2009-08-26 YLE: Suomi kouluttaa ulkomaalaisia suomalaisnuorten kustannuksella

[Kokoliha]

Roope tämän jo toiseen ketjuun laittoikin, mutta laitetaan linkin kera myös tähän

Rajavartiolaitos tutkii nigerialaisten laitonta maahantuloa (03.08.2008)

Toisena tekotapana, maahantulokanavana epäillyssä laittoman maahantulon järjestämisrikoksessa, epäillään käytetyn suomalaisten oppilaitosten kansainvälistä opiskelijahakua. Rikollisryhmän jäsenet hakivat suomalaisista oppilaitoksista laajamittaisesti, useiden satojen hakemusten voimalla, opiskelupaikkaa useille sadoille eri nigerialaisille henkilöille. Satojen koulu- ja oppilaitos, keskiasteen, ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu yhteis- ja pääsykoehakuun jätettyjen hakemuksien avulla vuosina 2006-2007 rikollisryhmä sai järjestettyä hyväksyttyjä opiskelupaikkoja. Hyväksytyt opiskelupaikat epäillään myydyn Nigeriassa rikollisryhmän paikallisten toimijoiden toimesta maasta muuttoon halukkaille. Rikollisryhmä järjesti oppilaitoshakuun väärennetyt nigerialaiset koulu-, oppilaitos- ja työtodistukset sekä järjesti myös Suomeen matkustamista varten vaadittavaa oleskelulupaa varten paitsi väärennetyt todistukset myös varallisuus- ja maksuvakuustodistukset ja pankkitiliotteet ulkomaalaiselta opiskelijalta Suomessa vaadittavaa varallisuusvaatimusta varten. Väärennetyin todistuksin saaduin oleskeluluvin Suomeen saapuneet nigerialaiset eivät useinkaan ilmoittautuneet oppilaitoksissa. Nekin maahan rikollisryhmän toimesta järjestetyistä jotka aloittivat  opintonsa eivät yleensä menestyneet opinnoissaan vaan lopettivat oppilaitoksessa kesken  ensimmäisen lukuvuoden. Jatkolupa oleskelulle Suomessa on perustunut useimmiten alle vuoden oleskelun aikana muodostuneeseen kiinteään perhesiteeseen Suomen kansalaisten kanssa.

[requiem]

Kokoomusnuoret:
Suomalaisten veronmaksajien etu ei ole maksaa ulkomaalaisten opiskelijoiden opintoja Suomessa, ei edes kaikkien pätevien ja lahjakkaiden. Muuten opiskelijarekrytointi kannattaisi siirtää kokonaan pois Suomesta vaikka Kiinaan.

Joskus Tuhatkunnan nykyisen tavoiteohjelman lukeneena, siellä pidettiin eräänä tavoitteena pitää korkeakoulukoulutusta maksuttomana suomalaisille ja EU/ETA kansalaisille. Syynä on Bolognan prosessi, jossa pyritään muodostamaan Euroopan unionin yhteinen koulutusalue ensi vuoteen menessä. Saman tavoiteohjelman mukaan EU/ETA:n ulkopuolisilten opiskelijoiden lukukausimaksuja ei tule poissulkea, ts. kannatetaan lukukausimaksukokeilua.

Keskustan opiskelijaliitolla samankaltainen kanta.

Demariopiskelijat vastustavat EU/ETA alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua.

Vasemmistonuorten mielestä suomalaisen koulutusjärjestelmän on mahdollistettava kaikille elinikäisen oppimisen polku.

Vihreät nuoret ja opiskelijat eivät poissulje EU/ETA alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua.

Ja sitten vielä loppuun se oma mielipide. Jos/kun korkeakouluhakumme avataan tasapuolisesti kaikille EU/ETA alueen nuorille, tulee rahoittamispuolella sopia pelisäännöistä. Jos ulkomaalainen opiskelija tulee Suomeen, niin

• lähtömaa/opiskelija maksaa lukukausimaksun, tulija oikeutettu Suomen opiskelijaetuihin.
• lähtömaa/opiskelija ei maksa lukukausimaksua, tulija ei ole oikeutettu Suomen opiskelijaetuihin. Oikeutettu kotimaansa opiskelijaetuihin.

Ja sama tietenkin toimimaan sitten suomalaisen opiskelijan lähtiessä mahdollisesti ulkomaille.

[M.K]

mutta aloituspaikat saadaan aivan varmasti täyteen kotimaisinkin voimin.

Ei saada. Ja kun näin käy, oppilaitoksen saama rahallinen tuki opetusmnisteriöstä luonnollisesti vähnee. Siksi esimerkiksi pienempien paikkakuntien AMK:t täyttävät tyhjäksi jääneet paikat ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla.

