News:

Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,
https://www.facebook.com/Hommaforum/
Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.

Main Menu

Maailmantalous kylmän sodan jälkeen: maat keskiluokkaistuvat ja ääripäät vähenev

Started by talous ja muutos, 02.04.2015, 05:11:10

Previous topic - Next topic

talous ja muutos

Siis koko otsikko: "Maailmantalous kylmän sodan jälkeen: maat keskiluokkaistuvat ja ääripäät vähenevät"

Kylmän sodan jälkeen vapaakauppa on kukoistanut, mikä on johtanut tuotannon siirtymiseen halvemman kustannustason maihin ja logistisesti edullisiin maihin. - Seurauksena on ollut varsin usean köyhän maan taloudellinen nousu kohti keskiluokkaa. Toisaalta moni rikas maa on lähestynyt vauraitten maitten luokkaa, ja usea vauras maa on laskeutunut kohti keskituloisten maitten luokkaa.

Tässä on tarkoitus pohtia ja seurata mekanismeja, jotka johtavat maitten keskiluokkaistumiseen. Yleisemminkin tutkiskella mekanismeja, jotka siirtävät maita vaurausluokasta ylös- tai alaspäin.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin miettiä ja seurata, mitä seurauksia on ollut ja olisi tulevaisuudessa siitä, että maita - erityisesti runsasväkilukuisia - siirtyy vaurausluokasta toiseen.

Tämän keskusteluryhmän tarkoitus olisi toimia yleisen tason keskustelupaikkana. Jos jokin erityiskohde herättää kiinnostusta, niin sille pitäisi perustaa oma keskusteluryhmä. - Tänne pitäisi myös linkittää viitteet aiheeseen liittyvien erityiskohteitten keskusteluryhmistä.

talous ja muutos

Vähän sanaston selityksiä:


Maailman bkt/as = mbkt/as

Upporikkaat maat:
bkt/as > 8 x mbkt/as

Rikkaat maat:
8 x mbkt/as >= bkt/as > 4 x mbkt/as

Vauraat maat:
4 x mbkt/as >= bkt/as > 2 x mbkt/as

Keskituloiset maat:
2 x mbkt/as >= bkt/as > 1/2 x mbkt/as

Niukkatuloiset maat:
1/2 x mbkt/as >= bkt/as > 1/4 x mbkt/as

Köyhät maat:
1/4 x mbkt/as >= bkt/as > 1/8 x mbkt/as

Rutiköyhät maat:
1/8 x mbkt/as >= bkt/as

-----

Tiheämpää jaottelua:

v2 tarkoittaa: neliöjuuri 2:sta

Vauraitten maitten ylempi luokka:
4 x mbkt/as >= bkt/as > 2 x v2 x mbkt/as eli 2 x 1.4142 x mbkt/as

Vauraitten maitten alempi luokka:
2 x v2 x mbkt/as >= bkt/as > 2 x mbkt/as

Niukkatuloisten maitten ylempi luokka:
1/2 x mbkt/as >= bkt/as > 1/(v2 x 2) x mbkt/as eli 0.707107 x 1/2 x mbkt/as

Niukkatuloisten maitten alempi luokka:
1/(v2 x 2) x mbkt/as >= bkt/as > 1/4 x mbkt/as

-----

Keskituloisten maitten tiheämpi jaottelu:

Ylemmän keskiluokan maat:
2 x mbkt/as >= bkt/as > v2 x mbkt/as

Keskiluokan ytimen ylemmän luokan maat:
v2 x mbkt/as >= bkt/as > mbkt/as

Keskiluokan ytimen alemmän luokan maat:
mbkt/as >= bkt/as > 1/v2 x mbkt/as

Alemmän keskiluokan maat:
1/v2 x mbkt/as >= bkt/as > 1/2 x mbkt/as

-----

Talouden tilastointia muutettiin vuonna 2014:
http://tilastokeskus.fi/til/ekt2010.html

"Euroopan Unionin jäsenvaltioissa tällä hetkellä voimassa oleva kansantalouden tilinpidon järjestelmä EKT 95, joka pohjautuu maailmanlaajuiseen SNA 93 -suositukseen, otettiin käyttöön pääosin vuonna 1999. Tämän jälkeen mm. globalisaatio ja uudet taloudelliset ilmiöt ovat aiheuttaneet uudistustarpeita kansantalouden tilinpidolle. "
"Uusi SNA 2008 hyväksyttiin vuonna 2009, jonka jälkeen useat maat ovat aloittaneet siirtymäprosessin kohti uutta järjestelmää."
"Euroopan Unionissa siirrytään uuteen järjestelmään (EKT 2010, englanniksi ESA 2010) syyskuun lopussa 2014, jolloin EKT 2010 -asetuksen sisältämä tietojen lähettämisohjelma astuu voimaan. Tilinpidon tiedot laaditaan tuolloin pohjautuen uuteen EKT 2010 -menetelmäkäsikirjaan. Suomessa heinäkuussa 2014 julkaistut kansantalouden tilinpidon tiedot ovat jo uuden järjestelmän mukaisia."

"Uusi EKT 2010 mm. laajentaa varojen käsitettä kattamaan tutkimus- ja kehittämismenot sekä asejärjestelmät, ohjeistaa vanhaa järjestelmää paremmin globaalien tuotantotapojen käsittelyn sekä laajentaa ja nopeuttaa tietojen raportointivaatimuksia joiltakin osin. Lisäksi julkisyhteisöjen ja yksityisen sektorin rajanvetoa muutetaan, ja jäsenmaita edellytetään tuottamaan tietoja eläkejärjestelmiin liittyvistä vastuista."

"Suomessa bkt:n taso nousi EKT 2010:n käyttöönottoon liittyvien menetelmämuutosten takia 2000-luvulla keskimäärin noin neljä prosenttia."


Lisätietoa uuden tilastointistandardin käyttöönoton seurauksista:

Moni maa korjasi tilastojensa puutteita samalla, kun se siirtyi uuteen SNA 2008 -standardin mukaiseen tilastointiin. Joittenkin kehitysmaitten kohdalla seurauksena oli iso muutos bkt/as -lukuun.

IMF:n 'World Economic Outlook Database October 2014' -tilastoa ei pitäisi käyttää, koska siinä osan maista tilastotiedot perustuvat SNA 93 -standardiin ja toisten maitten tilastotiedot perustuvat SNA 2008 -standardiin. Niinpä maitten keskinäinen vertailu ei ole järkevää.



törö

Keskiluokkaistuminen on illuusio, jolla keskiluokka yrittää unohtaa, että talouden painopiste on siirtymässä teollisuuden mukana kaukoitään eikä meillä enää ole varaa keskiluokkaan.

Nyt sitä tekohengitetään velkahimmelin avulla, mutta sille tulee käymään samalla tavalla kuin työväenluokalle, josta iso osa on jo tarpeeton.

Myös teknologian kehittyminen tekee ihmisiä tarpeetomiksi.

Talot voidaan kohta tehdä 3d-printtereillä ja seuraava luonnollinen kehitysaskel on, että asiakas voi suunnitella sellaisen itse helpolla ohjelmistolla. Näin työntekijät muuttuvat tarpeettomiksi naulanpoimijasta arkkitehtiin asti ja tietokoneistuminen hoitaa valvonnan viranomaisien puolesta.

Sähkömiestä ja putkimiestä on vaikeampi korvata, joten he ovat tulevaisuudessa keskiluokkaa.

Sama tulee tapahtumaan alalla kuin alalla, koska taloustilanne pakottaa löytämään edullisempia ratkaisuja ihmistyövoiman tilalle. Virastoissa virkailijat tyrkyttävät nettipalveluita eivätkä näköjään tajua, että omat työpaikat ovat vähenemässä, vaikka pankkivirkailijoille tehtiin jo sama källi.

Nuoriso tajuaa missä mennään ja luova työ ja käden taidot kiinnostavat, mutta näihinkään hommiin ei kaikilla ole taipumuksia eikä työpaikkojakaan tule olemaan tarjolla kaikille halukkaille.

Tällä menolla me vielä kadehdimme köyhiä afrikkalaisia, joilla ei ole varaa teknologiaan, koska heillä on parempi työllisyystilanne.

Jaska Pankkaaja

Jos katsoo kehitystä viimeisen 20, ehkä jopa 30, vuoden aikana niin trendi on selvä: rikkain 1% rikastuu ja kaikki muut köyhtyvät ja syynä on juuri teollisuuden alasajo. Täytyisi ymmärtää että teollisuus on paljon muutakin kuin se tehdas; koko arvoketju tukitoimintoineen!

Euroopassa on erittäin suuri virkaloisten joukko jonka etuja poliitikot ajavat. Sorokset ja muut tahot varastelevat isot rahat, katiaiset yrittävät pitää virkaloiset tyytyväisinä.

Tässä on oikeistaan kaikki mitä nykyisin harjoitetusta politiikasta tarvitsee ymmärtää.
Tämä politiikka ei myöskään muutu ennen kuin itse poliitikot vaihdetaan.
Those who make peaceful revolution impossible, make violent revolution inevitable. J.F Kennedy

törö

^ On tässä tapahtumassa muutakin.

Teollisuuden tilalle yritetään kehittää ohjelmistobisnestä ja ala on menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että ohjelmat saa ilmaiseksi ja niiden avulla yritetään myydä jotain. Peliteollisuus kärsii jo kännykkäpelien takia ja sama strategia on hiipimässä muuallekin.

