2015-05-21 Karin Creutz: Mauton rahanlasku kun pakolaisten elämä on vaarassa

[kaneh_bosm]

Halla-aho oli jo tuolloin yksi harvoista, jotka kykenevät keskustelemaan faktojen pohjalta Suomen maahanmuuttopolitiikasta ja ulkomaalaislain yksityiskohdista, eikä vain fiiliksen ja omaksutun moraaliposition perusteella maahanmuuttokeskustelusta ja muista keskustelijoista.

Olen samaa mieltä, mutta ei hän silti ole maahanmuuttotutkija.

[Siili]

Halla-aho oli jo tuolloin yksi harvoista, jotka kykenevät keskustelemaan faktojen pohjalta Suomen maahanmuuttopolitiikasta ja ulkomaalaislain yksityiskohdista, eikä vain fiiliksen ja omaksutun moraaliposition perusteella maahanmuuttokeskustelusta ja muista keskustelijoista.

Olen samaa mieltä, mutta ei hän silti ole maahanmuuttotutkija.

Kuka niin on väittänänyt?  Tässä threadissä tai yleensä?

[kaneh_bosm]

Kuka niin on väittänänyt?  Tässä threadissä tai yleensä?

Siviilitarkkailija tuossa sanoi, että Halla-ahon jälkeen ei ole ketään maahanmuuton asiantuntijaa päästetty Yleisradiossa ääneen. Siihen vaan tartuin.

[Chew Bacca]

Siinä taas yksi asian tuntija joka ei tule ymmärtämään mistä hänen saamansa palautteen viha kumpuaa.

Ajatellaanpa maahanmuuttoasioita sydämellä. Ok. Sydämeni sanoo että maahan jo päässeet pitää ajaa ulos soihduin ja heinähangoin, Välimereen hukkuneet syöttää haille ja työntää laittomat maahan pyrkijät kepillä jään alle.

Vai annettaisiinko sittenkin lompakon ja järjen puhua?

[Roope]

Olen samaa mieltä, mutta ei hän silti ole maahanmuuttotutkija.

Asiantuntija voi olla olematta tutkija. Tosin julkisen keskustelun kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että puheenvuoron saisivat vain asiantuntijat, etenkään viralliset sellaiset. Rasismitutkija Creutzilla ei kuitenkaan ole tarjota pakolaispolitiikasta sen enempää tietoa kuin asiantuntijuuteen perustuvaa näkökulmaakaan. Yhtä hyvin ja oikeastaan perustellummin olisi voinut haastatella vaikka teologia.

[kaneh_bosm]

Asiantuntija voi olla olematta tutkija.

Millä meriiteillä sitten pääsee asiantuntijaksi?
Olenko minä maahanmuuton asiantuntija, kun olen näitä juttuja lueskellut vuosia?

[Rändöm]

Miksi populaation vähälahjaisimman segmentin täytyy aina hurahtaa johonkin saatanan tuhoisaan ääri-ideologiaan? Niin kammottavan fanaattista tämä Creutzin moku-uskonnollinen paatos, että selkäpiitä karmii.

[seuraa_tilannetta]

Ajatellaanpa maahanmuuttoasioita sydämellä. Ok. Sydämeni sanoo että maahan jo päässeet pitää ajaa ulos soihduin ja heinähangoin, Välimereen hukkuneet syöttää haille ja työntää laittomat maahan pyrkijät kepillä jään alle.

Välimereen hukkuneet ovat kalanruokaa, sille ei mitään voi, ei edes lompakolla. Sen sijaan hukkumisia voisi tietysti yrittää ehkäistä monin keinoin. Mutta luonto karsii osan ihmisistä aina jotenkin.

[Siili]

Kuka niin on väittänänyt?  Tässä threadissä tai yleensä?

Siviilitarkkailija tuossa sanoi, että Halla-ahon jälkeen ei ole ketään maahanmuuton asiantuntijaa päästetty Yleisradiossa ääneen. Siihen vaan tartuin.