[lapio]

Suomalaisen veronmaksajan ei mielestäni tarvitsisi tukea EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevan opiskelijan opintoja Suomessa.

Tietenkin jos lukukausimaksun maksanut henkilö jää Suomeen vakituisesti töihin, voidaan harkita maksettujen lukukausimaksujen verovähennysmahdollisuutta.

[Timo Hellman]

mutta aloituspaikat saadaan aivan varmasti täyteen kotimaisinkin voimin.

Ei saada. Ja kun näin käy, oppilaitoksen saama rahallinen tuki opetusmnisteriöstä luonnollisesti vähnee.

Haiskahtaa stalinistiselta kiintiöiden vaatimiselta ja viisivuotissuunnitelmilta. Yksinkertainen ratkaisu olisi poistaa tällainen progressiivisuus tuista.

[Mr.Crossfire]

Joo, oma kapeakatseinen näkemykseni perustuu opiskeluihini Hämeen Ammattikorkeakoulussa Riihimäellä. Sinne avattiin aivan uusi linja pääosin ulkomaalaisia opiskelijoita varten, ymmärtääkseni aloituspaikkoja ei vähennetty samalla muilta linjoilta.
Oli miten oli, ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmään olisi saatava muutos. Aloituspaikkojakin olisi vähennettävä jo lähtökohtaisesti.

[Nikopol]

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/08/and-education-for-all.html

Sen verran vituttaa että bloggasin.

Kaikkien nettinatsien suosikkikirjailija JRR Tolkien kirjoitti kuinka kääpiöt kaivoivat ahneuksissaan liian syvälle Khazad-Dumin kaivoksessaan ja herättivät syvältä maan alta siellä lepäävän pahan, Balrogin, joka teki lopun kääpiöiden Morian valtakunnasta.

Tämän viikon uutiset herättävät epäilyksen että joku, mahdollisesti Musiikkitalon urakoitsija, on kaivanut liian syvälle Töölönlahden rannassa ja herättänyt valottomassa ja hapettomassa luolassaan torkkuneen avaruuslepakoiden lauman, joka nyt mellastaa vapaana maassamme, antaen toinen toistaan mielipuolisempia lausuntoja oikealle ja vasemmalle.

Ei liene mikään uutinen että avaruuslepakoiden (eng. Moon Bat) esiintymistiheys Arkadianmäen Sirkuksessa on suuri. Paikallinen kanta on kuitenkin pysynyt suhteellisen hyvin kurissa, koska äänestäjillä kaikesta huolimatta on jonkinlaiset aivot, eikä mitä hyvänsä horinaa katsota hyvällä omienkaan riveistä. Todellinen emäsuoni on paikallistettavissa SYL:iin, Suomen Ylioppilaiden Liittoon, tarkemmin sanottuna sen johtoportaaseen. Opiskelijapoliitikkoja eivät näytä koskevan kansanedustajia ja ministerejä sitovat rajoitteet, joten kun opiskelijabroileri avaa suunsa, odottaa sopii ihan mitä tahansa. Eikä tällä viikolla ole ollut puutetta hämmennyksestä ja häpnadista.

[nimetönkeskustelija]

Kyllä on taas sattunut oikea emämunaus. Suomi kouluttaa 12500 yleensä kehitysmaista tulevaa opiskelijaa ja lähettää vastapalveluksena 4000 opiskelijaa maailmalle. Siinäkin pitää ottaa huomioon, että ainakin osa niistä 4000:sta suomalaisesta joutuu ulkomailla maksamaan tutkinnostaan. Kyllä ollaan taas hölmöläisten maassa.

Suomen tehokas koulujärjestelmä voitaisiin rakentaa niin, että ulkomaiset opiskelijat maksaisivat lukukausimaksuja. Tällöin yliopistot/AMK:t saisi rahaa ja motivoituneita opiskelijoita.

Yleensäkin suomalaista tutkintoa on vaikea myydä maailmalla koska se on ilmaista. Ihmiset ajattelee, että jotain täytyy olla pielessä kun tutkinto on ilmanen. Mutta vasemistoradikaalit ei taas voi mitenkään ymmärtää mitään. Miksi kerätä rahaa ulkomaalaisten opettamisesta kun taikaseinästä tulee ilmaista rahaa.

