Miten oikaistaan vinoutunut oikeuslaitos?

[Yhteisöjäävi]

Tuomaroidessani hiljattain lasteni välistä kärhämää kolmevuotias poikani selitti tekonsa oikeutukseksi, että "se oli vain kosto". Totesin, että en voi sillä perusteella lieventää tuomiotani (=jälkiruoansyömisoikeuden epääminen).

Yksi oman oikeustajuni (luultavasti myös monen muun) kipupisteistä paikantuu siihen, miten oikeudet käsittelevät eteensä tulevia juttuja jatkumolla syyntakeinen-alentuneesti syyntakeinen-syyntakeeton.  Yksinkertaisesti: alentuneesti syyntainen -kategoriaan pääseminen on rikolliselle liian helposti toteutuva toive, koska tällöin rangaistus lieventyy mutta kutsu ei käy pakkohoitoon. Siksi syytetyn puolustus esittää, että syytetty oli tekohetkellä alentuneesti syyntakeinen. Sitten tuomari raapii päätään ja sanoo, että tehdäänpä mielentilatutkimus. Kokonainen psykoteknikkoarmeija odottikin jo tätä kuola valuen, ja nyt se pääsee tienaamaan hyvät rahat arvuutellessaan, mitä syytetyn päässä pyöri juuri sillä hetkellä, kun hän puukkoon tarttui.

Yllä esittämäni on toki poleeminen arvio, mutta olen kyllä aidosti sitä mieltä, että syyntakeisuuden arvioiminen avaa oikeuden eteen kokonaisen ongelmien galaksin, jonka magneettikenttä häiritsee myös yleistä oikeustajua. Taas yksinkertaistaen: mielentilatutkimusten tulokset eivät ole mitenkään kiistattomia, ja koska ne eivät sitä ole, on peruteltu syy olettaa, että oikeus tulee antaneeksi "alennusta" rikolliselle, joka on onnistunut manipuloimaan tai petkuttamaan psykiatrit uskomaan, että hän oli "alentuneesti syyntakeinen", vaikka ei sitä ollut. Kokonaan oma kiinnostava keskustelun aihe olisikin se, jossa koko syyntakeisuuden kategoria haatettaisiin perusteitaan myöten, mutta tällainen olisi ehkä lähinnä filosofien eikä tuomareiden tehtävä.   

[uuninpankko]

Tuomarit noudattavat pelkästään vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Eduskunta on säätänyt moniin rikoksiin liian pienet minimituomiot. Syy on eduskunnan. Ehdotan että eduskunta säätää kiinteät tuomiot joka rikosnimikkeelle ja jätetään tuomarien tehtäväksi vain rikosnimikkeestä päättäminen. Kiinteät tuomiot esimerkiksi tähän tyyliin: Pakottaminen seksuaaliseen tekoon 2 vuotta. Raiskaus 4 vuotta. Törkeä raiskaus 10 vuotta. Lievä pahoinpitely sakko. Pahoinpitely 2 vuotta. Törkeä pahoinpitely 8 vuotta. Tappo 12 vuotta. Murha elinkautinen. Kuolemantuottamus 1 vuosi. Törkeä kuolemantuottamus 4 vuotta.

Alle kolmen vuoden tuomion voi ja kait yleensä annetaankin ehtoollisena.

Faktat kuntoon. Alle kahden vuoden.

[Yhteisöjäävi]

uuninpankko, olisko sulla jotakin rakentavaa tämän ketjun aiheeseen liittyen? Keksisitkö joitakin puutteita oikeuslaitoksessa? Olisiko sinulla ehdottaa joitakin korjaavia toimenpiteitä?

Metakeskustelun käyminen keskustelijoita sättimällä ei lisää kenenkään ymmärrystä itse asioista. 

[uuninpankko]

Alioikeustasolla ratkaistaan n. 500.000 siviiliasiaa ja n. 60.000 rikosasiaa vuosittain (Tilastokeskuksen lakkautettu tilasto), joten muutaman tietyissä piireissä epäoikeudenmukaiseksi koetun mutta laillisesti ratkaistun asian kautta tuskin valtavia oikeusturvaongelmia voidaan todeta.

Vai että moraalista ja henkistä hulluutta. Kaikkea sitä kuulee 

On idioottimaista niputtaa kaikkia pikkurikoksia samaan sarjaan.

Jos valtaosa rikoksista 90%+++ on täysin mitättömiä pikkujuttuja (lieviä pahoinpitelyitä, liikennerikkomuksia, sakkoja, veropetoksia, vahingonkorvausjuttuja yms.), niin sillä ei perustella kuinka tappojen ja murhien tekijä on vapaalla parin vuoden jälkeen, kun uhri kärsii elinkautistaan? Tai raiskauksestakin saa vastaavia nollatuomioita parin kuukauden ehdottomalla. Alaikäinen voi tehdä mitä vain ja tuomiota ei tule.

Talous- ja huumausainerikoksista saa jättituomioita, kun taas henkeen kohdistuvista rikoksista saa korkeintaan nollatuomioita törkeissäkin tapauksissa.

Kyllä uuninpankkokin on täällä taas. Uuninpankolla on vaan muitakin velvoitteita kuin hommafoorumin seuraaminen.

Aivan samalla tavoin kuin on idioottimaista niputtaa mitättömiä pikkujuttuja samaan sarjaan kertaluokkaa vakavampien rikosten kanssa, on niin ikään idioottimaista tehdä yhden tuomarin yhdessä asiassa tekemän päätöksen perusteella johdonmukaista ylälausetta siitä, että suomalainen tuomioistuinlaitos olisi jotenkin - kansankielellä ilmaisten - mätä.

Eräässä ketjussa arveltiin, että "tuomarit antavat löyhiä tuomioita, koska pelkäävät turvallisuutensa puolesta". P****n marjat. Osa tuomareista kulkee töihin julkisilla kulkuvälineillä ja pitää osoitteensa ja muut yhteystietonsa saatavana. Siitä huolimatta sama tuomari voi yhtenä päivänä tuomita taposta ja toisena pahoinpitelystä, kolmantena jostain muusta. Suomessa tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta osoittaa osaltaan myös se, että tuomioistuinten henkilökunnan ei pääsääntöisesti tarvitse pelätä työssän - olla siis riippuvaisia ulkoa tulevasta alkukantaisesta uhasta.

