2015-08-01 HS: Multikulturalismin "painajainen"

[Herbert]

Multikulturalismin "painajainen"

Viime tiistaina kymmenet tuhannet kokoontuivat eri puolilla Suomea toreille ja erilaisiin somemielenilmauksiin osoittamaan mieltä monikulttuurisen yhteiskunnan puolesta. Samalla kansalaistapahtumiin kokoontuneet vastustivat kansanedustaja Olli Immosen (ps) kirjoittamaa englanninkielistä Facebook-viestiä, jossa kutsuttiin taisteluun monikulttuurisuuden painajaista vastaan.

Kertauksen vuoksi vielä kyseinen kohta sekä englanniksi että suomeksi, niin kuin se suomennettiin muun muassa Helsingin Sanomissa.

"Unelmoin vahvasta, urheasta kansakunnasta, joka voittaa tämän painajaisen, jota kutsutaan monikulttuurisuudeksi."
"This nightmare called multiculturalism."

Eli puhuiko Immonen monikulttuurisuudesta vai multikuralISMISTA? Uskon, ja toivon, että hän tarkoitti jälkimmäistä, multikulturalismia poliittisena käsitteenä ja aatteena.

Euroopasta tuli toisen maailmansodan jälkeen entistä monikulttuurisempi. Ranskassa ja Englannissa monikulttuurisuus, niin kuin se nykyään ymmärretään, on siirtomaa-ajan jälkeisen ajan tulosta. Isäntämaiden ovet aukenivat 1950-luvulta lähtien siirtomaiden asukkaille, osittain huonon omantunnon vuoksi, mutta pääasiassa teollisuuden tarvitseman työvoiman hankkimiseksi.

1970- ja 80-luvuille tultaessa Britanniassa syttyi rotumellakoita vastauksena brittiläisen yhteiskunnan muualta tulleita kohtaan harjoittamaan syrjintään, poliisiväkivaltaan, työttömyyteen ja rasismiin.

Mellakoinnin ja vastakkainasettelun lieventämiseen etsittiin poliittisia ratkaisuja.

Britanniassa ja muualla Länsi-Euroopan maissa ratkaisuksi nähtiin multikulturalismi, politiikka, joka tunnisti ja tunnusti eri etnisten ja kulttuuristen ryhmien olemassaolon ja otti yhteisöt mukaan poliittiseen toimintaan.

Multikulturalismin ideologia ankkuroidaan yleensä Stuart Halliin, jamaikalaisyntyiseen sosiologiin, jota pidetään yhtenä Britannian arvostetuimmista vasemmistointellektuelleista. Multikulturalistinen politiikka omaksuttiinkin usein vasemmiston johdolla.

Yksi kuuluisimmista aktiivisen monikulttuurisuuspolitiikan harjoittajista on Kanada, joka kirjasi monikulttuurisuuden perustuslakiin vuonna 1971.

Tarkoitus oli hyvä: rakentaa siltoja erityisesti muslimiyhteisöjen ja kantaväestön välille, muun muassa ohjaamalla varoja eri etnisten yhteisöjen toimintaan ja valitsemalla sieltä mallikansalaisia edustamaan omia yhteisöjään kunnalliseen ja valtion tason politiikkaan.

2000-luvulla mellakat alkoivat jälleen. Se, minkä piti olla lääke sosiaalisiin ongelmiin, näyttikin olevan yhteiskunnallisen konfliktin polttoainetta.

Oikeiston poliittinen johtopäätös oli, että multikulturalistinen politiikkaa oli epäonnistunut, ja johtanut samalla äärioikeistolaisten puolueiden ja populistien menestykseen.

Kun Hall viime vuonna kuoli, tapaus uutisoitiin otsikolla "Multikulturalismin kummisetä on kuollut", vaikka hän oli itsekin vanhemmiten kääntynyt multikulturalistisen politiikan kriitikoksi.

Samaa tautia on viime vuosina hoidettu eri lääkkein. Ranskassa on siirrytty multikulturalismista täysin päinvastaiseen eli niin sanottuun assimilationistiseen politiikkaan: Ranskalla on hienoja ajatuksia kaikkien kansalaisten tasa-arvoisuudesta, mutta etnisten ja kulttuuristen ryhmien ei anneta enää elää vapaasti.

Viime vuosina on alettu vaatia entistä "ranskalaisempaa" käytöstä. Näkyvimmin tämä on ilmennyt esimerkiksi huivin ja burkan kieltämisenä. Harjoitettu politiikka ei kuitenkaan ole estänyt sen enempää ulkomaalaisten kohtaamaa syrjintää kuin etnisten yhteisöjen radikalisoitumista.

Lopputulos: Islamistien hyökkäys pilalehti Charlie Hebdon toimitukseen ja juutalaiseen kauppaan.

Kaksitoista kuollutta.

Intialaissyntyinen brittikirjailija ja toimittaja, Hallin perillinen, Kenan Malik analysoi eurooppalaisen multikulturalismin epäonnistumista hiljattain arvostetussa, amerikkalaisessa Foreign Affairs -lehdessä.