[b_kansalainen]

En kyllä näe mitenkään pahana sitä, että koulutetaan kehitysmaista tulevia opiskelijoita, jos he palaavat kotimaahansa ja uudella osaamisellaan edesauttavat maansa kehittymistä. Se on kehitysapua, joka vähentää ko. maan muitten kansalaisten tarvetta muuttaa toisaalle. Kehittyneistä maista tulevien opiskelijoiden ilmainen kouluttaminen sen sijaan on silkkaa typeryyttä jäivät he Suomeen tai eivät. Niillekin aloille, joilla on työvoimapulaa, on parempi kouluttaa jo Suomessa asuvia ihmisiä. Tosin noille "työvoimapula"-aloille ei suomalainen bisneselämä kaipaa koulutettuja ihmisiä vaan puoli-ilmaista orjatyövoimaa.

[nimetönkeskustelija]

En kyllä näe mitenkään pahana sitä, että koulutetaan kehitysmaista tulevia opiskelijoita, jos he palaavat kotimaahansa ja uudella osaamisellaan edesauttavat maansa kehittymistä. Se on kehitysapua, joka vähentää ko. maan muitten kansalaisten tarvetta muuttaa toisaalle. Kehittyneistä maista tulevien opiskelijoiden ilmainen kouluttaminen sen sijaan on silkkaa typeryyttä jäivät he Suomeen tai eivät. Niillekin aloille, joilla on työvoimapulaa, on parempi kouluttaa jo Suomessa asuvia ihmisiä. Tosin noille "työvoimapula"-aloille ei suomalainen bisneselämä kaipaa koulutettuja ihmisiä vaan puoli-ilmaista orjatyövoimaa.

Kehitysmaiden opiskelijoiden kohdalla on suuri epäilys että palaavat kotimaahansa. Yleensä kehitysmaiden teollistuminen ei lähde käyntiin siitä, että sinne palaisi insinöörikoulutuksen saanut kaveri, joka välittömästi polkasee firman pystyyn ja alkaa tuottamaan hyvinvointia. Teollistuminen lähtee yleensä ruohonjuuritasolta vähän kerrassaan. Aluksi tehdään jotain yksinkertaista ja helppoa halvalla. Siitä sitten noustaan pikku hiljaa teknologiassa eteenpäin. Näin on käynyt Kiinan kohdalla. Nyt he tavoittelevat jo vaikeimpiakin teollisuusaloja.

Palatakseni kehitysmaa-asiaan. Luuletko todella, että insinööri voisi löytää koulutustaan vastaavaa työtä afrikasta? Eihän sitä löydy edes pienistä kunnista Suomesta. Siksikin kehitysmaasta kotoisin oleva haluaa jäädä inssikoulutuksen jälkeen Eurooppaan ja käytännössä Suomeen.

[b_kansalainen]

Henkilökohtainen kokemukseni kehitysmaiden opiskelijoiden liittyy Tampereen teknisen korkeakoulun ohjelmaan, jossa koulutettiin vesi-insinöörejä 80-luvun alussa. Sikäli kuin minä tiedän, niin kaikki palasivat kotimaahansa ja kohosivat merkittävään asemaan maansa vesihuollossa.

Samaan päästään edelleen, jos koulutetaan kehitysmaiden opiskelijoita oikeille aloille eikä vain "media assistenteiksi".

[b_kansalainen]

Luuletko todella, että insinööri voisi löytää koulutustaan vastaavaa työtä afrikasta? Eihän sitä löydy edes pienistä kunnista Suomesta. Siksikin kehitysmaasta kotoisin oleva haluaa jäädä inssikoulutuksen jälkeen Eurooppaan ja käytännössä Suomeen.

Luulen, että kaikella insinöörikoulutuksella löytää työtä Afrikan mantereen moninaisista ja erilaisista valtioista. Kehitysmaasta kotoisin oleva henkilö, joka on kouluttautunut insinööriksi Suomessa tai muualla Euroopassa, luultavasti ajattelee ensisijaisesti oman perheensä parasta ja kenties seuraavaksi isänmaan etua. Kehitysmaiden ihmiset ovat ihan samanlaisia kun mekin. Kaikki he haluavat maksimaalisen toimeentulon ja minimaaliset kansallis-uskonnolliset velvollisuudet.

Jos se löytyy Suomesta, onko se heidän syy?

[Hajalla]

Tästä oli Turun Sanomien mielipiteissä jo aikaisemmin keskustelua:

http://www.ts.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:1:2008-12-03;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:580167,1:0:0:0:0:0:

[KTM]

Hesarilla one menossa äänestys asiasta:

http://www.hs.fi/paivankysymys/1135248823066

Päivän kysymys

Kannattaako Suomen kouluttaa ulkomaisia opiskelijoita?