Jos viitsii vähän penkoa nettiä ennen kuin ostaa CAD-ohjelman niin voi saada ilmaiseksi paremman kuin kohtuullisen suosittu SolidWorks, joka on kuitenkin aika kömpelö. Ei tarvitse kuin rekisteröityä spämmilistalle ja sietää sitä ostoskärrykuvaketta, mitä kautta voi ostaa komponentteja jos kiinnostaa. Ei tule edes mainoskuvia kuvaruudun alalaitaan niin kuin ilmaisissa kännykkäpeleissä.

http://www.rs-online.com/designspark/electronics/eng/page/mechanical

Tämän kehityksen takia monta koodiapinaa tulee jäämään työttömäksi ihan lähitulevaisuudessa eikä siinä ole kyse muusta kuin markkinointistrategiasta. Käyttäjä saa ohjelmansa ja nettikauppa paljon asiakkaita.

Maksullisien vaihtoehdon kehittäjä on nesteessä jollei kykene pieraisemaan jostain parempaa liikeideaa tai kehittämään ohjelmiaan äkkiä alan parhaiksi, koska joku AutoCad menee aina kaupaksi sen takia, että siinä on enemmän toimintoja kuin kukaan tarvitsee ja sen käynnistymistä joutuu odottamaan kuin Jeesuksen toista tulemista. Siinä on niinku tasoa.

Tabula Rasa

Softapuolesta on euroopassa turha puhua. Amerikka omistaa yhtä lukuunottamatta kaikki megaluokan softayhtiöt kuten google, youtube, facebook jne. Euroopassa on yksi tuo kokoluokan yritys ja seuraavaksi isoimmat kymmenen ovat sellaisia joista eivät ole kuulleet kuin alalla työskentelevät henkilöt. Lisäksi ne seuraavat kymmenen eivät yhteenlukien ole yhden tuollaisen jenkkimegayhtiön kokoisia. Ja jenkeissähän näitä megayrityksiä on kymmeniä ellei satoja. Keskisuuriakin tuhansia.
Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

törö

^ Jos tuolta pohjalta lähdetään niin kaikki suomalaiset yritykset joutavat mennä konkkaan.

Tabula Rasa

Njooh, on aloja joissa suomi hoitaa homman, mutta uusiksi nokioiksi niistä ei vielä ole.
Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

P

Quote from: törö on 02.04.2015, 17:26:08
^ Jos tuolta pohjalta lähdetään niin kaikki suomalaiset yritykset joutavat mennä konkkaan.

No niinhan ne menevät. Jos ulkomainen kilpailu ei tapa, niin vihreä ja sosialistinen energia ja talouspolitiikka tappaa. Ollaan onnessa, kun täällä elintaso rojahtaa alas. Ei kuluteta, mutta esim. Aasia kuluttaa sitten ne fossiiliset meidän puolesta välittämättä mistään mitään ja potematta pätkääkään "huonoa omaatuntoa". Maamme on aasien käsissä.
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

MW

Quote from: törö on 02.04.2015, 17:02:09
^ On tässä tapahtumassa muutakin.
***
Jos viitsii vähän penkoa nettiä ennen kuin ostaa CAD-ohjelman niin voi saada ilmaiseksi paremman kuin kohtuullisen suosittu SolidWorks, joka on kuitenkin aika kömpelö. Ei tarvitse kuin rekisteröityä spämmilistalle ja sietää sitä ostoskärrykuvaketta, mitä kautta voi ostaa komponentteja jos kiinnostaa. Ei tule edes mainoskuvia kuvaruudun alalaitaan niin kuin ilmaisissa kännykkäpeleissä.
***

Vähän OT:nä täytyy todeta, että hiukan laajemmassa katsantokannassa SolidWorks on kaikkea muuta kuin kömpelö. Silloin, kun SWX tuli markkinoille, todella kömpelöt, UNIX-pohjaiset möhköt, kuten Catia ja ProE hallitsivat 3D-suunnittelua. Varaa noihin oli lähinnä lentokone- ja autoteollisuudella.

Sitten tuli SWX. Pikkurahalla, noihin möhköihin verrattuna, ja sen pystyi omaksumaan päivässä. Aika ketterästi isotkin sitten apinoivat sen käyttöliittymän perusajatukset.

En tosin ole varma, tykkäänkö siitä, mihin Dassault on peliä viemässä.

talous ja muutos

Maavertailujen helpottamiseksi valuuttakurssitietoa:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx

Näin paljon yhdellä eurolla saa muita valuuttoja:

Vuosi  USA $  /Kiinan renminbi (juan)  /Japanin jeni  /Intian rupia  /Indonesian rupia  /Venäjän rupla  /UK:n punta  /Ruotsin kruunu  /Norjan kruunu

1999:  1,0658 $  /8,8227 cny /121,32 jpy /                   /8 343,88 idr /26,4667 rub /0,65874 £ /8,8075 sek /8,3104 nok
2000:  0,9236     /7,6461       /99,47         /                   /7 719,32      /25,9915       /0,60948    /8,4452        /8,1129
2001:  0,8956     /7,4124       /108,68       /                   /9 143,90      /26,1341       /0,62187    /9,2551        /8,0484
2002:  0,9456     /7,8309       /118,06       /                   /8 774,80      /29,7263       /0,62883    /9,1611        /7,5086
2003:  1,1312     /9,3601       /130,97       /                   /9 677,75      /34,6581       /0,69199    /9,1242        /8,0033
2004:  1,2439     /10,2965     /134,44       /                   /11 117,42    /35,8105       /0,67866    /9,1243        /8,3697
2005:  1,2441     /10,1953     /136,85       /                   /12 070,84    /35,1860       /0,68380    /9,2822        /8,0092
2006:  1,2556     /10,0096     /146,02       /                   /11 512,37    /34,1109       /0,68173    /9,2544        /8,0472
2007:  1,3705     /10,4178     /161,25       /                   /12 528,33    /35,0183       /0,68434    /9,2501        /8,0165
2008:  1,4708     /10,2236     /152,45       /     -             /14 165,16    /36,4207       /0,79628    /9,6152        /8,2237
2009:  1,3948     /9,5277       /130,34       /67,3609 inr /14 443,74    /44,1376       /0,89094    /10,6191      /8,7278
2010:  1,3257     /8,9712       /116,24       /60,5878      /12 041,70    /40,2629       /0,85784    /9,5373        /8,0043
2011:  1,3920     /8,9960       /110,96       /64,8859      /12 206,51    /40,8846       /0,86788    /9,0298        /7,7934
2012:  1,2848     /8,1052       /102,49       /68,5973      /12 045,73    /39,9262       /0,81087    /8,7041        /7,4751
2013:  1,3281     /8,1646       /129,66       /77,9300      /13 856,60    /42,3370       /0,84926    /8,6515        /7,8067
2014:  1,3285     /8,1857       /140,31       /81,0406      /15 748,92    /50,9518       /0,80612    /9,0985        /8,3544


talous ja muutos

Valitaan sopivat vertailuvuodet, kun seurataan, miten eri maat ovat liikkuneet ylös- tai alaspäin verrattuna maailman bkt:hen asukasta kohti.

---

1. Käännepiste
- 1980/1990 -lukujen vaihteessa Varsovan liitto ja Neuvostoliitto hajosivat:
Wikipedia/Varsovan liitto
"Vuonna 1989 kommunististen hallintojen sortuessa Itä-Euroopassa sotilasliiton merkitys väheni muodolliseksi, kunnes viimein 1. heinäkuuta 1991 organisaatio lakkautettiin virallisesti Prahassa."
Wikipedia/Neuvostoliitto
" Baltian maat itsenäistyivät elokuussa 1991, ja loput 12 neuvostotasavaltaa sopivat keskenään Neuvostoliiton lakkauttamisesta 8. joulukuuta 1991. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ilmoitti eroavansa virastaan 25. joulukuuta 1991, koska hänen johtamaansa valtiota ei enää ollut."

1. Sopiva vuosi
1990 oli Suomessa 1980 -luvun nousukauden huipentumavuosi (Suomen markan arvo huomioiden). - Jälkikäteen paljastui, että se oli Suomessa 1960 -luvulla alkaneen hyvinvointivaltion viimeinen kukoistusvuosi.

---

2. Käännepiste
- 1990/2000 -lukujen vaihteessa puhkesi internetkupla. Samalla päättyi Länsi - Euroopan maitten (lähinnä euroalue) viimeinen pitkäaikainen nousukausi.
- Aasian vahva kilpailukyky alkoi selvästi laajeta halpatuotannosta edistyneen teollisuuden (esim. elektroniikkateollisuus) tuotteisiin asti. Seurauksena Pohjois - Amerikasta ja Länsi - Euroopasta on siirtynyt runsaasti teollisuustuotantoa työpaikkoinensa Aasiaan. - Niinpä Länsi - Euroopassa alkoi hitaan kasvun aikakausi.

2. Sopiva vuosi: 1999
- 1999 oli viimeinen vuosi ennen internetkuplan puhkeamista.
- Ensimmäinen euro -valuutan vuosi Länsi - Euroopassa.
- Suomella oli nousukauden huippu ja ensimmäinen vuosi eurovaluutassa.