Jaa.  Katsoin hänen kirjoituksiaan, ja lähimmäksi väitettäsi osui seuraava lause:

Yleisradion ohjelmiin ei enää päästetä asiantuntijoita tai jos päästetään, varmistetaan että toimittajien ja yleisön joukossa on älämölä päästeleviä päällehuutelijoita niin paljon että itse asiakysymykset peittyy huutosontaan.

Hän ei puhunut mitään tutkijoista eikä minusta edes väittänyt, että Halla-aho on jollain muulla tavalla sertifioitu alan Asiantuntija^TM. 

Kannattaa olla lukematta sellaista jota ei ole kirjoitettu.

[Roope]

Millä meriiteillä sitten pääsee asiantuntijaksi?

Juuri tähän haluaisin kuulla toimittaja Finnilän vastauksen. Miten sosiologi/rasismitutkija muuttuu Svenska Ylessä pakolais/maahanmuuttopolitiikan asiantuntijaksi?

[Siili]

Asiantuntija voi olla olematta tutkija.

Millä meriiteillä sitten pääsee asiantuntijaksi?
Olenko minä maahanmuuton asiantuntija, kun olen näitä juttuja lueskellut vuosia?

Asiantuntijaksi tullaan mielestäni perehtymällä syvällisesti ja monipuolisesti kyseiseen asiaan.  Oma arvioini on, että pelkän Homman lukeminen ei tuota asiantuntijuutta muussa kuin Homman sisällön tuntemuksessa. 

[Isäntä ja loinen]

Asiantuntija voi olla olematta tutkija.

Millä meriiteillä sitten pääsee asiantuntijaksi?

Asiantuntijuuden määritteleminen on mielenkiintoinen ja jopa yllättävän haastava kysymys. Mielestäni sellainen määritelmä on kuitenkin liian ahdas, jonka mukaan asiantuntijaksi tultaisiin ainoastaan aihealuetta tieteellisesti tutkimalla. Itse pidän asiantuntijoina sellaisia henkilöitä, jotka ovat pitkään (vuosien ajan) työskennelleet kokopäiväisesti jonkin tietyn aihealueen parissa.

[AnttiK]

Asiantuntijaksi voi tulla vuosikausia perehtymällä lukemalla, väittelemällä tai jossain opinahjossa. Eri asia on pätevyys ja vielä erimpi on sopivuus.

[seuraa_tilannetta]

Asiantuntijaksi voi tulla vuosikausia perehtymällä lukemalla, väittelemällä tai jossain opinahjossa. Eri asia on pätevyys ja vielä erimpi on sopivuus.

Näin se on. Moni asiantuntija on samasta asiasta täysin eri mieltä. Silti molemmat voivat olla asiantuntijoita samasta asiasta.

[Siili]

Asiantuntijuuden määritteleminen on mielenkiintoinen ja jopa yllättävän haastava kysymys. Mielestäni sellainen määritelmä on kuitenkin liian ahdas, jonka mukaan asiantuntijaksi tultaisiin ainoastaan aihealuetta tieteellisesti tutkimalla.

Minä taas olen sitä mieltä, että kaikki asiantuntemus perustuu osalta "tieteelliseen tutkimukseen", eli asian rationaaliseen ja systemaattiseen tarkasteluun.  Asiantuntemus voi toki syntyä jopa ilman minkäänlaisia muistiinpanoja korvien väliin, kun jotain asiaa on tarkastellut tai jotain asiaa tehnyt tarpeeksi kauan.

Se että Suomen akatemia tai joku ruotsinkielinen säätiö maksaa sinulle tästä rationaalisesta ja systemaattisesta tarkastelusta, ei todellakaan ole ainoa tie asiantuntijaksi.

[Siili]

Minulle on muodostunut sellainen kyyninen näkemys, että sosiologinen tutkimus on sisäisesti mahdollisimman johdonmukaisten mielipidekokoelmien tuottaminen.  Sepustuksissa ei saa olla sisäisiä ristiriitaisuuksia, mutta kokoelmien kosketuspinta todellisuuteen ei näytä kiinnostavan sosiologeja kovin kummoisesti.

Lyhyesti ilmaistuna:  hyvän sosiologisen tutkimuksen kriteerit ovat samat kuin hyvän romaanin tai hyvän novellin.

