News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

TTIP: EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus

Started by Mietiskeliä, 11.11.2014, 22:44:40

Previous topic - Next topic

Kannatatko EU:n ja USA:n välistä vapaakauppasopimusta?

Kyllä
25 (20.5%)
En
80 (65.6%)
En tiedä
16 (13.1%)
EVVK
1 (0.8%)

Total Members Voted: 122

Voting closed: 10.01.2015, 22:44:40

hattiwatti

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/03/11/kahden-kauppa-ja-kolmannen-korvapuusti/20153059
Quote
EU:n ja Yhdysvaltain havittelema kauppa- ja investointisopimus voi lisätä Atlantin ylittävää kauppaa, mutta "transatlanttinen" liitto voi haitata EU-maiden kauppaa tulevaisuuden talousmahtien, kuten Kiinan ja Intian, kanssa.

Ihanko tosi? Mielestäni tämä taitaa olla TTIP:n keskeinen tarkoitus. Näin särjetään euraasian integraatio joka luonnostaan uhkaisi USA-hegemoniaa ja petrodollaria. Mutta mixi helvetissä Euroopan pitää tähän suostua?
Quote
Euroopan unioni (EU) markkinoi Yhdysvaltain kanssa havittelemaansa "transatlanttista kauppa- ja investointisopimusta" TTIP:tä (Trans-Atlantic Trade and Investment Partnership) kuin se olisi enää kattamista vaille valmis ilmainen lounas.

Esimerkiksi EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja kauppakomissaari Cecilia Malmstöm kirjoittivat Helsingin Sanomien viime kuussa julkaisemassa kirjoituksessa, että TTIP-sopimus "hyödyttää koko EU:ta: jäsenvaltioita, eurooppalaisia yrityksiä ja kansalaisia niin työntekijöinä kuin kuluttajinakin".
Lue myös nämä:

    Nyt sen sanoo ministeriö: EKP ja euro ovat kriisin syypäitä
    Tästäkö alkaa talouden syväsukellus?
    Suomen Eurooppa-politiikan U-käännös

Pelkästään kaikkien eduksi ja voitoksi koituva vapaakauppasopimus kuulostaa kuitenkin liian hyvältä ollakseen totta. Todennäköisemmin TTIP-sopimuksen markkinointi liioittelee tavoiteltavia etuja ja vähättelee haittoja. Niin kuin markkinoinnilla on tapana.

Haitoista komissaarit kirjoittivat "ymmärtävänsä hyvin sopimuksen epäilijöitä" ja luettelivat ison joukon haittoja, joita sopimus ei aiheuttaisi. Niin kuin markkinoinnilla on tapana.

TTIP-sopimus on parin viime vuoden kuluessa herättänyt vilkasta ja paikoin varsin kriittistä keskustelua, joten vastapainoksi komission markkinoinnille löytyy helposti muunkinlaisia tulkintoja EU:n ja Yhdysvaltain kauppaliiton hyödyistä ja haitoista.

Aiheen pintapuolisellakin tutustumisella käy selväksi, että tämäkään sopimus ei ole pelkästään ja varsinkaan kaikille osapuolille eduksi. Todennäköisesti Yhdysvaltain asema kansainvälisenä talousmahtina vahvistuisi enemmän kuin EU:n asema.

EU:n asema voi jopa heikentyä, jos Yhdysvaltain kanssa voimistuva liitto heikentää EU:n kauppasuhteita Kiinan ja Intian kaltaisten suurten kasvutalouksien kanssa.
Vapaakaupan esitaistelijat

Suomenruotsalainen taloustieteen suurmies ja edelläkävijä Anders Chydenius oivalsi jo 1700-luvulla kansojen välisen vapaakaupan edut. Hän todisti kirjoituksillaan jo vuosia ennen skottitieteilijä Adam Smithiä, että työnjakoa ja erikoistumista edistävä vapaa kaupankäynti kansalaisten ja kansojen välillä edistää kaikkien hyvinvointia.

Chydeniuksen ja Smithin aikoina ei kuitenkaan ollut maailmanlaajuisesti toimivia ylikansallisia megayrityksiä eikä nykyaikaisia teollisuus- tai ammattiliittoja. Heidän aikanaan ei näkynyt vielä pienintäkään vihjettä ensimmäisestäkään globalisaation kaudesta.

Nyt EU ja Yhdysvallat neuvottelevat vapaakauppasopimuksestaan aikana, jota leimaavat niin maailmanlaajuisesti toimivat megayritykset kuin vaikutusvaltaiset teollisuus- ja ammattiliitot. Samoin maailmanlaajuinen kaupankäynti kansojen välillä on jo suhteellisen vapaata ja laajaa ilman uusia vapaakauppasopimuksiakin.

Chydenius ja Smith tuskin olisivat päätä pahkaa innostuneet pelkästään ylistämään TTIP-sopimuksen suuria lupauksia. He tuskin olisivat purematta nielleet komission mainoslauseita, joiden mukaan talouden vaikeudet väistyvät Atlantin ylittävää kaupankäyntiä lisäämällä.

He olisivat ehkä havainneet, että kansainvälinen kauppa ei ole kriisivuosien jäljiltä entistä nihkeämpää uusien kaupan esteiden takia vaan siksi, että etenkin EU-maiden talous on kriisin jäljiltä edelleen varsin aneemisessa kunnossa.

Etenkin Chydenius kiinnitti kirjoituksissaan runsaasti huomiota talouden ja kaupan vapauttamisen lisäksi työväestön oikeuksiin. Niinpä hän olisi todennäköisesti oivaltanut senkin, että EU:n ja Yhdysvaltain kahdenvälisen kaupan vapauttaminen ei välttämättä lisää työn määrää yhtä paljon kuin se siirtää työtä maasta toiseen.

Ja sen, että kahden kauppa voi olla kolmannen korvapuusti.
Yhdysvaltain asema vahvistuu

EU:lle vapaakauppasopimus Yhdysvaltain kanssa olisi ainutlaatuisen mittava kauppasopimus, mutta ei Yhdysvalloille. Se käy samaan aikaan pääpiirteissään samanlaisia neuvotteluja toisesta melkein yhtä suuresta vapaakauppasopimuksesta Tyynenmeren rantavaltioiden kanssa.

Osa kansainvälisen kaupan ja talouden tarkkailijoista onkin tulkinnut Yhdysvaltain pyrkivän paraikaa vahvistamaan asemaansa maailmanlaajuisena talousmahtina, kun se pyrkii samaan aikaan luomaan suuret vapaakauppa-alueet itään ja länteen.

Jos Yhdysvallat pääsee TTIP-sopimukseen EU:n kanssa ja TTP-sopimukseen (Trans-Pacific Partnership) Tyynenmeren alueen valtioiden kanssa, vahvistuu Yhdysvaltain oma asema talouden maailmanmahtina enemmän kuin yhdenkään muun maan tai talousalueen. Se on kummankin sopimuksen keskeinen osapuoli.

TTIP-sopimuksen vastapuoli on EU ja sen kautta kaikki 28 EU-maata. TTP-sopimuksesta Yhdysvallat neuvottelee Australian, Brunein, Kanadan, Chilen, Japanin, Malesian, Meksikon, Uuden Seelannin, Perun, Singaporen ja Vietnamin kanssa.

Kauppasopimuksissa on isojakin eroja, mutta kummankin keskeisiä piirteitä on kauppasiteiden lujittaminen kaupan ja investointien esteitä purkamalla.

Sopimusta yhdistää myös yksi tärkeä puute: kummankaan osapuoliin ei kuulu yksikään kolmesta suurimmasta kehittyvän maailman taloudesta, jotka ovat Kiina, Intia ja Brasilia. Näistä varsinkin Kiinan talouskehitys on viime vuosikymmenet ollut likimain yhtä kuin globalisaatio.

Esimerkiksi Sussexin yliopiston talousprofessori Alan Winters on arvioinut Yhdysvaltain asemaa korostavien TTIP- ja TTP-kauppasopimusten ennemmin hidastavan kuin edistävän kaikkien WTO-maiden (YK:n alainen kauppajärjestö World Trade Organization) ponnisteluja kaupan vapauttamiseksi.

Jos esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltain välinen kauppa kasvaa, voi tämä tapahtua Kiinan tai muiden sopimuksen ulkopuolelle jäävien maiden kustannuksella. Tai se voi tapahtua pieniä kotimarkkinayrityksiä syrjäyttämällä.

Vapaakaupan varjopuolien ei pitäisi olla suomalaisillekaan outoja ilmiöitä, sillä niistä on kertynyt kosolti kokemusta ennen TTIP-sopimustakin.
Vapaakaupasta ei vain etua

EU:n sisämarkkinat ovat maailman suurin vapaakauppa-alue, mutta EU:n talous on silti maailman suurista talouksista heikoin. Suomikin on osa tätä maailman suurinta tulliliittoa, mutta Suomen talous on silti seitsemättä vuotta taantumassa.

Vapaakauppa tuskin on aiheuttanut EU:n tai Suomen talouden vaikeuksia, mutta ei se ole niitä estänytkään eikä se ole auttanut taloutta uuteen nousuun.

EU ryhtyi edistämään niin sanottuja sisämarkkinoita 1980-luvun alkuvuosien talousvaikeuksien voittamiseksi. Samaan tapaan kuin EU nyt edistää TTIP-sopimusta lääkkeeksi tämänkertaisiin talousvaikeuksiin.

Kokemukset EU:n omista sisämarkkinoista ovat samaan aikaan rohkaisevia ja varoittavia. Rohkaisevat kokemukset kertovat, että kaupan esteiden purkaminen ja vapaan kaupankäynnin edistäminen voi ainakin ensi alkuun kasvattaa kaupankäyntiä ja taloutta enemmän kuin se vie työtä maasta toiseen tai aiheuttaa muunlaista haittaa.

Varoittavat kokemukset kertovat, että edes vapain mahdollinen kaupankäynti EU:n sisämarkkinoilla ei ole taannut kaikkien kansojen, yritysten tai kotitalouksien vaurastumista ja hyvinvointia. EU:ssa on päinvastoin enemmän työttömiä kuin ennen sisämarkkinoita.


huhha

Quote from: hattiwatti on 10.05.2015, 16:03:18
Mielestäni tämä taitaa olla TTIP:n keskeinen tarkoitus. Näin särjetään euraasian integraatio joka luonnostaan uhkaisi USA-hegemoniaa ja petrodollaria. Mutta mixi helvetissä Euroopan pitää tähän suostua?

Villi veikkaus: Koska USA:lla on paljon isoja pyssyjä ja Euroopalla ei? Ei niinkään uhkailumielessä kuin riippuvuussuhteena. Sama talouden suhteen: Eurooppa on heikko ja hajanainen.

