Puumalainen haluaa turvata perusoikeudet

[Sivusta seuraaja]

Varmaankin lähes kaikille tuttu apulaisoikeuskansleri, ex-vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen kirjoittaa Hesarin vieraskynässä perusoikeuksista ja niiden turvaamisesta myöskin taantuman aikana.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Perusoikeudet+pit%C3%A4%C3%A4+turvata+my%C3%B6s+huonossa+taloustilanteessa/1135249016054

Yhteiskunnan toiminta perustuu luottamukseen: perustuslaki ja sen perusoikeussäännökset ovat keskeisiä asiakirjoja, joilla julkisen vallan ja ihmisten välistä luottamusta rakennetaan. Tätä luottamusta ei pidä menettää.

Mikko tarkoittaa tekstissään perusoikeuksilla tietysti vain erinäköisten kansalaisten oikeuksista erinäköisiin tukiin. Muilla perusoikeuksilla, kuten oikeudessakin paraikaa käsiteltävillä sananvapausasioilla ei liene niin suurta merkitystä.

http://www.halla-aho.com/scripta/minne_menet_mikko.html

[Harri Eerikäinen]

Kyllähän perusoikeuksien turvaaminen Suomen kansalaisille on mitä keskeisin asia varsinkin tällä hetkellä. On vain erittäin valitettavaa että nykyisin harjoitettava maahanmuuttopolitiikka ja siihen välittömästi liittyvät muut ilmiöt ovat räikeässä ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

[Sivusta seuraaja]

Kyllähän perusoikeuksien turvaaminen Suomen kansalaisille on mitä keskeisin asia varsinkin tällä hetkellä. On vain erittäin valitettavaa että nykyisin harjoitettava maahanmuuttopolitiikka ja siihen välittömästi liittyvät muut ilmiöt ovat räikeässä ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Tuosta lienee tuskin kukaan tällä foorumilla on eri mieltä.

[Pliers]

Tiekste, mielestäni tällä foorumilla tulisi olla huomattavasti enemmän mamu-myönteisiä keskustelijoita. Usein tämä on vain keskinäisenkehumisenkerho.

Toivoisin, että onnistuisimme saamaan forumille mahdollisimman paljon keskustelijoita ja erilaisia mielipiteitä. Näin voisimme oikeasti vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja saada heidät tutustumaan aiheisiin, joita pidämme tärkeinä, muualtakin kuin Hesarista tai lööpeistä, ja ennen kaikkea saada heidät ajattelemaan itse.

Kyllähän perusoikeuksien turvaaminen Suomen kansalaisille on mitä keskeisin asia varsinkin tällä hetkellä. On vain erittäin valitettavaa että nykyisin harjoitettava maahanmuuttopolitiikka ja siihen välittömästi liittyvät muut ilmiöt ovat räikeässä ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Tuosta lienee tuskin kukaan tällä foorumilla on eri mieltä.

[guest1662]

VIERASKYNÄ
Perusoikeudet pitää turvata myös huonossa taloustilanteessa

3.9.2009 3:00
A A

Mikko Puumalainen

Viime vuosikymmenen alun laman kokemukset olivat traumaattisia. Vaikka talous sen jälkeen kohenikin nopeasti, sosiaaliset vauriot olivat laajoja.

Tunnelmat ovat nyt muuttumassa samankaltaisiksi: lomautukset jatkuvat ja johtavat yhä useammin työttömyyteen. Valtio velkaantuu nopeasti, kunnat köyhtyvät, verotulot ehtyvät ja sosiaali- ja terveysmenot kasvavat. Julkishallinnossa vähennetään henkilöstöä, ja kaikkien pitäisi varautua ilmastonmuutokseen. Lisäksi väestön huoltosuhde heikkenee, kun työelämän ulkopuolella olevia on yhä enemmän.

Hallitus ei ole vielä päättänyt kiristää tuloverotusta eikä leikata palveluja – kuten edellisen laman aikana tehtiin – vaan pyrkii turvaamaan julkiset palvelut ja uudistamaan hallintoa.

Viime lama opetti, että riittävän kattava perusturva takaa yhteiskuntarauhan ja että erityistä tukea tarvitsevien perusturvan heikentämisellä on vakavia seurauksia. Nyt taantumaa hoidetaan velalla ja tulonsiirroilla luottaen siihen, että taloustilanne vähitellen kohenee.