Malik muistuttaa, että Euroopan keskiluokka on aina pelännyt muukalaisia, mutta enemmän siitä syystä, että he edustivat alaluokkaa ja köyhyyttä, yhteiskunnan pimeitä nurkkia. Sotienjälkeisen vaurastumisen myötä luokan merkitys poliittisena kategoriana väheni ja tilalle alkoi 1900-luvun loppupuolella tulla kulttuurinen ja uskonnollinen erottelu. Keskiluokka alkoi pelätä erilaisuutta.

Saksa on harjoittanut Britanniasta ja Ranskasta erottautuvaa politiikkaa, joka on sekin johtanut suohon. Saksa on rakentanut monikulttuurisen paralleeliyhteiskunnan, jossa siirtolaiset ovat olleet toisen luokan ihmisiä, vierastyöläisiä Gastarbeitereita, ilman kansalaisuutta.

2000-luvulla saksalaispoliitikot ovat viimein tunnustaneet, että siirtolaiset ovat jääneet, ja heitä on alettu hyväksyä kansalaisiksi. Liian myöhään. Erityisesti turkkilaiset ovat tänä aikana tulleet aiempaa uskonnollisemmiksi, eivätkä opiskele saksaa.

Ruotsi on seurannut Länsi-Eurooppaa ja on nyt monikulttuurinen maa, jossa koetaan samaa krapulaa kuin muuallakin.

Suomi sen sijaan on kaikki nämä vuodet ollut kehityksestä sivussa. Tässä asiassa kuuluimme vuosikymmenet Itäblokkiin. Ovet suljettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja syntyi se 1970- ja 1980-lukujen Suomi, Eila Kännön Suomi, jossa ei asunut juuri yhtään ulkomaalaista, ja johon siirtolaisuutta inhoavat tuntuvat nyt viittaavan suomalaisen yhteiskunnan kulta-aikana.

Meillä on omat vähemmistömme ja evakkohistoriamme. Ja nyt yhä kasvava siirtolaisjoukko. Mutta vieläkään ei ole käyty minkäänlaista asiallista poliittista keskustelua siitä, että maamme muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi ja siitä seuraa erilaisia asioita, kivoja ja vähemmän kivoja.

Viimeksi vuonna 2013 silloinen kulttuuri ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) myönsi kulttuurirahaa monikulttuurisuuden tukemiseen, mutta en muista, että multikulturalismia olisi meillä koskaan omaksuttu politiikan välineeksi.

...

Monet ovat törmänneet monikulttuurisuuteen asumalla ulkomailla, juuri niissä maissa, joissa siirtolaisuus on ollut koko teollistumisen perusta. Siellä he ovat nähneet monikulttuurisuuden hyvät ja huonot puolet, ja oppineet sanomaan, keskieurooppalaisen keskiluokan tapaan:

"En ole rasisti, mutta – "

Mutta kun itseään avoimen ja multikulttuurisen yhteiskunnan kannattajina pitävät kokoontuvat torille, tietävätkö he mitä oikeastaan kannattavat? Onko suomalaisilla intellektuelleilla ja poliitikoilla jokin näkemys siitä, millaista monikulttuurisuutta haluamme, ja kuinka se tehdään?

Malikin mukaan multikulturalismi poliittisena työkaluna ei ole kuollut, vaan korjattavissa. Minusta hänen ohjeitaan kannattaa kuunnella.

Ensiksikin multikulturalismin politiikka ja monikulttuurisuus pitää erottaa toisistaan käsitteinä.

Lisäksi on ymmärrettävä, että valkoisella ja mustalla kristityllä saattaa olla enemmän yhteistä kuin kahdella mustalla, eli vähemmistöjä ei saa kohdella monoliitteinä, vaan täytyy oppia näkemään erilaisuutta myös yhteisöjen sisällä.

Kaikkia tulee kohdella tasa-arvoisina ja huolehtia oikeasti siitä, ettei syrjintää sallita. – Kansalaisuudesta ei ole mitään iloa, jos samalla joutuu kokemaan rasismia, Malik sanoo.

Monikulttuurisuuden puolustajien ja liberaalien pitää hylätä relativistiset asenteensa ja alkaa jälleen ylpeinä kannattaa universaaleja arvojaan, kuten sanavapautta.

Valtion ei pidä ohjata liikaa, vaan vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Integraatio onnistuu parhaiten vahvan kansalaisyhteiskunnan sisällä.

Oma näkemykseni on, että monikulttuurista yhteiskuntaa kannattavien täytyy vihdoin opiskella asiaa ja ryhtyä sanoista tekoihin. Pelkkä puolesta ja vastaan huutelu ei enää riitä.

Ja tunnustan: en mennyt torille. Olen kyllästynyt oikeassaolemiseen.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1438314861401

[Lalli IsoTalo]

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien teematoimittaja Kristiina Markkanen Helsingin Sanomat. Hän kysyy ingressissä:

Multikulturalismi on ideologia ja poliittinen työkalu, joka on mennyt rikki. – Mutta voiko sen korjata?

