yhteinen matkamme kohti eurooppalaista kansalaissotaa

[siviilitarkkailija]

Ennenkun aloitan on syytä olla ylpeä ja iloinen hommaforumin psta. Näennäistä demokratiaa ja valikoituja ihmisoikeuksia puolustava poliisihallintokin on saanut määräyksen lukea hommaforumia oikein työajalla, joten hompanssien kirjoituksilla on nyt aikaisempaa tärkeämpi ja suurempi lukijakunta. Se että kokoomuksen nimittämät poliittiset poliisijohtajat eivät eroa punaisen valpon ja sisäministeri Orpo, kommunistisen sisäministeri Leinon, pyrkimyksistä ei pitäsi tässä vaiheessa tulla kenellekkään yllätyksenä tai edes harmituksena. Valta korruptoi ja internationaali juovuttaa mieleltään köyhän mutta ahneen ihmisen. Mitä voi kompensoida vaikka sitomalla käteen festivaalirannekkeen ja menemällä ulos juhlimaan ja unohtamaan hetkeksi kaiken muun.

Kun ajattelemme sotaa, mieleemme nousee usein käsitys rintamasta, kahdesta keskenään taistelevasta armeijasta, jotka sodan kentällä väkivaltaa käyttäen ratkovat isoja poliittisia kysymyksiään. Tämä mielikuva on täysin vanhentunut ja väärä. Nykyaikainen sota ase- ja poliittistaloudellisten voimien johdosta on muuttunut. Sodat eivät ole kahden vaan useamman toimijan, kistaan suoraan osallistuvien puolien, puolueettomien sekä hyötymistarkoituksessa osallistuvien voimien koitos. Sodat eivät lopu eivätkä tule loppumaan edes joukkotuhoaseiden keksimiseen, eivätkä valitettavasti niiden käyttöön. Sodat muokkautuvat kuin viirus vallitseviin oloihin ja voimiin.

Ihmisten ja alueiden kuristaminen hengiltä

Moderni eurooppalainen sotavarustelu ja sota on vallitsevien olosuhteiden ja taloudellisen vallan käyttöä. Rintamalinjat eivät ole valtioiden välisiä vaan usein valtioiden sisäisiä ja valtiorajojen yli kulkevia ihmisten ja kansaryhmien välisiä. Samoin sodan uhrien ja toimijoiden kuvaaminen on muuttunut paljon vaikeammaksi koska esim väkivallan kohdalla etninen vaino ja väkivalta ilmenee usein kolmen ryhmän välisenä tekijänä. Meillä on vainon uhri, vainoaja sekä näiden yläpuolella muodollisesti puolueeton mutta usein hyvin syvälle itse politiikkaan osallistuva poliisihallinto. Etnisen vainon lähtömaassa poliisihallinto voikin tukea ajatusta että joku ryhmä tai ihmisjoukko ajetaan maasta. Vastaavasti vastaanottajamassa poliisihallinto voi tukea ajatusta että maahan tuotettu ihmisryhmä toteuttaa väkivaltapoliittista tapakulttuuria suojellusti ja omien kokemustensa johdosta ymmärrettynä. Poliisihallinnon tehtäväksi jää suojelun ja lainvalvonnan sijaan päättäminen siitä mikä ihmisryhmä tai alue kuristetaan hengiltä, joko fyysisesti tai taloudellisesti.

Globaali markkinatalous ei tunnusta eikä tunnista kansallisia tai edes poliittisia tabuja liiketaloudellisen voiton tavoittelussa. Muodollisesti voidaan olla hyvinkin tuomitsevia yksittäisen toiminnan sijaan, kuten rasismin, mutta taloudellisten tekijöiden innoittamana tällä ei ollut globaalia merkitystä kuten ei ollut valitettavasti orjakaupan kieltävillä laeilla itse orjakauppaan 1800-luvuilla. Lait ja moraali eivät ole globaaleja vaikka internationalistit näin kuvittelevat. Sosiaalinen media ja tietoverkko eivät ole yhteisiä arvoja vaan nykyään hyvin tarkasti valtioiden sekä niitä vastaan toimivien täyttämä ristiriitaisten pyrkimysten ja mielipiteiden kokonaisuus. Minä en yleensä ennusta teknistä tulevaisuutta mutta veikkaan että tulevaisuudessa valtiot ylittävien tietoverkkojen käytössä tullaan jonain päivänä vaatimaan virtuaalikansalaiselta virtuaalista passia. Valvomaan etteivät liitto- tai valtion propagandahallinnolle haitalliset ajatukset täytä ihmisten päitä ja vie tilaa vallitsevalta "tiedotus"-väline ja hallintomonopoleilta. Poliisihallinnon aktiivisuudesta päätellen halu tällaiseen on olemassa, tekniikka ja toteutus ei ...vielä.

Kun 10 k viestin raja lähestyy

Joskus on kiva pohtia asioita vähän syvällisemmin ja valitella että tuskin kukaan uskoo tai että ei vastaa vielä jokaiseen kommenttiin. Eurooppa on matkalla kohti henkistä väkivalta- ja valvontahallintoa tasoilla ja tavoilla joita aikaisemmat diktaattorit ovat voineet vain uneksia. Ääriliikkeitä valvomaan ilmoittautuu entistä useampi poliisihallinnon edustaja, mutta näiden kansalaisvapauksia vastustavien ja mielipiteen vapautta vastaan toimivien poliisihallintojohtajien valvomiseksi on entistä vähemmän demokratian ja poliitiikan sekä viranomaisvalvonnan välineitä. Poliittisesti sitoutuneesta lehdistöstä ei tähän urakkaan ole eikä näköjään poliittisesti nimitetystä syyttäjälaitoksesta. Ikävä nähdä isänmaansa vajoavan sadan vuoden vapauden jälkeen takaisin poliittisesti nimitetyksi virkahallinnollisesti johdetuksi osavaltioksi jossa päätökset ja kansalaisten vapaus päätetään maamme rajojen ulkopuolelta ja toimijoiden kautta joita kansalaiset eivät voi edes itse valita.

Valtiomme ottaa lujasti velkaa että poliisihallinnossa riittää demokratian makutuomareille mutusteltavaa ja näennäistyötä. Liekö tässä yksi eurooppalaisen kansalaissodan rintamalinja. Omasta mielestään poliishallinnon tehtävä ei ole käydä vaikkapa ilmoittamatta kunnallisessa tai ostopalveluvanhainkodissa tarkastamassa onko vanhusten hoito lakien ja säännösten mukaista. Onhan se ikävää ja likaista työtä kun vertaa vaikkapa kokonaiseen kubiikkelissa ja nettisivulla vietettyyn "ääriliikkeiden seurantatyöhön" suomenkielisellä ja valvotulla keskustelupalstalla.