TS: Näistä asioista Suomessa vaietaan

[nollatoleranssi]

Näistä asioista Suomessa vaietaan

Suomessa saa puhua periaatteessa mistä vain, mutta keskustellaanko täällä avoimesti vaikkapa rikkaudesta, ilmastonmuutoksesta tai feminismistä?

Suomalaiset ovat hiljaista kansaa, mutta julkinen keskustelu voi periaatteessa hyvin. Täällä voi ja saa keskustella kaikesta, Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat sanovat.

Eri asia on, mistä lopulta puhutaan ja ketä kuunnellaan. On myös asioita, joista Suomessa ollaan mieluummin hiljaa.

Onko rikkaudesta sallittua puhua?

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar sanoo, että oikeistolainen puhe on Suomessa perinteisesti ollut rajoitettua.

– Kukaan muu kuin Björn Wahlroos ei ole voinut perustella rikastumista tai rikkautta. Yhtä lailla tuhlaaminen on asia, josta ei ole saanut puhua, Pantzar toteaa.

Pantzar kertoo, että vasemmistonkin puhetta on rajattu: tuloerojen tasaamista on saanut perustella vain oikeudenmukaisuudella, eikä esimerkiksi tehokkuudella.
...
Aiheiden kirjo on onneksi laaja: täällä puhutaan niin Nato-jäsenyydestä kuin maahanmuutostakin.

– Suomessa on ainakin kymmenen vuotta selostettu, että niistä ei saa puhua, ja koko ajan niistä on puhuttu, Tukholman yliopiston professori, mediatutkija Anu Koivunen sanoo.

Puhu vain, mutta ei me kuunnella

Puheesta huolimatta osa aiheista ohitetaan. Esimerkiksi feminismistä ja tasa-arvosta puhutaan paljon. Samaan aikaan maan hallitus jättää ohjelmassaan tasa-arvokysymykset huomiotta.

– Jos haluat olla julkisesti feministi, sulla täytyy olla siihen todella pokkaa ja todella varaa, Taideyliopiston rehtorin tehtävät jättänyt Tiina Rosenberg totesi Ylen Kultakuume-ohjelmassa.

Valtavirran ulkopuolelta tulevien aiheiden käsittelyssä on stigman riski, Koivunen sanoo. Kiperistä aiheista puhuminen voidaan vaientaa kuittaamalla kysymykset vääriksi.

– Annetaan ymmärtää, että puhetapa tai kysymyksen asettelut ovat vääriä. Se ei ole sama asia, että kiellettäisiin puhumasta, vaan sillä tehdään vain hiljaiseksi, Koivunen kertoo.

Myös ilmastonmuutoksesta keskustelu on hiljaista.

Nordean investointipankin kestävän rahoituksen johtajan Aila Ahon mukaan maailmalla monet yrityspuolen toimijat, kuten vakuutusyhtiöt ja eläkesijoittajat, ovat ryhtyneet miettimään ilmastonmuutosta ja esimerkiksi sen tuomia äärimmäisiä sääolosuhteita riskien hallinnan ja tuoton kannalta.

Enää ei siis mietitä, uskotaanko ilmastonmuutokseen vai ei.

Suomessa keskustelu tuntuu tosin välillä jääneen uskovaiheeseen.

– Julkisessa keskustelussa sitä [keskustelua ilmastonmuutoksesta] ei hirveästi näy. Pelätäänkö täällä, että se ei ole oikeaa keskustelua? Aho kysyy.
...
Samalla tavalla julkinen keskustelukin aaltoilee ja kehittyy. Lopulta kysymys on myös vallasta: kenen annetaan puhua ja kenen sanomasta ollaan hiljaa?

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2015/07/05/naista-asioista-suomessa-vaietaan/20158486/139

[Jouko]

Ei saa puhua neekereistä tai niiden tekemisistä!

[Jouko]

Ei saa puhua mustalaisista tai niiden tekemisistä!

[siviilitarkkailija]

Uusin a-studio, verorahoilla rypevä vihervasemmistolainen yleiroskamedia paljastaa henkilöiden valinnassa surkean poliittisen puolueellisuutensa ja valheensa.

http://yle.fi/uutiset/resources/player?clip=2446882 (puolivälistä alkaa keskusteluosuus)

Vähemmän yllättävästi, yleisradion poliittinen roskatoimittaja ja agitaattori miettii tuottajan kanssa, hmmm, kenetköhän pyytäisin keskustelemaan televisioon kreikan taloustilanteesta. Tarkoitus olisi siis vain "keskustella" eikä oikeasti keskustella.

