2015-07-10 HS: Ruotsi houkuttaa, mutta olisiko Suomessa sittenkin parempi olla?

[rähmis]

Turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna Suomeen poikkeuksellisen paljon. Kun koko viime vuonna turvapaikkaa haki kaikkiaan 3 651 ihmistä, tänä vuonna heitä oli jo kesäkuun lopulla arvion mukaan 2 770.

"On siis odotettavissa, että tänä vuonna hakijamäärä kasvaa merkittävästi. Arviot vaihtelevat 6 000–8 000 välillä", sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen.

Suomi houkuttaa kuitenkin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tunnetusti vähemmän kuin Ruotsi, jossa tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on jo jätetty liki 30 000. Maahanmuuttoviranomaiset arvioivat saavansa vuoden 2015 loppuun mennessä 80 000 hakemusta.

Se on kutakuinkin saman verran kuin viime vuonna eli 81 300.

Nopea johtopäätös voisi olla, että hakijat pitävät elämää Ruotsissa parempana. Toki moni valitsee naapurimaan, koska siellä on jo valmiiksi ystäviä, sukulaisia ja maahanmuuttajayhteisöjä.

Mutta kysytään syitä ruotsalaisilta itseltään. Soitetaan paikalliseen maahanmuuttovirastoon.

Sieltä vastaa Migrationsverketin tiedottaja Pierre Karatzian.

"Ruotsilla on hyvä maine maailmalla pakolaisasioissa. Sana on kulkenut, että pidämme huolta ihmisistä", sanoo Karatzian.

Varmastikin juuri niin, mutta onko kohtelun ero niin suuri, että Ruotsiin hakeutuu yli kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita Suomeen verrattuna.

Vai olisiko Suomessa sittenkin parempi olla? Otetaan selvää.

Seuraavassa esitetään pieni vertailu turvapaikanhakijoiden saamista eduista ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa ja Ruotsissa.

Yllätyksenä voi tulla se, että Suomi maksaa turvapaikanhakijalle enemmän rahaa, ja asuntokin järjestyy helpommin.

Mutta lopulta tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on työllistyminen. Onko ulkomaalaistaustaisten työttömyys suurempaa Ruotsissa vai Suomessa?

Asuminen

Suomi: Aluksi turvapaikanhakija sijoitetaan niin sanottuun transit-keskukseen, jossa on laitostyyppistä yhteisasumista. Perheet ovat kuitenkin yhdessä.

Maahanmuuttoviraston puhuttelun jälkeen hakijat siirretään odotusajan keskuksiin odottamaan päätöstä. Ne ovat yleensä kerrostaloasuntoja. Kaksioissa asuu neljä henkeä ja kolmioissa kuusi. Perheillä on oma asunto.

"Toistaiseksi kerrostaloasuntoja on saatu varsin hyvin vastaanottokeskuskäyttöön", kertoo Kuuluvainen.

Ruotsi: Hakijamäärän takia Ruotsi joutuu turvautumaan huomattavan paljon väliaikaiseen majoitukseen esimerkiksi hostelleissa, leirikeskuksissa ja vastaavissa tiloissa. Niissä asuu 15 700 ihmistä. Kerrostalohuoneistoihin on majoitettu 28 660 hakijaa.

"Väliaikaisen majoituksen löytäminen ei ole vaikeaa, mutta kerrostalohuoneistojen on. Teemme koko ajan töitä löytääksemme niitä. Kukaan ei kuitenkaan ole joutunut kadulle", sanoo Karatzian.

Tämän lisäksi 28 800 on löytänyt asunnon omin päin ja maksaa asumiskulunsa itse.

Raha

Suomi, ilman aterioita: Yksinäiselle aikuiselle tai yksinhuoltajalle maksetaan noin 79 euroa viikossa, jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita. Pariskunnan osapuolet ja heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat aikuiset, esimerkiksi aikuiset lapset, saavat 67 euroa viikossa henkeä kohden. Lapsi saa ilman aterioita noin 50 euroa viikossa.

Suomi, kun ateriat tarjotaan: Yksittäisen aikuisen saama summa on noin 23 euroa viikossa. Pariskunnan osapuolille maksetaan 19 euroa. Lapsi saa noin 15 euroa.

Ruotsi, ilman aterioita: Mikäli hakija joutuu hankkimaan ruoan itse, yksittäiselle aikuiselle maksetaan viikossa 497 kruunua (53 e) ja yhdessä asuvalle 427 kruunua (46 e). Lapsi, joka on 0–3-vuotias, saa 259 kruunua (28 e), 4–7-vuotias 301 kruunua (32 e) ja 11–17-vuotias 350 kruunua (37 e).