Toinen ja ilmeisempi syy on talouden ja taloudellisen hyödyn(*) voitto kaikkien muiden polittisten tavoitteiden yli. Media ja edustuksellinen demokratia vahvistaa tätä ilmiötä. Tällaisessa ilmapiirissä itsenäisyys on pieni hinta prosentin lisäyksestä BKT:hen.

Kolmas syy: isoa kuvaa katsoen poliitikot ovat hyvin halpoja. Näin vaikka puolueita olisi useita ja maita 28.

(*):Yleisesti ottaen hyöty taloustieteessä mittaa sitä, että ihmiset saavat mitä he haluavat. "Hyötyä" korostettaessa jää pienemmälle huomiolle mitä itse asiassa halutaan, onko se hyvä asia, ja voisivatko ihmiset haluta jotain muuta muissa olosuhteissa. Esim. alkoholisti haluaa viinaa, raitis ei.

Lasisti

Epäillähän tuota BKT-lisäystä sopii, ehkä Saksa olisi EU:n ainoana talousalueena sen verran kilpailukykyinen että TTIP voisi hyödyttää sen taloutta. Muut heikommat EU-maat jäävät miinukselle.

talous ja muutos

#93
Quote from: talous ja muutos on 01.03.2015, 04:28:58
http://summa.talentum.fi/article/te/uusimmat/137886
Talouselämä 25.2.2015 14:46 Päivitetty 26.2.2015 09:46

QuoteSuomi lobbasi TTIP:n puolesta Brysselissä
Ministeri Toivakka ja etujärjestömiehet kävivät kannustamassa EU:ta vapaakauppasopimukseen USA:n kanssa. Sopimuksen vastustajat olivat harvassa.

...

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) on viemässä suomalaisten etujärjestöjen valtuuskuntaa EU:n pääkaupunkiin tapaamaan kauppakomissaari Cecilia Malmströmiä.

Mukana ovat maataloustuottajien MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, työnantajien EK:n kauppapoliittisen valiokunnan vetäjä Kari Hietanen sekä duunarikeskusjärjestö SAK:n Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen, kaikki avustajineen.

...

Suomalaiset etujärjestömiehet ja ministeri Toivakka ovat Brysselissä juuri vapaakaupan asialla. Järjestöt ovat julkaisseet yhteisen tiedotteen, jossa toivotaan vauhtia TTIP-neuvotteluihin.

Järjestöt olivat viimeksi yhteisellä asialla vastustaessaan EU:n rikkidirektiiviä.

Joitakin varauksia toki heilläkin on, mutta kaiken kaikkiaan suomalaisten yhteinen TTIP-linja on poikkeus EU:ssa, jossa viljelijöiden ja työntekijöiden etujärjestöt ovat laajasti sopimusta vastaan – kuluttaja- ja ympäristöjärjestöistä puhumattakaan.

Lobbauksen kohteena ovat EU:n puolesta neuvotteluja johtava ruotsalainen kauppakomissaari Cecilia Malmström sekä saksalainen Bernd Lange, joka johtaa parlamentin kansainvälisen kaupan valiokuntaa. Molemmat osallistuvat iltapäivällä pidettävään paneelikeskusteluun suomalaisvieraiden kanssa.

...

Paneelikeskustelussa puheenjohtajana on Financial Times -lehden Brysselin-toimiston päällikkö Peter Spiegel. Hän tivaa Marttilalta ja Tukiaiselta vastauksia siihen, miten suomalaiset nyt näin yksimielisiä ovat, kun kaikkialla muualla TTIP herättää paljon vastustusta.

Molemmat vastaavat, että Suomi tarvitsee kasvua. Tukiainen täsmentää, ettei TTIP ole mikään taivas, joka tekisi kaikista onnellisia. Mutta ongelmaton ei ole sekään vaihtoehto, että sopimus jää solmimatta.

Tukiainen muistuttaa olleensa johtamassa Suomen EU-kampanjaa yli 20 vuotta sitten. Silloin kyllä-puolen tunnuslauseena oli "Parempi vaihtoehto".

...

Kaikki vaikuttavat siis hyvin myönteisiltä, joten on aika päästää ääneen paneelin skeptikko Bernd Lange. Hän saa selittää Saksan vastarintaa.

"Meillä on kokemusta siitä, että ISDS:n sovittelumenettelyä väärinkäytetty", Lange sanoo. Hänen mielestään sovittelumenettelyyn tarvitaan "syvällinen uudistus" ennen kuin se kelpaa.

Lange muistuttaa myös siitä, että Saksan ja USA:n kahdenvälisessä vapaakauppasopimuksessa ei ole lainkaan investointisuojapykälää. Siitä huolimatta maiden välinen kauppa on vilkasta. "Onnistuu se ilmankin", hän täsmentää Talouselämälle paneelin jälkeen.



Entä jos Suomi olisi valinnut toisin eikä olisi pyrkinyt EU:hun 1990 -luvulla?
Tässä on joitakin vaihtoehtoja:
1. Norjan malli: Suomi olisi NATO:n jäsen, mutta ei olisi EU:n jäsen.
- Suomi olisi liittynyt NATO:on vuonna 1999 samalla, kun Puola, Tshekki ja Unkari.
- Suomi olisi liittynyt NATO:on vuonna 2004 samalla, kun Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia ja Viro.
--- Silloin Ruotsin olisi ollut vaikea olla liittymättä NATO:on.
(Wikipedia/Nato/Jäsenvaltiot/Nykyiset jäsenet)
2. Suomi olisi liittynyt EU:hun vasta vuonna 2007 samalla, kun Bulgaria ja Romania. (Wikipedia/Euroopan unioni/Jäsenvaltiot)
- Lännellä (EU + USA) olisi ollut paineita varmistaa, että Suomi ei jäisi lamasta nousevan Putinin Venäjän etupiiriin.
--- Suomi olisi saanut pitkät siirtymäajat ja poikkeuksia tiettyihin asioihn (esim. ei eurovaluuttaa)

1990 -luvulla Suomi olisi voinut tavoitella EU:n uusille jäsenvaltioille kolmivaiheista (esim. 4v + 4v + 4v) siirtymäaikaa:
1. siirtymäajan kuluessa tavarakauppa ja  ohjelmistokauppa vapautetaan, otetaan käyttöön EU:n standardit sekä henkinen omaisuus (patentit, tavaramerkit yms.) tunnustetaan yhteisesti EU:n sisällä.
2. siirtymäajan kuluessa EU -maitten investoinnit vapautetaan.
3. siirtymäajan kuluessa EU -työvoimalle vapaa liikkuvuus.

------

Tarkempi pohdinta Suomen taloushistoriasta, jos Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007:
http://hommaforum.org/index.php/topic,100690.0.html
Vaihtoehtoinen historia: Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007

hattiwatti

Kuuluisa ja mainio ekonomisti Joseph Stiglitz ottaa kantaa mm. ISDS - menettelyyn kirjeessään kongressille.

http://www.scribd.com/doc/265770405/Letter-to-Congress-Stiglitz-on-Trade-Deal

hattiwatti

QuoteMaan ystävät tuovat Maailma kylässä -festivaalille ympäri Eurooppaa kiertäneen Troijan hevosen. Allekirjoita jo yli 1,7 miljoonaa nimeä kerännyt kansalaisaloite TTIP- ja CETA-sopimuksia vastaan Troijan Hevosen juurella!

23.-24.5. festivaalin aukioloaikoina
https://storify.com/foeeurope/trojan-horse-treaty

---
Paneelikeskustelu: Minkälaista kehitystä vapaakauppasopimukset edistävät? (FIN/IND)

Su 24.5.2015 16.05–16.35 Mekong-lava

Keskustelussa pohditaan minkälaisen kehityksen suunnan TTIP,CETA ja TiSA -sopimukset toteutuessaan loisivat. Aiheesta keskustelevat intialainen tutkija Afsar Jafri Intian Focus on the Global Southista, pääsihteeri Päivi Mattila Ihmisoikeusliitosta, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen (HY) sekä Niklas Toivakainen TTIP-verkostosta. Ohjelmanumeron kieli on englanti, ei tulkkausta.

---
Liian kallis kaupattavaksi- piste Maailma Kylässä tapahtumassa:
Löydät pisteemme Mahdollisuuksien tori -teltasta paikasta C238.

Pisteellä voit lähettää vapaakauppaa koskevan kortin kansanedustajille ja/tai otattaa itsestäsi kampanjakuvan.

Liian kallis kaupattavaksi- kampanjan tavoitteena on puolustaa demokratiaa, hyvinvointia ja terveyttä. Tämä edellyttää että sosiaali- ja terveyspalvelut suljetaan EU:n vapaakauppasopimusten ulkopuolelle ja että välimiesmenettelyn sisältävästä investointisuojasta luovutaan.

Tapahtuman FB sivu:
https://www.facebook.com/kallistakauppaa?ref=hl
---

Lisäksi festivaaleilla on EU:n tuottama keskustelutilaisuus:
TTIP-sopimus: uhka vai mahdollisuus?
Su 24.5.2015 13.00–13.30  Taiga-lava     

Aiheesta keskustelevat sunnuntaina muun muassa ohjelmajohtaja Mika Aaltola (UPI), kv-asiantuntija Aleksi Kuusisto (SAK) ja osastopäällikkö Markku Keinänen (ulkoministeriö).

---
Tulevana perjantaina on myös kaksi TTIP-sopimusta käsittelevää tempausta:

klo 13-14 Pikkuparlamentin kansalaisinfossa ulkoministeriön edustajat, tutkija Marko Juutinen ja TTIP-verkoston Marissa Varmavuori väittelevät sopimuksen hyödyistä ja haitoista osana Kepan järjestämää painavaa asiaa -tempausta.

klo 14-16 kerätään Paasikiven aukiolla nimiä kansalaisaloitteeseen TTIP- ja CETA-sopimuksia vastaan. Paikalla myös aloitteen symbolina toimiva jättikynä! Nimien kerääminen jatkuu 25.5. alkavalla viikolla eri puolilla pääkaupunkiseutua.

talous ja muutos

Tässä on aineksia salaliittoteorioihin:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=140

Otsikko: "Ei aiempaa psyykkistä hoitoa, eikä merkintöjä häiriökäyttäytymisestä"

Tarinan päähenkilö suoritti varusmiespalveluksensa vuonna 2003 ilman merkintöjä psyykkisistä ongelmista, eikä varusmieskorttiin jäänyt merkintöjä palvelusrikkomuksista. Koulu- ja opiskeluaikana psyykkistä lääkärinhoitoa ei ole tarvittu, kuten ei koko hänen aiempana elinaikanaankaan. Miestä ei ole myöskään tuomittu väkivaltaisesta käyttäytymisestä, eikä itsetuhoisia taipumuksia ole hänellä ollut. Työhistoria päähenkilöllä on nuhteeton.