Vastaus kommunistivihreässä toimituksessa. Kreikan taloustilanteesta pyydetään paikalle keskustelemaan 1 alkoholiongelmainen ex-vasemmistokulttuuriministeri , 1 ulkomaalaistaustansa perusteella median puffaama vihermamu ja 1 kokoomuslainen.

Joku voisi kysyä että miksi? Mitä näillä tolloilla, ainakin kahdella ensimmäisellä, on käsitystä tai tajua mistää asiaan liittyvästä. Vastaus on että ei mitään. Ja juuri siksi pöllöt on kutsuttu televisioon puhumaan. Heidän turhan pölinän tarkoitus on nimenomaan vaientaa kaikki asiakeskustelu ja puffata vasemmiston ja vihreiden poliittista agendaa.

ps Jätän tarkoituksella jokaisen pääteltäväksi miksi juuri kokoomuslainen ja vasemmistovihreä ylipäänsä voi keskustella samassa pöydässä kun kyse on verovarojen tarkoituksellisesta haaskaamisesta ulkomaiden hyväksi suomalaisia köyhiä ja veromaksajia vastaan. Korporaatio...

[JoKaGO]

ps Jätän tarkoituksella jokaisen pääteltäväksi miksi juuri kokoomuslainen ja vasemmistovihreä ylipäänsä voi keskustella samassa pöydässä kun kyse on verovarojen tarkoituksellisesta haaskaamisesta ulkomaiden hyväksi suomalaisia köyhiä ja veromaksajia vastaan. Korporaatio...

Tämä. En olisi itse pystynyt kirjoittamaan paremmin.

[nollatoleranssi]

Aiheiden kirjo on onneksi laaja: täällä puhutaan niin Nato-jäsenyydestä kuin maahanmuutostakin.

– Suomessa on ainakin kymmenen vuotta selostettu, että niistä ei saa puhua, ja koko ajan niistä on puhuttu

Maahanmuuttokeskustelussa mielipiteet on rajattu ainoastaan "turvapaikanhakijoiden/pakolaisten auttamiseen", mutta samaan aikaan ongelmista ei ole uskallettu puhua ollenkaan. Ongelmista onkin täytynyt puhua lähes väkisin, kun on tapahtunut jotakin kuohuttavaa, kuten "Tapanilan raiskaus". Yleensä ongelmia onkin vähätelty, tai niitä ei ole nähty olevan olemassakaan. Jopa erilaiset nettipoliisit kertovat kaikkialla, että "Asioista ei saisi puhua, koska se voi aiheuttaa rasismia" (vaikka tätäkään väitettä ei ole todistettu missään). Ruotsin ongelmia ei käsitellä missään... (paitsi mahdollisesti Kokoomuksen "verkkouutisissa" ja tällä foorumilla).

Nato-keskustelua Suomessa on käyty enemmän, mutta käytönnön merkitystä Natosta ei ole niinkään käsitelty. On oikeastaan peloiteltu Venäjän tekevän sitä, tätä ja tuota, jos Suomi edes harkitsisi liittyvänsä Natoon. Natoon liittyviä hyviä ja huonoja puolia ei ole uskallettu käsitellä tarpeeksi hyvin mahdollisesti senkin takia, että kummallakin puolella on omat vahvat kannattajansa.

oikeistolainen puhe on Suomessa perinteisesti ollut rajoitettua.

Rikkaudesta ja rikastumisesta ei uskalleta puhua, koska se voisi aiheuttaa kateutta ja samalla vaikeuttaa omia bisneksiä. Keskustelua kun hallitsevat vasemmistolaiset toimittajat ja arvot, niin voisi olla vaarallistakin alkaa puhumaan kapitalismin ihanuudesta. Björn Wahlroos on tässä yhteydessä poikkeus mahdollisesti taustansakin takia.

vasemmistonkin puhetta on rajattu: tuloerojen tasaamista on saanut perustella vain oikeudenmukaisuudella, eikä esimerkiksi tehokkuudella.

Vasemmisto saa Suomessa puhua varsin vapaasti, koska toimittajat ja kulttuuripiirit ovat heidän puolellaan. Mikään taho ei estä perustelemasta tuloerojen tasaamista tehokkuudella, mutta tuota ei tehdä sen takia, koska se vähentäisi työntekijöiden palkkoja. Samalla se heikentäisi työssä olevan oikeusturvaa, kun haluttaisiin lisää väkeä töihin, mutta pienemmällä työajalla - ja palkalla.