Internetkuplaan liittyi myös työntekijöitten hyvinvoinnin korostaminen:
Wikipedia/IT-kupla
"Kuplan ulkoisina tunnusmerkkeinä monissa yrityksissä panostettiin kohtalaisen paljon rahaa esimerkiksi työntekijöiden viihtyvyyttä lisääviin tekijöihin, kuten harrastemahdollisuuksien monipuolistamiseen; toimiston kekseliääseen sisustamiseen, käytäväpotkulautoihin, jne. Tosin monet näistä investoinneista eivät sinänsä olleet järjettömiä, koska useiden tutkimusten mukaan työntekijöiden viihtyvyydellä on suuri vaikutus myös yritystä hyödyttävien toimintojen tehostumiseen ja uusien ideoiden syntyyn."

Wikipedia/Euro
"Euro (symboli €, lyhenne e, kansainvälinen valuuttatunnus EUR) on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön tilivaluuttana 1. tammikuuta 1999 ja käteisvaluuttana kahdessatoista EU-maassa 1. tammikuuta 2002."

---

3. Käännepiste
Maailmantalouden pitkäaikainen nousukausi ja autoistumisen voimakas lisääntyminen Aasiassa johtivat öljynhinnan nousuun 2000 -luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Myös muitten raaka-aineitten hinnat nousivat.
- Kilpailukykynsä menettänyt Länsi - Eurooppa ei toipunut öljyn ja muitten raaka-aineitten hintashokista toisin kuin Aasian maat.
- Finanssikriisi haittasi Eurooppaa taantumakauden alkuvuosina.
- Vahvan euron politiikka haittasi euromaitten taloutta vuoteen 2014 asti. - Erityisesti siitä kärsi Kreikka.

3. Sopiva vuosi: 2008
- Euromaissa oli vahvan talouskasvun aika vuosina 2006 - 2007 (3.3 % ja 3.0 %). Se oli eräänlainen joutsenlaulu ennen pitkäaikaista taantumakautta taloudessa.
- Vuonna 2008 euron arvo nousi huippuunsa verrattuna dollariin. Euro oli selvästi arvokkaampi kuin edellisvuonna.

---

4. Käännepiste
Vuonna 2014 Venäjä sieppasi Krimin Ukrainalta ja sai aikaan Kaakkois - Ukrainaan separatistien muodostaman autonomisen alueen. Näillä tapahtumilla on voimakas ja pitkäaikainen vaikutus maailmanpolitiikkaan lähinnä liittoutumasuhteitten tasolla.

4. Sopiva vuosi
2013 oli viimeinen vuosi ennen Venäjän ja Ukrainan välistä kriisiä.

---

Talouskasvun suhteen tietolähteenä olen käyttänyt IMF:n World Economic Outlook Database, April 2014.

-----
-----

Maailman vuotuinen väkiluku löytyy täältä:
http://www.geohive.com/earth/his_history3.aspx

Maailman väkiluku vuonna
1990: 5,320,816,667
1999: 6,051,478,010
2008: 6,753,649,228
2013: 7,162,119,434


Maailman vuotuinen bruttokansantuote:
IMF:n World Economic Outlook Database, April 2014

Maailman bkt vuonna
1990: 22,427.744 G$
1999: 31,757.892 G$
2008: 61,848.003 G$
2013: 73,982.138 G$


Maailman bkt/asukas vuonna
1990:   4,215.094 $
1999:   5,247.956 $
2008:   9,157.716 $
2013: 10,329.643 $

-----
-----

Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähdettä on päivitetty vuodella eteenpäin eli kyseessä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.


Maailman vuotuinen väkiluku löytyy täältä:
http://www.geohive.com/earth/his_history3.aspx

Maailman väkiluku vuonna
1990: 5,320,816,667
1999: 6,051,478,010
2008: 6,753,649,228
2013: 7,162,119,434
2014: 7,243,784,121 (arvio)
2015: 7,324,782,225 (ennuste)
2020: 7,716,749,042 (ennuste)


Maailman vuotuinen bruttokansantuote:
IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015

Maailman bkt vuonna
1990: 22,769.944 G$
1999: 32,236.427 G$
2008: 62,998.932 G$
2013: 75,470.924 G$
2014: 77,301.958 G$ (arvio)
2015: 74,551.027 G$ (ennuste)
2020: 98,115.585 G$ (ennuste)


Maailman bkt/asukas vuonna
1990:   4,279.408 $
1999:   5,327.034 $
2008:   9,328.132 $
2013: 10,537.513 $
2014: 10,671.488 $ (arvio)
2015: 10,177.917 $ (ennuste)
2020: 12,714.627 $ (ennuste)

talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiset Länsi - Euroopan maat - lukuunottamatta Etelä - Eurooppaa. Mutta Saksa on kokonaisena, joten mukana on sekä Länsi- että Itä - Saksa.

Vertaillaan Länsi - Euroopan maitten keskinäisten asemien muutoksia, kun mittarina on bkt/asukas. Rahayksikkönä on dollari.
Tietolähteenä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2014.


Vertailuvuotena 1990:

1. Sveitsi          36,564.246
2. Luxemburg   33,198.133
3. Ruotsi           28,273.049
4. Suomi           27,854.861
5. Norja            27,677.122
6. Tanska         26,451.461
7. Islanti           25,077.029
8. Ranska         22,046.994
9. Itävalta        21,511.831
10. Belgia           19,875.047
11. Alankomaat  19,767.944
12. Saksa           19,500.577
13. UK                17,900.266
14. Irlanti           13,478.006


Vertailuvuotena 1999:

1. Luxemburg   49,184.313
2. Sveitsi          38,399.269
3. Norja            35,554.228
4. Tanska         32,735.707
5. Islanti           31,678.598
6. Ruotsi           29,206.660
7. Itävalta        26,598.110
8. Alankomaat  26,055.943
9. Saksa           25,970.711
10. UK                25,876.117
11. Irlanti           25,847.659
12. Suomi         25,234.246
13. Belgia           24,950.546
14. Ranska         24,930.362


Vertailuvuotena 2008:

1. Luxemburg  112,429.424
2. Norja             94,815.849
3. Sveitsi           69,049.020
4. Tanska          62,800.302
5. Irlanti            59,146.019
6. Islanti           53,354.197
7. Alankomaat  53,198.731
8. Ruotsi           52,521.656
9. Suomi          51,302.503
10. Itävalta        49,914.995
11. Belgia           47,789.587
12. Ranska         45,789.287
13. Saksa           44,397.839
14. UK                44,131.286


Vertailuvuotena 2013:

1. Luxemburg  110,423.839
2. Norja           100,318.320
3. Sveitsi           81,323.957
4. Tanska          59,190.745
5. Ruotsi            57,909.292
6. Itävalta         48,956.923
7. Alankomaat   47,633.622
8. Suomi           47,129.297
9. Irlanti             45,620.711
10. Islanti            45,535.581
11. Belgia            45,383.999
12. Saksa            44,999.496
13. Ranska          42,999.968
14. UK                 39,567.410

talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiset Länsi - Euroopan maat - lukuunottamatta Etelä - Eurooppaa. Mutta Saksa on kokonaisena, joten mukana on sekä Länsi- että Itä - Saksa.

Vertaillaan Länsi - Euroopan maitten btk/asukas muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.


Vertailuvuotena 1990:
Maailman bkt/asukas oli 4,215.094 $.

1. Sveitsi          8,675
Upporikkauden alaraja = 8
2. Luxemburg   7,876
3. Ruotsi           6,708
4. Suomi          6,608
5. Norja            6,566
6. Tanska         6,275
7. Islanti           5,949
8. Ranska         5,230
9. Itävalta        5,104
10. Belgia           4,715
11. Alankomaat  4,690
12. Saksa           4,626
13. UK                4,247
Rikkauden alaraja = 4
14. Irlanti           3,198


Vertailuvuotena 1999:
Maailman bkt/asukas oli 5,247.956 $.

1. Luxemburg   9,372
Upporikkauden alaraja = 8
2. Sveitsi          7,317
3. Norja            6,775
4. Tanska         6,238
5. Islanti           6,036
6. Ruotsi           5,565
7. Itävalta        5,068
8. Alankomaat  4,965
9. Saksa           4,949
10. UK                4,931
11. Irlanti           4,925
12. Suomi         4,808
13. Belgia          4,754
14. Ranska        4,750
Rikkauden alaraja = 4


Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,157.716 $.

1. Luxemburg  12,277
2. Norja           10,354
Upporikkauden alaraja = 8
3. Sveitsi           7,540
4. Tanska          6,858
5. Irlanti            6,459
6. Islanti           5,826
7. Alankomaat  5,809
8. Ruotsi           5,735
9. Suomi          5,602
10. Itävalta        5,451
11. Belgia           5,219
12. Ranska         5,000
13. Saksa           4,848
14. UK                4,819
Rikkauden alaraja = 4


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,329.643 $.

1. Luxemburg  10,690
2. Norja           9,712
Upporikkauden alaraja = 8
3. Sveitsi           7,873
4. Tanska          5,730
5. Ruotsi            5,606
6. Itävalta         4,739
7. Alankomaat   4,611
8. Suomi           4,563
9. Irlanti            4,416
10. Islanti            4,408
11. Belgia            4,394
12. Saksa            4,356
13. Ranska          4,163
Rikkauden alaraja = 4
14. UK                 3,830

----

Lasketut tiedot perustuvat tähän lähteeseen: IMF:n World Economic Outlook Database, April 2014.