Otsikko: ""Minut huumattiin laivaravintolassa kahvilla käydessäni" - tarinan päähenkilön rikosepäily"

"olin töissä muusikon tehtävissä Viking Express laivalla, ja kun yhtyeemme keikka loppui illalla, jäin laivan ravintolaan juomaan kaksi kupillista kahvia. Silloin minut huumattiin."  Näin tarinan päähenkilö kertoi.
Hän ei ollut nauttinut alkoholia koko illan aikana, ja hän muistaa hyvin, kuinka kahviensa jälkeen hänen olonsa oli alkanut nopeasti huonontumaan. Laivan infotiskiltä hänet oli viety ensin laivaputkaan, jossa laivalääkäri oli ilmeisesti antanut hänestä nopeasti diagnoosin, "paranoidinen psykoosi." Päähenkilö kertoo, että hänet tuotiin satamasta suoraan messissä nauttimansa aamupalan jälkeen ambulanssilla pakkohoitoon, "olen nyt yli kolme kuukautta ollut suljettuna täällä, enkä tiedä milloin minut päästetään täältä pois."

Voimakkaan huumaustilan päähenkilö kertoo kestäneen tasan yhden vuorokauden verran. Tämän jälkeen ilmeisen kovilla psyykelääkkeilläkin hoidetun potilaan tila oli "normalisoitunut" ja hallusinaatiot olivat kadonneet - eivätkä ne hoitojakson aikana myöskään ole enää palautuneet. Ei ole tietoa siitä, otettiinko Teemusta huumetestejä ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin ne olisivat ehkä näkyneet sairaalan testeissä, tai mitkä olivat testien tulokset. "Sain vastaavan paranoidisen psykoosin diagnoosin myös keskussairaalan lääkäriltä, kuin mitä laivalääkäri oli minulle antanut, ja sen jälkeen minut on kaksi kertaa määrätty akuuttiin pakkohoitoon tämän johdosta. Nyt olen siirrettynä kuntoutusosastolle kolmanteen kerrokseen."

Otsikko: "Mielipidevankina Suomessa sanojensa takia?"

Päähenkilö on ollut aktiivinen nettikirjoittelija vuodesta 2006, jossa hän on ylläpitänyt laajaa suosiota ja lukijakuntaa kerännyttä "NWO Havaintoja" blogipalstaa
Uuden Maailman Järjestyksen (New World Order) otsikon saaneen blogin sisältö käsittelee laajasti netin kautta leviäviä aiheita mm. länsimaisen eliitin korruptiosta, sen suunnitelmista maailman hallitsemiseksi, sekä paljastuksia poliittisen, että taloudellisen valtakeskiön väitetyistä toimista, jotka vahingoittaisivat aina toteutuessaan kansojen asemaa sekä laillisia oikeuksia. Nettisivun aktiivinen ylläpito on jatkunut aina näihin päiviin saakka.

Päähenkilö osallistui tukimielenosoitukseen, kun nälkälakkoon  ryhtynyt MS järjesti laajaa huomiota herättäneen mielenosoituksen vuonna 2010.

---

Minulla ei ole mahdollisuutta tarkistaa, onko em. tarina totta. - Mutta valitaan oletukseksi se, että tarina on totta. Näin saadaan ensihavainto salaliittoteoriaa varten.

---

MS:n nälkälakon aihe:
http://mirjaleenaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27777-marko-sihvosen-nalkalakko-on-alkanut

MS on seurannut läheltä maailman puhtaimman pohjavesivaraston Karvialla joutumista monikansallisten yhtiöiden hyödynnettäväksi asteittain ja on asiasta syvästi huolestunut. Puhdas vesi on Suomen öljy ja kansallisomaisuutta.

---

Nyt sitten on salaliittoteorian kehittämisen vaihe:

Rikollisin keinoin hankittua rahaa pestään pankkiparatiisivaltioitten ja -alueitten pankeissa, koska niissä on niin tehokas pankkisalaisuus. Yksilöitten lisäksi myös rikollisjärjestöt pesevät rahaa niissä.
Huumekauppa on iso bisnes. - Salaliittoteorian mukaan ABC -mafia välittää kokaiinia Kolumbiasta Länsi - Eurooppaan.

Lainaus ABC -mafian johdon käymästä kuvitteellisesta keskustelusta:

X: Rahanpesussa on ongelmia. ABC -mafia on sijoittanut runsaasti rahaa Clearwateriin. Nyt yhtiön investoinnit Suomeen uhkaavat mennä hukkaan, koska paikallisen kansalaisliikkeen aktivistit vastustavat pohjavesialueen käyttöönottoa Clearwaterin bisneksiä varten. Tämä liike on laajenemassa muuallekin Suomessa. Kaikki Clearwaterin investoinnit Suomeen uhkaavat mennä piloille.
X jatkaa: Tämä liike voi levitä Euroopan laajuiseksi. Se on helppoa nettiaikakautena. Liike on jo perustanut englanninkielisen nettisivuston vastustamaan sitä, että Clearwater ottaa pohjaveden bisneksiinsä. - Koko Clearwater -sijoitus uhkaa mennä arvottomaksi.

Y: Clearwater -sijoitus on pikkubisnestä ABC -mafialle. Se ei sentään ole nappikauppaa, mutta ei paljon enempää.
Z: Sittenhän meillä on varaa uhrata Clearwater. Niinpä ABC -mafia taistelee siitä.
X: En ymmärrä.

Z: ABC -mafian tähtäimessä on pääomasijoitusyhtiö PY. Siinä on kyseessä isot rahat. Niitten saamiseksi voidaan uhrata Clearwater.
Z jatkaa: Meillä on tiedossa, että PY on sekaantunut likaiseen bisnekseen. Tiedot on hankittu lahjomalla, kiristämällä, uhkailemalla ja kovistelemalla - meidän perinteisillä keinoilla siis.
Z: Nyt on sopiva aika painostaa PY siirtymään ABC -mafian reviiriin. PY omistaa mm. mielisairaalaketjun, joka toimii myös Suomessa. Ideana on painostaa PY:n omistama mielisairaala ottamaan pakkohoitoon nettiaktivisti, joka on haitallinen ABC:n rahanpesulla ostamille bisneksille.
Z jatkaa: Tämä toimintasuunnitelma ei ole uusi. Suomi on sopivan syrjäinen maa, joten suunnitelma pannaan toimeen Clearwaterin Suomen bisnesten kohdalla.
Z: Nettiaktivistit voivat kehittää skandaalin siitä, että Clearwateria vastustava nettiaktivisti joutui mielisairaalaan. Silloin myydään Clearwaterin Suomen toiminnot. Ei haittaa, vaikka Clearwater joutuu konkurssiin. Nimittäin mainitsin jo, että ABC -mafialla on varaa uhrata Clearwater pikkubisneksenä.
Z jatkaa: Oikeastaan olisi hyvä, jos tapauksesta tulisi skandaali. Silloin PY joutuisi hankalaan asemaan, mikä olisi meille hyödyksi. ABC -mafiaa ei haittaa, jos PY joutuisi skandaalin takia myymään mielisairaalaketjunsa.

X: Entä jos PY ei suostu?
Z: Muistutetaan PY:n edustajille, että ABC -mafia on tappanut vihollisia ja viholliset ovat tappaneet ABC -mafian jäseniä. Tämä saa PY:n nynnyt pelokkaiksi.
Z jatkaa: Tästä Clearwaterin tapauksesta tulee ensimmäinen yhteinen likainen toimi ABC -mafian ja PY:n kanssa. Siitä alkaa pitkäaikainen yhteistyö.

ABC -mafian edustaja antaa ohjeita Suomessa toimivalle tilapäiselle alihankintakoplalle:

Hallusinaatioita aiheuttavaa huumetta ei saa antaa Clearwaterin vastustavan liikkeen johtohahmoille eikä varsinkaan nälkälakkolaisille. Nimittäin se olisi liian läpinäkyvää. - Sopiva kohde on tukimielenosoitukseen osallistuva. Mutta hänen pitää olla näkyvä nettiaktivisti. Sellainen on yleensä astunut monen tahon varpaille.
Huume aiheuttaa hallusinaatioita vain yhden tai enintään kahden vuorokauden ajan. Niinpä uhrin pitää päästä melko nopeasti hulluna lääkäriin, joka toteaa hänet mielisairaaksi. - Lisäksi lääkärin työnantajalla pitää olla sopimus Tukikeskuksen kanssa, jotta uhri toimitettaisiin juuri sen omistamaan mielisairaalaan. Annan luettelon yhtiöistä, joilla on sopimus Tukikeskuksen kanssa.

ABC -mafian edustaja alihankintakoplan suunnitelmasta:

Aiottu uhri on osallistunut tukimielenosoitukseen ja keikkailee Viron laivalla. Siellä on lääkäri saatavissa nopeasti, ja laivayhtiöllä on sopimus Tukikeskuksen kanssa. Lisäksi uhri on näkyvä nettiaktivisti. - Suunnitelma on toimiva, joten hyväksyn sen.

---

Salaliittoteoria on luultavasti puhdasta huuhaata.
Mutta vastaavia tapauksia on toteutunut jossakin päin maailmaa joillekin henkilöille. Ja on vain ajan kysymys, milloin Suomessa tapahtuu vastaavia tapauksia, jos myös mielisairaalat joutuvat pankkiparatiiseissa toimiville pääomasijoitusyhtiöille.

Otin tämän salaliittoteorian esille, jotta tulisi näkyviin riskejä, jotka johtuvat siitä, että sairaala-ala joutuu pankkiparatiiseissa toimivien pääomasijoitusyhtiöitten haltuun.
Sairaala-alan pitäisi olla sijoittamisvapauden ulkopuolella, jotta se ei joutuisi pankkiparatiiseissa toimiville pääomasijoitusyhtiöille. - Tuollainen pääomasijoitusyhtiö voi olla jopa rikollisjärjestön omistuksessa.


talous ja muutos

Vanhan supervallan eli USA:n ja piakkoin supervallaksi nousevan Kiinan välinen kilpailu taloudellisesta ja osittain myös poliittisesta vaikutusvallasta Maapallolla on taustalla, kun kyseessä on aiottu TTIP -sopimus EU:n ja USA:n välillä.


Kiina vahvistaa asemiansa Spratly -saarilla Etelä - Kiinan merellä. Kiina aikoo voimistaa laivastoansa. Nämä toimenpiteet lisäävät jännitettä toisaalta Kiinan sekä toisaalta USA:n ja Etelä - Kiinan meren rantavaltioitten Vietnamin, Malesian, Filippiinien ja Taiwanin välillä.

http://yle.fi/uutiset/kiinan_ilmoitus_merivoimien_vahvistamisesta_huolestuttaa_lahimaita_ja_yhdysvaltoja/8020848
QuoteKiinan toimet Etelä-Kiinan merellä saavat yhä enemmän kansainvälistä huomiota. Kiinan puolustusministeriö esitteli 25-sivuisen dokumentin medialle tiistaina.