Myös tuomareiden politisoituminen on ollut puheenaiheena. Mitä itse satun tuomarinvirassa olevia henkilöitä tuntemaan, edustavat nämä poliittisesti täysin erilaisia kantoja. Tapanilan raiskausjutun tuomiotakaan ei ollut millään tavoin perusteltu poliittisin perustein. Näyttöratkaisu oli perusteltu nimenomaan tapahtumainkulun faktojen pohjalta ja rangaistuksen mittaaminen sekä lajinvalinta perustettu siihen. Kaikki on tapahtunut laillisesti. Vastaako se kansanmiehen tai edes omaa oikeustajuani? Ei varmasti. Minä olisin täräyttänyt, jos olisin asiasta ollut päättämässä, ja jos oletettaisiin, että olisin siinä statuksessa, että ylipäätään voisin olla sellaisista asioista päättämässä, ehdotonta vankeutta ja eräitä kuukausia pidemmäksi ajaksi. Kaiken maailman "demlamafioista" ja muista kouhkaaminen on täysin hampaatonta poskisooloa. Demla ei ole mikään poliittinen eikä edes hääppöinen oikeuspoliittinen vaikuttaja.

Totta kai oikeuslaitoksen toiminnasta saa ja pitääkin keskustella. Mutta ei siitä voida keskustella yksittäisen ratkaisun aiheuttaman tunnekuohun vallassa heitellen populistisia "talousrikoksesta saa kovemman tuomion kuin törkeästä raiskauksesta" -kommentteja. Rikosasian rangaistuksen mittaaminen on todella monipolvinen asia ja riippuu vain ja ainoastaan kulloisenkin asian tosiseikoista, rangaistusasteikosta sekä oikeuskäytännöstä.

Ennen kaikkea oikeuslaitoksen toiminnasta tulee keskustella faktapohjalta. Valitettavasti hommassa näkyy nykyisin vallitsevan yhden mädän oikeuslaitoksen fakta, jota sitten perustellaan milloin milläkin omaan kontekstiin sopivalla tuomiolla taikka muulla ratkaisulla. Ymmärtämättömyys ja kokonaisvaltaisen kuvan käsittämisen puute näkyy. Ei tarvitse olla "oikeuden sisäpiiriläinen", ihan perustavanlaatuisten faktojen tarkistaminen auttaa oman kritiikin puolustamisessa ja oikeuttamisessa jo pitkälle. Ja kannattaa muistaa, että tuomioistuimia on muitakin kuin käräjäoikeudet ja asioita muitakin kuin rikosasiat.

Rangaistustaso on keskustelun kohteena ja jopa Tapanilan asiassa syyttäjä Valitski kiinnitti asiaan huomiota, mikä on erinomaista.

Mutta suomalainen oikeuslaitos ei olemassaoloaikanaan ole ollut vinoutunut (pl. poikkeusolot ja sotasyyllisyysasiat, mistä nyt ei keskustellakaan). Mikäli joku kaipaa aikaa, jolloin kansan syvät rivit päättivät, mikä käsi revitään irti vai kaivetaanko jopa silmä päästä, siitä vaan. Johan Tapanilan ketjussa nimimerkki Eino P. Keravalta oli lähdössä mielellään tekemään pikku tepposia tuomareiden tyttärille.

Se on varmaan sitä asiallista ja rakentavaa keskustelua.

Lainaus käyttäjältä: Eino P. Keravalta - tänään kello 10:37:03

Jos tytärtänne ujostuttaa, muutama meistä voi pitää häntä käsistä ja jaloista toimituksen aikana, että pahin jännitys laukeaa.

Herrasmiehinä tietysti tuomme isäntäväelle kahvipaketin tuliaisiksi!

[Suvaitsevainen Vihreä]

Totta kai oikeuslaitoksen toiminnasta saa ja pitääkin keskustella. Mutta ei siitä voida keskustella yksittäisen ratkaisun aiheuttaman tunnekuohun vallassa heitellen populistisia "talousrikoksesta saa kovemman tuomion kuin törkeästä raiskauksesta" -kommentteja. Rikosasian rangaistuksen mittaaminen on todella monipolvinen asia ja riippuu vain ja ainoastaan kulloisenkin asian tosiseikoista.

Milloin muuten sitten? Yksittäisellä ihmisellä on tosin aika paljon materiaalia näistä omituisista tuomioista, koska ne julkaistaan lehdissä. Se data osoittaa, että oikeustajun vastaisia tuomioita tulee niin pirusti, että kyse ei ole mistään yhdestä tai kahdesta tapauksesta.

Kaiken lisäksi tuntuu, että kun on korkean profiilin juttu, niin oikeusistuin näyttää oman surkeutensa koko kansalle. Sitä kun luulisi, että juuri niissä keisseissä oikein tsempattaisiin, että kaikki menisi just eikä melkein oikein.

Ennen kaikkea oikeuslaitoksen toiminnasta tulee keskustella faktapohjalta. Valitettavasti hommassa näkyy nykyisin vallitsevan yhden mädän oikeuslaitoksen fakta, jota sitten perustellaan milloin milläkin omaan kontekstiin sopivalla tuomiolla taikka muulla ratkaisulla. Ymmärtämättömyys ja kokonaisvaltaisen kuvan käsittämisen puute näkyy. Ei tarvitse olla "oikeuden sisäpiiriläinen", ihan perustavanlaatuisten faktojen tarkistaminen auttaa oman kritiikin puolustamisessa ja oikeuttamisessa jo pitkälle. Ja kannattaa muistaa, että tuomioistuimia on muitakin kuin käräjäoikeudet ja asioita muitakin kuin rikosasiat.

Minusta oikeuslaitoksen systeemissä on kummallista, että kun nähdään tarve vaikka nostaa tiettyjen rikosten rangaistavuutta, niin sitä ei voi tehdä. Kun kaikkien pitää saada sama tuomio, niin jos raiskauksesta saa puoli vuotta ehdollista, niin yksikään oikeuslaitos ei voi antaa ehdotonta, koska sitten tulee tilastoa enemmän tuomiota.

Tätä ainakin käytetään perusteluna, kun annetaan joku naurettavan pieni tuomio. Toinen epäkohdan nosti esiin joku oikeusprofesserokin, että tuomioistuinten perustelut ovat uhria loukkaavia. Niissä vähätellään uhrin kärsimyksiä ja rikosten vakavuutta.

Jotain tarttis tehdä, mutta mitään ei taida tapahtua. Onhan oikeusistuin riippumaton. Mitenköhän toikin hyve on saatu jalostettua haitaksi? Sillähän kai pitäisi estää se, että yksittäisen oikeudenkäynnin tuomio päätettäisiin jossain muualla kuin oikeussalissa. Mutta jos kansa haluaa ja eduskunta haluaa kovempia tuomioita tiettyihin rikoksiin, niin ei kai oikeusistuin voi todeta, että me tehdään kuten halutaan?