Keskustelun sävy kiristyy kuitenkin koko ajan. Taantuman pelätään muun muassa vahingoittavan perusopetusta, leikkaavan vähimmäishoivaa ja -toimeentuloa sekä pitkittävän entisestään tuomioistuinten ja muiden viranomaisten käsittelyaikoja. Myös asenteiden etnisiä ryhmiä kohtaan arvellaan kiristyvän.

Moni asia on kuitenkin muuttunut 1990-luvun alusta. Talouspolitiikkaa tehdään globaalissa, monikulttuurisessa ja eurooppalaisessa ympäristössä.

Myös julkisen vallan todellisuus on toinen: Suomen on nyt täytettävä velvoitteet, joihin se on sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Euroopan unionin jäsenenä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin siirtymällä korvamerkitystä rahoittamisesta laskennallisiin osuuksiin. Tämä laajensi käytännössä merkittävästi kunnallista itsehallintoa ja vahvisti kuntien vastuuta julkisesta palvelujärjestelmästä.

Ennen kaikkea voimassa on nyt uusi perustuslaki perusoikeuksineen.

Perusoikeudella tarkoitetaan perustuslaissa säädettyä yksilölle kuuluvaa oikeutta. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun, työhön, maksuttomaan perusopetukseen sekä sosiaali- ja oikeusturvaan.

Perusoikeuksien tulee myös toteutua. Siksi muun muassa perustuslain säännös siitä, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia, koskee mitä suurimmassa määrin myös perusoikeuksia.

Perusoikeusajattelun omaksuminen osaksi suomalaista oikeusajattelua ja -käytäntöä vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa on ollut suuri kulttuurinen muutos. Mutta onko se toteutunut myös hallinnossa ja taloudenpidossa?

Perusoikeuksien toteutuminen on keskeisesti sidoksissa valtion ja kuntien talouden ja toiminnan suunnitteluun. Taantuman jatkuessa julkisessa palvelujärjestelmässä joudutaan panemaan asioita tärkeysjärjestykseen. Yhtenä ehdottomana arviointiperusteena tässä pitää olla perusoikeuksien turvaaminen.

Hallinnon tulee ottaa vakavasti vastuunsa perusoikeuksien turvaamisessa. Hallitus on päättänyt laatia mallin, jolla voidaan arvioida yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä tarkastelemalla muun muassa tulo- ja terveyseroja, köyhyyttä ja hyvinvointipalveluiden saatavuutta.

Yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä ei kuitenkaan pidä arvioida erillään muista perusoikeuksista eikä julkisen talouden kestävyysarvioinnista.

Perusoikeuksien toteutumisen tulee ohjata sekä sosiaalisen että julkisen talouden kestävyyden arviointeja. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun valtion budjetissa yhdistetään hallinnonalakohtaiset valtionosuudet, jolloin peruspalvelujen sisällöistä vastuussa olevat ministeriöt eivät enää suoraan ohjaa kuntia valtionosuusjärjestelmässä.

Taantuman aikana tulee entisestään tehostaa perusoikeuksien toteutumisen valvontaa ja selkeyttää hallinnon omaa vastuuta niistä.

Erityisesti kuntien ohjausta pitää vahvistaa. Kunnallinen itsehallinto ei merkitse erivapautta perusoikeuksien turvaamisesta, vaikka se antaakin vapauksia niiden toteuttamistapojen valinnassa.

Vastuu perusoikeuksien turvaamisesta kuuluu valtiolle ja kunnille yhdessä. Perusoikeuksia turvaavien palvelujen sisällöistä tulisi säätää sitovammin ja määrätä niitä koskevia takuita palveluiden käyttäjille ja niiden laiminlyönneistä seuraavia sakkomaksuja julkisyhteisöille.

Lainvalmistelussa on nykyisin otettava huomioon lainsäädäntöhankkeen vaikutukset perusoikeuksien toteutumiseen. Valtion tulo- ja menoarvion laadinnassa sekä valtion talouden ja toiminnan tarkastuksessa tulisi olla samanlainen velvollisuus.

Kukaan ei kokoa järjestelmällisesti tietoja perusoikeuksien tilasta Suomessa, joten myös kansainvälisten ihmisoikeuksien valvontaelinten havainnot ja suositukset jäävät helposti vaille huomiota. Asiantuntevaan analyysiin perustuva asioiden esillä pitäminen julkisuudessa voisi saada muutoksia aikaan.

