessa samoja tietoja kuin 9 vuotta koulua käynyt suomalainen nuori.

Ensimmäinen  ongelma on se, että kukaan aikuinen, joka ei ole ennen lukenut vierasta  kieltä, eli aloittaa sen aivan nollasta, ei pysy perässä peruskoulumaisessa opetuksessa ennenkuin vasta joskus 3- 5 vuoden maassaolon ja kielen opiskelun jälkeen. On ihan turhaa väittää mitään muuta. Suomalainen nuori aikuinen, joka on lukenut jo peruskoulussa englantia tai ruotsia -niinkuin lukemalla lukenut- ymmärtää aika nopeasti asiakokonaisuuksia, mutta alappa lukemaan 30- vuotiaana hindiä, niin menee vähintään 5 vuotta, ennenkuin voit keskustella lonkalta painovoimalain vaikutuksista.

Toinen ongelma on se, että kehitysmaalaisilla (yleistys) on esim fysiikasta ja yleisesti erilaisesta tekniikasta aivan apinan tasolla olevat tiedot. Hesarin jutussa nyt puhuttiin pelkän peruskoulun käymisestä, mutta koska isolla enemmistöllä kehiksiä on aikuisenakin todella alkeelliset tiedot erilaisista teknisistä asioista, kuten rakennus-, sähkö- tai vaikkapa auton perustoimintojen tiedoista, niin ei ne mitään peruskoulua saa läpikäytyä. Suomalainen viisivuotias poika rakentaa tukevamman puumajan kuin kylällinen kehitysmaamiehiä talon.

L

[Blanc73]

Otsikoinnin tarkoitus lienee tietenkin alleviivata mamujen puolijumala-statusta. Otsikosta nopeasti luettuna jää mieleen toteemien 2v "peruskoulu" versus pottunokkalapsien 9v oikea peruskoulu.

[Muuttohaukka]

Kielen oppiminen tuossa vaativinta on (vaikka veikkaan, ettei heitä "kahdella kotimaisella rasiteta"). Muutoin edes luku- ja laskutaitoiselle aikuiselle ihmiselle esimerkiksi koko ala-asteen oppimäärän käyminen läpi pitäisi olla varsin sutjakkaa (paikallinen historia ja maantieto kokonaisuudesaan ei antaisi montaa opintopistettä yliopistossa, ja varmaankin pesäpallo ja nokkahuilunsoitto jätetään väliin)
---

Mikä EMUkoulu se sitten on? Ala-asteenkin oppimäärä pitää sisällään aika paljon matemaattista nippelöintiä. Kummalla nokkiksella laitetaan soittamaan- englantilais- vai saksalaisotteisella? Jos nokkahuilunkin soitto jätetään väliin, pesiksestä ja ruotsinkielestä  puhumattakaan, niin mitä jää jäljelle. Missä ovat perunat ja jauhelihakastike?  Ehei. Ei sillä tavalla peuskoulua suoritella, vaikka olisi kuinka kehitysmaalainen.

Ainakin päästötodistukseen pitää laittaa ★ joka ikisen aineen eteen. ★-oppilaalle ★-todistus.
Nytpä tajusin- à propos! Annetaan sanallinen arviointi. Se pelastaa opettajan ja oppilaan ikävältä verifioinnilta.

[caprifolium]

Oppilaiden täytyy keksiä suomenkielisiä sanoja, jotka alkavat s-kirjaimella. Se on haastavaa.

Eikä ole. Suvaitsevaisuus. Sillä pärjää pitkälle.

(Anteeksi. Olen pahalla päällä ja ärsyynnyin äläwäbälään metrossa iltavuorosta tullessani.)

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Peruskoulu kahdessa, lääkis yhdessä vuodessa. Ei ihme että muuttuvat nettotuotoksi ajassa missä kantasuomalainen oppii vasta sisäsiistiksi.

Emmanuel Eneh on paneutunut lääketieteen opiskelemiseen huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi.

[Mok]

Oletettavasti tuo porukka ei ole ollut luku- ja kirjoitustaidotonta tänne tullessa ja lukeneet muutakin kuin koraanin säkeitä. Joulujuhlaan osallistuminen kertoo aika paljon porukasta.

Kainuun Opisto on Herättäjäyhdistyksen omistama kristillinen kansanopisto. Kun olin 40 vuotta sitten opettajana opistossa, päivät aloitettiin aamuhartaudella ja joka viikko oli ainakin yksi uskonnollinen iltatilaisuus.  Oppilaana oli muuten Jussi Parviainen.

[jobsy]

Otsikoinnin tarkoitus lienee tietenkin alleviivata mamujen puolijumala-statusta. Otsikosta nopeasti luettuna jää mieleen toteemien 2v "peruskoulu" versus pottunokkalapsien 9v oikea peruskoulu.

Tuossa on varmaan tullut uutisen kirjoittajalle käännösvirhe kun on käännetty mamutusta suomen kielelle. Peruskoulun sijaan siinä pitäisi lukea esikoulu.

[Fiftari]

Meneekös amis sitten vuodessa? Ilman näyttöjä? Yliopisto, korkeakoulu puolessa vuodessa?