-----
-----

Vertailussa pitäisi ottaa huomioon valuuttakurssien muuttumiset, jotta voitaisiin huomata todellisen bruttokansantuotteen muutokset.

Eurolla saa näin monta dollaria:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx

1999:  1,0658
2008:  1,4708
2013:  1,3281

Dollaripohjaisen tilaston aiheuttama yliarvostus vuoteen 1999 verrattuna, kun kohteena ovat euromaat:
2008: (1,4708 - 1,0658)/1,0658 = 38.0 %
2013: (1,3281 - 1,0658)/1,0658 = 24.6 %

---

Lisäksi USA:n inflaatio näennäisesti kasvattaa dollareissa mitattua bruttokansantuotetta. Koska tämä inflaatio vaikuttaa samalla tavalla, kun kohteena on minkä tahansa maan bruttokansantuote, niin sen vaikutus kumoutuu, kun kunkin maan bruttokansantuote/asukas jaetaan maailman bruttokansantuote/asukas.

talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiseen Länsi - Eurooppaan kuuluvat Etelä - Euroopan maat.

Vertaillaan Länsi - Euroopan maitten keskinäisten asemien muutoksia, kun mittarina on bkt/asukas. Rahayksikkönä on dollari.
Tietolähteenä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2014.



Vertailuvuotena 1990:

1. Italia        20,111.951
2. Espanja   13,400.001
3. Kypros       9,428.034
4. Kreikka      9,073.883
5. Portugal    7,815.794
6. Malta         -


Vertailuvuotena 1999:

1. Italia        21,257.868
2. Espanja   15,486.722
3. Kypros     13,996.547
4. Kreikka    12,966.899
5. Portugali  12,444.987
6. Malta        10,845.975


Vertailuvuotena 2008:

1. Italia       39,523.422
2. Espanja   34,815.204
3. Kypros     31,685.724
4. Kreikka    30,691.609
5. Portugali  23,827.929
6. Malta        21,520.022


Vertailuvuotena 2013:

1. Italia         34,714.703
2. Espanja    29,150.345
3. Kypros      24,761.306
4. Malta        22,872.480
5. Kreikka     21,857.280
6. Portugali  20,727.588


talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiseen Länsi - Eurooppaan kuuluvat Etelä - Euroopan maat.

Vertaillaan Etelä - Euroopan maitten btk/asukas muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.
Tietolähteenä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2014.


Vertailuvuotena 1990:
Maailman bkt/asukas oli 4,215.094 $.

1. Italia         4,771
Rikkauden alaraja = 4
2. Espanja    3,179
3. Kypros      2,237
4. Kreikka     2,153
Vaurauden alaraja = 2
5. Portugali  1,854
6. Malta        -


Vertailuvuotena 1999:
Maailman bkt/asukas oli 5,247.956 $.

1. Italia         4,051
Rikkauden alaraja = 4
2. Espanja    2,951
3. Kypros      2,667
4. Kreikka     2,471
5. Portugali  2,371
6. Malta        2,067
Vaurauden alaraja = 2


Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,157.716 $.

1. Italia         4,316
Rikkauden alaraja = 4
2. Espanja    3,802
3. Kypros      3,460
4. Kreikka     3,351
5. Portugali  2,602
6. Malta       2,350
Vaurauden alaraja = 2


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,329.643 $.

Rikkauden alaraja = 4
1. Italia        3,361
2. Espanja   2,822
3. Kypros     2,397
4. Malta       2,214
5. Kreikka    2,116
6. Portugali  2,007
Vaurauden alaraja = 2

talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiseen Länsi - Eurooppaan kuuluvat Etelä - Euroopan maat.

Vertaillaan Länsi - Euroopan maitten keskinäisten asemien muutoksia, kun mittarina on bkt/asukas. Rahayksikkönä on dollari.


Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähdettä on päivitetty vuodella eteenpäin eli kyseessä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.


Vertailuvuotena 1990:

1. Italia        20,111.951
2. Espanja   13,747.666
3. Kypros     10,181.136
4. Kreikka      9,678.709
5. Portugal    7,906.163
6. Malta         -


Vertailuvuotena 1999:

1. Italia        21,977.113
2. Espanja   15,888.526
3. Kypros     15,114.578
4. Kreikka    13,795.595
5. Portugali  12,491.207
6. Malta        10,888.316


Vertailuvuotena 2008:

1. Italia       40,973.485
2. Espanja   35,724.769
3. Kypros     34,662.211
4. Kreikka    31,862.746
5. Portugali  24,933.218
6. Malta        22,116.124


Vertailuvuotena 2013:

1. Italia         35,814.808
2. Espanja    29,907.256
3. Kypros      27,300.463
4. Malta        23,865.289
5. Kreikka     21,903.391
6. Portugali  21,514.427


Vertailuvuotena 2014:

1. Italia        35,823.219
2. Espanja   30,278.346
3. Kypros     26,115.463
4. Malta       24,876.196
5. Portugali  22,130.488
6. Kreikka     21,653.081


Vertailuvuotena 2015:

1. Italia         30,593.798
2. Espanja    26,516.991
3. Malta        22,319.006
4. Kypros      22,006.850
5. Portugali  19,323.968
6. Kreikka     18,863.168


Vertailuvuotena 2020:

1. Italia         35,380.482
2. Espanja    32,288.332
3. Malta        28,618.552
4. Kypros      26,039.874
5. Kreikka      25,186.110
6. Portugali    23,195.883

talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiseen Länsi - Eurooppaan kuuluvat Etelä - Euroopan maat.

Vertaillaan Etelä - Euroopan maitten btk/asukas muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.


Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähdettä on päivitetty vuodella eteenpäin eli kyseessä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.

Maailman bkt/asukas vuonna
1990:   4,279.408 $
1999:   5,327.034 $
2008:   9,328.132 $
2013: 10,537.513 $
2014: 10,671.488 $ (arvio)
2015: 10,177.917 $ (ennuste)
2020: 12,714.627 $ (ennuste)

(Maailman bkt:n laskeminen: « Vastaus #11)


Vertailuvuotena 1990:
Maailman bkt/asukas oli 4,279.408 $.

1. Italia         4,700
Rikkauden alaraja = 4
2. Espanja    3,213
3. Kypros      2,379
4. Kreikka     2,262
Vaurauden alaraja = 2
5. Portugali  1,847
6. Malta        -


Vertailuvuotena 1999:
Maailman bkt/asukas oli 5,327.034 $.

1. Italia         4,126
Rikkauden alaraja = 4
2. Espanja    2,983
3. Kypros      2,837
4. Kreikka     2,590
5. Portugali  2,345
6. Malta        2,044
Vaurauden alaraja = 2


Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,328.132 $.

1. Italia         4,392
Rikkauden alaraja = 4
2. Espanja    3,830
3. Kypros      3,716
4. Kreikka     3,416
5. Portugali  2,673
6. Malta       2,371
Vaurauden alaraja = 2


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,537.513 $.

Rikkauden alaraja = 4
1. Italia        3,399
2. Espanja   2,838
3. Kypros     2,591
4. Malta       2,265
5. Kreikka    2,079
6. Portugali  2,042
Vaurauden alaraja = 2


Vertailuvuotena 2014:
Maailman bkt/asukas oli 10,671.488 $.

Rikkauden alaraja = 4
1. Italia        3,357
2. Espanja   2,837
3. Kypros     2,447
4. Malta       2,331
5. Portugali  2,074
6. Kreikka     2,029
Vaurauden alaraja = 2


Vertailuvuotena 2015:
Maailman bkt/asukas oli 10,177.917 $.

Rikkauden alaraja = 4
1. Italia        3,006
2. Espanja   2,605
3. Malta       2,193
4. Kypros     2,162
Vaurauden alaraja = 2
5. Portugali  1,899
6. Kreikka    1,853


Vertailuvuotena 2020:
Maailman bkt/asukas oli 12,714.627 $.

Rikkauden alaraja = 4
1. Italia        2,783
2. Espanja   2,539
3. Malta       2,251
4. Kypros     2,048
Vaurauden alaraja = 2
5. Kreikka    1,981
6. Portugali  1,824

talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiset Länsi - Euroopan maat - lukuunottamatta Etelä - Eurooppaa. Mutta Saksa on kokonaisena, joten mukana on sekä Länsi- että Itä - Saksa.

Vertaillaan Länsi - Euroopan maitten keskinäisten asemien muutoksia, kun mittarina on bkt/asukas. Rahayksikkönä on dollari.


Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähdettä on päivitetty vuodella eteenpäin eli kyseessä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.