Vastaus on ei. Sama kuin EU:n kanssa. Molemmista on luovuttava, ja kehitettävä se mitä kehitettävissä on toisilla menetelmillä, sellaisilla kuten hyötymaahanmuuton osuuden nostaminen 100%:iin kokonaismaahanmuutosta, sekä kauppaliitot.

[Micke90]

Ei Suomea voi verrata Länsi-Euroopan siirtomaavaltoihin, sillä meillä ei ole koskaan ollut siirtomaita. Siksi meillä ei ole myöskään huonoa omaatuntoa, joka velvoittaisi meidät haalimaan tänne porukkaa Afrikasta ja Lähi-Idästä saati säilyttämään heidän kulttuurinsa.

[nollatoleranssi]

Kirjoituksessa oli ainakin itselle semmoisia huomioita ja tietoja, joita ei ole tullut vastaan muualta. En ole kyllä niin tarkkaan aiheeseen perehtynytkään.

[oinas]

Hesarin kirjoitukseksi yllättävän hyvä.

[Faidros.]

Eli puhuiko Immonen monikulttuurisuudesta vai multikuralISMISTA?

Kyllä on vaikea kysymys toimittajalla. 
Ensinnäkään Immonen ei puhunut vaan kirjoitti. Toiseksi, toimittaja voi lukea kohdan vaikka sataan kertaan ja jollei vieläkään avaudu, kysyköön viisaammalta.

[Blanc73]

Juttuun oli eksynyt asiaakin vaaleanpunaisen unelmahötön sekaan. Harvinaista Pravdalta.

[Faidros.]

Ei Suomea voi verrata Länsi-Euroopan siirtomaavaltoihin, sillä meillä ei ole koskaan ollut siirtomaita. Siksi meillä ei ole myöskään huonoa omaatuntoa, joka velvoittaisi meidät haalimaan tänne porukkaa Afrikasta ja Lähi-Idästä saati säilyttämään heidän kulttuurinsa.

Unohdat aivan suomalaisen tervan orjalaivojen pohjissa. Ilman tervaa piilaaksossa ei asuisi kolmea njeegeriä.

[Kaarin M]

Viime vuosina on alettu vaatia entistä "ranskalaisempaa" käytöstä. Näkyvimmin tämä on ilmennyt esimerkiksi huivin ja burkan kieltämisenä. Harjoitettu politiikka ei kuitenkaan ole estänyt sen enempää ulkomaalaisten kohtaamaa syrjintää kuin etnisten yhteisöjen radikalisoitumista.

Lopputulos: Islamistien hyökkäys pilalehti Charlie Hebdon toimitukseen ja juutalaiseen kauppaan.

Kaksitoista kuollutta.

Mihin katosi Muhammedista kertova pilapiirros?

[akez]

Multikulturalismin "painajainen"

Ruotsi on seurannut Länsi-Eurooppaa ja on nyt monikulttuurinen maa, jossa koetaan samaa krapulaa kuin muuallakin.

Suomi sen sijaan on kaikki nämä vuodet ollut kehityksestä sivussa. Tässä asiassa kuuluimme vuosikymmenet Itäblokkiin. Ovet suljettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja syntyi se 1970- ja 1980-lukujen Suomi, Eila Kännön Suomi, jossa ei asunut juuri yhtään ulkomaalaista, ja johon siirtolaisuutta inhoavat tuntuvat nyt viittaavan suomalaisen yhteiskunnan kulta-aikana.

Kyllä Suomessa oli ulkomaalaisia jo ennen 1990-lukuakin. 1990-luvulla vain tapahtui jotakin käsittämätöntä. Maan rajat polkaistiin kerralla suohon, portit revittiin saranoita myöten irti ja järkevä maahanmuuttopolitiikka kuitattiin roskakoriin. Tarkemmin nämä vaiheet ajoittuvat ajankohtaan, jolloin somaleja alkoi tulvia tänne ilman perusteita ensin Moskovasta ja sitten kaikkialta muualtakin (nykyisin heitä on täällä jo n. 16.000). Turvapaikkoja heille ei annettu, vaan heille jaeltiin oleskelulupia joillakin "humanitaarisilla perusteilla". Näistä vaiheista on juttua Ulkomaalaisviraston historiikissa. Kokoomuksen silloinen pääministeri Harri Holkeri näyttää olleen avainhenkilö tämän operaation mahdollistamisessa. Samalla katosivat myös kaikki muutkin hallitsemattoman kehitysmaamuuton esteet Suomeen. Voinee perustellusti väittää, että "monikulttuuriongelmamme" taustalla ovat lähinnä nämä tekijät. Tosin erinäiset muutkin suomalaistahotkin ovat aktiivisesti ja tarmokkaasti sekaantuneet tämän tilanteen luomiseen ja kärjistämiseen tavoitellessaan omia tai intressipiiriensä todellisia tai kuviteltuja etua.

Viimeksi vuonna 2013 silloinen kulttuuri ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) myönsi kulttuurirahaa monikulttuurisuuden tukemiseen, mutta en muista, että multikulturalismia olisi meillä koskaan omaksuttu politiikan välineeksi.