Ruotsi, kun ateriat tarjotaan: Aikuinen saa viikossa 168 kruunua (18 e) ja alle 18-vuotias lapsi 84 kruunua (9 e). Yhdessä toisen kanssa asuvalle aikuiselle annetaan ruoan ohella 133 kruunua (14 e).

Koulutus

Suomi: Kouluikäiset lapset saavat perusopetusta sijaintikunnan koulussa. Aluksi lapsi sijoitetaan valmentavaan ryhmään, josta siirrytään normaaliin luokkaan.

Aikuiset saavat suomen kielen opetusta ja jonkin verran muuta tietoa sopeuttamista varten, esimerkiksi tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.

Ruotsi: Turvapaikkaa hakevat lapset käyvät koulua normaalisti myös Ruotsissa. Aikuisten kieli- ja sopeuttamiskoulutus on ollut vapaaehtoisjärjestöjen ja pakolaisille asuntoja ja ruokaa tarjoavien yritysten varassa. Migrationverketillä on kuitenkin meneillään pilottihanke koulutuksen järjestämiseksi.

Terveydenhuolto

Suomi: Kaikille turvapaikanhakijoille tehdään terveystarkastus. Aikuinen saa ensiapuluontoista ja välttämätöntä hoitoa. Lapset saavat samanlaisen terveydenhuollon kuin kantaväestöön kuuluvat lapset.

Ruotsi: Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto vastaa Ruotsissa Suomen järjestelmää.

Työllistyminen

Suomi: Eurostatin tilaston mukaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista oli tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä työttöminä 22,0 prosenttia.

Ruotsi: Saman tilaston mukaan Ruotsissa asuvien ulkomaalaisten työttömyysprosentti oli 22,7.

Suurta eroa ei siis ole, mutta tilaston perusteella ulkomaalaisen työllistyminen on Suomessa hiuksenhienosti helpompaa.

Hesari

[op]

Laskutoimituksen mukaan Suomessa saa ruokaan 56 €/vko (raha ilman aterioita - raha aterioilla). Perkele. Itse työttömänä korkeakoulutettuna onnistun kituuttamaan ihan hyvin 120 €/kk ruokabudjetilla ja noi sankarit saa tuplat. Väitän, että aika monella muullakin pienituloisella, jopa työssäkäyvällä, on kuukauden ateriakulut alle 200 €.

[akez]

Kyse tässä on nyt siis niistä eduista, joita maahan lampsiva omin luvin siirtolaiseksi lähtenyt saa pelkästään ilmoittautumalla tänne turvapaikanhakijaksi. Vastaavia etuja ei enää saa monesta Euroopan maasta. Näillä eduilla hän voi viettää täällä vuosikausia, vähintäänkin käynnistämällä valituskierteen. Poiskaan kun ei tarvitse lähteä, jos ei halua. Ei ihme, että elo täällä houkuttaa, kun Suomelta saa ilmaisen asunnon ja rahaan moninkertaisesti enemmän kuin mitä kehitysmaassa oli kuukausipalkkana. Rötöstäkin voi harjoittaa mielin määrin siinä sivussa. Ilmankos paikallisen marketin siivooja (mies) ja tavaran hyllyttäjä (nainen) ovat jo täälläpäin afrikkalaisia, kuten myös jatkuvasti vaihtuvat juniorjakelun mainostenjakajat (afganistanilaisista afrikkalaisiin). Palkat jopa siellä ovat ruhtinaallisia kehitysmaalaisille, etenkin kun on saanut jo ilmaisasunnon. Saksakin alkaa olla jo niin kuralla, että "pakolaiset" joutuvat asumaan kaduilla. Samoin siellä on ollut jo puhetta myös kaikkien taskurahojen poistamisesta turvallisista maista tulleilta.

Oleellisinta ei ole vertaaminen Ruotsiin, joka tekee itsemurhaa, vaan siihen, mitä etuja Euroopassa kontra meillä on tarjolla. Räsänen, Thors ja pitkä ketju Puolueen jäseniä on pitänyt huolen siitä, että edut ovat täällä Euroopan parhaita, kunnes konkurssi ja kaaos ehtivät myös tänne asti.

EDIT täsmennys

[akez]

Mistä lie HS on taas vetäissyt Ruotsin maahanmuuttajien työllisyysluvut. Aiemmin on ollut tietoa, että noin puolet ainakin uusista tulokkaista on työttöminä. Venäläislehden tuoreessa jutussa esiintyy sama tieto.