Vertailuvuotena 1990:

1. Sveitsi          38,583.414
2. Luxemburg   33,198.133
3. Ruotsi           29,380.389
4. Suomi          28,902.826
5. Norja            28,187.218
6. Tanska         26,920.581
7. Islanti           25,780.441
8. Ranska         22,598.756
9. Itävalta        21,682.784
10. Alankomaat  20,955.877
11. Belgia           20,196.601
12. Saksa           20,055.641
13. UK                19,197.369
14. Irlanti           13,710.822


Vertailuvuotena 1999:

1. Luxemburg   49,184.313
2. Sveitsi          40,638.902
3. Norja            36,278.712
4. Tanska         33,492.354
5. Islanti           32,466.480
6. Ruotsi           30,564.720
7. Alankomaat  27,859.517
8. Itävalta        27,152.299
9. Saksa           26,770.658
10. UK                26,560.341
11. Irlanti           26,371.316
12. Suomi         26,183.617
13. Ranska         25,680.897
14. Belgia           25,456.601


Vertailuvuotena 2008:

1. Luxemburg  112,883.393
2. Norja             96,499.702
3. Sveitsi           72,568.517
4. Tanska          64,390.556
5. Irlanti            61,318.497
6. Alankomaat  56,895.736
7. Islanti           55,789.328
8. Ruotsi           55,525.761
9. Suomi          53,524.312
10. Itävalta        51,536.699
11. Belgia           48,988.690
12. Ranska         47,273.321
13. Saksa           45,909.354
14. UK                45,839.858


Vertailuvuotena 2013:

1. Luxemburg  110,306.590
2. Norja           102,495.753
3. Sveitsi           85,317.955
4. Ruotsi            60,086.488
5. Tanska          59,950.000
6. Alankomaat   50,809.705
7. Irlanti            50,543.223
8. Itävalta         50,499.804
9. Suomi           49,214.372
10. Islanti            47,630.028
11. Belgia            47,033.359
12. Saksa            46,199.633
13. Ranska          44,103.942
14. UK                 41,819.987


Vertailuvuotena 2014:

1. Luxemburg  111,716.268
2. Norja             97,013.261
3. Sveitsi           87,475.464
4. Tanska          60,563.623
5. Ruotsi           58,491.468
6. Irlanti            53,461.974
7. Alankomaat   51,372.963
8. Itävalta         51,306.674
9. Islanti            51,261.875
10. Suomi           49,496.717
11. Belgia            47,721.586
12. Saksa            47,589.972
13. UK                 45,653.410
14. Ranska          44,538.147


Vertailuvuotena 2015:

1. Luxemburg    96,268.653
2. Sveitsi           84,069.785
3. Norja             80,748.895
4. Islanti            54,331.398
5. Tanska          52,821.788
6. Ruotsi           49,582.116
7. Irlanti            47,329.050
8. Itävalta         44,475.589
9. Alankomaat   44,249.475
10. UK                  43,940.000
11. Suomi           42,732.766
12. Saksa            41,955.229
13. Belgia            41,267.279
14. Ranska          38,458.498



Vertailuvuotena 2020:

1. Luxemburg   112,252.372
2. Norja              91,180.523
3. Sveitsi            91,140.155
4. Tanska           66,150.027
5. Ruotsi            66,053.251
6. Islanti            65,801.490
7. Irlanti            58,901.899
8. UK                 55,575.982
9. Alankomaat   53,224.244
10. Itävalta          52,863.057
11. Suomi           52,033.656
12. Saksa            50,123.497
13. Belgia            48,377.642
14. Ranska          45,861.079

Parsifal

Varallisuuden mittaaminen rahassa kertoo vain osatotuuden. Rikkailla saattaa olla enemmän rahaa kuin ennen, mutta niin on muillakin. Samalla elintaso on yleisesti ottaen kohonnut - ainakin, elleivät maat ole joutuneet sodan runtelemiksi. Yhä harvempi kuolee nälkään ja sitä rataa.
Jos fiksut antavat aina periksi, ainoastaan idiootit saavat tahtonsa läpi.

"With the first link the chain is forged. The first speech censored, the first thought forbidden, the first freedom denied, chains us all irrevocably."

talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiset Länsi - Euroopan maat - lukuunottamatta Etelä - Eurooppaa. Mutta Saksa on kokonaisena, joten mukana on sekä Länsi- että Itä - Saksa.

Vertaillaan Länsi - Euroopan maitten btk/asukas muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.


Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähdettä on päivitetty vuodella eteenpäin eli kyseessä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.


Maailman bkt/asukas vuonna
1990:   4,279.408 $
1999:   5,327.034 $
2008:   9,328.132 $
2013: 10,537.513 $
2014: 10,671.488 $ (arvio)
2015: 10,177.917 $ (ennuste)
2020: 12,714.627 $ (ennuste)

(Maailman bkt:n laskeminen: « Vastaus #11)


Vertailuvuotena 1990:
Maailman bkt/asukas oli 4,279.408 $.

1. Sveitsi          9,016
Upporikkauden alaraja = 8
2. Luxemburg  7,758
3. Ruotsi          6,866
4. Suomi         6,754
5. Norja           6,587
6. Tanska        6,291
7. Islanti         6,024
8. Ranska       5,281
9. Itävalta      5,067
10. Alankomaat  4,897
11. Belgia           4,719
12. Saksa           4,687
13. UK                4,486
Rikkauden alaraja = 4
14. Irlanti           3,204


Vertailuvuotena 1999:
Maailman bkt/asukas oli 5,327.034 $.

1. Luxemburg   9,233
Upporikkauden alaraja = 8
2. Sveitsi          7,629
3. Norja            6,810
4. Tanska         6,287
5. Islanti           6,095
6. Ruotsi           5,738
7. Alankomaat  5,230
8. Itävalta        5,097
9. Saksa           5,025
10. UK                4,986
11. Irlanti           4,950
12. Suomi          4,915
13. Ranska         4,821
14. Belgia           4,779
Rikkauden alaraja = 4


Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,328.132 $.

1. Luxemburg  12,101
2. Norja           10,345
Upporikkauden alaraja = 8
3. Sveitsi           7,780
4. Tanska          6,903
5. Irlanti            6,574
6. Alankomaat   6,099
7. Islanti            5,981
8. Ruotsi            5,953
9. Suomi           5,738
10. Itävalta         5,525
11. Belgia            5,252
12. Ranska          5,068
13. Saksa            4,922
14. UK                 4,914
Rikkauden alaraja = 4


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,537.513 $.

1. Luxemburg  10,468
2. Norja             9,727
3. Sveitsi           8,097
Upporikkauden alaraja = 8
4. Ruotsi           5,702
5. Tanska         5,689
6. Alankomaat  4,822
7. Irlanti           4,797
8. Itävalta        4,792
9. Suomi          4,670
10. Islanti           4,520
11. Belgia           4,463
12. Saksa           4,384
13. Ranska         4,185
Rikkauden alaraja = 4
14. UK                3,969


Vertailuvuotena 2014:
Maailman bkt/asukas oli 10,671.488 $ (arvio).

1. Luxemburg  10,469
2. Norja             9,091
3. Sveitsi           8,197
Upporikkauden alaraja = 8
4. Tanska          5,675
5. Ruotsi           5,481
6. Irlanti           5,010
7. Alankomaat  4,814
8. Itävalta        4,808
9. Islanti          4,804
10. Suomi         4,638
11. Belgia          4,472
12. Saksa          4,460
13. UK               4,278
14. Ranska        4,174
Rikkauden alaraja = 4


Vertailuvuotena 2015:
Maailman bkt/asukas oli 10,177.917 $ (ennuste).

1. Luxemburg  9,459
2. Sveitsi         8,260
Upporikkauden alaraja = 8
3. Norja           7,934
4. Islanti          5,338
5. Tanska         5,190
6. Ruotsi          4,872
7. Irlanti           4,650
8. Itävalta        4,370
9. Alankomaat  4,348
10. UK                4,317
11. Suomi         4,199
12. Saksa          4,122
13. Belgia          4,055
Rikkauden alaraja = 4
14. Ranska        3,779


Vertailuvuotena 2020:
Maailman bkt/asukas oli 12,714.627 $ (ennuste).

1. Luxemburg  8,829
Upporikkauden alaraja = 8
2. Norja           7,171
3. Sveitsi         7,168
4. Tanska        5,203
5. Ruotsi          5,195
6. Islanti          5,175
7. Irlanti           4,633
8. UK                4,371
9. Alankomaat  4,186
10. Itävalta        4,158
11. Suomi         4,092
Rikkauden alaraja = 4
12. Saksa           3,942
13. Belgia           3,805
14. Ranska         3,607

talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiset Länsi - Euroopan maat - lukuunottamatta Etelä - Eurooppaa. Mutta Saksa on kokonaisena, joten mukana on sekä Länsi- että Itä - Saksa.

Vertaillaan Länsi - Euroopan maitten keskinäisten asemien muutoksia, kun mittarina on bkt/asukas. Rahayksikkönä on dollari.

---

Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähteinä ovat:
* Vuodelle 2014 MF:n World Economic Outlook Database, April 2015.
* Vuosien 2015 ja 2015 kasvuprosentit:
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-4903_en.htm
European Commission - Press release
Spring 2015 Economic Forecast: Tailwinds support the recovery
Brussels, 05 May 2015

Vuosien 2015 ja 2016 bkt/asukas -laskelmissa ei ole otettu huomioon USA:n inflaatiota, jonka verran pitäisi dollarimääräisiä lukuja korottaa.
Oletetaan, että:
- maaliskuun 2015 euro/dollari -suhde kuvaa koko vuoden 2015 euro/dollari -suhdetta.
- vuoden 2016 euro/dollari -suhde on sama kuin vuonna 2015.
- Ruotsin valuutan suhde euroon ei muutu vuosina 2015 ja 2016.
- UK:n valuutan suhde euroon ei muutu vuosina 2015 ja 2016.