Suunnitteilla oleva kansallinen ihmisoikeusinstituutio voisi paikata näitä puutteita. Hallinnon lainmukaisuuden valvontaa voitaisiin tehostaa myös kokoamalla yhteen erityislaillisuusvalvojien, kuten vähemmistö-, lapsiasia- ja tasa-arvovaltuutettujen, voimavaroja.

Yhteiskunnan toiminta perustuu luottamukseen: perustuslaki ja sen perusoikeussäännökset ovat keskeisiä asiakirjoja, joilla julkisen vallan ja ihmisten välistä luottamusta rakennetaan. Tätä luottamusta ei pidä menettää.

Perusoikeuksien toteuttaminen ei ole kustannus vaan investointi. Perusoikeudet pitää ottaa vakavasti, sillä ne ovat hyvinvointi- ja oikeusvaltion kivijalka – niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Kirjoittaja on apulaisoikeuskansleri.

[Roope2]

"Suunnitteilla oleva kansallinen ihmisoikeusinstituutio....."

Taas yksi lisää

[Vasarahammer]

Puumis on edelleen kahjo sosialisti. Puumiksen perusoikeudet ovat kaikki ns. positiivisia oikeuksia, jotka Valden pitää maksaa.

[Roope]

Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko hyväksyttiin ja julkaistiin torstaina Säätytalolla. Selonteossa listataan lukuisia ihmisoikeuksia uhkaavia epäkohtia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vihreä Lanka: Nämä ihmisoikeudet ovat Suomessa rempallaan

Vähemmistöihin, esimerkiksi maahanmuuttajiin, romaneihin tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuu edelleen syrjintää ja suoranaista väkivaltaa. Vuosikymmenten valistustyöstä huolimatta antisemitismiäkään ei ole onnistuttu täysin kitkemään; sitä ruokkivat osaltaan myös vähemmistöjen väliset jännitteet. Sananvapauden ja vihapuheen välinen rajanveto on toisinaan vaikeaa.

Kansalaisten jäsenvaltioiden ja unionin tasolla kokema demokratiavaje on vakava haaste. Se heijastuu mm. poliittisena passiivisuutena, joka murentaa demokraattisen järjestelmän perustaa, heikentää julkisen vallan käyttäjien valvontaa ja laajentaa ääriryhmien vaikutusvaltaa. Pahimmassa tapauksessa turhautuminen purkautuu väkivaltaisuuksina. Väkivallan kohteeksi valikoituvat usein jo muutenkin heikossa asemassa olevat, kuten maahanmuuttajat ja erilaisten vähemmistöjen edustajat.

Rasismi, muukalaisviha ja muu suvaitsemattomuus

Useat eri sopimusvalvontaelimet ovat kiinnittäneet huomiota yleisemminkin rasistisiin ja muukalaisvihaisiin asenteisiin Suomessa sekä muun muassa rasistisen aineiston levittämiseen internetin välityksellä.

Esimerkiksi CERD-komitea totesi maaliskuussa 2009 antamissaan Suomea koskevissa suosituksissa kannustavansa Suomea jatkamaan pyrkimyksiään seurata kaikkia suuntauksia, jotka voivat johtaa rasistiseen ja muukalaisvastaiseen käyttäytymiseen, ja torjua näiden suuntausten kielteisiä seurauksia. Komitea on kehottanut Suomea kiinnittämään erityistä huomiota nuorten asenteisiin ja internetissä esiintyvään rasistiseen materiaaliin. Aikaisemmin myös Euroopan neuvoston alainen ECRI on Suomea koskevassa maaraportissaan vuodelta 2007 kiinnittänyt huomiota samoihin teemoihin.

Kaikki epäasialliset viestit internetissä eivät täytä rikoksentunnusmerkistöä, vaikka viestin sisältö voikin olla yleisesti paheksuntaa aiheuttavaa. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, etteivät rikoksen tunnusmerkistön täyttävät kansanryhmää vastaan kiihottavat lausumat kuulu sananvapauden
piiriin. Sen lisäksi, että rasistinen aineisto internetissä loukkaa syvästi kohteena olevaa henkilöä, sillä on yhteys myös rasistisiin ilmiöihin ja syrjintään. Resursseja lisäämällä valtioneuvosto on viime vuosina panostanut tietoverkkorikosten torjuntaan ja verkkoseurannan kehittämiseen sekä kehittänyt poliisikoulutusta myös tältä osin.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä tietoverkkorikollisuuden ja internetin käyttöön liittyvien riskien torjumiseksi. Lisäksi on maahanmuuttajien turvallisuuden parantamiseksi erityisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti puuttua kaikkiin rasistisiin rikoksiin ja internetissä esiintyviin rasistisiin viesteihin rikosoikeudellisin keinoin. Ohjelman toimenpanossa arvioidaan lisäksi tarve säätää internet-sivustojen ylläpitäjille erityinen rasistisen rikoksen aineiston seuranta- ja poistamisvelvollisuus.