Paperin mukaan Kiina aikoo laajentaa merivoimiaan osana armeijan uutta strategiaa.

Paperia esiteltiin toimittajille samana päivänä, kun Kiina järjesti seremonian juhlistaakseen kahden majakan perustustyötä Vietnamin ja Filippiinien välissä sijaitsevalle Spratlysaarten alueelle. Saaret sijaitsevat kaukana Kiinan omasta rannikosta.

QuoteAsiantuntijoiden mukaan valkoinen paperi hyökkää rivien välissä myös Yhdysvaltoja vastaan. Kiina jätti maanantaina virallisen valituksen Yhdysvalloille sen tiedustelulennoista Etelä-Kiinan merellä. Tiedustelukone lensi viime viikolla alueella missä Kiina laajentaa keinotekoisia saaria.

QuoteYhdysvallat arvostelee kärkevästi Kiinan toimia.

– Etelä-Kiinan meren turvallisuustilanne on erittäin tärkeä Yhdysvaltain turvallisuudelle. Maailmantalouden kannalta on elintärkeää, että tavaroiden vapaa liikkuvuus alueella taataan. Yhdysvallat on valmis puolustamaan sitä muiden alueen maiden kanssa, sanoi Valkoisen talon tiedottaja Josh Earnest tiistaina.

QuoteKiina on kuitenkin jo pitkään sanonut, että Yhdysvaltain pyrkimys lisätä läsnäoloaan Aasiassa ja Tyynenmeren alueella uhkaa Kiinan turvallisuutta.



Mietiskeliä

Quote from: hattiwatti on 20.05.2015, 18:56:28
QuoteMaan ystävät tuovat Maailma kylässä -festivaalille ympäri Eurooppaa kiertäneen Troijan hevosen. Allekirjoita jo yli 1,7 miljoonaa nimeä kerännyt kansalaisaloite TTIP- ja CETA-sopimuksia vastaan Troijan Hevosen juurella!

23.-24.5. festivaalin aukioloaikoina
https://storify.com/foeeurope/trojan-horse-treaty

---
Paneelikeskustelu: Minkälaista kehitystä vapaakauppasopimukset edistävät? (FIN/IND)

Su 24.5.2015 16.05–16.35 Mekong-lava

Keskustelussa pohditaan minkälaisen kehityksen suunnan TTIP,CETA ja TiSA -sopimukset toteutuessaan loisivat. Aiheesta keskustelevat intialainen tutkija Afsar Jafri Intian Focus on the Global Southista, pääsihteeri Päivi Mattila Ihmisoikeusliitosta, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen (HY) sekä Niklas Toivakainen TTIP-verkostosta. Ohjelmanumeron kieli on englanti, ei tulkkausta.

---
Liian kallis kaupattavaksi- piste Maailma Kylässä tapahtumassa:
Löydät pisteemme Mahdollisuuksien tori -teltasta paikasta C238.

Pisteellä voit lähettää vapaakauppaa koskevan kortin kansanedustajille ja/tai otattaa itsestäsi kampanjakuvan.

Liian kallis kaupattavaksi- kampanjan tavoitteena on puolustaa demokratiaa, hyvinvointia ja terveyttä. Tämä edellyttää että sosiaali- ja terveyspalvelut suljetaan EU:n vapaakauppasopimusten ulkopuolelle ja että välimiesmenettelyn sisältävästä investointisuojasta luovutaan.

Tapahtuman FB sivu:
https://www.facebook.com/kallistakauppaa?ref=hl
---

Lisäksi festivaaleilla on EU:n tuottama keskustelutilaisuus:
TTIP-sopimus: uhka vai mahdollisuus?
Su 24.5.2015 13.00–13.30  Taiga-lava     

Aiheesta keskustelevat sunnuntaina muun muassa ohjelmajohtaja Mika Aaltola (UPI), kv-asiantuntija Aleksi Kuusisto (SAK) ja osastopäällikkö Markku Keinänen (ulkoministeriö).

---
Tulevana perjantaina on myös kaksi TTIP-sopimusta käsittelevää tempausta:

klo 13-14 Pikkuparlamentin kansalaisinfossa ulkoministeriön edustajat, tutkija Marko Juutinen ja TTIP-verkoston Marissa Varmavuori väittelevät sopimuksen hyödyistä ja haitoista osana Kepan järjestämää painavaa asiaa -tempausta.

klo 14-16 kerätään Paasikiven aukiolla nimiä kansalaisaloitteeseen TTIP- ja CETA-sopimuksia vastaan. Paikalla myös aloitteen symbolina toimiva jättikynä! Nimien kerääminen jatkuu 25.5. alkavalla viikolla eri puolilla pääkaupunkiseutua.
Kävin tuolla maailmankylän messuilla. Keskustelutilaisuuden jälkeen yleisö sai jutella ihan kasvokkainen Aleksi Kuusiston ja Markku Keinäsen kanssa. Keinäsen mukaan toi Investointisuoja on muuttunut siten, että sekä valtioiden ja yritysten on hyväksyttävä juttua käsittelevät välimiehet. Kysyin Keinäseltä miksi tälleinen Invetointisuoja ylipäätään täytyy olla mukana tässä sopimuksessa? Hänen mukaansa Eurooppalaiset yritykset voisivat joutua Jenkkien oikeusjärjestelmän kaltoinkohtelemiksi. Johon Aleksi Kuusisto vierestä totesi, että on vaikea löytää sellaisia esimerkkejä jossa näin olisi käynyt. Sen jälkeen Keinänen yritti selittää, että jos investoitisuojan jättää pois TTIP sopimuksesta, niin sen jälkeen kaikki maat joiden kanssa EU tulee tekemään vapaakauppasopimuksia vaatisivat niihin investoinsuojan. Mutta eihän ETA sopimuskan sisällä tälläistä investoiti suojaa.

xor_rox

Quote from: hattiwatti on 10.05.2015, 16:03:18
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/03/11/kahden-kauppa-ja-kolmannen-korvapuusti/20153059
Quote
EU:n ja Yhdysvaltain havittelema kauppa- ja investointisopimus voi lisätä Atlantin ylittävää kauppaa, mutta "transatlanttinen" liitto voi haitata EU-maiden kauppaa tulevaisuuden talousmahtien, kuten Kiinan ja Intian, kanssa.

Ihanko tosi? Mielestäni tämä taitaa olla TTIP:n keskeinen tarkoitus. Näin särjetään euraasian integraatio joka luonnostaan uhkaisi USA-hegemoniaa ja petrodollaria...

Minusta tämä näyttää USA:n operaatiolta sitoa Euroopassa ja Aasiassa maita kauppasopimuksella valtapiiriinsä. Geopoliittisista syistä muodostettava jättimäinen talousliitto ulottuisi Venäjän ja Kiinan rajoille. Ajatus tuntuu ilmeisesti niin hyvältä, ettei Ukrainan ja Kreikan kaltaiset konkurssit paljon menoa haittaa.

Suomellakin on hyvät mahikset päästä talutusnuoraan ja mallioppilaana me tietenkin toteutamme pilkulleen Eurostoliiton yhteistä ja väliaikaisvapaaehtoista maahanmuuttopolitiikkaa. Kuten myös ulko- ja rahapolitiikkaa. Ja tietenkin IMF:n suosittelemaa talouspolitiikkaa.

xor_rox

Quote from: xor_rox on 29.05.2015, 23:36:23
...jättimäinen talousliitto ulottuisi Venäjän ja Kiinan rajoille. Ajatus tuntuu ilmeisesti niin hyvältä, ettei Ukrainan ja Kreikan kaltaiset konkurssit paljon menoa haittaa.

Ainiin, osa näistä Aasialaisista talousliittoon mahdollisesti liitettävistä maista on vahvasti kaupallisissa sidoksissa Kiinaan. Maat hallitsisivat talousliiton muodostettuaan kaikkia laivaväyliä Kiinasta Intiaan, mikä mahdollisen kauppasodan syttyessä olisikin mielenkiintoinen tilanne.

Mutta ennen kuin siihen päästään, niin nähdäänkö parit Ukrainat Etelä-Kiinanmeren seutuvilla?

talous ja muutos

http://hommaforum.org/index.php/topic,99960.msg1878830.html#new
Kiinanmeri lämpenee
« : 08.04.2015, 02:05:30 »

Yllä oleva on paikka, jossa keskustellaan tarkemmin Etelä - Kiinan meren alueen tilanteesta - erityisesti Spratly -saarista.
Miten Kiinan Etelä - Kiinan meren aluevaatimukset vaikuttavat Kiinan suhteisiin:
- USA:han
- Etelä - Kiinan meren muihin rantavaltioihin, erityisesti:
--- Filippiineihin
--- Malesiaan
--- Bruneihin
--- Vietnamiin

Lisäksi Kiinan laivaston vähittäinen voimistuminen vaikuttaa Kiinan suhteisiin Taiwaniin, Etelä - Koreaan ja Japaniin sekä Kiinan kiistakumppaneihin Etelä - Kiinan merellä.
Taiwan ja Japanin saaristot muodostavat ikäänkuin muurin, jos Kiinan kauppalaivat tai sotalaivat pyrkivät Isolle valtamerelle. Sitä kautta kulkevat Kiinan talousyhteydet Latinalaiseen Amerikkaan.


talous ja muutos

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194645-yhdysvaltain-uusi-kiina-strategia

QuoteYhdysvaltain uusi Kiina-strategia
5.5.2015 21:19 Riikka Söyring

    Geopolitiikka
    Geostrategiat
    Globaali talous

9 kommenttia

    ilmoita asiaton viesti

    Yhdysvaltain erikoisjoukkojen sijoitus (Lähde: WSJ)
    Yhdysvaltain erikoisjoukkojen sijoitus (Lähde: WSJ)

Ulkoasiain neuvosto CFR (Council on Foreign Relations) on julkaissut Yhdysvaltain talous- ja geostrategioiden suuntaviivoja hahmottelevan erikoisraportin "Revising U.S. Grand Strategy towards China". Kiinan menestys on vaara Yhdysvalloille, raportissa päätellään.


ADVERTISING

Vaikutusvaltaisen Council on Foreign Relations -järjestön erikoisraportti hahmottelee Yhdysvaltain tulevan politiikan suuntaa Kiinan suhteen.

Raportin kirjoittajat Robert D. Blackwill ja Ashley J. Tellis näkevät Kiinan menestyksen uhkana Yhdysvaltain hyvinvoinnille. "Yhdysvaltain pyrkimykset integroida Kiina liberaaliin kansainväliseen järjestykseen on luonut uusia uhkia Yhdysvaltain ylivallalle Aasiassa - uudet uhat saattavat muodostua uudeksi globaaliksi haasteeksi Yhdysvaltain vallalle - Washington tarvitsee Kiinan suhteen uuden suurstrategian joka tasapainottaa Kiinan mahdin kasvua sen sijaan että tuetaan Kiinan nousua".