[internetsi]

Kusetusta koko juttu. Ei varmasti käy yhdessä tai kahdessa vuodessa. Itse osaan jonkin verran saksaa, mutta silti Saksassa piti monta kertaa vaihtaa englantiin monissa tilanteissa. Jos minut laitettaisiin saksankieliseen kouluun, niin olisin opiskeluvalmis kielellisesti varmaan tuon yhden tai kahden vuoden sisällä. Puhuisin ja kirjoittaisin silloin varmaan yhtä hyvää saksaa kuin kepu-Husu suomea ja jos haluaisin julkaista tekstejä niin pitäisi laittaa tekstit ensin haamukirjoittajalle. Niinhän Husukin tekee, oltuaan Suomessa 15 vuotta.

Useat haittamamut, jos osaavat kirjoittaa, joutuvat vaihtamaan arabialaiset kirjaimet latinalaisiin, joka vaikeuttaa asiaa. Miettikää itsenne ummikkona venäläiseen kouluun kyrillisillä kirjaimilla. Suoriudutteko vuodessa tai kahdessa uudella kielellä yhdeksän vuoden koulutuksesta? Ette, mutta ette olekaan aavikon monilahjakkuuksia.

Eli kyse on siitä, että mamut käyvät jotain kielikurssia ja käteen annetaan sen jälkeen peruskoulun päättötodistus. Muutenhan olisi rasismi.

[jobsy]

Eli kyse on siitä, että mamut käyvät jotain kielikurssia ja käteen annetaan sen jälkeen peruskoulun päättötodistus. Muutenhan olisi rasismi.

Mahdetaanko näitä kielikurssien suorituksia edes arvioida mitenkään vai onko mamuille päättötodistuksen template, jossa arvosanat valmiiksi painettu (jokainen saa täyden 10 kaikista aineísta) ja siihen lisätään vain suorittajan nimi?

(http://www.lansi-savo.fi/sites/default/files/images/news_item/mjun_pakolaiset.jpg)

[Kim Evil-666]

Otsikoinnin tarkoitus lienee tietenkin alleviivata mamujen puolijumala-statusta. Otsikosta nopeasti luettuna jää mieleen toteemien 2v "peruskoulu" versus pottunokkalapsien 9v oikea peruskoulu.

Tuossa on varmaan tullut uutisen kirjoittajalle käännösvirhe kun on käännetty mamutusta suomen kielelle. Peruskoulun sijaan siinä pitäisi lukea esikoulu.

Vai autokoulu?

[internetsi]

Ainakin minun yläasteaikana oli valtakunnallisia kokeita muutamissa aineissa (matematiikka, äidinkieli, pakkoruotsi, hyötyenglanti, historia ja yhteiskuntaoppi, taisi olla muutama muukin). Sitten vaan näille mamuille samat paperit eteen kun on käyty samat koulut vuodessa tai kahdessa.

Näin ei varmasti menetellä, koska se antaisi liikaa huonoja tuloksia jotka ei sovi monikulttuuriseen ideologiaan.

[Muuttohaukka]

Kusetusta koko juttu. Ei varmasti käy yhdessä tai kahdessa vuodessa. Itse osaan jonkin verran saksaa, mutta silti Saksassa piti monta kertaa vaihtaa englantiin monissa tilanteissa. Jos minut laitettaisiin saksankieliseen kouluun, niin olisin opiskeluvalmis kielellisesti varmaan tuon yhden tai kahden vuoden sisällä. Puhuisin ja kirjoittaisin silloin varmaan yhtä hyvää saksaa kuin kepu-Husu suomea ja jos haluaisin julkaista tekstejä niin pitäisi laittaa tekstit ensin haamukirjoittajalle. Niinhän Husukin tekee, oltuaan Suomessa 15 vuotta.

Useat haittamamut, jos osaavat kirjoittaa, joutuvat vaihtamaan arabialaiset kirjaimet latinalaisiin, joka vaikeuttaa asiaa. Miettikää itsenne ummikkona venäläiseen kouluun kyrillisillä kirjaimilla. Suoriudutteko vuodessa tai kahdessa uudella kielellä yhdeksän vuoden koulutuksesta? Ette, mutta ette olekaan aavikon monilahjakkuuksia.

Eli kyse on siitä, että mamut käyvät jotain kielikurssia ja käteen annetaan sen jälkeen peruskoulun päättötodistus. Muutenhan olisi rasismi.

Allekirjoitan kaikki.

Meillä oli vieraana 6-vuotias sakasalaistyttö ja 9- vee -poika.
Kuusivuotiaan kanssa oli niin mukava jutella, koska lapsen kieli on niin päälausepainotteinen. Helppoa saksaa.
Tyttö ei tuntenut pihan puita. Ainoa tuttu oli kuusi. Tannenbaum! O, Tannenbaum!
Siitä innostuneena lauloi oman versionsa kovasti hihitellen. Kuusen oksalle oli ripustettu isoäiti! Meillä lapset ripustavat Oi, kuusipuuhun joulupukin.
OT.