Useat opiskelijajärjestöt tuomitsivat keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän mielipiteet ulkomaalaisista opiskelijoista Suomessa. Hyssälä sanoi keskustan verkkolehti Verkkoapilassa, että Suomi saattaa kouluttaa liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoissa ja korkeakouluissa

Kyllä 42%    Ei 58%
   
Vastanneita 5271

[N]

En kyllä näe mitenkään pahana sitä, että koulutetaan kehitysmaista tulevia opiskelijoita, jos he palaavat kotimaahansa ja uudella osaamisellaan edesauttavat maansa kehittymistä. Se on kehitysapua, joka vähentää ko. maan muitten kansalaisten tarvetta muuttaa toisaalle. Kehittyneistä maista tulevien opiskelijoiden ilmainen kouluttaminen sen sijaan on silkkaa typeryyttä jäivät he Suomeen tai eivät. Niillekin aloille, joilla on työvoimapulaa, on parempi kouluttaa jo Suomessa asuvia ihmisiä. Tosin noille "työvoimapula"-aloille ei suomalainen bisneselämä kaipaa koulutettuja ihmisiä vaan puoli-ilmaista orjatyövoimaa.

Kehitysmaiden opiskelijoiden kohdalla on suuri epäilys että palaavat kotimaahansa. Yleensä kehitysmaiden teollistuminen ei lähde käyntiin siitä, että sinne palaisi insinöörikoulutuksen saanut kaveri, joka välittömästi polkasee firman pystyyn ja alkaa tuottamaan hyvinvointia. Teollistuminen lähtee yleensä ruohonjuuritasolta vähän kerrassaan. Aluksi tehdään jotain yksinkertaista ja helppoa halvalla. Siitä sitten noustaan pikku hiljaa teknologiassa eteenpäin. Näin on käynyt Kiinan kohdalla. Nyt he tavoittelevat jo vaikeimpiakin teollisuusaloja.

Palatakseni kehitysmaa-asiaan. Luuletko todella, että insinööri voisi löytää koulutustaan vastaavaa työtä afrikasta? Eihän sitä löydy edes pienistä kunnista Suomesta. Siksikin kehitysmaasta kotoisin oleva haluaa jäädä inssikoulutuksen jälkeen Eurooppaan ja käytännössä Suomeen.

Olen kyllä samaa mieltä tuosta, ettei se koulutus lopulta opiskelijan lähtömaan oloja paranna, ellei siellä jo ole valmiiksi teollisuutta jota opiskelija voi lähteä hyödyntämään. Mikäli useamman vuoden koulutuksen jälkeen kotimaasta ei löydy koulutusta vastaavaa työtä, niin helposti houkuttaa kaikki ne maat, joista työtä voi edes teoriassa saada. Varsinkin kun suomalainen koulutus antaa paremmat mahdollisuudet työnhakuun kehittyneissä maissa kuin kehitysmaissa suoritetut tutkinnot (näin yleistäen).

Mutta esim. EU-alueen kansalaisten kouluttaminen Suomessa olisi ehkä ihan OK vaihtoehto, mikäli rahat saataisiin EU:lta (ja näinollen ainakin välillisesti myös muilta kuin kotimaan veronmaksajilta). Mutta toisaalta suomalaisten kokonaisuudessaan kustantama keski-euroopan väestön kouluttaminen ei välttämättä sekään kovin viisasta ole näin Suomen kannalta.

[N]

Henkilökohtainen kokemukseni kehitysmaiden opiskelijoiden liittyy Tampereen teknisen korkeakoulun ohjelmaan, jossa koulutettiin vesi-insinöörejä 80-luvun alussa. Sikäli kuin minä tiedän, niin kaikki palasivat kotimaahansa ja kohosivat merkittävään asemaan maansa vesihuollossa.

Samaan päästään edelleen, jos koulutetaan kehitysmaiden opiskelijoita oikeille aloille eikä vain "media assistenteiksi".

Empäs lukenut tätä ennen kuin vastasin edelliseen, tiettyjen alojen koulutus on tietenkin ihan eduksi myös lähtömaalle ja varmasti löytyy opiskelijoiltakin mielenkiintoa siihen kun töitäkin on mahdollista saada. Pitäisikin mielummin miettiä millä kaikilla aloilla näin on ja keskittyä tähän nykyistä enemmän.

[Taustavaikuttaja]

http://taustavaikuttaja.blogspot.com/2009/08/ulkomaalaisten-kouluttamisesta.html

riipaisin aiheesta kirjoituksen:

Hyssälä on huolissaan siitä, että samalla kun suomalaiset opiskelijat tipahtavat opintoputkesta, Suomi kouluttaa ilmaiseksi englannin kielellä ulkomaalaisia opiskelijoita ulkomaiden työmarkkinoille.

Hyssälä on mielestäni huolissaan aivan aiheesta.