Blackwill ja Tellis suosittavat Yhdysvaltain talouden elvyttämistä sekä Kiinan Aasian alueen kaupankäynnin ulkopuolelle sulkevan vapaakauppasopimus TTP:n (Trans-Pacific Partnership) pikaista läpiajamista kongressissa, ja että Kiinan eristämiseen tulee vetää mukaan kaikki Yhdysvaltain "samanmieliset kumppanimaat" sekä liittolaiset. Samalla halutaan kasvatettavaksi Yhdysvaltain puolustusbudjettia sekä lisättäväksi Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Aasiassa, Tyynenmeren sekä Kiinan eteläisillä ja itäisillä merialueilla (laivasto, ilmavoimat, ohjuspuolustus) ja Kiinan reunavaltioissa. Kiinan reunavaltiot pitää pyrkiä saamaan Yhdysvaltain liittolaisiksi.

Saman tien otetaan esiin tarve vaihtaa hallitus Pohjois-Koreassa, joka voitaisiin toteuttaa yhdessä Japanin kanssa. Etelä-Koreaan halutaan lisää ohjuksia ja Australiaa kuvaillaan Yhdysvaltain "eteläiseksi ankkuriksi" jonka kanssa voitaisiin eri menetelmin toteuttaa Intian valtameren valvontaa; Australiallekin on varattu ohjuspuolustusjärjestelmäalustana toimiminen. Filippiinit, Intia, Indonesia ja Vietnam halutaan vetää mukaan tiivistettyyn sotilaalliseen yhteistyöhön.

Sellaisen teknologian, jota voi käyttää useampaan tarkoitukseen, saatavuutta tulee rajoittaa yhdessä Yhdysvaltain liittolaismaiden kanssa, jotta estettäisiin Kiinan sotilaallisen mahdin kasvu. Tätä strategiaa on määrä toteuttaa myös kyberavaruuden alueella samalla kun Kiinalle määrätään hyödyt ylittävät haittasanktiot mahdollisista kybertilan loukkauksista.

Kaiken tämän jälkeen on määrä vakuutella diplomaattiteitse joka suuntaan Yhdysvaltain pyrkivän välttämään yhteenottoa Kiinan kanssa.



"Jo nyt Kiinan [taloudellinen] nousu on synnyttänyt geopoliittisia, sotilaallisia, taloudellisia ja ideologisia haasteita Yhdysvaltain mahtiasemalle, Yhdysvaltain liittolaisille sekä Yhdysvaltain dominoimalle kansainväliselle järjestykselle. Kiinan menestys tulevaisuudessa, vaikka epätasainenkin, vaarantaisi Yhdysvaltain kansalliset intressit." Washingtonin nykyinen, Kiinan taloudellista ja poliittista integraatiota liberaaliin kansainväliseen järjestelmään kunnioittava suhtautuminen Yhdysvaltain globaalin etuoikeusaseman kustannuksella ei riitä, kirjoittavat tuimistelevat: on sopimatonta, että Kiinan pyrkimyksiä kasvattaa kansallista vaikutusvaltaansa ei estetä lujemmalla kädellä.

Kiinan sisäistä tilannetta käsitellään raportissa huomauttaen aivan oikein Kiinan sisäisen tilanteen määrittävän Kiinan ulkopolitiikkaakin – näinhän on kaikissa maailman maissa – mutta paikoitellen Blackwillin ja Tellisin pohdinnat muuttuvat hurskasteluksi, jossa yhtymäkohtia Yhdysvaltain omaan mentaliteettiin, tilanteeseen ja toimintatapoihin ei nähdä. Esimerkiksi pohdinta siitä, millaiseen ristiriitatilanteeseen "puolueen armeija" joutuu, mikäli armeija joutuu puolustamaan puoluetta suuttuneilta kiinalaisilta, on yksinkertaisesti nolo: Yhdysvaltain erikoisjoukot harjoittelevat parin kuukauden päästä seitsemässä eri osavaltiossa Jade Helm -nimisessä operaatiossa "vihamielisen" siviiliväestön hallintaa sekä sullomista "koontileireille" realistisissa harjoituksissa. http://www.inquisitr.com/1959728/operation-jade-helm-special-forces-realistic-military-training-in-seven-southwester-states-prompts-martial-law-fears/



Samassa osiossa kerrotaan Kiinan kommunistisen puolueen (CCP) käyttäneen vahvoja siteitään Aasian maihin rauhoittaakseen reuna-alueitaan tarjoamalla niille mahdollisuutta hyötyä Kiinan talouskasvusta, ja luoden näin mekanismeja, joilla Kiina voi kasvattaa vaikutusvaltaansa alueella. "Toisekseen Kiina on pyrkinyt luomaan yhteisen asian joidenkin valtioiden – sellaisten kuten Venäjä, jolla huolimatta Pekingiä kohtaan tuntemistaan epäluuloista - on ollut syynsä (kuten Ukrainan kriisi ja länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet) vastustaa parhaillaan Aasiassa meneillään olevaa laajempaa Kiinan vastaista tasapainottamista."



Kirjoittajien mukaan Kiina vaatii aasialaisille oikeutta hoitaa itse Aasian turvallisuus; Peking näkee Washingtonin esteenä neutraloidun reuna-alueen muodostamiselle. Raportin kieli on aseteltu siten, että lukijalle jää se käsitys, että Kiinan kommunistisen puolueen pyrkimys tuottaa Kiinan (ja Yhdysvaltain) väestölle materiaalista hyvinvointia ja lisätä Kiinan turvallisuutta olisi jotenkin erityisen säädytöntä käytöstä.

Raportin keskeinen teema on Yhdysvaltain globaalin ylivallan säilyttäminen ja laajentaminen. Ylivalta-asemaa uhkaavat prosessit pyritään kääntämään toiseen suuntaan kaikin keinoin, käyttämällä taloudellisia, diplomaattisia ja sotilaallisia keinoja.



Kiinalla, Brasilialla, Intialla, Venäjällä ja Etelä-Afrikalla (BRICS) on rakenteilla kehityspankki, joka osittain korvaisi Maailmanpankkia ja IMF:aa. Venäjän jäsenyys BRICS:issa sekä Suomen NATO-isäntämaasopimus tekevät Suomenkin rajasta BRICS-SCO -rajan. http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179741-suomenkin-eu-nato-maarajasta-brics-scocu-maaraja

Yhdysvaltain huolenaiheita on lisännyt sen "samanmielisten kumppanimaiden" (Tanska, Saksa, Suomi, Iso-Britannia jne) innokas osallistuminen esimerkiksi Kiina-vetoiseen Aasian infrastruktuuri- ja investointipankkiin (AIIB), joka nähdään Yhdysvaltain valta-aseman haastamisena sekä tietoisena pyrkimyksenä heikentää Yhdysvaltain komennossa olevaa Aasian kehityspankkia – vaikka peilikuvan lailla Yhdysvallat on harjoittanut vastaavaa politiikkaa Kiinan ja muiden kilpailijoikseen katsomiensa maiden suhteen. http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190173-ollaanko-yhdysvaltoja-eristamassa-aiib

AIIB:in lisäksi Kiinalla on muita, Tyynenmeren alueelle suuntautuvia hankkeita kuten Aasian-Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimus FTAAP (Free Trade Area of the Asia Pacific) sekä talouden alueellisten kumppanuuksien sopimukset (RCEP, Regional Comprehensive Economic Partnership). RCEP-kauppasopimukset kytkisivät yhteen Japanin, Intian, Kiinan ja muiden Aasian maiden taloudet. Samaan aikaan Kiina on rakentamassa Venäjän läpi uutta silkkitietä, joka helpottaisi Kiinan, Venäjän ja Eu28:n välistä kauppaa, ja myös merireittejä, jotka yhdistäisivät uuteen laajaan kauppablokkiin Aasian nousevat taloudet. Kaupan siirtyminen sekä kaupankäynnin mahdollistaminen ilman, että dollaria käytetään vaihdonvälineenä tai reservivaluuttana uhkaa Yhdysvaltain johtoasemaa – ja taloutta.



Kaiken tämän nähdään haastavan Yhdysvaltain dominanssi paitsi Aasiassa, myös globaalisti. Blackwillin ja Tellisin kannalta asia on harvinaisen selvä: kukaan, missään päin maailmaa, ei saa nousta korvaamaan Yhdysvaltoja missään asiassa; Yhdysvallat haluaa olla ensisijainen toimija joka puolella maailmaa. Vanhat konstit kuten eristäminen (containment) eivät enää globalisaation aikana toimi. Erikoisraportti ei kuitenkaan osaa suosittaa muita keinoja kuin Kiinan toiminnan peilaaminen vastatoimilla sekä Kiinan sulkeminen ulos globaalista kaupasta, jota Yhdysvallat muissa yhteyksissä painottaa edistävänsä.

Kirjoittajien johtopäätös onkin, että ei ole mahdollista rakentaa perustavaa laatua olevaa luottamusta, rauhanomaista rinnakkaiseloa, molemminpuolista yhteisymmärrystä, strategista kumppanuutta [Yhdysvaltain ja Kiinan välille] koska Kiina puoltaa Kiinan etuja, ei Yhdysvaltain.

Mielenkiintoisen tutkielman saisi pohtimalla "riippumattomien tutkijoiden" mentaliteettia, joka avoimesti julistaa Yhdysvaltain oikeutta globaaliin ylivaltaan, ja olettaa samalla muiden maiden alistuvan, jopa oman taloudellisen hyvinvointinsa uhraten, Yhdysvaltain tahtoon ja tarpeisiin. Onko kyseessä megalomania?

Uskoakseni olen kyennyt runttaamaan 70-sivuisen raportin oleellisen sisällön näille riveille.




Kirjoittajien taustasta.

Robert D. Blackwill on toiminut George W. Bushin neuvonantajana, suurlähettiläänä sekä oikeistolaisessa ajatushautomo RAND Corporationissa. Yhdysvaltain ilmavoimille analyyseja ja tutkimusta tarjoamaan perustettu RAND mainostaa itseään puolueettomana organisaationa. http://www.sourcewatch.org/index.php/RAND_Corporation

Ashley J. Tellis on Carnegie Endowment for International Peace -organisaation (CEIP) tutkija joka aiemmin työskenteli mm. RAND:ille sekä Yhdysvaltain ulkoministeriölle.