[Yhteisöjäävi]

Se on varmaan sitä asiallista ja rakentavaa keskustelua.

Ei tietenkään ole ja tiedät sen itsekin. Mutta sitä ei myöskään ole se, että marssitaan paikalle tuhahtelemaan keskustelijoille, että teidän mielipiteenne on vessanseinäkirjoittelua, olette höpsöjä, sivistykää.

Edelleen toivon, että toisit keskusteluun oikeuslaitoksen toiminnan kannalta joitakin epäkohtia tai puutteellisuuksia, joita voisimme yhdessä arvioida ja kenties keksiä ratkaisuja, jotka tekisivät nykyisestä mallista paremman kuin se on. Oletan, että se ei mielestäsi tällaisenaan ole paras kuviteltavissa oleva, vaikka sanotkin, että se ei ole vinoutunut. Keskustelun ennakkosensorin asemesta toivoisin sinun ottavan keskustelijan roolin. Kaikesta päätellen vaikuttaa nimittäin siltä, että voisit tuoda keskusteluun juuri niitä peräänkuuluttamiasi faktoja.

[Punaniska]

Itkua ja päläpälää

Mutta suomalainen oikeuslaitos ei olemassaoloaikanaan ole ollut vinoutunut (pl. poikkeusolot ja sotasyyllisyysasiat, mistä nyt ei keskustellakaan). Mikäli joku kaipaa aikaa, jolloin kansan syvät rivit päättivät, mikä käsi revitään irti vai kaivetaanko jopa silmä päästä, siitä vaan.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Kovaa parkumista, mutta ei perusteluja väitteesi tueksi. Meillä, jotka väitämme oikeuslaistosta vinoutuneeksi, on perustelut, toisin kuin sinulla.

Arroganssilla voi peittää hätäkakakan makeanimelää tuoksahdusta vain, jos toiset alistuvat arrogantin älämölöön.

[Tommi Korhonen]

Myös tuomareiden politisoituminen on ollut puheenaiheena. Mitä itse satun tuomarinvirassa olevia henkilöitä tuntemaan, edustavat nämä poliittisesti täysin erilaisia kantoja. Tapanilan raiskausjutun tuomiotakaan ei ollut millään tavoin perusteltu poliittisin perustein. Näyttöratkaisu oli perusteltu nimenomaan tapahtumainkulun faktojen pohjalta ja rangaistuksen mittaaminen sekä lajinvalinta perustettu siihen. Kaikki on tapahtunut laillisesti.

Jos mitään politisoitumista ei ole tapahtunut, niin miksi sitten näissä koskemattomuus- ja raiskaustapauksissa tunnutaan aina käyttävän asteikon miedointa päätä? Kyllä siihen joku syy on, ei esittämäsi näyttöjen esilläolo puolusta sitä ettei rangaistusasteikkoa käytetä kokonaisuudessaan. Voidaan kuitenkin aika varmasti olettaa, että tekojen kirjo on taatusti laaja.

Itse asiassa minusta Suomen lakikirjan rangaistukset tuntuvat olevan ihan hyviä, asteikot ovat minusta järkeviä, jos ehkä aavistuksen laajoja ("voidaan tuomita 2-10v"). Mutta kun niistä tunnutaan Suvaitsevaisen Vihreän sanoin korkeankin profiilin esimerkkitapauksissa käytettävän vain alinta neljännestä. Tämän päälle kun huomioidaan kaikenmaailman paljous-, ensikerta- ja vinkuvonkualennukset, niin lakikirjassa oleva yleisen oikeudentajun mukainen rangaistus jää huomattavan pieneen osaan siitä kansalaisten kaipaamasta.

Ei tämä ilmiö tyhjästä voi tulla. Kyllä siihen joku kulissien takainen tai psykologinen ohjaus on. Ja siitä puutteestahan tässäkin keskustelussa on kyse.

[uuninpankko]

Itkua ja päläpälää

Mutta suomalainen oikeuslaitos ei olemassaoloaikanaan ole ollut vinoutunut (pl. poikkeusolot ja sotasyyllisyysasiat, mistä nyt ei keskustellakaan). Mikäli joku kaipaa aikaa, jolloin kansan syvät rivit päättivät, mikä käsi revitään irti vai kaivetaanko jopa silmä päästä, siitä vaan.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Kovaa parkumista, mutta ei perusteluja väitteesi tueksi. Meillä, jotka väitämme oikeuslaistosta vinoutuneeksi, on perustelut, toisin kuin sinulla.

Arroganssilla voi peittää hätäkakakan makeanimelää tuoksahdusta vain, jos toiset alistuvat arrogantin älämölöön.

Ooh. Kyllä, teillä jotka väitätte oikeuslaitosta vinoutuneeksi, on perustelut. Ainakin se kun Halla-aho tuomittiin. Niin ja Seppo Lehto! Ja joo Hirvisaaren Jameskin vielä. Ja kukaan ei tietenkään ollut tehnyt mitään väärää! Poliittinen oikeuslaitos ja demlamafia vaan halusivat kostaa ja laittaa pojjat ruotuun!!!11!111111!!!

Ja niin joo nyt tämä Tapanilankin tapaus, joka ei ole edes vielä lainvoimainen. Mutta jotenkin nyt vaan tuntuu että aina menee alakanttiin nuo rangaistukset! (Rangaistustasosta muuten sietääkin keskustella).

Tänään muuten tuomittiin Utsjoen koulupuukottaja taposta kahdeksitoista vuodeksi vankeuteen. Mutta tapon minimirangaistushan on 8 vuotta!!!!!!111!!!!!1!1!!1111! Onko oikeuslaitos suoristunut kun tuomittiinkin kaksitoista!

[Yhteisöjäävi]

Olen jo tovin odottanut pulpettini ääressä muistiinpanovälineet valmiudessa että milloinkohan tuo uuninpankko aloittaa sen rakentavaan keskusteluun osallistumisensa, mutta hiljaista on ollut ja alan jo käydä kärsimättömäksi. Odotellessani voisin lausua yhden aatoksen.