Puheesta huolimatta osa aiheista ohitetaan. Esimerkiksi feminismistä ja tasa-arvosta puhutaan paljon. Samaan aikaan maan hallitus jättää ohjelmassaan tasa-arvokysymykset huomiotta.

Pitäisi tarkastella, että onko se julkinen keskustelu tasa-arvostakin rehellistä ja mitkä tahot tätä keskustelua käyvät? Olikohan tuo proffien yhteinen "some-jaettu-allekirjoitus-läpyskä" tarkkaan mietitty ja käyty läpi yhdessä? Vai oliko tarkoitus vain arvostella valtion leikkauksia koulutuksesta ja julkisesta sektorista (heidän omat/kollegoiden työpaikat ovat riippuvaisia kummastakin), kun viime hallituksessa ministerit saivat lähdettyä ainoastaan hallituksesta ulos?

Myös ilmastonmuutoksesta keskustelu on hiljaista.

Ilmastonmuutoksesta Suomessa ei paljon keskustella, koska Suomi on yrittänyt vuosikausia olla mallioppilas aiheen puolesta, samalla kun muut ovat vältelleet vastuuta. Eipä siis ihmekkään, että Suomessa varotaan keskustelua siitä kuinka Suomen pitäisi tuhlata lisää rahoja päästökauppoihin vain kustantaakseen muiden aiheuttamia saasteita.

[Roope]

Aiheiden kirjo on onneksi laaja: täällä puhutaan (..) maahanmuutostakin.

– Suomessa on ainakin kymmenen vuotta selostettu, että niistä ei saa puhua, ja koko ajan niistä on puhuttu, Tukholman yliopiston professori, mediatutkija Anu Koivunen sanoo.
...
Valtavirran ulkopuolelta tulevien aiheiden käsittelyssä on stigman riski, Koivunen sanoo. Kiperistä aiheista puhuminen voidaan vaientaa kuittaamalla kysymykset vääriksi.

– Annetaan ymmärtää, että puhetapa tai kysymyksen asettelut ovat vääriä. Se ei ole sama asia, että kiellettäisiin puhumasta, vaan sillä tehdään vain hiljaiseksi, Koivunen kertoo.

Koivunen selittää, että maahanmuuttopolitiikasta on puhuttu koko ajan, vaikka mediatutkijoidenkin (mm. Pentti Raittila) tunnustama totuus on, että Suomessa valtamedian portinvartijat estivät pitkään perusteltujen maahanmuuttokriittisten mielipiteiden julkaisemisen lähes kokonaan. Sen sijaan maahanmuuttopolitiikan arvostelu liitettiin tarkoituksella uusnatseihin ja äärioikeistoon. Ja tämä on edelleen arkipäivää.

Jonkinlainen muutos julkisuudessa tapahtui vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen, mutta edelleenkin maahanmuuttopolitiikan arvostelu tuomitaan hyvin usein arvostelijoiden rasismiksi ja eduskunnassa asti puhe käännetään maahanmuuttopolitiikasta maahanmuuttokeskusteluun (vrt. Haglund ja Yanar).

Maahanmuuttopolitiikan valintojen seurauksista puhuminen on suomalaisessa mediassa äärimmäisen harvinaista ja täysin maahanmuuttokriitikkojen harteilla. Media suosii tietynlaisia mielipiteitä. Normaaleista politiikan alueista, esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista, ei kuulemma saisi puhua, koska sellainen on ihmisarvon, hyvän tavan ja ties minkä vastaista.

On saivartelua sanoa, että keskustelua ei ole kielletty, kun se kuitenkin tietoisesti tukahdutetaan. Koivusen luulisi tästä jotain tietävän, sillä hänen roolinsa on ollut vuosia juuri huomion kääntäminen keskustelusta ja keskustelijoista puhumiseen.

[korpisoturi]

Aikoinaan sosialismin arvostelija oli fasisti. Maahanmuutonhaittojen arvostelija on nyt rasisti, fasisti, natsi tai jotenkin pahaksi päässy.

[Bienveillant]

En myöskään ymmärrä tuota Tiina Rosenbergin kitinää, Suomessahan lähes kaikki silmää tekevät ovat kilvan julistautuneet eri tason feministeiksi tai vähintään äijäfeministeiksi. Mutta rohkenepa tuoda hieman miesten tasa-arvoasiaa esille, niin johan alkaa kirves viuhumaan, ainakin leimakirves. Koko artikkeli oli muutenkin niin höttöä, etten edes viitsi sen syvemmin alkaa analysoimaan sitä.