Pääasialliset lähteet:

Blackwill, Robert D.; Tellis, Ashley J. | Council on Foreign Relations: Revising U.S. Grand Strategy towards China, Council Special Report n:o 72 (March 2015) http://carnegieendowment.org/files/Tellis_Blackwill.pdf

Mattis, Jim | Hoover Institute: A New American Grand Strategy (26 Feb 2015) http://www.hoover.org/research/new-american-grand-strategy

Miller, Paul D. | (IISS): Five pillars of American Grand Strategy (Nov 2012) https://www.iiss.org/en/publications/survival/sections/2012-23ab/survival--global-politics-and-strategy-october-november-2012-fda3/54-5-02-miller-b497

talous ja muutos

Tämä raportti on puolivirallinen vahvistus sille, että USA:n ja Kiinan välinen kilpailu globaalista vaikutusvallasta on jo alkanut:

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194645-yhdysvaltain-uusi-kiina-strategia

QuoteUlkoasiain neuvosto CFR (Council on Foreign Relations) on julkaissut Yhdysvaltain talous- ja geostrategioiden suuntaviivoja hahmottelevan erikoisraportin "Revising U.S. Grand Strategy towards China". Kiinan menestys on vaara Yhdysvalloille, raportissa päätellään.

Quote"Jo nyt Kiinan [taloudellinen] nousu on synnyttänyt geopoliittisia, sotilaallisia, taloudellisia ja ideologisia haasteita Yhdysvaltain mahtiasemalle, Yhdysvaltain liittolaisille sekä Yhdysvaltain dominoimalle kansainväliselle järjestykselle. Kiinan menestys tulevaisuudessa, vaikka epätasainenkin, vaarantaisi Yhdysvaltain kansalliset intressit."

QuoteRaportin keskeinen teema on Yhdysvaltain globaalin ylivallan säilyttäminen ja laajentaminen. Ylivalta-asemaa uhkaavat prosessit pyritään kääntämään toiseen suuntaan kaikin keinoin, käyttämällä taloudellisia, diplomaattisia ja sotilaallisia keinoja.

QuoteKaiken tämän nähdään haastavan Yhdysvaltain dominanssi paitsi Aasiassa, myös globaalisti. Blackwillin ja Tellisin kannalta asia on harvinaisen selvä: kukaan, missään päin maailmaa, ei saa nousta korvaamaan Yhdysvaltoja missään asiassa; Yhdysvallat haluaa olla ensisijainen toimija joka puolella maailmaa.

---

Kiinan on pian taloudellinen supervalta. Tämän nousun merkkipaaluja:

http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2015/01/weodata/

Kiinan bkt ohitti Japanin bkt:n vuonna 2009:
Kiina: 5,105.769 G$
Japani: 5,035.141 G$

Kiinan bkt ylitti 2 x Japanin bkt:n vuonna 2014:
Kiina: 10,380.380 G$
Japani: 4,616.335 G$

Japanilla on maailman kolmanneksi isoin bkt.


Kiinan bkt ylittää 2/3 USA:n bkt:stä vuonna 2018 (ennuste):
Kiina: 13,876.111 G$
USA: 20,769.421 G$
Kiinan bkt/USA:n bkt = 66.81 %

Vuonna 2020 (ennuste):
Kiina: 16,157.105 G$
USA: 22,488.616 G$
Kiinan bkt/USA:n bkt = 71.85 %


Kiinan bkt ylittää 1/2 (USA + Japani) bkt:stä vuonna 2015 (ennuste):
Japani: 4,210.363 G$
Kiina: 11,211.928 G$
USA: 18,124.731 G$
Kiinan bkt/ (USA:n bkt + Japanin bkt) = 50.20 %

Vuonna 2020 (ennuste):
Japani: 4,933.497 G$
Kiina: 16,157.105 G$
USA: 22,488.616 G$
Kiinan bkt/ (USA:n bkt + Japanin bkt) = 58.92 %

USA:lla on maailman isoin bkt ja Japanilla on maailman kolmanneksi isoin bkt.

hattiwatti

Quote---------- Forwarded message ----------
From: Blair Redlin <[email protected]>
Date: 2015-06-03 18:28 GMT+03:00
Subject: [CETA] Wikileaks releases 17 secret documents from Trade in Services (TISA) negotiations
To: CETA <[email protected]>

Although not directly related to CETA, there is important trade related news today which will be of interest to those following this list. Wikileaks has released 17 secret documents from the ongoing Trade in Services Agreement (TISA) negotiations. Canada is a party to these TISA talks.

Particularly concerning are efforts through the TISA to institutionalize deregulation and to limit the ability for governments to regulate services. Here is the Wikileaks news release:

https://wikileaks.org/tisa/press.html

WikiLeaks releases today 17 secret documents from the ongoing TISA (Trade In Services Agreement) negotiations which cover the United States, the European Union and 23 other countries including Turkey, Mexico, Canada, Australia, Pakistan, Taiwan & Israel -- which together comprise two-thirds of global GDP. "Services" now account for nearly 80 per cent of the US and EU economies and even in developing countries like Pakistan account for 53 per cent of the economy. While the proposed Trans-Pacific Partnership (TPP) has become well known in recent months in the United States, the TISA is the larger component of the strategic TPP-TISA-TTIP 'T-treaty trinity'. All parts of the trinity notably exclude the 'BRICS' countries of Brazil, Russia, India, China and South Africa.

The release coincides with TISA meetings at the ministerial level at the OECD in Paris today (3–5 June). The 'T-treaty trinity' of TPP-TISA-TTIP is also under consideration for collective 'Fast-Track' authority in Congress this month.

The TISA release today follows the WikiLeaks publication of the secret draft financial services annex of the TISA negotiations on 19 June 2014 showing the aim to further deregulate the financial sector, despite widespread consensus that lack of oversight and regulation was the main cause of the last global financial crisis of 2008. Today's release confirms the ongoing determination to deregulate. Furthermore, standstill clauses will tie the hands of future governments to implement changes in response to changing environment.

Today's release is the largest on secret TISA documents and covers numerous previously undisclosed areas. It contains drafts and annexes on issues such as air traffic, maritime, professional services, e-commerce, delivery services, transparency, domestic regulation, as well as several document on the positions of negotiating parties. WikiLeaks has also published detailed expert analysis of the topics covered in today's release.

Browse the TiSA documents published by WikiLeaks here https://wikileaks.org/tisa/

Parsifal

#106
Quote from: talous ja muutos on 04.06.2015, 02:36:13
Tämä raportti on puolivirallinen vahvistus sille, että USA:n ja Kiinan välinen kilpailu globaalista vaikutusvallasta on jo alkanut:

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194645-yhdysvaltain-uusi-kiina-strategia

Riikka Söyring on kaiken maailman pseudotieteellisen humpuukin parissa viihtyvä tyypillisen harhainen antiamerikkalainen hörhelö.
Jos fiksut antavat aina periksi, ainoastaan idiootit saavat tahtonsa läpi.

"With the first link the chain is forged. The first speech censored, the first thought forbidden, the first freedom denied, chains us all irrevocably."

xor_rox

Quote from: Parsifal on 04.06.2015, 18:55:05
Quote from: talous ja muutos on 04.06.2015, 02:36:13
Tämä raportti on puolivirallinen vahvistus sille, että USA:n ja Kiinan välinen kilpailu globaalista vaikutusvallasta on jo alkanut:

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194645-yhdysvaltain-uusi-kiina-strategia

Riikka Söyring on kaiken maailman pseudotieteellisen humpuukin parissa viihtyvä tyypillisen harhainen antiamerikkalainen hörhelö.

Nyt kun olet analysoinut henkilön, niin otapa kantaa myös itse asiaan. Söyringin kirjoitushan liittyy vahvasti CRF:n raporttiin, joka tuskin on kovinkaan kaukana siitä, miten asiat USA:n hallinnossa nähdään. Ja se ei tarkoita mitään hyvää maailmanrauhalle.

Itse tosin en enää usko suureen sotaan, koska USA:n oma talous on romahduksen partaalla eikä heillä ole tulevan korjausliikkeen jälkeen varaa sotia Ukrainassa, Kiinassa tai edes Lähi-Idässä. Kun dollari menettää asemansa maailman reservivaluuttana, on USA:n suurimpia murheita se, miten 700 sotilastukikohtaan ympäri maailmaa jääneet sotilaat kotiutetaan. Kalusto jäänee sitten paikallisten haltuun, kuten Jemenissä kävi.

PaulR

Quote from: xor_rox on 04.06.2015, 19:25:38
Söyringin kirjoitushan liittyy vahvasti CRF:n raporttiin, joka tuskin on kovinkaan kaukana siitä, miten asiat USA:n hallinnossa nähdään.

Hillary Clinton [@State Dept.] admits the CFR gives the Orders
https://www.youtube.com/watch?v=Ba9wxl1Dmas

Mietiskeliä

TTIP-info niminen facebook sivusto julkaisi tälläisen jutun aiheesta.

Kaksi miljoonaa eurooppalaista nimeä Stop TTIP-kansalaisaloitteessa ja miten vastaa kauppakomissaari Cecilia Malmström? "Mandaattini ei tule Euroopan kansalaisilta", hän totesi vastikään.

Lisää nimiä siis tarvitaan! Ole mukana näyttämässä kauppakomissaarille, komissiolle ja Euroopan parlamentille, ettemme halua TTIP:n ja CETA:n kaltaisia kauppasopimuksia: http://stop-ttip.org/allekirjoita

xor_rox


xor_rox

Esitellään toinen kahdesta todennäköisestä ehdokkaasta seuraavaksi USA:n presidentiksi, Jeb Bush.

Germany: Jeb Bush touts TTIP's credentials at Wirtschaftstag 2015 in Berlin

Huvittavaa asiassa on se, että ei tavan amerikkalaisilla ole hajuakaan, mikä on TTIP.


xor_rox


https://wikileaks.org/tisa/

QuoteWikiLeaks releases today 17 secret documents from the ongoing TISA (Trade In Services Agreement) negotiations which cover the United States, the European Union and 23 other countries including Turkey, Mexico, Canada, Australia, Pakistan, Taiwan & Israel -- which together comprise two-thirds of global GDP. "Services" now account for nearly 80 per cent of the US and EU economies and even in developing countries like Pakistan account for 53 per cent of the economy. While the proposed Trans-Pacific Partnership (TPP) has become well known in recent months in the United States, the TISA is the larger component of the strategic TPP-TISA-TTIP 'T-treaty trinity'. All parts of the trinity notably exclude the 'BRICS' countries of Brazil, Russia, India, China and South Africa.

hattiwatti

Quote from: xor_rox on 10.06.2015, 13:00:04

https://wikileaks.org/tisa/

QuoteWikiLeaks releases today 17 secret documents from the ongoing TISA (Trade In Services Agreement) negotiations which cover the United States, the European Union and 23 other countries including Turkey, Mexico, Canada, Australia, Pakistan, Taiwan & Israel -- which together comprise two-thirds of global GDP. "Services" now account for nearly 80 per cent of the US and EU economies and even in developing countries like Pakistan account for 53 per cent of the economy. While the proposed Trans-Pacific Partnership (TPP) has become well known in recent months in the United States, the TISA is the larger component of the strategic TPP-TISA-TTIP 'T-treaty trinity'. All parts of the trinity notably exclude the 'BRICS' countries of Brazil, Russia, India, China and South Africa.