Suomalainen ilmainen koulutus on ollut mainio tapa purkaa luokkayhteiskuntaa, jossa vain rikkailla on varaa koulutukseen. Suomessa köyhäkin voi lukea itsensä insinööriksi. Muualla maailmassa, jossa korkeakoulutus on maksullista, köyhät pysyvät köyhinä koska he eivät pysty murtautumaan irti kouluttamattomuuden oravanpyörästä. Köyhien lapset eivät saa koulutusta, joten he pysyvät itsekin köyhinä. Seuraavallakaan sukupolvella ei ole varaa kouluttaa lapsiaan, joten oravanpyörä on valmis. Tehokkain tapa pysäyttää tämä eriarvoistuminen on ilmainen koulutus.

Täällä jokainen kynnelle kykenevä (ja henkisiltä ominaisuuksiltaan siihen sopiva) pääsee lukemaan käytännössä mitä tahansa. Raha ei ole este. Suomalainen yhteiskunta tukee jopa taloudellisesti opiskelemaan päässyttä, joskin kitsaasti ja mielivaltaisilla rajoituksilla höystettynä, mutta se ei ole tämän kirjoituksen aihe.

Tilanne muuttuu oudoksi silloin, kun maailmassa, jossa käytännössä kaikkialla koulutus on maksullista, Suomi tarjoaa ilmaista koulutusta ulkomaalaisille.

Mielestäni on aika selvää, että ulkomaalaisten kouluttaminen suomalaisen veronmaksajan rahoilla on mieletöntä puuhaa. Kauniina ajatuksena on kai se, että valmistuttuaan ulkomaalainen jäisi Suomeen töihin, mutta tästä ei ole asiaan liittyvästä hiljaisuudesta päätellen mitään näyttöä. Miksi ulkomaalainen jäisi Suomeen töihin, kun Suomessa hankitulla koulutuksella saa paljon parempia hommia ulkomailta? Varsinkin kun koulutus käydään englanniksi - opiskelija saa valmiudet ja taidot toimia valitsemassaan tehtävässä, muttei Suomen markkinoilla tuikitarpeellista kielitaitoa.

Minun puolestani koulutusta ulkomaalaisille voitaisiin hyvin jatkaa ilmaiseksi muutamalla reunaehdolla;

    * Koulutukseen sisältyisi suomenkielen osuus, joka pitää suorittaa hyväksytysti. Suomen kielen koulutuksen tulee olla riittävän laaja, jotta sillä pärjää Suomen työmarkkinoilla.
    * Valmistuneen opiskelijan on sitouduttava työskentelemään Suomessa esimerkiksi kymmenen vuotta koulutustaan vastaavalla alalla.
    * Opiskelija, joka suuntaa valmistuttuaan ulkomaille kustantaa itse kolutuksensa.

Valtion budjetti on tällä hetkellä vahvasti alijäämäinen, ja koulutukseenkin suunnatut varat hupenemassa. Näistä vähistä rahoista on mieletöntä kouluttaa ulkomaalaisia maistereita, tohtoreita ja insinöörejä jotka paperit kouraan saatuaan hyppäävät naureskellen ameriikanlentokoneeseen ja siirtyvät nostamaan Suomen työmarkkinoihin verrattuna kolminkertaista palkkaa.

Suomen ilmainen koulutus ei saa muuttua hyväntekeväisyydeksi ulkomaalaisille, vaan sen pääasiallisena tarkoituksena on edelleen oltava suomalaisen osaamisen, talouden ja kilpailukyvyn ylläpitäminen.

Hyssälän kommentit kirvoittivat suvaitsevaisen vastalauseen, jonka mukaan ulkomaalaisia pitää tietenkin kouluttaa suomalaisten rahoilla, koska jos ulkomaalaisia ei kouluteta suomalaisten rahoilla syyllistytään jonkin sortin pahuuksiin;

    "Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto tyrmäsi Hyssälän väitteen muistuttaen, että suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä opiskelijavalinnat tehdään tasapuolisten valintakokeiden perusteella. Tällöin myös suomalaisilla nuorilla on tasavertainen mahdollisuus hakea opiskelemaan."

Suomalaiset eivät kilpaile siis tasavertaisesti muiden suomalaisten kanssa, vaan koko maailman kanssa. "Tasavertaiset oikeudet" ovat kuitenkin turhaa sanahelinää; kyse ei ole siitä pääseekö yksilö opiskelemaan vaan siitä, mihin tämä yksilö valmistuttuaan osaamisensa käyttää. Jokaiseen opiskelupaikkaan ja vuosikurssiin on rajallinen määrä paikkoja. Aloituspaikat jaetaan parhaat pisteet saaneiden kesken, ja loput paikat täytetään yleensä varasijoilta. Lähes jokaiseen opiskelupaikkaan on enemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja; jokainen aloituspaikan saanut ulkomaalainen jättää suomalaisen opiskelijan ulkopuolelle. Mahdollisuudet ovat toki "tasavertaiset", mutta mitä tällä saavutetaan?