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx
Vuonna 2014 yhdellä eurolla sai 1,3285 dollaria.

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx
Maaliskuussa 2015 yhdellä eurolla sai 1,0838 dollaria.

Muutoskerroin, jolla otetaan huomioon euron heikkeneminen dollarin suhteen vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014:
1,0838 / 1,3285 = 0,81581

Huom. Euroopan komission mediajulkaisussa ei ole mukana Islantia, Norjaa eikä Sveitsiä.

---

Vertailuvuotena 2014:

1. Luxemburg  111,716.268
2. Norja             97,013.261
3. Sveitsi           87,475.464
4. Tanska          60,563.623
5. Ruotsi           58,491.468
6. Irlanti            53,461.974
7. Alankomaat   51,372.963
8. Itävalta         51,306.674
9. Islanti            51,261.875
10. Suomi           49,496.717
11. Belgia            47,721.586
12. Saksa            47,589.972
13. UK                 45,653.410
14. Ranska          44,538.147


Vertailuvuotena 2015:

Bkt:n kasvuprosentti  /Kasvuprosentilla korotettu bkt  /Valuutan muutoskertoimella korjattu bkt

1. Luxemburg   3.4 %  /115,514.621112    /94,237.983
2. Tanska         1.8 %  /61,653.768214      /50,297.761
3. Ruotsi           2.5 %  /59,953.7547          /48,910.873
4. Irlanti           3.6 %  /55,386.605064      /45,184.946
5. Alankomaat  1.6 %  /52,194.930408      /42,581.146
6. Itävalta         0.8 %  /51,717.127392     /42,191.350
7. Suomi          0.3 % /49,645.207151  /40,501.056
8. Saksa            1.9 %  /48,494.181468     /39,562.038
9. Belgia            1.1 %  /48,246.523446     /39,359.996
10. UK                2.6 %  /46,840.39866      /38,212.866
11. Ranska         1.1 %  /45,028.066617    /36,734.347


Vertailuvuotena 2016:

Bkt:n kasvuprosentti  /Kasvuprosentilla korotettu bkt

1. Luxemburg   3.5 %   /97,536.312
2. Tanska         2.1 %   /51,354.014
3. Ruotsi           2.8 %  /50,280.377
4. Irlanti           3.5 %   /46,766.419
5. Alankomaat  1.7 %   /43,305.025
6. Itävalta        1.5 %   /42,824.220
7. Suomi          1.0 %  /40,906.067
8. Saksa           2.0 %   /40,353.279
9. Belgia           1.5 %   /39,950.396
10. UK               2.4 %  /39,129.975
11. Ranska        1.7 %  /37,358.831

talous ja muutos

Vertailun kohteena on kylmän sodan jaottelun mukaiset Länsi - Euroopan maat - lukuunottamatta Etelä - Eurooppaa. Mutta Saksa on kokonaisena, joten mukana on sekä Länsi- että Itä - Saksa.

Vertaillaan Länsi - Euroopan maitten btk/asukas muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.

Tämä on jatko-osa « Vastaus #21 :lle.

---

Aluksi pitää laskea ilman USA:n inflaatiota maailman bkt/asukas vuosille 2015 ja 2016.

IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015 , on tietolähteenä vuoden 2014 maailman bkt:lle sekä maailman bkt:n kasvulle vuosina 2015 ja 2016.
Huom. tässäkään tapauksessa ei oteta huomioon väkilukujen muutoksia. Lisäksi ei oteta huomioon valuuttakurssien muutosten vaikutuksia maailman bkt/asukas -suhteelle.

2014: 10,671.488 $
2015: 11,039.761 $  3.451 %
2016: 11,454.746 $  3.759 %

---

Vertailuvuotena 2015:
Maailman bkt/asukas oli 11,039.761 $ (ennuste).

1. Luxemburg   8,536
Upporikkauden alaraja = 8
2. Tanska         4,556
3. Ruotsi           4,430
4. Irlanti           4,093
Rikkauden alaraja = 4
5. Alankomaat  3,857
6. Itävalta        3,822
7. Suomi          3,669
8. Saksa           3,584
9. Belgia           3,565
10. UK              3,461
11. Ranska       3,327


Vertailuvuotena 2016:
Maailman bkt/asukas oli 11,454.746 $  (ennuste).

1. Luxemburg   8,515
Upporikkauden alaraja = 8
2. Tanska         4,483
3. Ruotsi           4,389
4. Irlanti           4,083
Rikkauden alaraja = 4
5. Alankomaat  3,781
6. Itävalta        3,739
7. Suomi          3,571
8. Saksa           3,523
9. Belgia           3,488
10. UK              3,416
11. Ranska       3,261

-----
-----

Mistä johtuivat isot erot tuloksissa vertailuvuodelle 2015, kun verrataan vastauksia 20 ja 22.
- IMF:n ja Euroopan komission erilaiset käsitykset talouskasvun määrästä vuodelle 2015.
--- Merkitys on vähäinen. Isoimmat erot ovat Luxemburgin (+0.9 %) ja Suomen (-0.5 %) kohdalla.
- IMF:n käsitys euron arvosta dollareina poikkeaa 2015 maaliskuun valuuttakurssisuhteesta.
--- Merkitys on vähäinen, ja sen suuruusluokka on n. 1.5 %.
- Väkilukujen muutokset kyseisissä maissa ja koko Maapallolla.
--- Merkitys on vähäinen.
- Otetaan tai ei oteta huomioon valuuttakurssien muutosten vaikutusta dollarimääräiseen Maapallon bkt/asukas -suhteeseen.
--- Merkitys on iso: Maapallon bkt/asukas on joko 10,177.917 $ (« Vastaus #20) tai 11,039.761 $ (« Vastaus #22 )

talous ja muutos

Vertailun kohteena on nykyiset EU -jäsenvaltiot, jotka olivat kylmän sodan aikana kommunistimaita.

Vertaillaan em. maitten keskinäisten asemien muutoksia, kun mittarina on bkt/asukas. Rahayksikkönä on dollari.


Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähteenä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.


Vertailuvuotena 1990:

1. Unkari      3,293.785
2. Bulgaria   2,506.813
3. Romania  1,637.798
4. Puola       1,625.844
Kroatia         -
Latvia           -
Liettua          -
Slovakia        -
Slovenia        -
Tshekki          -
Viro               -


Vertailuvuotena 1999:

1. Slovenia  11,498.633
2. Tshekki      6,289.772
3. Unkari        4,775.760
4. Kroatia       4,421.226
5. Puola         4,339.597
6. Viro            4,067.783
7. Slovakia     3,880.880
8. Liettua       3,204.245
9. Latvia         3,107.849
10. Bulgaria    1,704.918
11. Romania   1,592.131


Vertailuvuotena 2008:

1. Slovenia   27,784.009
2. Tshekki    22,739.599
3. Viro          18,137.285
4. Slovakia   17,897.650
5. Latvia      16,349.195
6. Kroatia    16,346.496
7. Unkari     15,587.745
8. Liettua    15,045.600
9. Puola      13,909.503
10. Romania  9,744.332
11. Bulgaria   7,052.278


Vertailuvuotena 2013:

1. Slovenia  23,316.676
2. Tshekki   19,854.844
3. Viro         18,852.091
4. Slovakia  18,064.470
5. Liettua    15,696.819
6. Latvia     15,126.489
7. Puola      13,820.174
8. Kroatia    13,592.342
9. Unkari     13,464.921
10. Romania  9,001.053   
11. Bulgaria   7,531.719


Vertailuvuotena 2014:

1. Slovenia   24,019.253
2. Viro          19,670.852
3. Tshekki    19,563.330
4. Slovakia   18,454.040
5. Liettua     16,385.847
6. Latvia       15,728.787
7. Puola        14,378.622
8. Unkari       13,881.131
9. Kroatia      13,493.679
10. Romania  10,034.670
11. Bulgaria     7,752.813


Vertailuvuotena 2015:

1. Slovenia  20,849.826
2. Viro         17,561.683
3. Tshekki   17,171.199
4. Slovakia  16,137.763
5. Liettua    14,559.516
6. Latvia      13,995.612
7. Puola       12,920.923
8. Unkari      12,852.529
9. Kroatia     11,537.741
10. Romania   9,570.450
11. Bulgaria    7,193.712


Vertailuvuotena 2020:

1. Slovenia    25,480.575
2. Viro           24,978.730
3. Slovakia    21,287.678
4. Liettua      21,134.466
5. Latvia       19,912.064
6. Tshekki     19,213.176
7. Puola        17,719.351
8. Unkari       16,945.912
9. Kroatia      14,468.798
10. Romania  13,987.684
11. Bulgaria     9,293.214

talous ja muutos

Vertailun kohteena on nykyiset EU -jäsenvaltiot, jotka olivat kylmän sodan aikana kommunistimaita.

Vertaillaan em. maitten btk/asukas muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.


Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähteenä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.

Maailman bkt/asukas vuonna
1990:   4,279.408 $
1999:   5,327.034 $
2008:   9,328.132 $
2013: 10,537.513 $
2014: 10,671.488 $ (arvio)
2015: 10,177.917 $ (ennuste)
2020: 12,714.627 $ (ennuste)

(Maailman bkt:n laskeminen: « Vastaus #11)


Vertailuvuotena 1990:
Maailman bkt/asukas oli 4,279.408 $.