Asiaan perehtyneiden mukaan tilanne Suomessa on varsin päinvastainen.

Monikulttuurisuudesta tuli kyseenalaistamaton arvo

Suomi on poikkeuksellisen multikulturalistinen eli monikulttuurinen maa, sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporesta.

Tällä kommentilla hän ei viittaa maahanmuuttajien määrään, vaan monikulttuurisuuteen aatteena.

Saukkosen mukaan Euroopassa on Suomen ohella vain muutama multikulturalistinen maa eli Ruotsi ja Iso-Britannia.

— Muualla on vahvempi nationalistinen perintö tai ajatus, että maahanmuuttajille on hyväksi, että he sulautuvat mahdollisimman nopeasti valtaväestöön.

Suomessa noudatetaan vuonna 1999 säädetyn lain periaatetta: yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia, että maahanmuuttajat pystyvät säilyttämään oman kielensä, kulttuurinsa ja identiteettinsä.

Filosofi Jukka Hankamäen mukaan monikulttuurisuudesta on tullut kehityssuuntaus, jota ei saa kyseenalaistaa. Ideologia läpäisee monet yhteiskunnan instituutiot kuten esimerkiksi koulu- ja kirjastolaitoksen. Myös lakiin Yleisradiosta on kirjattu monikulttuurisuuden tukeminen.

— Monikulttuurisuudesta on tullut selvästi poliittinen ohjelma, joka on melkein kaikilla.

Hankamäki katsoo monikulttuurisuuden aatteen yleistymisen alkaneen vuodesta 1989.

— Berliinin muuri murtui, sosialismi tuhoutui, kylmä sota lakkasi ja maailma tavallaan jaettiin uudestaan. Siitä lähti käyntiin valtava globalisaatiovyöry, joka edellytti taloudelta uusia toimia.

Hankamäen mukaan ilmiön varjopuolena on muun muassa se, että suuryritykset ja siirtolaistyövoima ovat syömässä leivän kantaväestöihin kuuluvien perusduunarien pöydästä.

Kouvolan Sanomat

[rooster]

Onkos kukaan persuista yrittänyt saada muutettua tuota lakia multikulturalismista, jonka perusteella mamulla on oikeus valtiovallan toimesta säilyttää oma kieli, kulttuuri ja identiteetti. En itseasiassa edes tiennyt tuosta laista ennen tätä vaan luulin enemmänkin, että näin nut oli vain päätetty enemmänkin hiljaisella hyväksynnällä jota ei saa arvostella. Ei ihme jos eivät penteleet sopeudu uuteen asuinmaahansa.

[Roope]

Hesarin kirjoitukseksi yllättävän hyvä.

Oli, mutta:

Viimeksi vuonna 2013 silloinen kulttuuri ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) myönsi kulttuurirahaa monikulttuurisuuden tukemiseen, mutta en muista, että multikulturalismia olisi meillä koskaan omaksuttu politiikan välineeksi.

Haloo. Ei monikulturismin omaksumista ole tarvinnut julistaa erikseen, vaikka kieltämättä usein hoettu "monikulttuurisuus on rikkaus" vaikuttaa ideologian sokeiden kannattajien uskontunnustukselta. Monikulturismin omaksuminen viralliseksi dogmiksi on tapahtunut viimeisen 20-30 vuoden aikana yhtä vaivihkaa kuin Suomen maahanmuuttopolitiikan liberalisoiminen. Ja yhtä lailla kuin käsitteet tunteva toimittajakaan ei näköjään ole huomannut monikulturismin voittokulkua (jolla tarkoitan sen hegemoniaa, en tietenkään tuloksia), Suomen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan viitataan julkisessa keskustelussa yleensä "tiukkana", vaikka se on Ruotsin rinnalla EU:n liberaalein.

Onko suomalaisilla intellektuelleilla ja poliitikoilla jokin näkemys siitä, millaista monikulttuurisuutta haluamme, ja kuinka se tehdään?

Kyllä ja ei. Lähtökohtana on, että "monikulttuurisuus on rikkaus", ja kaikki muu seuraa tuosta. Pään tullessa kollektiivisesti kipeäksi pään seinään hakkaamisesta viisaat tutkijamme valistavat meitä ongelmien johtuvan siitä, että monikulttuurisuuspolitiikkaa ei ole ollut tähän mennessä tarpeeksi.

Malikin mukaan multikulturalismi poliittisena työkaluna ei ole kuollut, vaan korjattavissa. Minusta hänen ohjeitaan kannattaa kuunnella.

Ensiksikin multikulturalismin politiikka ja monikulttuurisuus pitää erottaa toisistaan käsitteinä.
...
Monikulttuurisuuden puolustajien ja liberaalien pitää hylätä relativistiset asenteensa ja alkaa jälleen ylpeinä kannattaa universaaleja arvojaan, kuten sanavapautta.

