Kansanryhmien vertailu maahanmuuton kannalta

[nollatoleranssi]

Usein törmää väitteeseen siitä kuinka jotkut kansanryhmät olisivat parempia kuin toiset. Länsimaalaiset (eurooppalaiset, amerikkalaiset) nähdään tärkeimpänä ryhmänä, koska he menevät omalla kustannuksellaan elämään toiseen maahan.

Suurin ero kohdistuukin turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin. Suomessa huonoimpina ryhminä nähdään romanialaiset ja somalit. Lähi-idästä kotoisin olevatkin listalla seuraavana. Muita ryhmiä ei saateta edes huomioida.

Onko tälläisessä kansanryhmä-ajattelussa mitään järkeä? Syyllistääkö se tarpeettomasti ison joukon ihmisiä ilmaan mitään syytä? Voidaanko raiskaus, rikos yms. tilastoista huomioida, että ketä Suomeen kannattaisi tuoda? Pitäisikö tulijoita valita uskonnollisen taustan tai maan perusteella? Pitäisikö kansanryhmä-ajattelua noudattaa silloinkin kun mietitään, että mistä maasta otetaan pakolaisia/turvapaikanhakijoita? Vai täytyisikö huomioida kuinka eri maista olevat maahanmuuttajat sopeutuvat Suomeen?

Mitkä kansanryhmät näet parempina kuin toiset ja mistä syystä? Vai pitäisikö asioita ajatella aina yksilön kannalta ilman laajempaa huomiota siihen, että mistä maasta on kotoisin?

[Mehud]

Paras Suomeen muuttava kansanryhmä olisi Suomesta muualle muuttaneet ihmiset. Muut maahanmuuttajat pitäisi arvioida aina tapauskohtaisesti, eikä kansanryhmittäin. Kaikki afrikkalaiset ja muslimit pitäisi lähtökohtaisesti käännyttää rajalta. Perunanenäiset pohjoismaalaiset saisivat kevennetyn maahantulo käsittelyn, jos ei rikostaustaa. Kaikilla rikostaustan omaavilla kansalaisuudesta riippumatta olisi ehdoton käännyttäminen rajalla.

[Tabula Rasa]

Njooh, rajaukset voidaan tehdä vaikkapa vähintään amk-tason suomalaista koulutasoa vastaavan koulutuksen suorittaneiden mukaan, eli ei puhettakaan että yksikään perusasentaja tai lähihoitsu pääsisi sisään ennenkuin kotimaiset matalakoulutetut työllistetty.

Kielitaito voisi olla yksi. Ohituskaistan saisi vaikkapa 300 000e investoinnilla suomalaiseen yritykseen. Muttas joo, tolkku ja maahanmuuttopolitiikka ovat turhan kaukana toisistaan.

[Kni]

Mitkä kansanryhmät näet parempina kuin toiset ja mistä syystä? Vai pitäisikö asioita ajatella aina yksilön kannalta ilman laajempaa huomiota siihen, että mistä maasta on kotoisin?

Yritän olla ajattelematta eri kansanryhmiä parempina tai huonompina. Kansanryhmät ovat kukin omanlaisensa ja siksi on hyvä että kukin kansa asuu omassa maassaan. Suomalaisilla on hyvä olla Suomessa, ruotsalaisilla Ruotsissa ja afrikkalaisilla Afrikassa.

Jos kansat sekoittuvat niin helpointa se on niillä joilla on paljon yhteistä kulttuurin, tapojen ja muiden ominaisuuksien osalta. Tämän takia suomalaisen on helpointa tulla toimeen ruotsalaisten, norjalaisten, virolaisten, venäläisten, muiden eurooppalaisten sekä amerikkalaisten ja kanadalaisten kanssa.

Se, että somalien ja arabien kanssa on kahnauksia, johtuu siitä, että he ovat niin erilaisia, eivätkä suostu luopumaan erilaisuudestaan Suomessa. Maassa maan tavalla ei siis toimi. Jos toimisi, kyllä niidenkin kanssa juttuun tulisi.