[Brandis]

Suomalaisessa keskustelukulttuurissa mielestäni ongelmallisinta on 'yhden totuuden' -politiikka, aivan kuin olisimme kykeneväisiä tarkastelemaan asiaa vain sen yhdeltä olemuspuolelta tyystin sivuuttaen muut ulottuvuudet. Mikään asiahan ei ole näin yksinkertainen tai yksiulotteinen.

Otetaan esimerkiksi vaikka feminismi ja Suomessa käytävä julkinen keskustelu. Kaikenlainen hyvän naiseuden ja hyvän mieheyden pohtiminen loistaa poissaolollaan ja yhteinen konsensus on, että mies sortaa naista. On sortanut jo vuosia ja sortaa yhä edelleenkin. Katsokaa nyt vaikka. Mediassa nostetaan esille vain esimerkkejä siitä, miten kauheaa tämä sorto on ja kuinka naisten kustannuksella miehet nousevat.

Kuka kantaa vastuun siitä vääristymästä, joka tällaisella pitkäjänteisellä, yksipuoleisella ja vahingollisella toiminnalla aiheutetaan? Vastuullisempaa olisi pyrkiä tasapainottamaan yleistä keskustelua niin, että se on paremmin totuutta vastaavaa ja kokonaisuutta palvelevaa.

Koen Hommaforumin tarkoituksen yhteiskuntaa tasapainottavana tekijänä, siksi tämä on tärkeä. Ilman tämän kaltaisia keskustelukanavia, keskustelu olisi varsin yksipuoleista.

[Machine Head]

Kristityssä maassa ei saa puhua lapsille Jumalasta, koska lapsi voi vahingoittua. Kuolemasta ei saa puhua, koska ihminen ahdistuu.
Hengellisyys on tabu, eikä siitä sovi puhua. Jeesusta hävetään, vaikka Hän ei tiettävästi ole kenellekään tehnyt mitään pahaa.
Näitä asioista Suomessa vaietaan, tai näistä puhuvat vaiennetaan.

[Roope]

En myöskään ymmärrä tuota Tiina Rosenbergin kitinää, Suomessahan lähes kaikki silmää tekevät ovat kilvan julistautuneet eri tason feministeiksi tai vähintään äijäfeministeiksi.

– Jos haluat olla julkisesti feministi, sulla täytyy olla siihen todella pokkaa ja todella varaa, Taideyliopiston rehtorin tehtävät jättänyt Tiina Rosenberg totesi Ylen Kultakuume-ohjelmassa.

Sitä tavallista uhriutumista. Anu Koivunen, Juhana Vartiainen, Anne Moilanen, Maryan Abdulkarim jne. Hyvin tuntuvat pärjäävän suomalaisissa julkisuusverkostoissa. Ei tule mieleen yhtään tapausta, jossa feministiksi julistautuminen olisi johtanut valtamediajulkisuuden kannalta kielteisiin seurauksiin. Rinteen kohdallakin vain korkeintaan epäiltiin, onko hän oikea feministi.

[Eino P. Keravalta]

Nyt on jo neljännesvuosisata odotettu, että tässä maassa alettaisiin ihan oikeasti keskustella maahanmuuttopolitiikasta. Tähän päivään mennessä sitä ei mainittavassa mittakaavassa Homman ulkopuolella olla tehty eikä sellainen taida näköpiirissäkään olla, vaikka pientä kehitystä onkin tapahtunut.

Sen sijaan, että oltaisiin keskusteltu maahanmuuttopoliitikasta, on tehty lähinnä seuraavia asioita:

1. Tehty median massavyörytyksellä ja sensuurilla selväksi, mitä mieltä maahanmuuttopolitiikasta Suomessa kuuluu olla.

2. Ryhdytty demonisoimaan ja vaientamaan niitä, joilla on ollut mediapropagandasta poikkeava käsitys maahanmuuttopolitiikkaa koskien.

3. Keskitytty vähättelemään epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta aiheutuneita ongelmia ja kääntämään kehnon maahanmuuttaja-aineksen aiheuttamat ongelmat suomalaisen viaksi.