Lautamiesjärjestelmällä on puolustajansa ja puoltavat perusteensa, mutta on siinä heikkoutensakin. Alun pitäen järjestelmän oikeutus perustui lähinnä lautamiesten paikallistuntemukseen ja juuri siihen, mistä täällä on keskusteltu kansan yleisen  oikeustajun nimikkeen alla. Kuitenkin kaupungistumisen myötä ja tiiviiden ja pysyvien paikallisyhteisöjen murruttua tämä perustelu on menettänyt vetovoimaansa ja uskottavuuttaan. Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä taikatemppua, joka ajattelussa pitäisi tehdä, jotta poliittisesti nimitetyt lautamiehet yhtäkkiä - hokkus pokkus - muuttuvat puolueettomiksi oikeuden jakajiksi. Voisiko joku auttaa minua ymmärtämään tätä temppua?

Nythän tuossa Tapanila-tapauksessa heti otettiin esille lautamiesten poliittiset sitoumukset ja niiden vaikutus tuomion sisältöön. Ja tiedän kyllä, jos joku haluaa keskustelua tähän suuntaan kuskata, että lautamiehiä koskevat periaatteessa samat esteellisyyssäännökset kuin tuomareitakin. Puhe esteellisyydestä ei ole kuitenkaan ajankohtaista sikäli kuin halutaan keskustella siitä, tulisiko tuomioistuimissa ylipäätänsä olla lautamiehiä vai vain ammattituomareita. Oma kantani tähän kysymykseen on häilyvä, ja oikeastaan toivoisin, että tästäkin voitaisiin ketjussa keskustella.   

[elven archer]

Pitäisikö Suomessa siirtyä valamiespalvelukseen USA:n tyyliin? Minusta ajatus on mielenkiintoinen. Kollektiivinen älykkyys on osoittanut tutkimuksissakin voimansa, ja toisin kuin USA:ssa meidän väestömme on keskimäärin hyvin koulutettua ja hyvällä yleissivistyksellä varustettua. Järjestelmä pakottaisi myös osallistumaan yhteisiin asioihin tekemällä hankalia päätöksiä, joista useimmat mieluummin luistaisivat vastuun kantamisen sijaan.

[uuninpankko]

Olen jo tovin odottanut pulpettini ääressä muistiinpanovälineet valmiudessa että milloinkohan tuo uuninpankko aloittaa sen rakentavaan keskusteluun osallistumisensa, mutta hiljaista on ollut ja alan jo käydä kärsimättömäksi. Odotellessani voisin lausua yhden aatoksen.

Lautamiesjärjestelmällä on puolustajansa ja puoltavat perusteensa, mutta on siinä heikkoutensakin. Alun pitäen järjestelmän oikeutus perustui lähinnä lautamiesten paikallistuntemukseen ja juuri siihen, mistä täällä on keskusteltu kansan yleisen  oikeustajun nimikkeen alla. Kuitenkin kaupungistumisen myötä ja tiiviiden ja pysyvien paikallisyhteisöjen murruttua tämä perustelu on menettänyt vetovoimaansa ja uskottavuuttaan. Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä taikatemppua, joka ajattelussa pitäisi tehdä, jotta poliittisesti nimitetyt lautamiehet yhtäkkiä - hokkus pokkus - muuttuvat puolueettomiksi oikeuden jakajiksi. Voisiko joku auttaa minua ymmärtämään tätä temppua?

Nythän tuossa Tapanila-tapauksessa heti otettiin esille lautamiesten poliittiset sitoumukset ja niiden vaikutus tuomion sisältöön. Ja tiedän kyllä, jos joku haluaa keskustelua tähän suuntaan kuskata, että lautamiehiä koskevat periaatteessa samat esteellisyyssäännökset kuin tuomareitakin. Puhe esteellisyydestä ei ole kuitenkaan ajankohtaista sikäli kuin halutaan keskustella siitä, tulisiko tuomioistuimissa ylipäätänsä olla lautamiehiä vai vain ammattituomareita. Oma kantani tähän kysymykseen on häilyvä, ja oikeastaan toivoisin, että tästäkin voitaisiin ketjussa keskustella.

Ahaa, halusitkin keskustella lautamiehistä. Oma käsitykseni tämän keskustelun perusteella on ollut se, että puhe on nimenomaan oikeuslaitoksen palveluksessa virkavastuulla toimivista juristivirkamiestuomareista.

Sehän nyt on selvää, että lautamiehet ovat poliittisia toimijoita, koska heidät valitaan puolueiden mandaatilla. Ja totta kai näistä alioikeuksien riippakivistä, joilla on harvoin asiantuntemusta sen vertaa, että kykenisivät ymmärtämään etenkään monimutkaisemman asian laatua saatika pysymään asian käsittelystä perillä, tulisi päästä eroon.

[Yhteisöjäävi]

uuninpankko, luin ketjuun kirjoittamasi viestit uudelleen, ja heräsi kysymys: Miksiköhän juristeja ja etenkin netissä sellaisiksi tekeytyviä ei liiemmin arvosteta?

[nollatoleranssi]

Totta kai oikeuslaitoksen toiminnasta saa ja pitääkin keskustella. Mutta ei siitä voida keskustella yksittäisen ratkaisun aiheuttaman tunnekuohun vallassa heitellen populistisia "talousrikoksesta saa kovemman tuomion kuin törkeästä raiskauksesta" -kommentteja. Rikosasian rangaistuksen mittaaminen on todella monipolvinen asia ja riippuu vain ja ainoastaan kulloisenkin asian tosiseikoista, rangaistusasteikosta sekä oikeuskäytännöstä.

"Oikeuskäytäntö" on tosiaan sopiva sana kuvaamaan tuota. Sitä on totuttu tietynlaiseen ajatusmalliin ja toimintatapaan, jota sitten noudatetaan herkeämättä. Tämän takia ihmiseen kohdistuvia rikoksia vähätellään, koska siihen ovat pitkät perinteet.

Periaatteen tasolla tälläisiä tapauksia ei pitäisi käsitellä yksittäisten esimerkkien tasolla, mutta käytännössä ne oikeasti osoittavat kuinka vinoutunut koko systeemi on.

MTV:n rikostoimittaja Jarkko Sipiläkin on ihmetellyt eri tuomioista saatavia rangaistuksia. Varsinkin asteikon yläpään tuomioita ei käytetä koskaan. Viimeksi oli kyse romanien ihmiskauppasyytöksistä.

Onko rangaistusasteikon ylin osa varattu tilanteelle, jossa joku kiinnittää laivan Kauppatorin rantaan ja huutokauppaa satoja afrikkalaisnaisia seksiorjiksi?