Olisi selkeämpää sanoa, että liberaalien pitää hylätä ryhmiä korostava ja yksilöiden tasa-arvoa tallova relativistinen monikulturalismi. Mutta viestin perille saaminen on jokseenkin toivotonta. Viime päivinä on nähty, kuinka sananvapauden puolustajille ja monikulturismin kyseenalaistajille nykyään käy.

Ja vielä tämä:

Viime vuosina on alettu vaatia entistä "ranskalaisempaa" käytöstä. Näkyvimmin tämä on ilmennyt esimerkiksi huivin ja burkan kieltämisenä. Harjoitettu politiikka ei kuitenkaan ole estänyt sen enempää ulkomaalaisten kohtaamaa syrjintää kuin etnisten yhteisöjen radikalisoitumista.

Lopputulos: Islamistien hyökkäys pilalehti Charlie Hebdon toimitukseen ja juutalaiseen kauppaan.

Tämä oli kylläkin lopputulos sananvapauden harjoittamisesta (ja epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta). Monikulturismi-ideologian mukaan ryhmän oikeudet ovat sananvapautta tärkeämpiä, joten sananvapaus olisi saanut joustaa. Pääministeri Alexander Stubbin silloisesta hurskastelusta huolimatta monikulturismia harjoittavassa Suomessa Charlie Hebdoa vastaava lehti olisi joutunut syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

[maha54]

Näitä jaetaan ympäri nettiä lukuisin muunnelmin:
Your car is German.
Your vodka is Russian.
Your pizza is Italian.
Your kebab is Turkish.
Your democracy is Greek.
Your coffee is Brazilian.
Your movies are American.
Your tea is Tamil.
Your shirt is Indian.
Your oil is Saudi Arabian.
Your electronics are Chinese.
Your numbers are Arabic.
Your letters are Latin.

Pyysinpä siis emäntää, joka tuollaisen meni jakamaan, täydentämään seuraavat. On ollut aika jäätävää sen jälkeen.
  Sinun ? Somaliasta
  Sinun ? Irakista
  Sinun ? Afghanistanista
  Sinun ? Romaniasta
  Sinun ? Bulgariasta
  Sinun ? Albaniasta

[foobar]

Näitä jaetaan ympäri nettiä lukuisin muunnelmin:
Your car is German.
Your vodka is Russian.
Your pizza is Italian.
Your kebab is Turkish.
Your democracy is Greek.
Your coffee is Brazilian.
Your movies are American.
Your tea is Tamil.
Your shirt is Indian.
Your oil is Saudi Arabian.
Your electronics are Chinese.
Your numbers are Arabic.
Your letters are Latin.

Pyysinpä siis emäntää, joka tuollaisen meni jakamaan, täydentämään seuraavat. On ollut aika jäätävää sen jälkeen.
  Sinun ? Somaliasta
  Sinun ? Irakista
  Sinun ? Afghanistanista
  Sinun ? Romaniasta
  Sinun ? Bulgariasta
  Sinun ? Albaniasta

Minusta tuo listan alku on luonteeltaan tyyppiä "kaikki ihmiset ovat syntyperänsä vankeja, ja asiatkin on suljettava siihen vankilaan." Tämä kaikki vain, jotta asiat joista on hankala pitää saataisiin pakollisiksi.

Multikulturalistin maailmankuva on synkkä ja armoton. Ei mulla muuta.

[Roope]

Suomi on poikkeuksellisen multikulturalistinen eli monikulttuurinen maa, sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporesta.

Tällä kommentilla hän ei viittaa maahanmuuttajien määrään, vaan monikulttuurisuuteen aatteena.

Saukkosen mukaan Euroopassa on Suomen ohella vain muutama multikulturalistinen maa eli Ruotsi ja Iso-Britannia.

— Muualla on vahvempi nationalistinen perintö tai ajatus, että maahanmuuttajille on hyväksi, että he sulautuvat mahdollisimman nopeasti valtaväestöön.

Tutkija Pasi Saukkonen selvensi kirjassaan Erilaisuuksien Suomi monikulttuurisuuskäsitteitä ja analysoi suomalaista politiikkaa verrattuna muuhun Eurooppaan.

[Eino P. Keravalta]

Näitä jaetaan ympäri nettiä lukuisin muunnelmin:
Your car is German.
Your vodka is Russian.
Your pizza is Italian.
Your kebab is Turkish.
Your democracy is Greek.
Your coffee is Brazilian.
Your movies are American.
Your tea is Tamil.
Your shirt is Indian.
Your oil is Saudi Arabian.
Your electronics are Chinese.
Your numbers are Arabic.
Your letters are Latin.

Valitettavasti on paljon ihmisiä, jotka eivät kykene ymmärtämään, että tässä ei ole kyse Immosen vastustamasta monikultturismista, vaan kansainvälisyydestä.

Kansainvälisyydessä on kyse siitä, että kansat ovat vapaaehtoisuuden pohjalta tekemisissä toistensa kanssa ja ottavat käyttöönsä toistensa tapoja ja ideoita, koska pitävät niitä hyvinä ja omaan kulttuuriinsa sopivina.