[Pölhökustaa]

Ystävämme Karin Creutz sanoo siis näin:

– Kuitenkin katastrofia on käsitelty paljolti taloudellisin termein ja on keskusteltu rajavalvonnan tehostamisesta. Sen sijaan pitäisi puhua enemmän ihmisoikeuksista ja että on kyse ihmisistä, jotka etsivät ihmisarvoista elämää. Nämä ihmiset yrittävät paeta konflikteja, sotia ja katastrofeja

Ollakseen älyllisesti rehellinen, ystävämme ja tutkija Karin Creutz voisi pikemminkin sanoa näin:

– Kuitenkin katastrofia ihmissalakuljetusta ja afrikkalaisille markkinoitua unelmahuttua leveämmästä elämästä ja työstä Euroopassa on käsitelty paljolti taloudellisin termein ja on keskusteltu rajavalvonnan tehostamisesta. Puhuttaessa esim. Syyrian sotaa pakenevista naisista, lapsista ja vanhuksista voidaan puhua enemmän ihmisoikeuksista. Mutta välimerellä että on kyse ihmisistä, jotka etsivät ihmisarvoista parempaa elämää. Nämä ihmiset eivät ehkä niinkään yrittävät paeta pakene konflikteja, sotia ja katastrofeja, vaan ovat pohjimmiltaan ihmissalakuljettajille maksaneita työ- tai sosiaaliturvaperäisiä siirtolaisia

Käsittääkseni välimerellä on etupäässä Länsi-afrikkalaisia nuoria miehiä. He ovat hädänalaisia pakolaisia vasta sillä hetkellä kun heidät tuupataan veneeseen ja välimerelle. He ovat tällöin nimittäin merihädässä, ja EU voisi auttaa heitä palaamaan Libyan rannikolle.

Tiedostan kirjoittavani varsin kalseaa tekstiä. Mutta siirtolaiseksi pyrkivien määrä ei laannu sillä, että heidät kaikki otetaan vastaan, majoitetaan ja ruokitaan. Päinvastoin, se lisää siirtolaistulvaa. Voisiko tutkija Karin Creutz kertoa millaista parempaa elämää heille täällä Euroopassa olisi tarjolla? Kouluttamattomalle, kielitaidottomalle isolle miesjoukolle?

Ehdottaisin tutkija Karin Creutzille, hän kun haluaa profiloitua siirtolaisongelman ratkaisijana, tutkivan esim. kuinka monen pakolaisleirillä olevan ihmisen päivittäistä ahdinko saisi kohennettua vaikkapa Karin Creutzin itsensä lahjoittamalla 1000€ summalla. Sillä summalla ei nimittäin saa kuukauttakaan elätettyä edes yhtä, jo Suomeen tuotettua somalia (mikäli keskimääräinen nettokustannus on 17000€/vuosi).

[Antti Tulonen]

– Suomellahan on globaali vastuu, mutta valitettavasti vain tietyt maat ovat pakotettuja kantamaan raskaimman taakan, sellaisen maat, joilla ei ehkä ole edellytyksiä siihen, kun taas Suomi kantaa kantaa suhteellisesti katsottuna hyvin, hyvin vähän vastuuta.

Tapa jolla keskustelua on käyty, johtaa itsessään negatiivisiin seurauksiin. Se on johtanut negatiiviseen asenneilmapiiriin, jossa tietyt ihmiset esitetään taakkana, ja meillä on käsityksiä, jotka perustuvat stereotypioihin.