Totuus on että nämä"yksittäistapaukset" puhuvat saman todellisuuden puolesta. Ne antavat myös jotakin konkretiaa sille, että mistä jutuista niitä tuomioita tulee ja millä tavalla. Ei voida piiloutua byrokratian taakse.

Tapanilan joukkoraiskauksesta annetut tuomiot eivät ole mitenkään erikoisia. Siitähän on jopa sanottu, että tuomiot sopisivat "yleiseen linjaan". Enemmän on vähätelty sitä tyyliä kuinka oikeuden pitää vähätellä tekojen luonnetta kuin korostaa mitä on oikeasti tapahtunut. Vielä kun tekijöiden ikä (yhtä lukuunottamatta kaikki olivat alaikäisiä?) antaa tuntuvat alennukset ja käytännössä vesittää tuomiot kokonaan. Tapanilan tapaus kertookin vain siitä, että minkänlaisia tuomioita tuollaisista rikoksista nykyisin tulee.

Oikeuslaitos on tosiaan pyrkinyt pysymään riippumattomana. Mitä nyt on tälläinen epämääräinen "kiihoitus kansanryhmää vastaan"-lakipykälä käytössä, joka on sopinut poliittiseksi aseeksi.

[Eino P. Keravalta]

Uuninpankko:

Johan Tapanilan ketjussa nimimerkki Eino P. Keravalta oli lähdössä mielellään tekemään pikku tepposia tuomareiden tyttärille.

Se on varmaan sitä asiallista ja rakentavaa keskustelua.

Nimimerkki Uuninpankko on ymmärtänyt väärin, mutta vika lienee minun.

En ollut lähdössä henkilökohtaiselle kostoretkelle enkä suosittele sitä muillekaan. Kommenttini oli retorinen ja sen tarkoituksena oli saada oikeudenpalvelijat edes hetken ajattelemaan, miltä heistä tuntuisi, jos heidän tyttärensä olisivat käytännössä vapaata riistaa, sillä saattaahan olla niin, että oikeuden ammattilainen helposti 'eksyy' pykäläviidakkoonsa eikä hän enää tuhansien tapauksien turtumuksen keskellä ymmärrä, miten rikos vaikuttaa yksilöön ja hänen läheisiinsä, että uhrilla ja hänen omaisillaan on hätä. Tarjosin tätä ajatusleikkiä oikeudenpalvelijoille, jotta he voisivat mielikuvituksessaan samaistua uhrin tai hänen läheistensä kammottavaan asemaan, josta he tuntuvat olevan kaikessa kirjaviisaudessaan kovin kaukana.

[Eino P. Keravalta]

Uuninpankko Tapanilan tapauksesta ( alleviivaukset minun ):

Kaikki on tapahtunut laillisesti. Vastaako se kansanmiehen tai edes omaa oikeustajuani? Ei varmasti. Minä olisin täräyttänyt, jos olisin asiasta ollut päättämässä, ja jos oletettaisiin, että olisin siinä statuksessa, että ylipäätään voisin olla sellaisista asioista päättämässä, ehdotonta vankeutta ja eräitä kuukausia pidemmäksi ajaksi.

Mukava kuulla, että olet meidän muiden hommalaisten linjoilla.

[Yhteisöjäävi]

Pitäisikö Suomessa siirtyä valamiespalvelukseen USA:n tyyliin? Minusta ajatus on mielenkiintoinen. Kollektiivinen älykkyys on osoittanut tutkimuksissakin voimansa, ja toisin kuin USA:ssa meidän väestömme on keskimäärin hyvin koulutettua ja hyvällä yleissivistyksellä varustettua. Järjestelmä pakottaisi myös osallistumaan yhteisiin asioihin tekemällä hankalia päätöksiä, joista useimmat mieluummin luistaisivat vastuun kantamisen sijaan.

Valamiehistön kohdalla on sama perusongelma kuin lautamiestenkin: tuomioistuimen maallikkojäsenet saattavat päätyä ratkaisuihin, jotka eivät ole voimassa olevan oikeuden hengen ja/tai kirjaimen mukaisia. Siksi monet suhtautuvat valamiehiin ja lautamiehiin jopa vihamielisen ylimielisesti, kuten eräs jäsen tälläkin sivulla tuossa ylempänä. Itse en tunne USA:n järjestelmää niin hyvin että voisin sieltä jotakin osviittaa meikäläiseen systeemiin hakea. Sehän tosin on selvää, että tuo USA:n oikeusjärjestelmä on varsin syviä kerrostumia myöten yhteensopimaton omamme kanssa, koska se edustaa ns. common law -mallia, jossa oikeuskäytäntö on meikäläisittäin erittäin merkittävä oikeuslähde. Meillä kirjoitettu laki on oikeuslähdeopillisessa hierarkiassa se ylin, ja jos siitä ei saada riittäviä apuja ratkaistavana olevan tapauksen ratkaisemiseen, niin vasta sitten katsellaan muita lähteitä, esimerkiksi sitä, miten samankaltaisia tapauksia on aiemmin ratkottu.

Kiinnostava tuo ajatuksesi kollektiivisesta älykkyydestä. Voisitko laittaa jotakin hyvää linkkiä aiheeseen? Onkohan tätä tutkittu oikeudenkäynnin kontekstissa?

[Mursu]

Pitäisikö Suomessa siirtyä valamiespalvelukseen USA:n tyyliin? Minusta ajatus on mielenkiintoinen. Kollektiivinen älykkyys on osoittanut tutkimuksissakin voimansa, ja toisin kuin USA:ssa meidän väestömme on keskimäärin hyvin koulutettua ja hyvällä yleissivistyksellä varustettua. Järjestelmä pakottaisi myös osallistumaan yhteisiin asioihin tekemällä hankalia päätöksiä, joista useimmat mieluummin luistaisivat vastuun kantamisen sijaan.

Valamiehistöhän USA:ssa ei yleensä vaikuta rangaistuksen suuruuteen, joten malli ei toisi ongelmaa Suomessa. Täällähän ongelma on erityisesti rangaistusten lievyys. Tosin itse näkisin parempana juuri päinvastaisen, että ammattilaiset päättävät syyllisyyden ja valamiehistö rangaistuksen. En kuitenkaan näe tätä realistisena vaihtoehtona.