Monikultturismi ei kansainvälisyyden tavoin ole lähtöisin positiivisesta ja tarpeellisesta, kansan keskuudessa syntyneestä vuorovaikutuksesta, vaan kyseessä on ylhäältäpäin ohjattu ja pakotettu, rasistinen väestönvaihto-oppi, jossa hyödyllisiä vaikutuksia ei jaeta, vaan jossa kohdemaa pakotetaan alueellaan sietämään hyödyttömiä, haitallisia ja kulttuuriinsa sopimattomia ilmiöitä.

Se, että suomalainen ostaa mielellään japanilaisen auton, ei tarkoita, että hänen tulisi suvaita naisten kivitystä vain siksi, että eliitti opastaa monikulttuurisuuden olevan rikkaus.

[Veturinainen]

Ruotsi on seurannut Länsi-Eurooppaa ja on nyt monikulttuurinen maa, jossa koetaan samaa krapulaa kuin muuallakin.

Krapulaa? Järjestäytynyt yhteiskunta on pala palalta luhistumassa, ja tämä kutsuu sitä krapulaksi. Ikään kuin "krapulan" jälkeen olisi luvassa suunta parempaan.

[Lalli IsoTalo]

Näitä jaetaan ympäri nettiä lukuisin muunnelmin:
Your car is German.
Your vodka is Russian.
Your pizza is Italian.
Your kebab is Turkish.
Your democracy is Greek.
Your coffee is Brazilian.
Your movies are American.
Your tea is Tamil.
Your shirt is Indian.
Your oil is Saudi Arabian.
Your electronics are Chinese.
Your numbers are Arabic.
Your letters are Latin.

Sitten lopuksi sanotaan, että miten et sitten voi sietää naapurissa asuvaa mamua tms. Eli verrataan ihmisiä ja asioita.

Mutta yhdenkään noista luetelluista ilmiöistä olemassaolo Suomessa ei vaadi yhdenkään  maahanmuuttajan olemassaoloa.

EDIT: puuttuvat sanat lisätty.

[ISO]

Näitä jaetaan ympäri nettiä lukuisin muunnelmin:
Your car is German.
Your vodka is Russian.
Your pizza is Italian.
Your kebab is Turkish.
Your democracy is Greek.
Your coffee is Brazilian.
Your movies are American.
Your tea is Tamil.
Your shirt is Indian.
Your oil is Saudi Arabian.
Your electronics are Chinese.
Your numbers are Arabic.
Your letters are Latin.

Kyllä kyllä, ja mielipiteeni ovat Suomalaisia, joten mennään niillä ainakin niin kauan kuin ne on hyviä. Mietitään sitten uudelleen kun somalikulttuuri ja arabien tavat ja tottumukset on parempia. Ei kannata pidättää hengitystä.

[Eino P. Keravalta]

Ruotsi on seurannut Länsi-Eurooppaa ja on nyt monikulttuurinen maa, jossa koetaan samaa krapulaa kuin muuallakin.

Krapulaa? Järjestäytynyt yhteiskunta on pala palalta luhistumassa, ja tämä kutsuu sitä krapulaksi. Ikään kuin "krapulan" jälkeen olisi luvassa suunta parempaan.

Tämä krapula onkin sellainen, että se johtaa sisäelinten pettämiseen ja kuolemaan.

[Rusinapulla]

Nämä autosi on Saksasta ja vaatteesi Bangladeshista lätinät eivät ole monikulttuurisuutta vaan globalisaatiota jossa tuotteet valmistetaan siellä missä niitä joko osataan tehdä paremmin kuin muualla, maantieteelliset edellytykset ovat paremmat kuin muualla tai työvoima ja tuotantokustannukset ovat halvempia kuin muualla.

[Eino P. Keravalta]

Minäkin lupaan ostaa somalialaisen auton heti, kun sen design on puhutteleva, sen tekniikka kärkipäästä, turvallisuus huippuluokkaa, ajettavuus kiitettävää ja kun siihen saa vähintään kolmen vuoden takuun. Hinnan pitää olla myös kilpailukykyinen. Vaatimuksena on myös, ettei auton merkki ole 'Muhammed'.

Jäämme siis odottelemaan, josko 'monikulttuuri' saavuttaisi Somalian.

[guest8096]

Olen pitkään suunnitellut somalialaisen tietokoneen hankkimista, mutta epäröin koska mietin onko sen Koraaniin perustuvan käyttöjärjestelmän versio allah911 varmasti toimiva.

[tutkimus]

Eli puhuiko Immonen monikulttuurisuudesta vai multikuralISMISTA?

Kyllä on vaikea kysymys toimittajalla. 
Ensinnäkään Immonen ei puhunut vaan kirjoitti. Toiseksi, toimittaja voi lukea kohdan vaikka sataan kertaan ja jollei vieläkään avaudu, kysyköön viisaammalta.

Hesarissa on tullut pienen pieni särö heidän oikeassa olemisen kuplaansa ja hesarin omaa pelottelu kampanjaa jossa hesari lietsoi maahanmuuttajille ja yksinkertaisemmille suomalaisille suuren pelkotilan ja lietsoi persu-vihaa täysin sekopäisesti levittämällä vainoharhaisia ja kylähullumaisia TULKINTOJA siitä mitä Immonen oli kirjoittanut muun median mukana on alettu edes hiukan hävetä.