Internetissä esiintyvän rasistisen tai viharikollisuuden torjunta kohtaa samankaltaisia haasteita kuin muu tietoverkkorikollisuuden torjunta. Internetiin vuorokaudessa ladatun aineiston määrä on valtava eikä sitä voida valvoa vain viranomaisen keinoin. Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa on tärkeässä asemassa sivustojen ylläpitäjien vastuullisuus ja moderaattoreiden sekä kansalaisten ilmoitusaktiivisuuden lisääminen. Ilmoitusaktiivisuuden lisäämiseksi luodaan
internetin vihjeilmoitusjärjestelmää, jonka kautta voidaan helposti ilmoittaa poliisille internetissä havainnoiduista rikosepäilyistä, esimerkiksi rasistisesta materiaalista. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2009 aikana. Vihjejärjestelmän kautta ilmoitettavien tapausten rikosluokituksia ei ole vielä vahvistettu.

Olisi tärkeää, että myös mm. rasistisia sekä viharikoksia koskevia vihjeitä voisi ilmoittaa vihjejärjestelmän kautta. Lisäksi laaditaan vapaaehtoista menettelytapaohjeistusta internet-palveluntarjoajille. Se sisältää ohjeita verkossa havaittujen epäiltyjen rikosten ilmoittamisesta poliisille.

Aikaisemmin hyvin vahvasti yhtenäiskulttuurinen Suomi on muuttumassa moderniksi monikulttuuriseksi valtioksi. Suomessa asuu noin 150 000 ulkomailla syntynyttä ja määrän ennustetaan kasvavan neljännesmiljoonaan vuoteen 2015 mennessä. Maahanmuuttajien työttömyysaste on liki kolme kertaa korkeampi kuin suomalaisten työttömyysaste. Maahanmuuttajanaisten tilanne on tältä osin huonompi kuin maahanmuuttajamiesten. Tosin työllisyys vaihtelee hyvin paljon kansallisuudesta riippuen, lisäksi siihen vaikuttaa maassa vietetyn ajan pituus. Puutteellinen kielitaito on suurin yksittäinen selittäjä työllistymisvaikeuksille.

Maahanmuuttajien ja erityisesti heidän lastensa sujuva integroituminen suomalaiseen päivä hoito- ja koulutusjärjestelmään sekä työmarkkinoille onkin yksi tulevaisuuden suurista haasteista. Myös suomalaisten asenteissa on parantamisen varaa, mistä kertoo esimerkiksi työmarkkinoilla edelleen esiintyvä maahanmuuttajien ja vähemmistöjen syrjintä.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen politiikkariihen kannanotossa 24.2.2009 todetaan, että hallituksen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitus tehostaa rasismin torjuntaa, rasististen rikosten tutkintaa sekä laittomien työehtojen valvontaa ja sitoutuu näissä kysymyksissä nollatoleranssiin.

Maahanmuuttajien osuutta korkeakoulujen opiskelijoista pyritään lisäämään kehittämällä opiskelijavalintaa, kielikoulutusta ja maahanmuuttajille suunnattua tiedotusta.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta tiettyjä rasismin ja monimuotoisuuden hyväksymiseen liittyviä ongelmia esiintyy edelleen. Vaikka tietoisuus kulttuurisesta monimuotoisuudesta lisääntyy ja hallitus on tehnyt pitkäjänteistä työtä maahanmuuttajien kotouttamiseksi, rasistiset, syrjivät ja muukalaisvastaiset asenteet ovat edelleen osa suomalaista arkipäivää. Hallitus on sitoutunut tehostamaan rasismin vastaista työtä ja sitoutuu rasismin torjunnassa nollatoleranssiin. Systemaattisella rasismin vastaisella työllä voidaan edistää maahanmuuttajien osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Monikulttuurisuuden tukeminen

Opetusministeriö myöntää vuosittain erillisestä tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta valtionavustuksia monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön. Vuonna 2008 määrärahan suuruus on 400 000 euroa. Rasismia ja muukalaispelkoa torjuviin hankkeisiin myönnettiin kyseisestä määrärahasta valtionavustuksia 17 hankkeelle. Näiden avustusten yhteenlaskettu määrä oli noin 100 000 euroa. Suurempi osa määrärahasta (n. 300 000 euroa) myönnettiin yleis- ja erityisavustuksina monikulttuurisuuden tukemiseen, mikä etupäässä kohdistuu vähemmistökulttuureita edustavien yhdistysten toiminnan avustamiseen. Vuonna 2009 määrärahaa on lisätty 100 000 eurolla, joka on osoitettu osana taiteen ja kulttuurin saavutettavuus -toimenpideohjelman toteuttamista käytettäväksi monikulttuurisuutta edistäviin taidehankkeisiin.