[J.M]

Hyvä huomio Antti Tuloselta, en ensilukemalla hoksannut 

[alussaolisana]

Suomella ei tietenkään ole pienintäkään vastuuta tai velvollisuutta tukea afrikkalaisten ihmissalakuljettajien miljardibisnestä. Sitävastoin näkisin, että minulla on älyllinen ja miksei moraalinenkin vastuu itselleni, Suomen kansalle, tuleville polville sekä koko ihmiskunnalle vastustaa kaikin tavoin meneillään olevaa Euroopalle äärimmäisen tuhoisaa mielisairautta. Otan mielelläni myös vastuuta näistä laittomasti maahantunkeutumista yrittävistä ihmisistä siten, että pyrin omalta osaltani vaikuttamaan niin, että jokainen vesitse Eurooppaan pyrkivä pakolainen/mukapakolainen/onnen onkija palautetaan jämäkästi ja ilman neuvotteluja lähtösatamaansa, jolloin muutamassa viikossa kukaan ei enää huku Välimereen. Tällä tavoin rahaakin säästyy siinä määrin, että EUlla voisi sitten ehkä olla varaakin tukea Afrikkaa jollakin järkevällä tavalla.

[Nuivake]

"Globaali vastuu"

Lukuina:
Maailmassa on ihmisiä 7500 miljoonaa.
Suomalaisia on 5 miljoonaa.

Suomalaisia on siis globaalisti 0,066%

Mielestäni meillä on juuri tuon kokoinen "globaali vastuu", jos kerran "taakanjakoa" lähdetään ajattelemaan.

[Eino P. Keravalta]

Hyvä Karin, ihmisiä autetaan rahalla. Jos rahat ovat loppu tai loppumassa, loppuu apukin. Ei tämä oikeasti ole tämän vaikeampaa. Ymmärrät varmasti, jos oikein monta iltaa jaksat tätä miettiä ja pyytää muilta aikuisilta apua ajattelemiseen.

[Eino P. Keravalta]

En tiedä, kuka on asiantuntija, mutta asiantuntija ei ainakaan ole se, joka luulee, että Suomen talous paranee kouluttamattomien afrikkalaisten invaasiolla.

[rölli2]

suomessa niiden ns, maahanmuuttoasiantuntijoiden aika menee somalien tutkimiseen. vuodesta toiseen tutkitaan. somaleja. miten ne pärjää ja onko niillä hyvä olla pimeässä pohjolassa. aina vaan tutkimisaihetta riittää. eli onhan ne tietysti jonkinmoinen voimavara. varmistavat suvakkitutkijan apurahan

[Mehud]

Mautonta on myös se, että tuhotaan oma maa, silvotaan lapset ja tullaan sitten toiseen maahan elämään toisten rahoilla. Mauttomuuden huippu on kuitenkin se, että ystävällisestä vastaanottomaasta pyritään tekemään oman romutetun maan toisinto.

[Mursu]

Tämä vastuun käsite on nykyään muuttanut täysin merkitystä. Ennen se tarkoitti, että ihminen otti vastuun itsestään ja myös teoistaan. Nyt vastuu syntyy jotenkin vain olemalla muista varakkaampi. Toisaalta henkilökohtaista vastuuta vähennetään monin tavoin. Erityisesti mamujen vastuuta omasta elättämisestään ei tunnuta tunnustavan millään.

[Mangustin]

– Suomellahan on globaali vastuu, mutta valitettavasti vain tietyt maat ovat pakotettuja kantamaan raskaimman taakan, sellaisen maat, joilla ei ehkä ole edellytyksiä siihen, kun taas Suomi kantaa kantaa suhteellisesti katsottuna hyvin, hyvin vähän vastuuta.

Ymmärrän tämän näkökulman sikäli, että joissain Suomea köyhemmissä maissa on suhteessa paljon enemmän pakolaisia, yleensä naapurimaista. Esimerkiksi Jordaniassa on paljon syyrialaisia ja Keniassa somaleja. Molemmat ovat antaneet YK:n pakolaisleireille tontteja rajaseudun autiomaasta ja satsaavat jonkin verran alueen vartiointiin. Siinä kaikki. YK saa järjestää majoituksen, veden ja ruuan miten parhaaksi katsoo.

Tiukasta linjasta huolimatta Daesh on soluttautunut Jordaniaan ja al-Shabaab Keniaan. Tiedämme myös miten Libanonin kävi liberaalin pakolaispolitiikan kanssa 

–Jos asiaa lähestyy toisesta näkökulmasta, ja puhutaan esimerkiksi huoltosuhteesta, kaikki Suomeen muuttavat ovat voimavara. Suomi yksinkertaisesti tarvitsee enemmän työikäisiä ihmisiä. Kotoutuvat ja työelämään osallistuvat pakolaiset voidaan siis nähdä investointina.