No tuossahan boldatussa kohdassa on se syy näiden 'Tee-Trippien' solmimiseen? Joku ei halua, että esimerkiksi Suomi olisi bisnessuhteissa liikaa nouseviin talouksiin joihin vienti voisi vetääkin. Pitää toivoa, että tienataan tällä vielä?

Encore:
http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182125-vapaakauppaa-itsenaisten-kansojen-ehdoilla
Quote
Yhdysvalloissa tilanne nähdään siten, että mahdollisella EU:n ja USA:n välisellä tiiviillä talousyhteistyöllä saataisiin estettyä EU:n ja Venäjän taloudellinen yhdentyminen ja niiden lähentyminen Kiinan kanssa. Tarkoituksena on siis pyrkiä estämään mahdollinen Euraasian talousintegraatio ja säilyttämään USA:n taloudellinen hegemonia maailmassa. Myös osa EU-eliitistä kannattaa EU-USA-yhteistyötä nimenomaan tästä näkökulmasta.

xor_rox

FARAGE FOR BREITBART: TTIP is About Giant Corporates Dominating Our Economies

(http://media.breitbart.com/media/2015/06/GettyImages-471487104-640x426.jpg)

QuoteIn over 16 years as an MEP, I've never seen such a vast amount of emails, correspondence, even members of the public phoning my office in Strasbourg as I have recently over the issue of the Trans-Atlantic Trade and Investment Partnership (TTIP).

Partly this is because e-mail wasn't anywhere near as popular 16 years ago, but the reality is that this is the first big crack in the European Union's corporatist agenda.

It marks really the first time that I have seen large numbers of people questioning the EU's mantra that big is good and that business, jobs and prosperity flow from all the actions of the Union.

For years I've wondered: just how can the Left support all of this corporatist stuff? Why are trades unions and the TUC saying nothing?

Well actually, full congratulations to campaigning group 38 Degrees, who have really highlighted the fact that TTIP is potentially very significant. I even received a nice letter from Francis O'Grady, the TUC's General Secretary, regarding TTIP's dispute mechanism.

I sense the Left as a whole are in real trouble however. British Labour MEPs, who had been for TTIP, didn't know where to look in the Parliament Chamber yesterday.

At the same time even Labour leadership contender Andy Burnham, the ultimate opportunist, has said he thinks Labour should oppose TTIP in its current form. Mr. Burnham has also recent said that it is wrong that British workers should be surrounded by people who don't speak English. Can you imagine the sheer righteous indignation if I said such a thing?

I've always been in favour of free trade, free markets and a form of competitive capitalism. But I find myself deeply alarmed by TTIP. As John Redwood has quite rightly pointed out, over half our trade with America is tariff-free already. If the EU were serious about tariff reduction, why not just abolish car tariffs and we'd be there?

It's also important for people to understand when we talk about tariffs, we're not living in the 1960s and maximum tariffs are only ever now 3 per cent on manufactured goods anyway.

I have no doubt that if UK had the self-confidence to negotiate our own genuine tariff free trade deals, we could have come to such an arrangement with the U.S. about 25 years ago.

Whilst TTIP may masquerade as being about free trade, actually it's not. It's about harmonisation, standardisation and a market place in which the giant corporates can dominate.

As a former trader, the argument that making everything the same creates greater business opportunities is anathema. Differences in price, regulation and standards lead to a much greater volume of business and trade being conducted which inevitably leads to a more competitive, profitable market place.

Whether or not the NHS is directly under threat or can be excluded from TTIP during what will be interminable negotiations remains to be seen. But the fact that a disputes mechanism will be set up that has a higher authority than our own supposedly sovereign Parliament and Courts is not only undeniable, but in my view wholly undesirable.

And the public themselves, in large numbers, have begun to twig that's something's afoot.

So to Strasbourg and a scheduled debate and vote though not in any way legislative, indicative, all due to take place on Wednesday of this week.

We learnt on Tuesday that the vote was being postponed, as a very complex report was being sent back to the Trade Committee. A Committee in which UKIP MEP William Dartmouth thus far has been the only British representative to challenge TTIP.

While President of the European Parliament, Martin Schulz, did indeed have the authority to send this vote back, I was a little surprised when he did. At 10pm, as I was settling into my second (?) glass of wine, an e-mail from Schulz himself arrived, stating that he had received a request from the big groups in the Parliament to postpone the debate the next morning.

This was highly unusual. And so we gathered at 8am the next morning, an hour earlier than usual, because of a UKIP request for a longer debate.

Try though we did to argue that a debate was necessary and wanted by millions, the big groups in the European Parliament managed to postpone.

We then tried to use the rules of procedure to suspend the days sitting but were ignored. There were scenes of mild uproar in the Parliament and I made a beeline for the President's front desk to tell them they were running the place like a banana republic.

(http://media.breitbart.com/media/2015/06/Screen-Shot-2015-06-10-at-11.42.35-640x344.png)

Actually, I want to thank Martin Schulz. By delaying this debate, millions more voters across Europe will become aware that something is going on. And when the issue of TTIP comes back, probably in the second week in July, I have no doubt that I will have received thousands more e-mails on the subject.

Interestingly, these developments have been noticed in Washington, D.C. and whilst Cameron and Obama may wish to do the bidding of the big corporates, we are beginning to hear voices of alarm about sovereignty and the great modern battle of corporatism versus capitalism being raised.

The week after the next Strasbourg session in July I will be in Washington. I have a feeling that TTIP will dominate my life for the next couple of weeks.

Nigel Farage MEP is the leader of the UK Independence Party (UKIP), and a columnist for Breitbart London

xor_rox


QuoteTyöntekijäjärjestöjen mielestä TTIP-sopimus on tärkeä saada, jotta EU ja USA voivat puolustaa geopoliittisessa kamppailussa yhteisiä arvojaan esimerkiksi Kiinan ja Venäjän poikkeavia vastaan.

http://m.taloussanomat.fi/politiikka/2015/06/28/ay-liike-suomen-on-oltava-usan-puolella/20158129/12

Eipä ole paljon häpyä ammattiliittojen politrukeillakaan.

talous ja muutos

Laajemmin sama artikkeli:
http://m.taloussanomat.fi/politiikka/2015/06/28/ay-liike-suomen-on-oltava-usan-puolella/20158129/12

Politiikka
05:01 28.6.2015
Ay-liike: Suomen on oltava USA:n puolella

QuoteSuomalaiset työntekijäjärjestöt katsovat, että maailmassa on menossa geopoliittinen kamppailu, jossa Suomen ja EU:n kuuluu olla Yhdysvaltojen puolella.

SAK, STTK ja Akava pitävät EU:n ja USA:n välillä neuvoteltavaa vapaakauppasopimusta TTIP:tä tärkeänä tämän geopoliittisen kamppailun kannalta. Suomen ay-liike on yksi harvoista Euroopassa, joka on ilmaissut kannattavansa TTIP:tä.

"Kauppaneuvotteluista on tullut keskeinen osa geopolitiikkaa, jossa läntiset demokratiat, kuten EU ja USA, pyrkivät edistämään omia intressejään ja arvojaan samalla, kun muun muassa Kiina ja Venäjä pyrkivät omilla kauppasuhteillaan edistämään osin vastakkaisia arvoja ja intressejä", todetaan SAK:n verkkosivujen TTIP:tä käsittelevällä palstalla.

Työntekijäjärjestöjen viime vuonna laatimasta yhteisestä muistiosta käy ilmi, mihin arvoihin SAK viittaa.

"EU:n ja Yhdysvaltojen lähentyminen vähentäisi riippuvuutta maista, jotka eivät jaa niiden yhteisiä arvoja kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia", muistiossa lukee.

...

"EU:sta osa Yhdysvaltojen blokkia"

TTIP:n ohella maailmassa neuvotellaan muitakin merkittäviä vapaakauppasopimuksia. Yhdysvallat on viime vuodet käynyt Tyynen valtameren alueella sijaitsevien liittolaisvaltioidensa kanssa neuvotteluja niin sanotusta TPP-sopimuksesta.

Työntekijäjärjestöjen yhteisen muistion mukaan TPP-sopimuksen tavoite on "luoda puitteet Tyynenmeren alueella sijaitsevien avoimien markkinatalouksien menestymiselle kilpailussa Kiinan valtiojohtoisen järjestelmän ja muiden kehittyvien talouksien kanssa".

Muistiossa todetaan, että yksi TTIP:n tavoitteista on tuoda Euroopan unioni osaksi Yhdysvaltojen ja TPP-maiden muodostamaa blokkia. Koska Maailman kauppajärjestön WTO:n monenkeskiset neuvottelut eivät ole edenneet, työntekijäjärjestöt katsovat, että iso länsimaisia arvoja edustava yhteenliittymä voisi painostaa Kiinaa nostamaan standardejaan.

Työntekijäjärjestöjen näkemyksen mukaan Kiina, Venäjä ja jotkut muut nousevat taloudet eivät edusta avointa markkinataloutta tai demokratiaa.

...

Geopoliittiset kannanotot ovat Suomessa harvinaisia

Ay-liike on ottanut vahvan ja avoimen kannan maailmanpolitiikan suuriin linjoihin, mikä on suomalaisessa politiikassa poikkeuksellista.

Samankaltaisen kannanoton esitti viime vuoden huhtikuussa silloinen Eurooppa- ja ulkomaankauppa ministeri Alexander Stubb (kok.) Ylen MOT-ohjelman haastattelussa. Stubb kritisoi ay-liikettä pääministerikaudellaan useaan otteeseen, mutta geopolitiikassa Stubb ja työntekijäjärjestöt ovat löytäneet yhteisen sävelen.


Wikipedia/Trans-Pacific Partnership
/Membership

Jäsenvaltiot:
* Kaakkois - Aasia
- Brunei (2005)
- Singapore (2005)
* Australia ja Oseania
- Uusi Seelanti (2005)
* Latinalainen Amerikka
- Chile (2005)

Neuvottelevat jäsenyydestä:
* Kaakkois - Aasia
- Malesia (2010)
- Vietnam ((2008)
* Koillis - Aasia
- Japani (2013)
* Australia ja Oseania
- Australia (2008)
* Latinalainen Amerikka
- Peru (2008)
* NAFTA -valtiot
- Meksiko (2012)
- Kanada (2012)
- USA (2008)

Vaikuttaa hajanaiselta joukolta maita. - Sensijaan Itä- ja Kaakkois - Aasian valtiot voisivat muodostaa taloudellis - poliittisen liiton, joka olisi vastapaino kummallekin supervallalle: Kiina ja USA.