Ulkomaalainen opiskelija on yleensä pelkkä kuluerä. Suomalainen opiskelija siirtää oman osaamisensa Suomen talouteen ja maksaa opiskelunsa takaisin veroina. Suomalaisen opiskelijan kouluttaminen maksaa siis itsensä takaisin, sillä valtaosa suomalaisista valmistuneista jää suomeen töihin.

    "Kokoomusopiskelijoiden mielestä suomalaisiin korkeakouluihin on saatava lahjakkaimmat ja pätevimmät opiskelijat kansallisuuteen katsomatta."

Kokoomusopiskelijat pitävät ilmeisesti opiskelijoiden korkeaa tasoa itseisarvona. Opiskelijoiden tasolla on pelkkä välinefunktio - korkeatasoisista opiskelijoita tulee korkeatasoisia työntekijöitä. Korkeatasoisen opiskelija-aineksen haaliminen kouluun on arvokasta ainoastaan silloin, kun korkeatasoinen valmistunut opiskelija jää Suomeen töihin korkeatasoiseksi työvoimaksi!

Korkeatasoinen opiskelija, joka opiskelee alansa englanniksi ja asuu Suomessa vain opiskeluidensa ajan ei todennäköisesti halua jäädä Suomeen töihin. Mitä korkeatasoisemmasta opiskelijasta on kyse, sitä todennäköisemmin tämä myy osaamisensa sellaiseen maahan, missä siitä maksetaan eniten.

Opiskelulla itsellään ei ole varsinaista taloudellista arvoa. Opiskelun tuloksilla ja sen vaikutuksilla talouteen sen sijaan on. Osaaminen ei generoi verovaroja tyhjästä, ja verovarat ovat niitä, joilla se opiskelu maksetaan. Aika yksinkertaista matematiikkaa.

    "Hyssälä sysää nuorisotyöttömyyden ulkomaalaisten opiskelijoiden viaksi. Tämä osoittaa tietämättömyyttä, ja on tulkittavissa suorastaan ulkomaalaisvastaiseksi", Nokela sanoi tiedotteessa."

Miksi aina kun puhutaan ulkomaalaisista järjen valo sammuu ja aletaan toistelemaan samoja älyttömiä suvaitsevaisia pakkoliikkeitä? Hyssälä ei syytä ulkomaalaisia nuorisotyöttömyydestä. Hyssälä ihmettelee miksi samalla kun suomalaisnuoria jää ilman opiskelupaikkaa Suomi kouluttaa ulkomaille työvoimaa. Tätä on syytäkin ihmetellä.

Hyssälän kommentti voidaan tulkita ulkomaalaisvastaiseksi ainoastaan sellaisessa mielessä, joka tulkitsee kaiken ulkomaalaisiin ja heihin liittyvään toimintaan pureutuvan kritiikin rasismiksi. Sellainen mieli ei minun nähdäkseni ole aivan terve.

[CaptainNuiva]

Hyssälän lausunnosta ovat nyt vetäneet herneen nenäänsä opiskelijajärjestöt....Hyssälä kun nuivasti lausui että täällä opiskelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden suhde on rempallaan suomalaisten opiskelijoiden määrään ulkomailla ja suomaisesten nuorten pitäsi päästä opiskelemaan,pois kaduilta.

Heti alkoi itku ja parku Hyssälän lausunnosta, ulkomaalaisvastaisuutta !!

Tsiisus sentään, nämä opiskelijärjestöjen nokkamiehet ja naiset ovat tainneet jättää jotain ihan perustavanlaatuisia opintoja väliin tai aivonsa narikkaan?
Aikanaan kun nämä perustavat perheitä ja lapsensa pyrkivät opiskelemaan niin ei haittaisi varmaankaan isiä ja äiteetä että jälkikasvu saisi vain ilmoituksen että opiskelupaikkaa ei myönnetä koska maailmalta löytyy parempia ja ennen kaikkea tuottoisampia koulutettavia...
Siinä isin ja äiteen sitten kannattaa olla asiasta mussuttamatta ettei luokitella ulmaalaisvastaisiksi tai peräti rasisteiksi....Ja tokihan silloin ilomielin antaisivatkin lapsensa mittailla katuja mielluummin kuin opiskella?