[Mika]

Pakolaisleiriltäkin löytyisi sellaista ainesta, joka kannattaisi ottaa tänne, jos Suomella vain olisi uskallusta käyttää järkeviä valintakriteerejä. Olen itse ollut afgaanilääkärin hoidossa, joka on tullut Suomeen alun perin kiintiöpakolaisena. Tämä kuitenkin sattui olemaan jo Suomeen tullessaan kokenut ja kielitaitoinen lääkäri.  Suomen kielikin oli tältä kaverilta alkanut taipua jo puolen vuoden maassa oleskelun jälkeen.

Valintamenettelyssä oli tässä tapauksessa ilmeisesti sattunut virhe, koska yleensähän Suomi on tarkoituksellisesti valinnut leireiltä ne, joilla on kaikkein huonoimmat sopeutumisedellytykset.

[Nikolas]

Vai pitäisikö asioita ajatella aina yksilön kannalta ilman laajempaa huomiota siihen, että mistä maasta on kotoisin?

Puhtaasti periaatetasolla pitäisi riittää, että katsotaan vain yksilöä, kuinka hyvä tai huono hän on, ja arvostellaan sen mukaan. Siis periaatetasolla.

Yksilökeskeisen valintajärjestelmän soveltaminen käytäntöön pitäisi tietysti aloittaa kunnollisesta pisteytysjärjestelmästä: Syynätään hakijan ikä, koulutus, osaaminen, asenteet, terveys, tarkistetaan nuhteettomuus, jne. Näiden jälkeen pitäisi asian olla kunnossa ja kaikki tarvittavat tiedot selvillä. Paitsi että entäs jos huomioimatta jääkin piilevä mielisairaus tai vaikka todella huono persoonallisuushäiriö? Pitäisi varmaan kehitellä psykometrisiä testejä niin hyviksi, että kaikenlaiset hankalat tapaukset saataisiin siivilöityä pois. Kehitellään vaan, tosin siinä käyttökelpoisia testejä odotellessa saattavat vuosikymmenet toisensa jälkeen kulua. Mutta, entäpä jos hakija on itse asiassa aivan terve, mutta hän vain kantaa hankalia perintötekijöitä, jotka voivat osoittautua harmillisiksi jälkipolvissa? Maahanmuuttajat tunnetusti haluavat jatkaa sukua, joten heidän mukanaan tuomien perintötekijöiden vaikutus kannattaisi huomioida jollain tapaa. Sitten laajennetaan testausta perintötekijöihin. Sitä ennen pitäisi tietysti päästä selvyyteen, mitkä perintötekijöiden muunnokset aiheuttavat tai voivat aiheuttaa mitäkin ikäviä ominaisuuksia. Aika kova urakka on perinnöllisyystieteilijöillä siinä. Ja näitä sitten pisteyttämään. Havaitaan, että onpa vaikeaa, hidasta ja kallista. Muuten olisi periaatteessa hyvä ja yksilöllinen menettely kyseessä. Jotain tällaista menettelyä voitaisiin soveltaa valittaessa hakijoista parhaat avaruussiirtokuntaan.

Olisiko tuolle edellä esitetylle yksilökeskeiselle menettelylle jotain vaihtoehtoa, mielellään taloudellisestikin toteutuskelpoista ja kätevää?

Entäs jos vain katsotaan, mistä ryhmistä aiheutuu eniten ikävyyksiä ja pidetään heidät poissa? Eihän se tietenkään ole mukavaa niiden hyvien tyyppien (kuten oikeiden lääkärien ja koneinsinöörien) kannalta, jotka olisivat tänne tulossa, mutta tilastojen valossa menetelmä olisi silti edullinen. Tämä menetelmä ei olisi periaatteessa kovin kaunis, mutta sen kauneus perustuukin helppoon toteutukseen ja toimivuuteen.

Esihistoriaa ajatellen, näille seuduille Kölivuoriston ja Uralin väliin joskus tuhansia vuosia sitten lampsi ihmisiä, jotka eivät pelänneet viileää ilmastoa ja lyhyttä kasvukautta, mutta nauttivat luonnon rauhasta ja elintilasta. Miksipä tätä nykyään jo kaventunutta elintilaa jakamaan pitäisi hyväksyä niitä ihmisiä, jotka lähtivät liikkeelle vasta väestöräjähdyksen yllyttäminä ja jotka eivät kovin hyvin sovi täkäläiseen kulttuuriin ja ilmapiiriin?