1. Unkari      0,7697
2. Bulgaria   0,5858
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
3. Romania  0,3827
4. Puola       0,3799
Kroatia         -
Latvia           -
Liettua          -
Slovakia        -
Slovenia        -
Tshekki          -
Viro               -


Vertailuvuotena 1999:
Maailman bkt/asukas oli 5,327.034 $.

1. Slovenia   2,159
Vaurauden alaraja = 2
2. Tshekki    1,181
3. Unkari      0,8965
4. Kroatia     0,8300
5. Puola        0,8146
6. Viro           0,7636
7. Slovakia    0,7285
8. Liettua      0,6015
9. Latvia        0,5834
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
10. Bulgaria   0,3201
11. Romania  0,2989


Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,328.132 $.

1. Slovenia    2,979
2. Tshekki      2,438
Vaurauden alaraja = 2
3. Viro            1,944
4. Slovakia     1,919
5. Latvia         1,753
6. Kroatia       1,752
7. Unkari        1,671
8. Liettua       1,613
9. Puola         1,491
10. Romania  1,045
11. Bulgaria   0,7560


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,537.513 $.

1. Slovenia   2,213
Vaurauden alaraja = 2
2. Tshekki    1,884
3. Viro          1,789
4. Slovakia   1,714
5. Liettua     1,490
6. Latvia       1,435
7. Puola        1,312
8. Kroatia      1,290
9. Unkari       1,278
10. Romania  0,8542
11. Bulgaria   0,7148


Vertailuvuotena 2014:
Maailman bkt/asukas oli 10,671.488 $.

1. Slovenia  2,251
Vaurauden alaraja = 2
2. Viro         1,843
3. Tshekki    1,833
4. Slovakia   1,729
5. Liettua     1,535
6. Latvia       1,474
7. Puola        1,347
8. Unkari       1,301
9. Kroatia      1,264
10. Romania  0,9403
11. Bulgaria   0,7265


Vertailuvuotena 2015:
Maailman bkt/asukas oli 10,177.917 $.

1. Slovenia    2,049
Vaurauden alaraja = 2
2. Viro           1,725
3. Tshekki     1,687
4. Slovakia    1,586
5. Liettua      1,431
6. Latvia        1,375
7. Puola         1,270
8. Unkari        1,263
9. Kroatia       1,134
10. Romania   0,9403
11. Bulgaria    0,7068


Vertailuvuotena 2020:
Maailman bkt/asukas oli 12,714.627 $.

1. Slovenia    2,004
Vaurauden alaraja = 2
2. Viro           1,965
3. Slovakia    1,674
4. Liettua      1,662
5. Latvia       1,566
6. Tshekki     1,511
7. Puola        1,394
8. Unkari       1,333
9. Kroatia      1,138
10. Romania  1,100
11. Bulgaria   0,7309

talous ja muutos

Vertailun kohteena Kaakkois- eli Väli - Euroopan maat. Ne eivät kuulu EU:hun eivätkä Lähi-itään eikä Venäjä kuulu niihin.

Vertaillaan em. maitten keskinäisten asemien muutoksia, kun mittarina on bkt/asukas. Rahayksikkönä on dollari.


Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähteenä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.


Vertailuvuotena 1990:

1. Turkki            3,857.046
2. Albania             719.734
Armenia             -
Azerbaidzhan    -
Bosnia ja Herzegovina  -
Georgia             -
Kosovo              -
Makedonia        -
Moldova            -
Montenegro      -
Serbia               -
Valko - Venäjä  -
Ukraina             -


Vertailuvuotena 1999:

1. Turkki                            3,950.733
2. Makedonia                    1,893.175
3. Serbia                           1,555.221
4. Bosnia ja Herzegovina  1,547.958
5. Valko - Venäjä               1,211.519
6. Albania                           1,100.196
7. Ukraina                              659.221
8. Georgia                              627.159
9. Azerbaidzhan                     579.048
10. Armenia                            549.437
11. Moldova                            321.027
Kosovo                              -
Montenegro                      -


Vertailuvuotena 2008:

1. Turkki                         10,282.998
2. Montenegro                  7,360.431
3. Serbia                           6,688.951
4. Valko - Venäjä              6,366.818
5. Azerbaidzhan               5,282.291
6. Makedonia                    4,864.909
7. Bosnia ja Herzegovina  4,784.496
8. Albania                          4,407.515
9. Armenia                        3,605.850
10. Georgia                       2,919.859
11. Moldova                      1,694.736
12. Ukraina                       1,038.186
Kosovo                             -


Vertailuvuotena 2013:

1. Turkki                          10,806.883
2. Azerbaidzhan                7,899.595
3. Valko - Venäjä               7,577.082
4. Montenegro                   7,093.368
5. Serbia                            6,353.831
6. Makedonia                     5,215.387
7. Albania                          4,633.234
8. Bosnia ja Herzegovina  4,603.786
9. Ukraina                         4,185.481
10. Georgia                       3,599.744
11. Armenia                       3,173.080
12. Moldova                       2,243.276
Kosovo                              -


Vertailuvuotena 2014:

1. Turkki                          10,482.140
2. Valko - Venäjä               8,041.746
3. Azerbaidzhan                7,901.656
4. Montenegro                  7,149.115
5. Serbia                           6,123.061
6. Makedonia                    5,481.001
7. Albania                          4,781.228
8. Bosnia ja Herzegovina  4,643.945
9. Georgia                         3,699.115
10. Armenia                       3,121.195
11. Ukraina                        3,054.601
12. Moldova                       2,232.993
Kosovo                               -


Vertailuvuotena 2015:

1. Turkki                             9,680.074
2. Montenegro                   6,777.934
3. Azerbaidzhan                6,576.020
4. Valko - Venäjä               6,425.221
5. Serbia                            5,676.184
6. Makedonia                     4,895.522
7. Albania                          4,494.895   
8. Bosnia ja Herzegovina  4,306.864
9. Georgia                         3,087.194
10. Armenia                       2,819.259
11. Ukraina                       2,001.646
12. Moldova                      1,725.904
Kosovo                              -


Vertailuvuotena 2020:

1. Turkki                          12,382.500
2. Valko - Venäjä               8,961.772
3. Montenegro                   8,658.213
4. Azerbaidzhan                8,581.716
5. Serbia                            7,982.916
6. Makedonia                     6,974.609
7. Albania                          6,962.799
8. Bosnia ja Herzegovina  6,090.302
9. Georgia                         4,765.038
10. Armenia                      3,199.955
11. Ukraina                       3,189.747
12. Moldova                      2,583.580
Kosovo                              -

talous ja muutos

Vertailun kohteena Kaakkois- eli Väli - Euroopan maat. Ne eivät kuulu EU:hun eivätkä Lähi-itään eikä Venäjä kuulu niihin.

Vertaillaan em. maitten btk/asukas muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.


Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähteenä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.

Maailman bkt/asukas vuonna
1990:   4,279.408 $
1999:   5,327.034 $
2008:   9,328.132 $
2013: 10,537.513 $
2014: 10,671.488 $ (arvio)
2015: 10,177.917 $ (ennuste)
2020: 12,714.627 $ (ennuste)

(Maailman bkt:n laskeminen: « Vastaus #11)


Vertailuvuotena 1990:
Maailman bkt/asukas oli 4,279.408 $.

1. Turkki            0,9013
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
Niukkatuloisuuden alaraja eli tavallisen köyhyyden yläraja = 0,25
2. Albania          0,1682
Tavallisen köyhyyden alaraja eli rutiköyhyyden yläraja = 0,125
Armenia             -
Azerbaidzhan    -
Bosnia ja Herzegovina  -
Georgia             -
Kosovo              -
Makedonia        -
Moldova            -
Montenegro      -
Serbia               -
Valko - Venäjä  -
Ukraina             -


Vertailuvuotena 1999:
Maailman bkt/asukas oli 5,327.034 $.

1. Turkki                            0,7416
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
2. Makedonia                    0,3554
3. Serbia                           0,2919
4. Bosnia ja Herzegovina  0,2906
Niukkatuloisuuden alaraja eli tavallisen köyhyyden yläraja = 0,25
5. Valko - Venäjä               0,2274
6. Albania                          0,2065
Tavallisen köyhyyden alaraja eli rutiköyhyyden yläraja = 0,125
7. Ukraina                          0,1238
8. Georgia                          0,1177
9. Azerbaidzhan                 0,1087
10. Armenia                        0,1031
11. Moldova                        0,06026 
Kosovo                               -
Montenegro                        -


Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,328.132 $.

1. Turkki                           1,102 
2. Montenegro                  0,7891 
3. Serbia                           0,7171 
4. Valko - Venäjä              0,6825 
5. Azerbaidzhan               0,5663 
6. Makedonia                    0,5215 
7. Bosnia ja Herzegovina  0,5129 
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
8. Albania                          0,4725 
9. Armenia                         0,3866 
10. Georgia                       0,3130 
Niukkatuloisuuden alaraja eli tavallisen köyhyyden yläraja = 0,25
11. Moldova                      0,1817 
Tavallisen köyhyyden alaraja eli rutiköyhyyden yläraja = 0,125
12. Ukraina                       0,1113 
Kosovo                             -


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,537.513 $.

