2015-09-08 Seuraava haaste mamutulvan hoidossa: Miten jaamme vastuuta?

[Ink Visitor]

Tämä on Suomen seuraava haaste maahanmuuttotulvan hoidossa – "Miten jaamme vastuuta?"

Kun akuuttia maahanmuuttotulvaa vielä hoidetaan, seuraava haaste vaanii jo nurkan takana.

Hallitus esitti kaksi viikkoa sitten arvion, että Suomeen saapuu vuoden loppuun mennessä 15000 turvapaikanhakijaa. Viime perjantaina luku päivittyi. Nyt uskotaan, että hakijoiden määrä tulee olemaan noin 30000.

– Tämä on Euroopan unionin historian suurimpia haasteita. Suomen pitää olla ehdottomasti mukana ratkaisemassa sitä, linjasi Turun vastaanottokeskuksessa maanantaina vieraillut sisäministeri Petteri Orpo.


ONGELMA on akuutti. Asiat ovat tapahtuneet nopeasti, eikä Suomessakaan olla osattu varautua tällaiseen hallitsemattomaan vyöryyn. Eri organisaatiot pyrkivät hoitamaan sitä kaikin tavoin, mutta seuraava haaste vaanii jo nurkan takana.

Miten me yhteiskunnassa jaamme vastuuta heistä, jotka tänne pysyvästi jäävät?

– Meidän kaupunkimme hoitaa omalta osaltaan tämän akuutin hädän, se on selvä asia. Liian vähän on kuitenkin mietitty sitä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Miten me yhteiskunnassa jaamme vastuuta heistä, jotka tänne pysyvästi jäävät? mietti Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni.

– Olen huolestunut, että siitä on puhuttu niin vähän. Asiaan täytyy valmistautua, ettemme ole taas kohta kädet pystyssä   

SISÄMINISTERI Orpon kertoman arvion mukaan turvapaikanhakijoista noin puolet tulee saamaan myönteisen päätöksen.

– Kotouttamistoimiin tarvitaan valtavasti volyymia. Se tulee haastamaan nykytilassa olevaa Suomea, se on selvä asia, Orpo myöntää.

– Meidän pitää katsoa mallia esimerkiksi Ruotsista, ottaa tänne heillä onnistuneita käytäntöjä.

Jotain on jo tehtykin. Uudella lainsäädännöllä pyritään auttamaan turvapaikanhakijoiden nopeampaa työllistymistä. Uuden käytännön mukaan turvapaikanhakija saa hakeutua töihin kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen.


TURVAPAIKKAPÄÄTÖS kestää tällä hetkellä noin puoli vuotta. Byrokratiaa pyritään nopeuttamaan lisäresursseilla. Maahanmuuttovirastoon ja poliisille on osoitettu lisäbudjetista 150 uutta vakanssia. Sen lisäksi tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan paljon eri alojen ammattilaisia tänne pysyvästi jäävien kotouttamiseen.

– Heille pitää löytää luonteva reitti opiskeluun ja työntekoon. Sen kautta ihmiset saavat perusteen opiskella suomen kieltä ja asettuvat yhteiskuntaan. Jos tuo prosessi hoidetaan kunnolla, Suomelle aukeaa paljon myös taloudellisia mahdollisuuksia, näkee niin ikään kotikaupunkinsa vastaanottokeskuksessa puhunut vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441676658590.html

[Roope]

– Kotouttamistoimiin tarvitaan valtavasti volyymia. Se tulee haastamaan nykytilassa olevaa Suomea, se on selvä asia, Orpo myöntää.

– Meidän pitää katsoa mallia esimerkiksi Ruotsista, ottaa tänne heillä onnistuneita käytäntöjä.

Ruotsista voi katsoa epäonnistuneita käytäntöjä. Tulokset ovat olleet surkeita.

Jotain on jo tehtykin. Uudella lainsäädännöllä pyritään auttamaan turvapaikanhakijoiden nopeampaa työllistymistä. Uuden käytännön mukaan turvapaikanhakija saa hakeutua töihin kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen.

Minkä uuden lainssäädännön? Aiemmin ansiotöihin pääsi heti, mutta viisi vuotta sitten luotiin turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön vuoksi porrastus, joka mukaa töihin pääsee kolmen tai kuuden kuukauden jälkeen. Turvapaikanhakijoiden työllistymiseen tuo ei käytännössä vaikuta.

– Heille pitää löytää luonteva reitti opiskeluun ja työntekoon. Sen kautta ihmiset saavat perusteen opiskella suomen kieltä ja asettuvat yhteiskuntaan. Jos tuo prosessi hoidetaan kunnolla, Suomelle aukeaa paljon myös taloudellisia mahdollisuuksia, näkee niin ikään kotikaupunkinsa vastaanottokeskuksessa puhunut vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Taas voi vilkaista Ruotsista, kuinka paljon niitä taloudellisia mahdollisuuksia on auennut.

