2015-07-24 Yle: Näyttely natsi-Saksan ja Lapin väestön suhteista herättää närää

[koli]

Natsi-Saksan armeijan ja Lapin väestön hyviä suhteita korostava näyttely herättää tunteita Rovaniemellä

Rovaniemellä Suomen ja Saksan aseveljeyden ajoista Lapissa kertova näyttely vetää yleisöä ja herättää tunteita. Lapin maakuntamuseon rakentama näyttely Arktikumissa kertoo valokuvin ja tekstein Kolmannen valtakunnan armeijan ja suomalaisten suhteista Lapissa vuosina 1940–1944.

Natsikenraali Eduard Dietl komeilee propagandakuvissa Lapin maakuntamuseon näyttelytiloissa Arktikumissa. Dietl johti Hitlerin Saksan suorittamaa Norjan miehitystä kesällä 1940 Narvikissa, joka on nykyään Rovaniemen ystävyyskaupunki. Näyttelyn kuvatekstissä todetaan Dietliä kutsutun "Narvikin sankariksi." Myöhemmin Dietl johti Saksan Suomessa olevia joukkoja päämajastaan Rovaniemeltä.

Kolmannen valtakunnan armeijan ja Lapissa olleiden suomalaisten siviilien, sotilaiden ja virkakunnan suhteista kertovaa "Olimme ystäviä – Wir waren freunde" näyttelyä on arvosteltu silotellun kuvan antamisesta Natsi-Saksan armeijasta.

Lapin maakuntamuseon amanuenssi Hanna Kyläniemi arvioi, että näyttely on lisännyt Arktikumin kävijämäärää useilla tuhansilla.

Sveitsiläinen katsoja hämillään

Lapin maakuntamuseon mukaan yleisön palaute on ollut pääosin myönteistä. Järjestäjien mukaan joissakin ulkomaalaisissa kävijöissä ystävyysnäyttely on aiheuttanut hämmennystä ja jopa epäilyjä natsiarmeijan ihannoimisesta. 

Markus Meyer Sveitsistä oli näyttelystä selvästi hämillään. Suomalaisen toimittajan uteluun mitä mieltä Meyer on näyttelystä Meyer vastaa varovasti, ettei heillä Sveitsissä kovin paljon tiedetä mitä Pohjoismaissa toisen maailmansodan aikana tapahtui.

Meyer sanoo, että Sveitsissä katsotaan Kolmannen valtakunnan vaikuttaneen kielteisesti, mutta Rovaniemen näyttely tuntuu antavan päinvastaisen kuvan ja se on hämmentävää.

Rasismitutkijaa arveluttaa

Oulun yliopiston sosiologian professori ja vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuna Rovaniemellä oleva Vesa Puuronen närkästyi näyttelyn yksipuolisuudesta ja kirjoitti siitä Uusi Rovaniemi – lehteen. Rasismiin perehtynyt Puuronen ottaa esimerkiksi näyttelyn tavan käsitellä natsikenraali Dietliä.

– Näyttelyssä on nostettu tämä kenraalieversti Dietl hyvin näkyvään osaan ja esitetty, että hän oli herrasmies ja ystävällinen ja hänellä oli hyvät välit suomalaisiin, niin kuin varmasti olikin suomalaisiin hyvät välit.

Puurosen mielestä näyttelyssä jätetään vähemmälle huomiolle Dietlin jäsenyys Hitlerin kansallissosialistisessa puolueessa.

– Hän (Dietl) oli myös natsipuolueen ensimmäisiä jäseniä, hyvin varhaisessa vaiheessa jo liittyi natsipuolueeseen, oli Hitlerin vankkumaton kannattaja ja siten myös sen rotuajattelun vankkumaton kannattaja. Sillä tavalla hän oli yhtenä ihmisenä luomassa sitä järjestelmää joka johti niihin onnettomuuksiin mitä toinen maailmansota tarkoitti suurelle osalle eurooppalaisista ja myös suomalaisista. Hänet voidaan katsoa kanssarikolliseksi siinä mielessä ja sitä puolta ei minusta tuoda tarpeeksi esille siinä näyttelyssä, sanoo professori Puuronen.

Saksalainen katsoja oppaalle: ensimmäinen näyttely, jossa saksalaisia ei esitetä hirviöinä

Lapin maakuntamuseon opas Maisa Laitinen sanoo näyttelyn herättäneen kävijöissä muistoja lapsuudesta ja hyvin paljon erilaisia tunteita. Monille on myös ollut yllätys kuinka paljon saksalaisia Lapissa on ollut ja kuinka paljon heillä on ollut erilaisia rakennuksia, parakkeja Rovaniemellä.