Mielestäni näiltä opiskelijajärjestöjen porukoilta voisi myös käydä kysymässä että luopuisivatko opiskelupaikoistaan, olisi tulijoita ulkomailta....Jos eivät luopuisi niin sama tien leimasin esiin ja leima otsaan:"Ulkomaalaisvastainen rasisti"
Vai onko kenties niin että muut suomalaiset saisivat olla ilman opiskelupaikkaa kunhan näille vain löytyy

Uskomaton sontaa joka tapauksessa pukkaavat mokutuskiimassaan.

[Leikkimielinen pihapeli]

Vai onko kenties niin että muut suomalaiset saisivat olla ilman opiskelupaikkaa kunhan näille vain löytyy

Mistä moinen poru? Suomessa on ammattikorkeat ja yliopistot väärällään opintolinjoja, joihin pääsee ihan supisuomalainenkin sisään, kunhan jaksaa vain vääntäytyä paikalle pääsykokeisiin. Jos sinun mielestäsi kouluun sisään pääseminen on jotenkin ylivoimaisen vaikeaa, se kertoo enemmän sinusta kuin pääsykokeista.

[CaptainNuiva]

Vai onko kenties niin että muut suomalaiset saisivat olla ilman opiskelupaikkaa kunhan näille vain löytyy

Mistä moinen poru? Suomessa on ammattikorkeat ja yliopistot väärällään opintolinjoja, joihin pääsee ihan supisuomalainenkin sisään, kunhan jaksaa vain vääntäytyä paikalle pääsykokeisiin. Jos sinun mielestäsi kouluun sisään pääseminen on jotenkin ylivoimaisen vaikeaa, se kertoo enemmän sinusta kuin pääsykokeista.

Häh?
Luitkohan nyt lainkaan mitä kirjoitin?

Tietty voisi myös ihmetellä että jos vaikka jollain teknisellä opintolinjalla on 100 paikkaa ja ne annetaan rajojen ulkopuolelle niin tälle linjalle haluava suomalainen opiskelija voi valita vaikka keinosiementäjän ammattilinjan koska siellä on tilaa ja täten kaikki on ihan kivasti?

Vai miltäs kuulostaisi sellainen että jos kotimaasta ei löydy vapaille paikoille päteviä hakijoita niin annettaisiin sitten vasta niitä paikkoja ulos...Pahalta?

[Leikkimielinen pihapeli]

Tietty voisi myös ihmetellä että jos vaikka jollain teknisellä opintolinjalla on 100 paikkaa ja ne annetaan rajojen ulkopuolelle niin tälle linjalle haluava suomalainen opiskelija voi valita vaikka keinosiementäjän ammattilinjan koska siellä on tilaa ja täten kaikki on ihan kivasti?

Ihan ensimmäiseksi olisi mukava saada muutama esimerkki suomalaisista, joilta on jäänyt saamatta hyvä opiskelupaikka siksi, että eteen on kiilannut vähemmän pätevä ulkomaalainen. Käsittääkseni nuo elintaso-shoppailijat hakevat lähinnä ammattikorkean linjoille, joille suomalainen joutuu pyrkimään vain siinä tapauksessa, ettei ole panostanut koulunkäyntiin pennin vertaa.

[CaptainNuiva]

Tietty voisi myös ihmetellä että jos vaikka jollain teknisellä opintolinjalla on 100 paikkaa ja ne annetaan rajojen ulkopuolelle niin tälle linjalle haluava suomalainen opiskelija voi valita vaikka keinosiementäjän ammattilinjan koska siellä on tilaa ja täten kaikki on ihan kivasti?

Ihan ensimmäiseksi olisi mukava saada muutama esimerkki suomalaisista, joilta on jäänyt saamatta hyvä opiskelupaikka siksi, että eteen on kiilannut vähemmän pätevä ulkomaalainen. Käsittääkseni nuo elintaso-shoppailijat hakevat lähinnä ammattikorkean linjoille, joille suomalainen joutuu pyrkimään vain siinä tapauksessa, ettei ole panostanut koulunkäyntiin pennin vertaa.

Esimerkki?
Mutta silloinhan puhutaan yksittäistapauksesta ja niiden perusteellahan ei saa yleistää...

Ihan aikuisten oikeasti, kyse on epäsuhdasta ja jopa isosta sellaisesta.
Minä en näe ensinmäistäkään syytä miksi pitäisi ottaa ulkomaalaisia opiskelijoita lähes rajattomasti ja samalla pienentää suomalaisten mahdollisuuksia, jos syynä ei sovi pitää sitä opettajille pitää järjestää töitä hinnalla millä hyvänsä.
Mielestäni se ei ole kuitenkaan hyväksyttävä syy.