Aitoa, rehellistä ja faktoihin nojaavaa maahanmuuttopolitiikkakeskustelua ei olla vielä siis suuresti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta nähty ja silloinkin keskustelu on jäänyt yksipuoliseksi tuuleenhuuteluksi, koska vihervasemmisto, eli käytännössä kaikki muut puolueet Perussuomalaisia lukuunottamatta, ovat laittaneet päänsä pensaaseen tai korkeintaan tyytyneet huutelemaan 'rasistia', mikä on vahingollista, koska joka päivä maahanmuuton aiheuttamat kustannukset, ongelmat ja rikokset jatkavat lisääntymistään samalla, kun koko epäonnistuneen politiikan aiheuttama yhteiskunnallinen, tuhoisa suunta käy yhä peruuttamattomammaksi.

[nollatoleranssi]

Hyvä puoli suomalaisessa keskustelussa on siinä, että Suomessa sentään uskalletaan puhua asioista varsin avoimestikin. Siinä missä joissakin toisissa maissa leimakirve viuhuisi armotta ja keskustelu tukahdutettaisiin väärien mielipiteiden takia.

[Kyklooppi]

Suomi on aina ollut maa johon mahtuu vain yksi totuus.Vähäväkinen maa ja henkisesti pieni kansa.
Vaikka voi se niinkin olla että pienen maan ja kansan on seurattava maailman valtavirtoja pysyäkseen
menossa mukana?
En minä tiedä, kaikkea sitä vaan tulee aina mieleen kun yrittää ymmärtää.

[nollatoleranssi]

Suomi on aina ollut maa johon mahtuu vain yksi totuus.Vähäväkinen maa ja henkisesti pieni kansa.

Monista näkemyksistä saa tuollaisen kuvan, mutta onkohan tuokaan täysin totta? Onhan Suomi pieni maa ja isot mediatkin ovat saman omistajan alla, mutta onko esim. Ruotsissa tilanne ollut parempi vai huonompi? Eikö Ruotsissa keskustelu rasismista ole valtavirtaa ja eriäviä mieipiteitä ei sallita? Timo Soinikin sai ulkoministerinä naurettavan kohtelun.

Suomessa olivat kaikki median edustajat paikalla, kun islamia kritisoinut taitelija Lars Vilks kutsuttiin puhumaan sananvapaudesta.

Varsinkin netin vapautumisen jälkeen Suomessakin on entistä enemmän saanut rohkeammin esittää näkökantojaan. Ihmisetkin uskaltavat olla asioista eri mieltä, vaikka valtamedia syöttäisi yhtä totuutta.

Vertaisin tätä Guggenheimin kaatumiseen. Aikoina entisinä rakennustyöt olisivat jo hyvässä vaiheessa ja kaikki poliitikot puhuisivat siitä, kuinka loistava hanke onkaan. HS:n journalismilla olisi saatu päät käännettyä. Nyt valtaosa kansasta pitää koko hanketta pelkkänä rahareikänä ja uskaltaa arvostella sitä, mitä ei olisi nähty koskaan aikaisemmin.

[Kyklooppi]

Hyvä vastaus ansaitsee liket, 
Taidan olla itse jäänyt henkisesti  aikaan ennen netin vapauttavan voiman.

[siviilitarkkailija]

Jyrki Kataisen soveltuvuudesta Suomen komissaariksi eu:ssa.

[Brandis]

Onhan Suomi pieni maa ja isot mediatkin ovat saman omistajan alla, mutta onko esim. Ruotsissa tilanne ollut parempi vai huonompi? Eikö Ruotsissa keskustelu rasismista ole valtavirtaa ja eriäviä mieipiteitä ei sallita? Timo Soinikin sai ulkoministerinä naurettavan kohtelun.

Ruotsiin verrattuna mikä tahansa maa on sananvapauden paratiisi.

Sekin, missä sävyssä asioita tuodaan julki ja miten niistä julkisuudessa keskustellaan, on yksi suuri tekijä. Taisi olla viime maanantaina kun YLE:n a-studiossa naistoimittaja jankutti Timo Soinilta tunnustusta takin kääntöön Perussuomalaisten tukipaketti-politiikassa huolimatta siitä, miten yhä uudestaan ja uudestaan Soini selitti mahdollisten tukirahojen Kreikalle olevan jo myönnettyjä edellisen hallituksen toimesta ja kuinka nykyhallituksessa aiotaan tulevaisuudessakin noudattaa hallitusohjelmaa ja vastustaa tulevia tukipaketteja. Juontaja ei ottanut kuuleviin korviinsakaan, tilanne sai jo nolot mittasuhteet. Tällaista on kohtelu suomalaisessa valtamediassa.