[Uuno Nuivanen]

Minä en ota kenenkään määräyksellä mitään vastuuta mistään asiasta joka ei minulle kuulu.

[Mato]

Turvapaikanhakijoille ensi sijainen tehtävä on kotiuttaminen, ei missään tapauksessa kotouttaminen. Varmistetaan, että turvapaikan hakija saa palvelua omalla kielellä omassa ympäristössä. Turvapaikanhakijoissa on kuulemma paljon koulutuksen saaneita, jotka voisivat pientä korvausta vastaan toimia muiden opettajina. Ja kun aika koittaa, pääsevät nämä ihmiset takaisin kotiin menettämättä kulttuuriaan ja juuriaan. Sehän heillä täytyy olla kuitenkin lopullinen tavoite, päästä kotiin.

[Ari-Lee]

Siinä Orpo pähkäilee kuinka saada taputeltua kuution muotoinen palikka kolmion muotoiseen reikään. Ongelmat ja haasteet ovat monimuotoiset. Mutta, eiköhän tuo alkane moskeijoiden rakentamisella ja päättymättömällä ymmärtämisellä keppostelijoita kohtaan. Yhtä ainoaa työvoimapulanpaikkaajaa ja keppostelijaa ei karkoteta tekivät mitä ikinä. Ja tämä laatuporukka kyllä tulee pettymään ja hermostumaan. Kielimuuri taitaa äärimmilleen viedyssä digitaali-automaatio-ylikoulutus-työttömyys-Suomessa olla se pienin haaste. Taakka ja haaste muuttuu pian rikkaudeksi ja voimavaraksi. He ovat se työ.

[Peltipaita]

 

Meidän kaupunkimme hoitaa omalta osaltaan tämän akuutin hädän, se on selvä asia. Liian vähän on kuitenkin mietitty sitä, mitä tapahtuu sen jälkeen.

Täällä sitä on mietitty paljonkin. Ja jopa etukäteen. Suomen päättäjiltä sellaista ei tietenkään edes  odoteta.

[Ari-Lee]

Suomi välttää muiden tekemät virheet.

[Shemeikka]

Meidän pitää katsoa mallia esimerkiksi Ruotsista, ottaa tänne heillä onnistuneita käytäntöjä.

= "Suomi voi välttää muitten maitten kotoutuksessa tekemät virheet"

Jep, tuota on toitotettu ainakin 25 vuotta. Harmi vain ettei kukaan halua myöntää että kotouksessa voisi olla parannettavaa, aina vain mennään vanhalla tutulla linjalla.

[Lahti-Saloranta]

Tämä on Suomen seuraava haaste maahanmuuttotulvan hoidossa – "Miten jaamme vastuuta?"
Miten me yhteiskunnassa jaamme vastuuta heistä, jotka tänne pysyvästi jäävät?
– Meidän kaupunkimme hoitaa omalta osaltaan tämän akuutin hädän, se on selvä asia. Liian vähän on kuitenkin mietitty sitä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Miten me yhteiskunnassa jaamme vastuuta heistä, jotka tänne pysyvästi jäävät? mietti Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni.

Voi jumakeuta. Tarkoittaako se vastuun jakaminen sitä että miten elätämme heidät vai mitä. Luulisi että kantavat vastuun itsestään niin kuin me muutkin aikuiset teemme. Mikä ihmeen vastuun kantaja se yhteiskunta on.
Rivien välistähä selviää ettei mokuttajat itsekkään usko että nuo tänne jääneet elättäisivät itsensä omalla työllään. Eivät muuten miettisi sitä tulevaisuudessa tapahtuvaa vastuun kantoa.

[valla_valla]

Voi jumakeuta. Tarkoittaako se vastuun jakaminen sitä että miten elätämme heidät vai mitä...

Sitähän se Ruotsissa ainakin tarkoittaa.

[Blanc73]

Vastuunjako on jo selvä: me maksamme ja mamut kuluttavat.

[td]

– Meidän pitää katsoa mallia esimerkiksi Ruotsista, ottaa tänne heillä onnistuneita käytäntöjä.

Eli lähetämme heidät Tornion kautta takaisin...  Selvä!

[Pollard]

Jaettaisiinko se vastuu takaisin Islamille ja lähi-idälle?

[Lahti-Saloranta]

Ehkäpä asiaa kannattaisi kysyä Juhana Vartiaiselta kun hänen mielestään noita pitäisi olla 100.000 jotta selviäisimme. Ehkäpä se vastuun kanto piristää talouselämää. Pottunokat painamaan kahta vuoroa duunia ja maahanmuuttajat kuluttamaan heidän ansaitsemansa rahat.