Selkein ratkaisu olisi säätää lailla yksityiskohtaisemmin rangaistusten määräämisestä. Nythän homma on vähä,että eduskunta pesee kätensä asiasta. Sitten välillä voi sanoa, ettei tuomioistuimet noudata eduskunnan tahtoa, mutta ei tehdä kuitenkaan mitään. Olennaista olisi myös se, että edustajat rohkeasti keskustelisivat myös yksittäistapauksista. Ei oikeuden riippumattomuus tarkoita riippumattomuutta laista ja lainsäätäjän tahdosta. Vaalitapa on myös ongelma. Enemmistövaalissa voitaisiin ehdokkaat panna tiukoille yksittäisistä aisoista. Nykysysteemissä asiat sekoittuvat puolueiden yleisiin linjoihin ja viimeksi vesittyvät hallitusohjelmassa. Toki naisten suuri osuus politiikassa vaikuttaa myös.

Valamiehistön ongelmia osoittaa se, miten tarkkaan valamiehistö on valittava, että se edustaa kansaa ja sitten on oltava tarkkoina mitä valamiehistölle saa kertoa. Valamiehistö usein antaa aivan liikaa painoa silminnäkijätunnistukselle ja tunnustukselle.

[elven archer]

Kiinnostava tuo ajatuksesi kollektiivisesta älykkyydestä. Voisitko laittaa jotakin hyvää linkkiä aiheeseen? Onkohan tätä tutkittu oikeudenkäynnin kontekstissa?

Ei minulla ole mitään tiettyä lähdettä mielessäni. Joskus tutkin tiimien ja ongelmanratkaisun yhteydessä aihetta. Käsitteellä usein viitataan ryhmien tehokkuuteen ongelmanratkaisussa, mutta toki myös laajemmassa kontekstissa aihetta on pohdittu. Ryhmän keski- ja maksimiälykkyydet korreloivat toki ryhmän älykkyyden kanssa, mutta eivät niin vahvasti kuin ehkä odottaa saattaisi. Pähkinänkuoressa useamman ihmisen ryhmän älykkyys ylittää ryhmän jäsenten älykkyyden keskiarvon. Se, kuinka paljon, onkin sitten monimutkaisempi ja epäselvempi tarina, joka on riippuvainen useistakin tekijöistä.

[elven archer]

Valamiehistöhän USA:ssa ei yleensä vaikuta rangaistuksen suuruuteen, joten malli ei toisi ongelmaa Suomessa.

Ei vaikuta, mutta ketjun otsikosta sain ajatuksen nostaa tuon esiin. Tosin ilmeisesti USA:ssa on mahdollista esittää samasta teosta useita syytteitä, kuten kuolemantuottamus, tappo ja murha, joihin sitten valamiehistö vastaa kohta kohdalta syyllinen tai syytön. Näin ainakin tv-sarjojen perusteella. Jos näin on, niin tuota kautta olisi toki myös mahdollista, että rangaistukset osittain kovenisivat.

[Yhteisöjäävi]

Kiinnostava tuo ajatuksesi kollektiivisesta älykkyydestä. Voisitko laittaa jotakin hyvää linkkiä aiheeseen? Onkohan tätä tutkittu oikeudenkäynnin kontekstissa?

Ei minulla ole mitään tiettyä lähdettä mielessäni. Joskus tutkin tiimien ja ongelmanratkaisun yhteydessä aihetta. Käsitteellä usein viitataan ryhmien tehokkuuteen ongelmanratkaisussa, mutta toki myös laajemmassa kontekstissa aihetta on pohdittu. Ryhmän keski- ja maksimiälykkyydet korreloivat toki ryhmän älykkyyden kanssa, mutta eivät niin vahvasti kuin ehkä odottaa saattaisi. Pähkinänkuoressa useamman ihmisen ryhmän älykkyys ylittää ryhmän jäsenten älykkyyden keskiarvon. Se, kuinka paljon, onkin sitten monimutkaisempi ja epäselvempi tarina, joka on riippuvainen useistakin tekijöistä.

Joo olen tässä juuri lukemassa näitä perusasioita. Erityisen kiinnostavaa on, että lainkäytössähän näyttää aina tapahtuvan jotakin tuollaista kollektiivisen älykkyyden kasautumista, yksittäisten näkemysten törmäyksistä syntyviä näkemyksiä, jotka tiivistyvät ja hajoavat jälleen. Niin ja voihan koko oikeusjärjestystä ajatella kollektiivisen älykkyyden kasautumana. Sekin on alinomaa liikkeessä ja täynnä jatkuvia yhteentörmäyksiä.

[elven archer]

Joo olen tässä juuri lukemassa näitä perusasioita. Erityisen kiinnostavaa on, että lainkäytössähän näyttää aina tapahtuvan jotakin tuollaista kollektiivisen älykkyyden kasautumista, yksittäisten näkemysten törmäyksistä syntyviä näkemyksiä, jotka tiivistyvät ja hajoavat jälleen. Niin ja voihan koko oikeusjärjestystä ajatella kollektiivisen älykkyyden kasautumana. Sekin on alinomaa liikkeessä ja täynnä jatkuvia yhteentörmäyksiä.

Minusta enemmänkin näyttää, että meno on hyvin hierarkkista. Korkein oikeus vetää linjat ja muut seuraavat perässä. Siinä jää varmasti hyvin paljon älykkyyttä hyödyntämättä, ja oikeastaan nuo tiukat rajat tukahduttavat kaiken älykkyyden tarpeenkin. Koko järjestelmä perustuu siihen, että tuomiot osuvat tiettyyn haarukkaan tai ne korjataan osuviksi ylempien oikeusasteiden toimesta. Näin mikään ei muutu,  eikä mikään säteile alhaalta ylös. Kaikki älykkyys alhaalla, kaikki siellä kerätty tieto pyyhkäistään näin roskakoriin.

[Kulttuurirealisti]

Millaista rangaistusasteikkoa koko kansan kirjo sitten haluaisi? Täällä ehkä vaaditaan niitä kovimmasta päästä olevia rangaistuksia, joku pehmeä naisdemari sitten taputtelisi päätä tilanteessa kuin tilanteessa.

Luulen, että keskimääräinen kansalainen haluaisi kovempia rangaistuksia esim. törkeistä pahoinpitely- ja seksuaalirikoksista. Tuomarit eivät voi niissä ylittää rangaistuskäytäntöä kovin selvästi, koska hovi muuttaisi tuomion kuitenkin "käytännön mukaiseksi".

Eduskunnan pitäisi säätää jotain uusiksi pahoinpitelyrikoksissa, koska muuten tuomioistuin tuomitsee niin kuin tuomitsee. Eli tämänpäiväinen uutinen Lindströmin "rangaistusten tarkistamisesta" on ihan hyvään suuntaan, katsotaan nyt mitä tapahtuu, vai tapahtuuko mitään.