Pieni muutos osoittaa yhteiskuntamme läpäisevän kaksoismoraalin:

–Jos asiaa lähestyy toisesta näkökulmasta, ja puhutaan esimerkiksi huoltosuhteesta, kaikki Suomeen syntyvät ovat voimavara. Suomi yksinkertaisesti tarvitsee enemmän työikäisiä ihmisiä. Kuntoutuvat ja työelämään osallistuvat kehitysvammaiset voidaan siis nähdä investointina.

Pyydän ylläpidolta pitkämielisyyttä euroviisuhuuman innoittamalle analogialle. Tarkoitukseni on osoittaa, että suomalaisen ja eurooppalaisen (katolisin poikkeuksin) yhteiskunnan normi on abortoida vammaiset sikiöt. Perusteena käytetään nimenomaan vammaisen lapsen perheelleen ja yhteiskunnalle aiheuttamaa resurssikulutusta.

Normi on niin vahva, että sen kyseenalaistamista ei pidetä sopivana, vaan se on törkeä hyökkäys naisen kehollista itsemääräämisoikeutta ja vapautta vastaan. Suomalaisten ehdoton enemmistö hyväksyy oikeuden keskeyttää raskaus kehityshäiriön vuoksi, ja oikeutta myös käytetään laajasti. Me emme ole uskonnollisia tiukkapipoja tai sentimentaalisia hippejä. Jopa elintasopakolaisten luovuttamattomasta ihmisarvosta ääni väristen saarnaavat sosiologit hyväksyvät yleensä asioiden tilan sikiöiden ihmisoikeuksien suhteen.

Wanhan rahan suvuista ponnistaville rahasta puhuminen osoittaa aina huonoa makua. Ei se mitään,  ihan yhtä hyvin voidaan puhua resursseista ja voimavaroista. Yhteiskunnalla on niitä rajallinen määrä, ja ne kerätään kansalaisilta. Jos resursseja siirretään muista toiminnoista hädänalaisten pakolaisten auttamiseen, niin käytettävissä on vähemmän kouluihin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja tulonsiirtoihin. Jos yhteiskuntaan integroituvat pakolaiset tai keharit käyttävät edellämainittuja palveluita enemmän kuin rahoittavat niiden kasvua, niin kaikille jää vähemmän palveluita. Karu totuus on, että sekä kehari että pakolainen (joku voi toki olla molempia) keskimäärin kuluttavat enemmän kuin tuottavat. Siksi terveydenhoidossa lempeästi suositellaan keskeytystä, kun ultrassa näkyy pullea niskapoimu.

On jotenkin irvokasta, että omien lasten suhteen kylmään laskelmointiin ja rajallisten voimavarojen tunnustamiseen kykenevä yhteiskunta menettää kaiken suhteellisuudentajunsa venesiirtolaisten suhteen. Meillä ei oikeasti ole mitään pidäkkeitä tai typeriä uskomuksia ihmiselämän pyhyydestä. Suomalainen arvostaa ihmistä työn ja sen tuottaman hyödyn perusteella. Mistä tämä kaksoisstandardi ja käsittämätön hoivavietti aikuisia afrikkalaismiehiä kohtaan?

edit:liha-voinnit

[tutkimus]

Asiantuntija voi olla olematta tutkija.

Millä meriiteillä sitten pääsee asiantuntijaksi?
Olenko minä maahanmuuton asiantuntija, kun olen näitä juttuja lueskellut vuosia?

Monet homma-kirjoittajat tietävät enemmän maahanmuuttopolitiikasta kuin 90% poliitikoista.

Poliitikot toistavat papukaijan tavoin seuraavia höpötyksiä:

1.Turvapaikanhakijoiden määrään ei voi vaikuttaa.