[Arvoton]

NYTnyt! Aletaanko tässä lyömään kouluarvosanoja ihmisten otsiin? Pöyristyttävää.

[Rändöm]

Suurin ero kohdistuukin turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin. Suomessa huonoimpina ryhminä nähdään romanialaiset Balkanin mustalaiset ja somalit. Lähi-idästä kotoisin olevatkin listalla seuraavana. Muita ryhmiä ei saateta edes huomioida.

Samaa mieltä.

edit: lisäyksenä vielä suurin osa länsiafrikkalaisista, vaikkeivat aivan pahimpia yleensä ole.

[nollatoleranssi]

Suurin ero kohdistuukin turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin. Suomessa huonoimpina ryhminä nähdään romanialaiset Balkanin mustalaiset ja somalit. Lähi-idästä kotoisin olevatkin listalla seuraavana. Muita ryhmiä ei saateta edes huomioida.

Samaa mieltä.

edit: lisäyksenä vielä suurin osa länsiafrikkalaisista, vaikkeivat aivan pahimpia yleensä ole.

Olen tuosta joskus maininnutkin, että somalit toimivat syntipukkeina muillekin afrikkalaisryhmille ja mamuille.

Balkanin mustalaisten tilanne on varmaankin se huonoin. Perinteiden, syrjinnän, rikollisuuden ja muiden ongelmien takia he ovat lähes aina joko kerjäläisiä tai rosvoja, vaikka niitä kunnollisiakin löytyy, niin todennäköisyys on vähäinen. Toisaalta on Suomessa toki suomalaisiakin mustalaisia.

[Nuivake]

^Juuh, syrjäytyminenhän se aina. Niin justiinsa.

[FadeAway]

Suomalaisten paluumuutto on tainut onnistua ihan kivasti.
-------

Jotakin vuosia sitten tein vertailua. Monista Afrikan maista tulleet ovat työllistyneet hyvin Suomessa, eivätkä keiku rikostilastojen kärjessä.

Tarkemmin tutkittuani pari asiaa ilmeni.
1. syy tulla maahan (opiskelu&työ)
2. englanninkieli (helpottaa kotoutumista ja työllistymistä. Lähes kaikki Suomessa puhuvat vähintään broken englishia.)
3. kristinusko (arvopohja ja jos käy kirkossa saa tuttuja ja kontaktin suomalaiseen yhteiskuntaan, muutenkin kuin sossutäteihin.)
4. eurooppalainen kulttuuri, siis entinen siirtomaa(yleensä Britti/Ranska), jossa kuitenkin on opittu hieman "tavoille".

Miksi tätä kotoutumisasiaa ei ole tutkittu. Voitaisiin parantaa kriteerejä oleskelulupa politiikassa, jos maahanmuuttovirastolla olisi tietoa ja kriteerit.

[Rändöm]

Suurin ero kohdistuukin turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin. Suomessa huonoimpina ryhminä nähdään romanialaiset Balkanin mustalaiset ja somalit. Lähi-idästä kotoisin olevatkin listalla seuraavana. Muita ryhmiä ei saateta edes huomioida.

Samaa mieltä.

edit: lisäyksenä vielä suurin osa länsiafrikkalaisista, vaikkeivat aivan pahimpia yleensä ole.

Olen tuosta joskus maininnutkin, että somalit toimivat syntipukkeina muillekin afrikkalaisryhmille ja mamuille.

Suomessa ei taida vielä kovin suurta länsiafrikkalaisten populaatiota olla toisin kuin vaikka Ranskassa tai Britanniassa, joten he eivät ole kovinkaan profiloituneita millään tavalla. Länsiafrikkalaiset ovat keskimäärin varmasti somaleita sopeutuvaisempia ja ahkerampia. Llisäksi he ovat useammin kristittyjä kuin muslimeita. Silti lähes joka kerta, kun näen länsiafrikkalaisen naisen on tämä raskaana. Vain somalialaiset synnytyskoneet vetävät vertoja edellä mainittujen sikiämistahdille. Kaikki tämä tietenkin suomalaisten verorahojen kustantamana. Ei hyvä. Kaikki mamuryhmät etenkin akselilla Afrikka-Lähi-itä tuppaavat osoittautumaan ongelmallisiksi ennemmin tai myöhemmin, kunhan heidän viiteryhmänsä paisuu eikä integroitumiseen tarvitse enää panostaa entisellä tavalla.