[Lupu(kulkuri)]

Pitäisikö Suomessa siirtyä valamiespalvelukseen USA:n tyyliin? Minusta ajatus on mielenkiintoinen. Kollektiivinen älykkyys on osoittanut tutkimuksissakin voimansa, ja toisin kuin USA:ssa meidän väestömme on keskimäärin hyvin koulutettua ja hyvällä yleissivistyksellä varustettua. Järjestelmä pakottaisi myös osallistumaan yhteisiin asioihin tekemällä hankalia päätöksiä, joista useimmat mieluummin luistaisivat vastuun kantamisen sijaan.

Just näin. Lakia/lakeja tulkittaisiin taholta, kenelle ne alunperin on suunnattu: tavalliset kansalaiset. Ei miljonäärituomareiden kikkailua tulkinnalla enää, kiitos.
Sitäpaitsi: miten ihmeessä voi olla niin, että "lainoppineilla" on oikeus rahastaa lakien tulkinnalla siinä määrin mitä nyt tapahtuu?
Oikeuslaitos voisi vetäistä tuomareiden palkkioita alaspäin reiluhkon puoleisesti kohtuutasolle (mikä kohtuutaso olisi, en tiedä, mutta satojen tuusien palkkioeurot kyllä tuppaa vituttamaan esim. jostain Auerin keissistä esim.). Kattokorvaus tuomareille.

[Yhteisöjäävi]

Joo olen tässä juuri lukemassa näitä perusasioita. Erityisen kiinnostavaa on, että lainkäytössähän näyttää aina tapahtuvan jotakin tuollaista kollektiivisen älykkyyden kasautumista, yksittäisten näkemysten törmäyksistä syntyviä näkemyksiä, jotka tiivistyvät ja hajoavat jälleen. Niin ja voihan koko oikeusjärjestystä ajatella kollektiivisen älykkyyden kasautumana. Sekin on alinomaa liikkeessä ja täynnä jatkuvia yhteentörmäyksiä.

Minusta enemmänkin näyttää, että meno on hyvin hierarkkista. Korkein oikeus vetää linjat ja muut seuraavat perässä. Siinä jää varmasti hyvin paljon älykkyyttä hyödyntämättä, ja oikeastaan nuo tiukat rajat tukahduttavat kaiken älykkyyden tarpeenkin. Koko järjestelmä perustuu siihen, että tuomiot osuvat tiettyyn haarukkaan tai ne korjataan osuviksi ylempien oikeusasteiden toimesta. Näin mikään ei muutu,  eikä mikään säteile alhaalta ylös. Kaikki älykkyys alhaalla, kaikki siellä kerätty tieto pyyhkäistään näin roskakoriin.

En voi kehua ymmärtäneeni. Ehdottamasi akseli, jossa jokin säteilee "alhaalta ylös", vaatisi selitystä. Voisitko kertoa, mitä on "alhaalla" ja mitä taas "ylhäällä"?

Aikoinaan vaikutuin sellaisen oikeusteoreetikon kuin Kaarlo Tuori ajattelusta. Hän esittelee jäsennyksen, jossa oikeusjärjestys jaetaan kolmeen tasoon: 1) oikeuden pintataso (esim. se mitä lakikirjassa lukee), 2) oikeuskulttuuri (esim. oikeuslähdeoppi) ja 3) oikeuden syvärakenne (peruskäsitteet). Nerokkainta koko jutussa on ajatus liikkeestä: kerrosten välillä tapahtuu liikettä sekä pinnalta pohjalle että pohjalta pinnalle. Oikeusjärjestys siis "elää" ja "virtaa" jatkuvasti. Tämän mallin avulla nähtynä monet oikeutta koskevat kysymykset asettuvat ymmärrettäviin yhteyksiin. Tämä on siis se "alhaalta ylös" -jäsennys, jota olen tottunut päässäni pyörittelemään. Mikä oli tuon sinun ehdottamasi jäsennyksen sisältö?

[elven archer]

Totta kai oikeuslaitoksen toiminnasta saa ja pitääkin keskustella. Mutta ei siitä voida keskustella yksittäisen ratkaisun aiheuttaman tunnekuohun vallassa heitellen populistisia "talousrikoksesta saa kovemman tuomion kuin törkeästä raiskauksesta" -kommentteja.

Olkiukko, kaivon myrkyttäminen. Tuollainen mitätöintiyritys on samansuuntaista touhua kuin aikoinaan oli tuomita naisia "hysteerisiksi", jolla heidän mielipiteensä asioista olikin sitten sivuutettu.

Rikosasian rangaistuksen mittaaminen on todella monipolvinen asia ja riippuu vain ja ainoastaan kulloisenkin asian tosiseikoista, rangaistusasteikosta sekä oikeuskäytännöstä.

Tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä siitä, miten pitäisi olla. Olen huomannut, että monet laki-ihmiset piiloutuvat käytäntöjen taakse (eli miten on), kun toiset keskustelevat siitä, miten pitäisi olla.

Ennen kaikkea oikeuslaitoksen toiminnasta tulee keskustella faktapohjalta. Valitettavasti hommassa näkyy nykyisin vallitsevan yhden mädän oikeuslaitoksen fakta, jota sitten perustellaan milloin milläkin omaan kontekstiin sopivalla tuomiolla taikka muulla ratkaisulla. Ymmärtämättömyys ja kokonaisvaltaisen kuvan käsittämisen puute näkyy. Ei tarvitse olla "oikeuden sisäpiiriläinen", ihan perustavanlaatuisten faktojen tarkistaminen auttaa oman kritiikin puolustamisessa ja oikeuttamisessa jo pitkälle. Ja kannattaa muistaa, että tuomioistuimia on muitakin kuin käräjäoikeudet ja asioita muitakin kuin rikosasiat.

Fakta sitä, fakta tätä. Sano ne faktat, äläkä ylennä itseäsi. Sinä toistelet tyhjiä sanoja. Yllä oleva kappale on yhtä suurta argumentoinnin virhettä, kun yrität luoda käsitystä itsestäsi jonkinlaisena auktoriteettina, jonka muka pitäisi jo itsessään ratkaista jotain.

Mutta suomalainen oikeuslaitos ei olemassaoloaikanaan ole ollut vinoutunut (pl. poikkeusolot ja sotasyyllisyysasiat, mistä nyt ei keskustellakaan).

Kuka sen muka päättää? Lain kuuluisi kuvata kansan moraalia, eikä päinvastoin.