Totuus:
turvapaikanhakijoiden määrään voi vaikuttaa sillä Italialaisilta "hävisi" yli 100 000 Välimeren yli tullutta turvapaikanhakijaa vuonna 2014 ja Kreikalta "häviää" näitä vielä enemmän koska sekä Italian että Kreikan viranomaiset ovat ottaneet linjan että välttävät turvapaikanhakijan rekisteröintiä jos mahdollista ja työntävät muualle EU:hun.

Turvapaikanhakijat hakeutuvat maihin joista saa:
-helposti perheenyhdistämisen sossun asiakkaksi lapsilleen ja puolisolleen (suomesta saa ja tämän voi poistaa)
-muita EU-maita korkeammalla prosentilla oleskeluluvan "toissijainen suojelu" perusteella (suomesta saa ja tätä voi kiristää)
-muita EU-maita helpommin pakolais-statuksen (suomesta saa ja turvapaikkatutkintaa pitää kiristää ja resurssoida oikein että tämä määrä pienenee)
-muita maita enemmän rahaa jo turvapaikanhakijana (suomesta saa ja tämän voi pudottaa nollaan)
-muita maita helpomminen ilmaisen elämän (suomesta saa ja tämä pitää lopettaa aktivoimalla kaikki oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin vastineeksi ilmaisesta elämästä syrjäytymisen estämiseksi)


2.Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia ja työikäisiä maahanmuuttajia

Totuus:
Ei tarvitse sillä täällä on suurtyöttömyys ja maahanmuuttajat työllistyvät heikommalla prosentilla ja huonommin palkkattuihin töihin kuin suomalaiset keskimäärin eli ovat hyvin usein nettosaajia ja lisäksi suurtyöttömyyyden takia syrjäyttävät jo täällä olevia suomalaisia ja maahanmuuttajia pois työmarkkinoilta.
Suomi tarvitsee vain korkeasti koulutettuja ja kovapalkkaisia maahanmuuttajia jos vastaavaa tietotaitoa ei löydy suomesta.

3.OECD on tutkinut että maahanmuutto hyödyttää suomea.

Totuus:
OECD:n tutkimus osoitti että maahanmuutto on kokonaisuutena haitallista BKT:n kannalta ja tämäkin laskelma perustui oletukseen että yhtä suuri osa maahanmuuttajista on töissä kuin kantaväestöstä ja kun työikäisistä maahanmuuttajista on töissä n. 50% ja työikäisistä suomalaisista on töissä n. 69% niin se tarkoittaa että maahanmuutto on suomelle raskaasti tappiollista.

[J.M]

Mistä tämä kaksoisstandardi ja käsittämätön hoivavietti aikuisia afrikkalaismiehiä kohtaan?

Kyllähän nää tiiät. Syy on alitajuinen.

[Lahti-Saloranta]

Karin Creutz: Mautonta laskea rahoja kun pakolaisten elämä on vaarassa
Se mitä nyt tapahtuu Välimerellä, on suuri ihmisoikeuskatastrofi, sanoo sosiologi ja tutkija Karin Creutz.
– Kuitenkin katastrofia on käsitelty paljolti taloudellisin termein ja on keskusteltu rajavalvonnan tehostamisesta. Sen sijaan pitäisi puhua enemmän ihmisoikeuksista ja että on kyse ihmisistä, jotka etsivät ihmisarvoista elämää. Nämä ihmiset yrittävät paeta konflikteja, sotia ja katastrofeja.

Ymmärsin Karinin kirjoituksen niin että Afrikassa ei voi elää ihmisarvoista elämää koska siellä on sotia, konflikteja ja katastrofeja joita ihmiset pakenevat henkensä uhalla Välimeren yli,. On varmaan epäkorretia kysyä sitä ketkä niitä sotia, konflikteja ja katastrofeja aiheuttaa ja ylipäätään tekevät olot sellaisiksi että siellä ei voi elää ihmisarvoista elämää.
Katse kääntyy välittömästi mantereen asukkaisiin ja kulttuuriin.
Suoranainen majesteettirikos on herättää kysymys siitä tuoko ne onnekkaat Välimeren ylittäjät mukanaan sen kulttuurin mikä on aikaansaanut sen että sieltä on joutunut lähtemään pakoon koska siellä ei voi elää ihmisarvoista elämää.