-----

Suomen kannalta USA -vetoisessa blokissa on ennen kaikkea kyse puolustuspolitiikasta:
* Jos Suomi kuuluu USA -vetoiseen blokkiin, niin Suomen pitäisi olla NATO -jäsen. Mutta se ei riitä nykyisen Ukrainan ja Venäjän välisen kriisin takia.
- Ruotsin liittoutumattomuuden ja heikon armeijan takia Suomessa pitäisi olla NATO -tukikohtia ja muutama kymmenen tuhatta sotilasta Suomen NATO -liittolaismaista.

Keskeiset kysymykset Suomen NATO -jäsenyydessä:
- Haluavatko USA ja sen eurooppalaiset NATO -liittolaiset Suomen NATO:on?
- Millaisia riskejä USA ja sen eurooppalaiset NATO -liittolaiset ovat valmiita ottamaan, jotta Suomesta tulisi NATO -jäsen?
- Miten Venäjä reagoisi, jos Suomi pyrkisi NATO -jäseneksi ja saisi siihen NATO -valtioitten tuen?
- Haluaisivatko suomalaiset kokeilla, mitä tapahtuisi, jos Suomi alkaisi neuvotella NATO -jäsenyydestä?

-----

On harhautusta, kun työntekijäjärjestöt haluavat liittää Suomen USA -vetoiseen blokkiin taloussopimuksilla. Nimittäin työntekijäjärjestöt vaikenevat Suomen NATO -jäsenyydestä ja muista turvatakuista.
Puheet Suomesta osana USA -vetoista blokkia vain ärsyttävät Venäjää - mutta vastineeksi ei vaadita turvatakuita USA:lta!


Tuollainen toiminta herättää epäluuloja TTIP -sopimuksen kannatuksen todellisista syistä. Niinpä varmuuden vuoksi panen tähän linkkejä:

http://hommaforum.org/index.php/topic,100061.0.html
Ajanhengenvastaisuus: hallituspuolue ja protestipuolue
« Vastaus #18
Esimerkkejä ay -liikkeen piirissä esiintyvistä rappioilmiöistä.

http://hommaforum.org/index.php/topic,100061.0.html
Ajanhengenvastaisuus: hallituspuolue ja protestipuolue
« Vastaus #9:stä eteenpäin
Esimerkkejä Ranskan sosialistipuolueen välinpitämättömyydestä ja kaksinaismoraalista, kun kyseessä on: naisten, kotimaisten ja ulkomaisten työläisten sekä homoseksuaalisten asema Arabian niemimaan sunnalaisissa valtioissa.

talous ja muutos

Kahden supervallan välinen kilpailu on taas nousemassa. Tällä kertaa kilpakumppaneina ovat Kiina ja USA. Verrataanpa tuota kilpailua kylmän sodan aikaiseen tilanteeseen, jolloin Neuvostoliitto ja USA kilpailivat vaikutusvallasta koko Maapallolla:


Neuvostoliiton ja USA:n välisen kilpailun aikakautena:

* Latinalainen Amerikka oli USA:n takapiha.
- Takapihavaltiot yleensä kehittyivät hitaasti taloudellisesti eikä talouskasvu yltänyt maailmantalouden keskiarvoon.
* Neuvostoliiton ja USA:n välillä kilpailua vaikutusvallasta Aasiassa ja Afrikassa.
- Sijaissodat eli proxy -sodat. Ulkopuoliset valtiot käytännössä ovat epäsuorassa keskinäisessä sodassa sijaissodan yhteydessä, mutta enemmän tai vähemmän rauhanomaisissa suhteissa sen ulkopuolella.
--- Angolan sisällissota
--- Mosambikin sisällissota
--- Vietnamin sota
--- Jne.
- Runsaasti ase- ja talousapua ystävällismieliselle hallitukselle.
--- Egypti sai ensin Neuvostoliitolta ja myöhemmin USA:lta paljon talous- ja aseapua.
- Yleensä nämä valtiot eivät kovinkaan paljon kehittyneet teknologisesti tai taloudellisesti. Poikkeuksina ainakin Singapore ja Malesia.
* USA pelkäsi Neuvostoliiton etenemistä Länsi - Eurooppaan.
- Länsi - Euroopan teknologinen kehitys oli tärkeätä, jotta ne olisivat kärkipäässä myös sotateknologiassa.
- Länsi - Euroopan talouskasvu oli tärkeätä, koska
--- Hyvinvointivaltio torjuu Neuvostoliiton ja kommunismin houkutukset.
--- Talousresursseja tarvittiin teknoarmeijan pitämiseksi kilpailukykyisenä.
* USA suhtautui epäluuloisesti Kiinaan
- Japanin, Etelä - Korean ja Taiwanin kehitystä tuettiin:
--- Teknologiaa myös armeijaa varten.
--- Talouskasvua pitämään väestö tyytyväisenä.
--- Talouskasvua ylläpitämään kallista teknoarmeijaa.

* Ideologinen ero:
- Neuvostoliitto tuki sosialismia ja jumalattomia poliittisia liikkeitä.
- USA tuki antisosialismia ja monoteistisia järjestelmiä.
* Reaalipolitiikka:
- Länsi tuki ystävällismielisiä hallituksia riippumatta siitä, olivatko ne demokratioita tai diktatuureja.
- Neuvostoliitto kannusti 1960 -luvulta lähtien Suomen taloudellista ja teknologista kehitystä, koska loppujen lopuksi Suomi kuului Neuvostoliiton reviiriin, vaikka Suomi ei ollut edes sosialistinen valtio.

* USA:n takapiha-alueen tilanne:
- USA järjesti valtaan armeijanjohdon, koska pelkäsi lievääkin sosialismia Latinalaisessa Amerikassa.
--- Esim. Salvador Allenden syrjäyttäminen kenraali Augusto Pinochet'n vallankaappauksella.
- USA järjesti armeijanjohdon vallankaappauksia, jos sen suuryhtiöitten taloudelliset edut olivat vaarassa.
--- Esim. Guatelmalan presidentin Jacobo Arbenz Guzmánin syrjäyttäminen.
* Neuvostoliiton takapiha-alueen tilanne:
- Liika itsenäisyysmielisyys kukistettiin: esim. Unkari kansannousu vuonna 1956.
- Liian vapaamielinen sosialismin tulkinta lopetettiin: esim. Tshekkoslovakian miehitys 1968.

talous ja muutos

Salvador Allenden tapaus:


Salvador Allenden tausta:

Wikipedia/Salvador Allende
Salvador Allenden suku oli akateemis-boheeminen.
25 -vuotiaana Allende oli mukana perustamassa sosialistista puoluetta. Aatteeltaan Allende oli sosialisti, hänen aatteeseensa vaikutti paljolti myös yleinen kansallismielisyys. Häntä sanottiin marxilaiseksi, mutta omien sanojensa mukaan hän ei ollut marxilainen, koska hän ei uskonut proletariaatin diktatuuriin. Päinvastoin, hän oli käsitteen demokraattinen sosialismi tärkeimpiä luojia.
Aikanaan Allende nousi sosialistipuolueen johtajaksi.  Vuonna 1934 hänestä tuli ministeri yhteen kolmesta Kansanrintama-hallituksesta. Tämän hallituksen pääministerinä toimi Pedro Aguirre Cerda. Hän toimi useita kertoja kabinettiministerinä, kansanedustajana, parlamentin puheenmiehenä ja senaattorina. Presidentiksi, ennen vuoden 1970 vaaleja, hän oli yrittänyt vuosina 1952, 1958 ja 1964.
Allende oli roomalaiskatolisen kirkon jäsen.

Allende ei ollut vahva presidentti:

/Vuoden 1970 vaalit
Viimein vuonna 1970 Allende voitti vaalit Unidad Popular (Kansan yhtenäisyys)-liittouman ehdokkaana. Allende sai 36,2 prosenttia äänistä ja hänen vanha vastustajansa ja entinen presidentti Jorge Alessandri 34,9 prosenttia. Kolmanneksi tuli Kristillisdemokraattisen puolueen (PDC) Radomiro Tomic 27,8 prosentin ääniosuudella.
Chilen tuolloin voimassa olleen perustuslain mukaan Chilen parlamentin tulee nimittää presidentin virkaan jompikumpi kahdesta eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta. Yleensä kuitenkin perinteen mukaan parlamentti oli nimittänyt suoraan eniten ääniä saaneen ehdokkaan. Näin tehtiin taas, joten Allendesta tuli Chilen presidentti.

Allenden toiminta presidenttinä:

/Allende Chilen presidenttinä
Heti valintansa jälkeen Allende julkisti tavoiteohjelmansa La vía chilena al socialismo ("Chileläinen tie sosialismiin"). Sen päätavoitteena olivat radikaalit kuparituotannon ja ulkomaisen (amerikkalaisen) pääoman kansallistaminen, terveydenhuollon uudistaminen, koulutuksen uudistaminen, "ilmaista maitoa lapsille"-ohjelma sekä maareformi. Uudistukset tapahtuivat radikaalisti ja nopeasti, koska Allendella oli vain presidenttikausi eli 6 vuotta aikaa luotsata Chile sosialismiin.
Allenden uudistuksista eniten oppositiota nostivat maareformi ja palkkareformi. Maareformi, jonka edellinen presidentti Eduardo Frei oli aloittanut, hajotti perinteisen chileläisen suurmaanomistuksen ja jakoi tilat pienviljelijöille. Maatyöläiset ja pienviljelijät hyötyivät tästä uudistuksesta, mutta maanomistajat ja yläluokka menettivät maansa. Palkkareformi taas nosti työläisten palkkoja ja jäädytti hinnat. Kansallinen ja valtiollinen koulutusreformi kavensi katolisen kirkon vaikutusvaltaa ja merkitystä koulutuksessa. Näin ollen työnantajat, keskiluokka ja kirkko nousivat Allendea vastaan.

Tämä oli liikaa USA:lle.
Niinpä alkoi Chilen talouden horjuttaminen, jossa chileläiset olivat suoritusportaana. Seurauksena oli Chilen peson devalvoituminen 140 %:lla. Lopulta talous meni lähes kaaokseen.
Näin oli luotu otollinen tilanne armeijanjohdon tekemälle vallankaappaukselle, jota johti kenraali Augusto Pinochet.
Siihen päättyi Chilen pitkäaikainen demokratia. - 3 vuoden päästä (1976) olisi ollut taas presidentinvaalit, jonka jälkeen politiikka olisi voitu kääntää halutessa toiseen suuntaan. Mutta pelättiin liikaa, että kansa olisi niissäkin vaaleissa äänestänyt "väärin".