Pitkä viesti sinulta ilman mitään muuta sisältöä kuin että kyllä sinä tiedät ja muut eivät.

[elven archer]

En voi kehua ymmärtäneeni. Ehdottamasi akseli, jossa jokin säteilee "alhaalta ylös", vaatisi selitystä. Voisitko kertoa, mitä on "alhaalla" ja mitä taas "ylhäällä"?

Suomessa Korkein oikeus luo ennakkotapauksia, jotka valuvat alaspäin oikeusasteissa. Virta on kaikesta päätellen kovin yksisuuntaista. Usein puhutaan noista oikeuskäytännöistä, eli pitää tuomita tietyllä tapaa, vaikka se ei istuisikaan tuomitsijan oikeudentajuun. Mutta muuten se menee nurin hovissa. Jälleen kerran ylhäältä alas tilansa säilyttämään pyrkivän mekanismin tukahduttaessa status quota uhkaavat ajatukset.

En usko, että ihan huipulla on edes sellaista mielentilaa, että siellä oltaisiin kykeneväisiä kummoisenkaan vastaanottoon. Viime aikojen muutamat aivan järjettömät muutaman ihmisen mielipiteet, kuten Halla-ahon tuomio totaalisen typerine perusteluineen, viittaavat siihen, että tornissa eletään täysin riippumatta muusta maailmasta. Se paikka on täynnä hämähäkinseittejä, tuulensuhinaa ja vanhoja kirjoja. Ei siellä näköjään edes osata argumentoida loogisesti, mikä on erittäin pelottavaa. Suoraan sanottuna lukiessani Halla-ahon tuomion perusteluja ajattelin, että se vaikuttaa idioottien tuotokselta.

[Lupu(kulkuri)]

Pääasia tuntuu olevan: kun fyrkka juoksee fikkaan, kaikki on hyvin.

[Yhteisöjäävi]

En voi kehua ymmärtäneeni. Ehdottamasi akseli, jossa jokin säteilee "alhaalta ylös", vaatisi selitystä. Voisitko kertoa, mitä on "alhaalla" ja mitä taas "ylhäällä"?

Suomessa Korkein oikeus luo ennakkotapauksia, jotka valuvat alaspäin oikeusasteissa. Virta on kaikesta päätellen kovin yksisuuntaista. Usein puhutaan noista oikeuskäytännöistä, eli pitää tuomita tietyllä tapaa, vaikka se ei istuisikaan tuomitsijan oikeudentajuun. Mutta muuten se menee nurin hovissa. Jälleen kerran ylhäältä alas tilansa säilyttämään pyrkivän mekanismin tukahduttaessa status quota uhkaavat ajatukset.

En usko, että ihan huipulla on edes sellaista mielentilaa, että siellä oltaisiin kykeneväisiä kummoisenkaan vastaanottoon. Viime aikojen muutamat aivan järjettömät muutaman ihmisen mielipiteet, kuten Halla-ahon tuomio totaalisen typerine perusteluineen, viittaavat siihen, että tornissa eletään täysin riippumatta muusta maailmasta. Se paikka on täynnä hämähäkinseittejä, tuulensuhinaa ja vanhoja kirjoja. Ei siellä näköjään edes osata argumentoida loogisesti, mikä on erittäin pelottavaa. Suoraan sanottuna lukiessani Halla-ahon tuomion perusteluja ajattelin, että se vaikuttaa idioottien tuotokselta.

Ok, kiitos selvennyksestä. Katsoimme eri suuntiin.

Mielentilasta korkeimmalla huipulla samaa mieltä. Korkeimman oikeuden oikeusneuvokset ovat hyvässä suojassa. He voivat itse valita "asiakkaansa", vieläpä yhtään perustelematta, miksi eivät jotakuta asiakkaakseen kelpuuttaneet (vain hyvin pieni osuus kaikista valituslupahakemuksista johtaa sen enempään eikä tätä perustella mitenkään). Puitteet ovat siten otolliset tietynlaiselle omahyväisyydelle ja omanarvontuntoiselle röyhkeydelle.

JH-a -tuomion perusteluista samaa mieltä. Joitakuita oikeusoppineita näkyi loukanneen sen tosiasian myöntäminen, että kyseessä todellakin oli muutaman ihmisen mielipide. Tämä paljasti ainakin sen, kuinka tiukassa istuu kuvitelma, että päästessään korkeaan asemaan tuomari lakkaa olemasta erehtyväinen ihmislajin edustaja ja muuttuu ruumiillistuneeksi totuudeksi, oikeudeksi ja kauneudeksi.

Tuon erään halveksijan tekstin viipaloinnistakin samaa mieltä. Onko tämä muuten se sama veijari, jonka blogiin täällä aina aika ajoin linkitetään? 

Lisäys: Löysin jo vastauksen kysymykseeni. Tämä kaveri on itselleni uusi tuttavuus ja kovin aktiivinen ja valikoiva näyttää olevan Hommaa vastaan kampanjoidessaan. Ei siinä, kukin tyylillään.

[Raksa_Mies]

Tuomarit noudattavat pelkästään vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Eduskunta on säätänyt moniin rikoksiin liian pienet minimituomiot. Syy on eduskunnan. Ehdotan että eduskunta säätää kiinteät tuomiot joka rikosnimikkeelle ja jätetään tuomarien tehtäväksi vain rikosnimikkeestä päättäminen. Kiinteät tuomiot esimerkiksi tähän tyyliin: Pakottaminen seksuaaliseen tekoon 2 vuotta. Raiskaus 4 vuotta. Törkeä raiskaus 10 vuotta. Lievä pahoinpitely sakko. Pahoinpitely 2 vuotta. Törkeä pahoinpitely 8 vuotta. Tappo 12 vuotta. Murha elinkautinen. Kuolemantuottamus 1 vuosi. Törkeä kuolemantuottamus 4 vuotta.

Alle kolmen vuoden tuomion voi ja kait yleensä annetaankin ehtoollisena.

Faktat kuntoon. Alle kahden vuoden.

Oikeessapa oot, mut kerrohan, miksi pitäis olla oukeusoppinut, että tuomioita saisi arvostella. Kuinka sinun oikeustajuusi sopii tuomio, jossa tuomio muutetaan ehdolliseksi sillä perusteella, että ehdoton tuomio haittaa työnhakua? Vai onko se niin, että et voi arvostella, kun et ole ollut oikiksessa? Entä, mikä antaa sinulle oikeuden arvostella toisten arvosteluperusteita, kun et anna itse keskustelulle yhtään mitään?