Siksi tuossa muuten kohtuullisen hyvässä ja asiapitoisessa monikultturismin kannattajan näkökulmasta kirjoitetussa kirjoitelmassa vängätään noin että tarkoittiko Immonen monikulttuurisuutta vai monikultturismia koska jos hesari ei vänkäisi niin hesarin toimittajien oma täysin moraaliton ja häpeällinen toiminta aiemmin olisi entistä selvempää.

Hienoa että hesarissä näkyy olevan edes pikkiriikkisen inhimillisyyttä pelkän persu vastaisen vihan ja pelon lietsomisen sijaan.

Muualla mediassahan on ollut väitteitä että mitään monikultturismia ei ole ollut olemassakaan ja nyt hesari yrittää väittää että mitään monikultturismia ei ole suomessakaan käytössä vaikka helsingin kaupunki antaa palkkauksessa etusijan muille kuin suomalaisille, vaikka suomen koko kotouttamispolitiikka perustuu monikultturistiseen eriyttämiseen jota toteutetaan opettamalla somaleille somalia ja islamia vaikka samaan aikaan suuri osa somalinuorista syrjäytyy täysin ja tämän syyksi tarjotaan huonoa suomen kielen taitoa.

Yhteiskunnan EI tulisi opettaa veronmaksajien rahoilla somalia tai islamia vaan suomen kieltä ja elämänkatsomustietoa.
Lisäksi monikultturistisesti suomalainen yhteiskunta on antanut etupäässä islamilaisten maahanmuuttajien perheiden äitien syrjäytyä täysin suomalaisesta yhteiskunnasta kielitaidottomiksi ja miestensä komenneltaviksi kaavuiksi joka johtaa täysin vääristyneiden perhe, naisen oikeus ja seksuaali käsitysten syntymiseen islamilaisille maahanmuuttajille ja heidän lapsilleen.

Kasvot peittävät huivit pitäisi kieltää suomessakin ja laittaa suomen kielen oppiminen vaatimukseksi jos meinaa saada yhteiskunnan tukia ja jokaiselle maahanmuuttajaperheelle pitäisi tehdä selväksi että suomessa nainen on tasa-arvoinen ja muslimimiehellä ei ole oikeutta rajoittaa vaimonsa liikkumista eikä myöskään määrätä aikuisten tyttäriensä liikkumisesta eikä mitään oikeutta pakkonaittaa tyttäriään niinkuin nyt tapahtuu.

Jatkuva eriytymisen tukeminen pitäisi myös lopettaa eli esim. RAY ja muu yhteiskunta myöntää kymmeniä miljoonia tukia sadoille somalijarjestöille jotka eriyttävät somaleja pois muusta yhteiskunnasta ja sama juttu muidenkin maahanmuuttajien yhdistysten kohdalla eli kaikki eriyttävät organisaatiot kuten sadat somaleiden perustamat ja somaleiden keskenään somaliksi pyörittämät yhdistykset eivät ansaitse mitään tukia koska koko niiden toiminta on eriyttävää ja huonontaa kotoutumista.

Yhteiskunnan EI pidä tukea ryhmiä toisistaan eriyttäviä järjestöjä kuten on vuosikaudet monikultturistisesti tehty.

[tutkimus]

Nämä autosi on Saksasta ja vaatteesi Bangladeshista lätinät eivät ole monikulttuurisuutta vaan globalisaatiota jossa tuotteet valmistetaan siellä missä niitä joko osataan tehdä paremmin kuin muualla, maantieteelliset edellytykset ovat paremmat kuin muualla tai työvoima ja tuotantokustannukset ovat halvempia kuin muualla.

Esittihän yksi yksinkertainen höpöttäjä uudessa suomessa blogissaan että maahanmuuton hyviin puoliin kuuluu että suomessa on Lidl.

[akez]

Suomi on poikkeuksellisen multikulturalistinen eli monikulttuurinen maa, sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporesta.

Tällä kommentilla hän ei viittaa maahanmuuttajien määrään, vaan monikulttuurisuuteen aatteena.

Saukkosen mukaan Euroopassa on Suomen ohella vain muutama multikulturalistinen maa eli Ruotsi ja Iso-Britannia.

— Muualla on vahvempi nationalistinen perintö tai ajatus, että maahanmuuttajille on hyväksi, että he sulautuvat mahdollisimman nopeasti valtaväestöön.

Tutkija Pasi Saukkonen selvensi kirjassaan Erilaisuuksien Suomi monikulttuurisuuskäsitteitä ja analysoi suomalaista politiikkaa verrattuna muuhun Eurooppaan.

Enpä ole tähän kirjaan perehtynyt. Onko hän "jalostanut" näkemyksiään, vai tarkentanut ja täsmentänyt niitä?