Laitisen mukaan suomalaiset ja rovaniemeläiset kyselevät nimenomaan paikkakunnan historiaa, rakennuksista ja kartoista ja muistelevat kuulemiaan juttuja Dietlistä. Ulkomaalaisten palaute on Laitisen mukaan ollut hyvin pitkälle myönteistä.

– Muun muassa saksalainen (näyttelyssä kävijä, toim.huom) on sanonut, että tämä on ensimmäinen näyttely missä saksalaisia ei ole esitelty hirviöinä, vaan ihan ihmisinä, sanoo Laitinen.

Myös toisenlaista palautetta on tullut. Jotkut ovat katsoneet, että näyttelyssä ihaillaan Natsi-Saksan armeijaa.

– On, semmoista palautetta on tullut myös ja sitten on kyselty samaan hengenvetoon, että, miksi meillä ei kerrota mitään keskitysleireistä ja saksalaisten julmuuksista, mutta vastaushan on tietenkin se, että täällä Lapissa niitä keskitysleirejä ei ole ollut, sanoo Laitinen.

"Ollaan pyritty kertomaan hienotunteisesti näistä ajoista"

– Kyllä saksalaisilla oli yli sata vankileiriä, mutta ne eivät olleet varsinaisesti sellaisia keskitysleirejä mistä Keski-Euroopassa juutalaisten tuhon yhteydessä puhutaan. Vankileireillä olot olivat todella vaikeat ja meillähän kerrotaan myös näistä vankileireistä, Laitinen jatkaa.

Olimme ystäviä – näyttelyn oppaan Maisa Laitisen mukaan kriittisille kysyjille on ollut hyvä kertoa, että perusnäyttelyssä kerrotaan koko Suomen sotahistoria. Siinä esitellään myös aseveljeyden päätyttyä Saksan armeijan suorittama Lapin tuho muun muassa suurella Rovaniemen pienoismallilla ennen tuhoamista ja tuhoamisen jälkeen.

Laitisen mukaan Olimme ystäviä – näyttely ei ollenkaan ihaile natsismia.

– Minusta tämä näyttely on siinä mielessä hyvä, että tässä on kerrottu neutraalisti hyvin arasta ajasta ja hyvin vaikeista asioista eikä ole pyritty osoittamaan toisia hyviksi ja toisia pahoiksi, vaan ollaan tosiaan pyritty aika hienotunteisesti kertomaan näistä ajoista.

http://yle.fi/uutiset/natsi-saksan_armeijan_ja_lapin_vaeston_hyvia_suhteita_korostava_nayttely_herattaa_tunteita_rovaniemella/8178950

[Faidros.]

Eiköhän joku varisverkosto ala taas raakkua somessa ja näyttely napsahtaa kiinni.

[Reinhardt42]

Yllättävää että yle on soittanut luottomiehelleen, mokuttavalle kommunisti
Puuroselle saadakseen asianmukaisen vastauksen.

[Golimar]

Tuollaiset Puuroset voisivat mennä komeroon häpeämään jos ne osaisivat edes hävetä. Joskus tulevaisuudessa noille mädättäjille langetetaan tuomio postuumisti.

[Shemeikka]

Vastineeksi täytyy tehdä näyttely, jossa kehutaan miten "sankarillisen Puna-armeijan urhoolliset sotilaat" pelastivat Suomen joutumasta Saksan johtaman Euroopan vasallivaltioksi. 

[Ernst]

Pasila soittaa puurosten vellien sekoittamiseksi saksalaisten sotilaiden surumarssin, Ich hatt einen Kameraden. Soitetaan edelleen sotilashautajaisissa.

https://www.youtube.com/watch?v=RduDi4HnXKA

[Lalli IsoTalo]

Saa polttaa!

[rähmis]

Kaikesta sitä nykyään pöyristytään. Tampereelta löytyy oikein museo, missä ihannoidaan kansanmurhaajia, mutta se ei tunnu herättävän närkästystä.

[Tavan]

Eurooppalaisten on vaikea ymmärtää miten positiivisena voimana natsi-Saksa näyttäytyy Suomen historiassa. Kaasuttajat ja kansanmurhaajat ovatkin herrasmiehiä ja aseveljiä, joita ilman Stalin olisi orjuuttanut Suomen kansan.