1. Turkki                            1,026 
2. Azerbaidzhan                0,7497 
3. Valko - Venäjä               0,7191 
4. Montenegro                   0,6732 
5. Serbia                            0,6030 
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
6. Makedonia                     0,4949 
7. Albania                          0,4397 
8. Bosnia ja Herzegovina  0,4369 
9. Ukraina                         0,3972 
10. Georgia                       0,3416 
11. Armenia                       0,3011 
Niukkatuloisuuden alaraja eli tavallisen köyhyyden yläraja = 0,25
12. Moldova                       0,2129 
Kosovo                              -


Vertailuvuotena 2014:
Maailman bkt/asukas oli 10,671.488 $.

1. Turkki                            0,9823 
2. Valko - Venäjä              0,7536 
3. Azerbaidzhan               0,7404 
4. Montenegro                  0,6699 
5. Serbia                           0,5738 
6. Makedonia                    0,5136 
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
7. Albania                          0,4480 
8. Bosnia ja Herzegovina  0,4352 
9. Georgia                         0,3466 
10. Armenia                       0,2925 
11. Ukraina                        0,2862 
Niukkatuloisuuden alaraja eli tavallisen köyhyyden yläraja = 0,25
12. Moldova                       0,2092 
Kosovo                               -


Vertailuvuotena 2015:
Maailman bkt/asukas oli 10,177.917 $.

1. Turkki                             0,9511 
2. Montenegro                   0,6659 
3. Azerbaidzhan                0,6461 
4. Valko - Venäjä               0,6313 
5. Serbia                            0,5577 
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
6. Makedonia                     0,4810 
7. Albania                          0,4416 
8. Bosnia ja Herzegovina  0,4232 
9. Georgia                         0,3033 
10. Armenia                       0,2770 
Niukkatuloisuuden alaraja eli tavallisen köyhyyden yläraja = 0,25
11. Ukraina                       0,1967 
12. Moldova                      0,1696 
Kosovo                              -


Vertailuvuotena 2020:
Maailman bkt/asukas oli 12,714.627 $.

1. Turkki                            0,9739 
2. Valko - Venäjä               0,7048 
3. Montenegro                   0,6810 
4. Azerbaidzhan                 0,6749 
5. Serbia                            0,6279 
6. Makedonia                     0,5486 
7. Albania                          0,5476 
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
8. Bosnia ja Herzegovina  0,4790 
9. Georgia                         0,3748 
10. Armenia                      0,2517 
11. Ukraina                       0,2509 
Niukkatuloisuuden alaraja eli tavallisen köyhyyden yläraja = 0,25
12. Moldova                      0,2032 
Kosovo                              -

talous ja muutos

Itäisen Keski - Euroopan maat (Puola, Tshekki, Slovakia ja Unkari) ovat saavuttaneet Länsi - Euroopan maat teknologiassa ja riittävän kaupallisen osaamisen puolella. - Tähän liittyen uutinen:

http://yle.fi/uutiset/skoda_ostaa_vaunuvalmistaja_transtechin/8202055
Talous 4.8.2015 klo 13:02 | päivitetty 5.8.2015 klo 14:24
Škoda ostaa vaunuvalmistaja Transtechin
QuoteTranstech Oy:n suomalaiset omistajatahot ja Škoda Transportation Group ovat tänään sopineet Transtechin osake-enemmistön siirtymisestä tsekkiläisen Škodan omistukseen.

Wikipedia/Škoda
QuoteŠkoda Transportation a.s. on tšekkiläinen joukkoliikennevälineiden ja niiden komponenttien valmistamiseen erikoistunut konepajakonserni. Yritys työllistää yli 4 000 henkilöä[3] ja sen liikevaihto on yli 18 miljardia korunaa (2009)

Wikipedia/Transtech
QuoteTranstech Oy on suomalainen kiskokaluston valmistaja.

-----

Vähän epäilen, että vuosituhannen vaihteen jälkeen Suomesta on kadonnut niin paljon teollisuutta ja teknologista osaamista, että Suomi ei enää ole teknologisesti Länsi - Euroopan tasolla.
Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomen kustannustason pitäisi olla vähän halvempi kuin Länsi - Euroopassa, jotta suomalainen vientiteollisuus pärjäisi sikäläiselle teollisuudelle.

-----

Itäisen Keski - Euroopan maat sijaitsevat Suomea lähempänä läntistä Keski - Eurooppaa:
- Kuljetuskustannukset ovat pienempiä itäsestä Keski - Euroopasta kuin Suomesta läntiseen Keski - Eurooppaan.
- Fyysisen etäisyyden lisäksi myös henkinen etäisyys on pienempi itäisestä Keski - Euroopasta kuin Suomesta läntiseen Keski - Eurooppaan.
--- Paikalliset tavat tunnetaan paremmin, mikä helpottaa tuotesuunnittelua ja myyntiä.

Tämäkin merkitsee sitä, että Suomessa tuotantokustannusten pitäisi olla pienempiä kuin itäisessä Keski - Euroopassa, jotta Suomi pärjäisi läntisen Keski - Euroopan markkinoilla.

talous ja muutos

Talousluvut tilastoinnin uuden EKT -2010 (englanniksi ESA 2010) -standardin mukaan.
Tietolähdettä on päivitetty puolella vuodella eteenpäin eli kyseessä on IMF:n World Economic Outlook Database October 2015


Maailman vuotuinen väkiluku löytyy täältä:
http://www.geohive.com/earth/his_history3.aspx

Maailman väkiluku vuonna
1990: 5,320,816,667
1999: 6,051,478,010
2008: 6,753,649,228
2013: 7,162,119,434
2014: 7,243,784,121 (arvio)
2015: 7,324,782,225 (ennuste)
2020: 7,716,749,042 (ennuste)


Maailman vuotuinen bruttokansantuote:
IMF:n World Economic Outlook Database October 2015

1990: 23,216.147 G$
1999: 32,400.629 G$
2008: 63,014.306 G$
2013: 75,467.066 G$
2014: 77,269.168 G$ (arvio)
2015: 73,506.822 G$ (ennuste)
2020: 96,193.497 G$ (ennuste)


Maailman bkt/asukas vuonna
1990: 4,363.268 $
1999: 5,354.1678 $
2008: 9,330.408 $
2013: 10,536.974 $
2014: 10,666.962 $ (arvio)
2015: 10,035.359 $ (ennuste)
2020: 12,465.547 $ (ennuste)

talous ja muutos

Vertailun kohteena on itäisen Aasian ja Oseanian taloudellisesti ja teknologisesti kehittyneimmät maat.

Vertaillaan itäisen Aasian ja Oseanian kehittyneimpien maitten keskinäisten asemien muutoksia, kun mittarina on bkt/asukas. Rahayksikkönä on dollari.
Tietolähteenä on IMF:n World Economic Outlook Database October 2015.


Vertailuvuotena 1990:

1. Japani             25,139.582
2. Australia         18,827.431
3. Uusi Seelanti  13,360.522
4. Hongkong       13,280.622
5. Singapore       12,766.104
6. Taiwan              8,178.152
7. Etelä - Korea     6,513.161
8. Malesia              2,549.611
9. Kiina                     343.300


Vertailuvuotena 1999:

1. Japani             34,891.306
2. Hongkong       24,974.276
3. Singapore       21,796.631
4. Australia         21,727.931
5. Uusi Seelanti  15,284.291
6. Taiwan           13,768.274
7. Etelä - Korea  10,409.505
8. Malesia             3,710.067
9. Kiina                    866.116


Vertailuvuotena 2008:

1. Australia        48,248.637
2. Singapore      39,722.148
3. Japani            37,865.066
4. Hongkong      31,488.090
5. Uusi Seelanti  31,352.410
6. Etelä - Korea  20,474.887
7. Taiwan           18,102.946
8. Malesia             8,646.566
9. Kiina                 3,432.856


Vertailuvuotena 2013:

1. Australia        64,271.088
2. Singapore      55,979.757
3. Uusi Seelanti  41,280.078
4. Japani            38,633.155
5. Hongkong      38,181.984
6. Etelä - Korea  25,997.881
7. Taiwan           21,874.285
8. Malesia           10,796.939
9. Kiina                  6,974.870


Vertailuvuotena 2014:

1. Australia        61,066.154
2. Singapore      56,286.553
3. Uusi Seelanti  43,363.232
4. Hongkong      40,032.534
5. Japani            36,221.812
6. Etelä - Korea  27,970.494
7. Taiwan           22,599.765
8. Malesia          11,049.280
9. Kiina                7,571.543


Vertailuvuotena 2015:

1. Singapore       53,224.269
2. Australia         51,641.628
3. Hongkong       42,096.882
4. Uusi Seelanti  36,963.497
5. Japani            32,480.660
6. Etelä - Korea  27,512.894
7. Taiwan           22,082.794
8. Malesia          10,073.168
9. Kiina                 8,280.086


Vertailuvuotena 2020:

1. Singapore       69,276.449
2. Australia         58,046.250
3. Hongkong       53,813.065
4. Uusi Seelanti  40,530.260
5. Japani             38,174.244
6. Etelä - Korea  36,749.838
7. Taiwan           27,350.605
8. Malesia          16,079.971
9. Kiina              12,117.351