Tuon kirjan kanssa samana vuonna (2013) on julkaistu myös Saukkosen kirjan "Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa" toinen korjattu painos. Lainaan tässä vielä kirjasta kohtaa, joka käsittelee erästä merkittävää saumakohtaa britannian multikulturalistisessa historiassa. Tätä "paradigmamuutosta" on ehditty jo sivuta muissa yhteyksissä. Tämä on ollut eräs taustavaikuttaja Merkelin, Cameronin ja Sarkozyn monikulttuurilausunnoille.

Britannian multikulturalistisen vaiheen kulminaationa voidaan pitää Tony Blairin 1997 vaalikampanjaa ja Runnymede Trustin vuonna 1999 julkaisemaa komitearaporttia
The Future of Multi-Ethnic Britain (Parekh 1999). Raportissa sanottiin, että yhteiskunta koostuu paitsi yksilöistä (community of individuals) myös yhteisöistä (community of
communities), minkä johdosta aidosti monietnisen yhteiskunnan tuli yksilöiden oikeuksien lisäksi olla valmis tunnustamaan myös erilaisten väestöryhmien oikeudet. ...

Salman Rushdien tapauksen, Bradfordin ja muiden Pohjois-Englannin kaupunkien mellakoiden sekä syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumien jälkeen on kuitenkin tapahtunut
selvä suunnanmuutos: multikulturalismia on alettu pitää epäonnistuneena ja virheellisenä suuntauksena. Vastaavasti sosiaalisen koheesion ja muun yhteenkuuluvuuden
tunteen ja eri väestöryhmien välisten suhteiden parantamisen painotukset ovat korostuneet. ...

EDIT typo

[tutkimus]

Näitä jaetaan ympäri nettiä lukuisin muunnelmin:
Your car is German.
Your vodka is Russian.
Your pizza is Italian.
Your kebab is Turkish.
Your democracy is Greek.
Your coffee is Brazilian.
Your movies are American.
Your tea is Tamil.
Your shirt is Indian.
Your oil is Saudi Arabian.
Your electronics are Chinese.
Your numbers are Arabic.
Your letters are Latin.

Sitten lopuksi sanotaan, että miten et sitten voi sietää naapurissa asuvaa mamua tms. Eli verrataan ihmisiä asioita.

Mutta yhden noista luetelluista ilmiöistä olemassaolo Suomessa ei vaadi yhdenkään  maahanmuuttajan olemassaoloa.

Väärinymmärtämisen uusi strategia näyttää olevan että jos ette jatka avoimia ovia elintasopakolaisille ja rakenna painajaismaisia gettoja maahanmuuttajien liian suuren ja työhön perustumattoman maahanmuuton avulla niinkuin ruotsi niin sitten vastustat Audia, BMV:tä ja Mersua.

[ämpee]

Ruotsi on seurannut Länsi-Eurooppaa ja on nyt monikulttuurinen maa, jossa koetaan samaa krapulaa kuin muuallakin.

Krapulaa? Järjestäytynyt yhteiskunta on pala palalta luhistumassa, ja tämä kutsuu sitä krapulaksi. Ikään kuin "krapulan" jälkeen olisi luvassa suunta parempaan.

Olisi kiintoisaa nähdä millä menetelmillä raitistuminen sujuisi.

[ISO]

Hienoa että hesarissä näkyy olevan edes pikkiriikkisen inhimillisyyttä pelkän persu vastaisen vihan ja pelon lietsomisen sijaan.

Ilmeisesti ymmärsivät itsekin tämän mielenosoituksen olleen suuri virhe. Viharvassarit käyttivät sitä häikäilemättä oman ideologiansa ajamiseksi, lietsoivat vihaa ja väkivaltaa, ja pyrkivät vaientamaan suuren joukon suomalaisia samalla suu vaahdoten huutamalla demokratian autuutta ja käyttivät sodanlietsonnan sanamuotoja joista Immosta samassa lauseessa syyllistivät.

[foobar]

Hienoa että hesarissä näkyy olevan edes pikkiriikkisen inhimillisyyttä pelkän persu vastaisen vihan ja pelon lietsomisen sijaan.

Ilmeisesti ymmärsivät itsekin tämän mielenosoituksen olleen suuri virhe. Viharvassarit käyttivät sitä häikäilemättä oman ideologiansa ajamiseksi, lietsoivat vihaa ja väkivaltaa, ja pyrkivät vaientamaan suuren joukon suomalaisia samalla suu vaahdoten huutamalla demokratian autuutta ja käyttivät sodanlietsonnan sanamuotoja joista Immosta samassa lauseessa syyllistivät.

Oma hypoteesini on, että nyt vedetään henkeä ja annetaan myös lukijoiden levätä, edes hetki.

Ensi viikon lopussa on PS:n puoluekokous Turussa. Liian pitkällinen paskanjauhanta sen alla söisi painostukselta tehoa. Todennäköisesti täysrintamahyökkäys alkaa suunnilleen torstaina - ja se näyttää paljon vakuuttavammalta kun edes hetki on oltu hiljaa "anna meille meidän jokapäiväinen monikultturismimme" -mantrasta.