Ilman maahanmuuttajia Ruotsin hyvinvoinnille voidaan sanoa jäähyväiset

Ruotsin valtiollinen tarkastusvirasto on tehnyt tarkastuksen ja se on arvioinut maahanmuuttajien integroimisen eteen tehdyn työn arvosanaksi "nelosen"

Komsomolskaja Pravda 9.7.2015 juttu venäjäksi

(http://s4.stc.all.kpcdn.net/f/12/image/71/09/8720971.jpg)
Ruotsalainen hyvinvointivaltio turvaa maahanmuuttajien toimeentulon, Kuva: KP

Ruotsin tarkastusviraston raportin mukaan maahanmuuttajista ja pakolaisista vain 50% käy töissä oleskeltuaan kymmenen vuotta Ruotsissa. Loput eivät kykene, tai eivät halua työllistyä ja hankkia itse toimeentuloaan. Tarkastusviraston mukaan ilman jatkuvaa työtä integroituminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan on mahdotonta. Vastaavasti pysyvä työpaikka on mahdoton ilman integroitumista.

Tarkastusvirasto tutki 5 vuoden ajan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten integrointitoimia ja havaitsi pääongelmaksi halpojen asuntojen puutteen paikkakunnilla, joissa on taloudellisen kasvun johdosta työvoimapulaa.

Suurkaupunkien lähellä sijaitsevista Ruotsin kunnista 90%:ssa vallitsee asuntopula. Koko maassa halpojen asuntojen pula koskee vain 40% kunnista. Lisäksi valtio ohjaa maahanmuuttajat niihin kaupunkeihin ja taajamiin, joissa on asuntoja saatavilla. Siellä taas ei ole pääsääntöisesti työtä. Ja päinvastoin.

Tarkastusviraston asiantuntijoiden mukaan maahanmuuttoon ja integroimiseen liittyvät kulut nousevat vuonna 2016 yli 40 miljardiin kruunuun. Vuonna 2012 ne olivat yhteensä 15 miljardia kruunua.

Samalla ennustetaan, että Ruotsi ei tule säilyttämään korkeaa elintasoa, jos seuraavan 20 vuoden aikana Ruotsin työkykyisten määrä ei kasva 300.000 hengellä. Tällainen kasvu voi tapahtua vain maahanmuuton avulla. Tästä tehdään johtopäätös, että maahanmuuton Ruotsiin tulee olla seuraavien 20 vuoden aikana keskimäärin 64.000 henkeä vuodessa. Eikä tippaakaan vähempää.

Lihavoinnit mun.

Hämmästyttävää muuten tuo Ruotsin tarkastusviraston logiikka: Maahanmuutto on mennyt päin peetä, joten korjaamme ongelman lisäämällä maahanmuuttoa. Ulkopuolinen voisi jutun lukujen perusteella tehdä sen johtopäätöksen, että Ruotsia ei pelasta enää mikään muu kuin valikoitu "käänteinen maahanmuutto".

[kissamies Mau]

Oma opiskelijabudjettini on n. 45e viikossa ruokaan. Paremminhan se on kuin monilla työttömillä ja eläkeläisillä. Mutta kaipa sitä Muhamed integroituu paremmin kun ei joudu laskemaan kaupassa -30% alennuksia.

[Golimar]

Vielä Ruotsissa on varsinaisten mamujen mukavampaa mellastaa mutta pian tätä tulee Suomeenkin.

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#tbm=vid&q=biskopsg%C3%A5rden+invandrare

[Micke90]

Alan huolestua tosissani, jos Suomi tarjoaa jopa Ruotsia paremmat edut sosiaaliturvapaikanhakijoille.

[supreme god]

Mistä lie HS on taas vetäissyt Ruotsin maahanmuuttajien työllisyysluvut. Aiemmin on ollut tietoa, että noin puolet ainakin uusista tulokkaista on työttöminä. Venäläislehden tuoreessa jutussa esiintyy sama tieto.

...
...

Hämmästyttävää muuten tuo Ruotsin tarkastusviraston logiikka: Maahanmuutto on mennyt päin peetä, joten korjaamme ongelman lisäämällä maahanmuuttoa. Ulkopuolinen voisi jutun lukujen perusteella tehdä sen johtopäätöksen, että Ruotsia ei pelasta enää mikään muu kuin valikoitu "käänteinen maahanmuutto".

Se riippuu miten tilastoidaan. Tuossa hesarin työllisyys luvut varmasti pitää paikkansa, mutta sen takia koska 22 vuotias ahmeddi joka käy peruskoulun ekaa luokkaa ei näy siinä työllisyystilastossa, koska on opiskelija eikä työnhakija. Taikka jos joku rikastaja saa työkyvyttömyyseläkettä, niin hänkään ei nosta sitä työttömyys prosenttia. Tän takia ne tilastot näyttää hienommilta, kuin mitä todellisuudessa on.

Ei tietääkseni suomessakaan opiskelijoita lasketa työttömiksi taikka jos joutuu varhaiseläkkeelle.