[Rikastaja]

Jos ei lasketa länsimaista tulleita maahanmuuttajia, niin vietnamilaiset ovat selkeästi paras(vähiten haitallisin) kansanryhmä Suomelle. Aasiasta tulevat ovat muutenkin huomattavasti parempaa sakkia, kuin Afrikasta tai Lähi-idästä. Toki monet kansanryhmät ovat yliedustettuina rikostilastoissa, mutta pääsääntöisesti aasialaiset ovat ahkeraa sakkia. Eli jos on pakko Suomeen ottaa pakolaisia, niin otetaan Vietnamista. Heidän kulttuurinsa kannustaa työntekoon, ja suurin osa tekee ennemmin elääkseen töitä kuin elää sossun rahoilla, vaikka palkka olisikin pienempi.

E: Ja nähdäkseni monien aasialaisten rikokset johtuvat siitä, että on asuttu huonoilla alueilla ja jouduttu huonoon seuraan.

[no future]

E: Ja nähdäkseni monien aasialaisten rikokset johtuvat siitä, että on asuttu huonoilla alueilla ja jouduttu huonoon seuraan.

Ja tämä sama yleistys ei päde kantasuomalaisiin tai muualta kuin Aasiasta tulleisiin?

[-PPT-]

Muistakaa että Lähi-Itä on Aasiaa.

[nollatoleranssi]

Yksilökeskeisen valintajärjestelmän soveltaminen käytäntöön pitäisi tietysti aloittaa kunnollisesta pisteytysjärjestelmästä: Syynätään hakijan ikä, koulutus, osaaminen, asenteet, terveys, tarkistetaan nuhteettomuus, jne. Näiden jälkeen pitäisi asian olla kunnossa ja kaikki tarvittavat tiedot selvillä.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin Kanadassa ja joissakin muissa maissa olisi tuollainen pisteytysjärjestelmä käytössä?

[jka]

Tuollaiset pisteytysjärjestelmätkin on ihan turhia. Keep it simple stupid. Maahan pääsee jos joku maassa oleva sinne kutsuu. Kutsuja voi olla yksityishenkilö, yritys tai muu yhteisö. Kutsuja vastaa kutsutun kaikesta elatuksesta joko työllistämällä tämän tai maksamalla kaiken sosiaalisturvan kunnes tämä työllistyy itse ja on ollut töissä yhteensä 3 vuotta.

[Nikolas]

Yksilökeskeisen valintajärjestelmän soveltaminen käytäntöön pitäisi tietysti aloittaa kunnollisesta pisteytysjärjestelmästä: Syynätään hakijan ikä, koulutus, osaaminen, asenteet, terveys, tarkistetaan nuhteettomuus, jne. Näiden jälkeen pitäisi asian olla kunnossa ja kaikki tarvittavat tiedot selvillä.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin Kanadassa ja joissakin muissa maissa olisi tuollainen pisteytysjärjestelmä käytössä?

Kyllä, ja nimenomaan Kanada minulla olikin mielessäni tuota kirjoittaessani.

Tuota eteenpäin lukiessaan joku saattaisi tulla siihen käsitykseen, että lopulta vastustaisin pisteytykseen perustuvaa yksilökohtaista järjestelmää, mutta asia ei todellakaan ole niin yksioikoinen. On parempi valikoida vaikka puutteellisellakin menetelmällä, jos sen vaihtoehtona on vastaanottaa valikoimatta.

Valikointi on ehdottomasti järkevää ja kannatettavaa. Valikointimenetelmä ja riman korkeus ovat pohtimisen arvoisia.

Työnantajat ovat tarkkoja, kun katsovat keitä voi ottaa firman palvelukseen. Ensimmäinen kysymys on, onko tarvetta. Sen jälkeen katsotaan, ketkä hakijoista ovat soveltuvia ja lopuksi valitaan parhaalta näyttävä. Jotkut valtiot toimivat näin maahanmuuttajien suhteen.