Rasististen tai muiden viharikosten uhrit ovat haluttomia valittamaan syrjinnästä toimivaltaisille viranomaisille, jos valituksen ei uskota johtavan mihinkään. Poliisille ilmoitettujen rasististen rikosten ja rasismin kokemisen välillä on edelleen havaittavissa kuilu, vaikka ilmoitusten määrä onkin lisääntynyt. Osasyynä kuiluun voi olla myös, että yleisesti paheksuttava käytös ei välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkistöä eikä tästä johtuen rikosoikeudellinen seuraamus ole mahdollinen.

Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän avulla puututaan tehokkaasti rasistisiin rikoksiin ja internetissä esiintyviin rasistisiin viesteihin rikosoikeudellisin keinoin. Rasististen rikosten käsittelyä tehostetaan lisäämällä muun muassa poliisin ja syyttäjän välistä yhteistyötä, jotta rikoksen motiiviin liittyvät seikat tulevat huomioiduksi kaikissa rikosprosessin eri vaiheissa.

Valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle Suomen ihmisoikeuspolitiikasta 2009 (PDF, 182 sivua)

________________________________

Tässä vain ihan hajanaisia otteita selonteosta.

[Harri Eerikäinen]

Tässä vain ihan hajanaisia otteita selonteosta.

Voi jumalialauta!

Virallisessa selonteossa puhutaan "muukalaisvastaisuudesta", joka on synonyymi "rasismille", ja sitten kerrotaan mitä tämän ajatusrikoksen kitkemiseksi pitää tehdä.

Minä olen muukalaisvastainen siinä mielessä, että minun mielestäni heitä ei pidä siirtää Suomeen vain parempien elinolosuhteiden hakemisen vuoksi. Ei meillä ole velvollisuutta sellaista tarjota vieraille oman kansan kustannuksella. Minä en ole rasisti siksi, että ajattelen samalla tavalla kuin kaikki muutkin kansat tai eturyhmät, myös ne joita monikulttuurisuusfanaatikot kritiikittömästi ihailevat.

[Maastamuuttaja]

Muistaakseni Ranskan vallankumouksessa vaikutti sellainenkin elin kuin vallankumousjohtaja Robespierren johtama "Yhteishyvän valiokunta". Se määritteli, mikä on oikeassa demokratiassa hyväksi kaikille. Kannustimena hyvään käytettiin giljotiinia.

Demokratian paradoksina on aina ollut, että pieni elitistinen ryhmä viime kädessä määrittelee, mikä on kaikille hyväksi. Tämä minoriteetti on niin vakuuttunut omista lauseistaan, että se on jopa valmis turvautumaan väkivaltaan viedäkseen aatteensa läpi. Robespierre ja kumppanit joutuivat sittemmin itse vallankumouksen pyörteissä tarkistelemaan oppejaan matkalla mestauslavalle.

Robespierren henkilökuva vaihtui muutaman vuoden kuluessa hyväntahtoisesta demokratian saarnaajasta itsevaltaiseksi tyranniksi, joka hoiti oppositio-ongelman mestauslavan avulla.

No, onko tästä mitään opittavissa? Minusta paljonkin, vaikka giljotiinit on aikoja sitten tuhottu niin Ranskassa kuin muuallakin.

DEMLA:kin haluaa hyvää kaikille ja on vakuuttunut omien ihanteittensa kaikkivoipaisuudesta. Samoin Stefan Wallin ja monet muut. Sitkeä usko omiin dogmaattisiin mielipiteisiin - varsinkin kun perusteena käytetään "demokratiaa" - johtaa ongelmallisiin tilanteisiin.

Vaikuttaa siltä, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia ajavat piirit ovat perustaneet henkiset mestauslavat, joiden reunamilla päivystävät sukkaa kutovat keskenään lörpöttelevät median edustajat.