Mikäli Suomeen perustetaan yksityisiä koulutuskeskuksia jotka toimivat ilman yhteiskunnan tukia ja veloittavat kustannukset opikselijoilta niin siitä vaan, vaikka koko koulu täyteen opiskelijota ja ihan mistä maasta vaan lystäävät ottaa.

[Roope]

Hyssälän lausunnosta ovat nyt vetäneet herneen nenäänsä opiskelijajärjestöt....Hyssälä kun nuivasti lausui että täällä opiskelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden suhde on rempallaan suomalaisten opiskelijoiden määrään ulkomailla ja suomaisesten nuorten pitäsi päästä opiskelemaan,pois kaduilta.

Heti alkoi itku ja parku Hyssälän lausunnosta, ulkomaalaisvastaisuutta !!

Oikein hyvä juttu. SYL ja muut opiskelijajärjestöt aloittivat Muutos 2011 -kampanjoinnin hieman etuajassa. Odotettavissa paljon opiskelijaäänestäjiä, jotka havahtuvat huomaamaan edusmiestensä ja -naistensa todelliset pyrkimykset. Ei muuta kun pidetään tätäkin asiaa esillä.

[nimetönkeskustelija]

Luuletko todella, että insinööri voisi löytää koulutustaan vastaavaa työtä afrikasta? Eihän sitä löydy edes pienistä kunnista Suomesta. Siksikin kehitysmaasta kotoisin oleva haluaa jäädä inssikoulutuksen jälkeen Eurooppaan ja käytännössä Suomeen.

Luulen, että kaikella insinöörikoulutuksella löytää työtä Afrikan mantereen moninaisista ja erilaisista valtioista. Kehitysmaasta kotoisin oleva henkilö, joka on kouluttautunut insinööriksi Suomessa tai muualla Euroopassa, luultavasti ajattelee ensisijaisesti oman perheensä parasta ja kenties seuraavaksi isänmaan etua. Kehitysmaiden ihmiset ovat ihan samanlaisia kun mekin. Kaikki he haluavat maksimaalisen toimeentulon ja minimaaliset kansallis-uskonnolliset velvollisuudet.

Jos se löytyy Suomesta, onko se heidän syy?

Tulee mieleen doctor alban, joka sai hammaslääkärikoulutuksen muistaakseni Ruotsissa. No eipä palannut kaveri afrikkaan vaan jäi Eurooppaan tekemään musaa. Tämä on tyypillinen kuvio. Kun on kerran elänyt yltäkylläisessä länsimaassa, niin ei afrikan savikodat enää kiinnosta.

Ja todellakaan ei ole heidän syy, että haluavat parantaa  elämänlaatuansa. Toisaalta maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka ovat suomalaisia köyhempiä. Onko meidän velvollisuus siis elättää heidät kaikki siksi, että heillä menee huonommin?

[skrabb]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/hyssala_suomi_kouluttaa_ulkomaalaisia_suomalaisnuorten_kustannuksella_953949.html?origin=rss

Hyssälä: Suomi kouluttaa ulkomaalaisia suomalaisnuorten kustannuksella

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mukaan Suomi saattaa kouluttaa liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisnuorten kustannuksella yliopistoissa ja korkeakouluissa.

...

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee tällä hetkellä 15 000 ulkomaalaista. Opintotukea saavia suomalaisopiskelijoita on ulkomailla nelisen tuhatta. Omin avuin ilman opintotukea ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrää opetusministeriö ei tiedä.

Kerrankin järkevä keskustelun avaus ministeriöstä. Aika varovaisesti on silti lähdetty liikkeelle, kun 15000 ulkomaalaista korkeakouluissa "saattaa" olla liikaa. Aika suuri määrä rahaa kipataan kaivoon tällä hetkellä.

Mielestäni jonkinlaiset kiintiöt voisivat olla paikallaan tässä asiassa. Esim. jos suomalaisia pääsee opiskelemaan ulkomaille tietty määrä, niin myös ulkomailta Suomeen opiskelemaan otettujen määrä olisi suurinpiirtein sama. Eikä tietenkään niin, että jos Suomesta 500 opiskelijaa lähtee Saksaan, niin näiden tilalle otettaisiin 500 nigerialaista.

Kolmosen AamuTV:ssa Karhuvaaran haastateltavana oli Hgin yo:n ex-kansleri Kari Raivio ulkomaalaisopiskelijoista ja heidän lukumäärästään.
Raivio oli sitä mieltä, että ulkkisopiskelijamäärää on suuresti liioiteltu ja että heitä on Suomessa sama määrä kuin suomalaisia on opiskelemassa ulkomailla l. noin 5000.
Haastattelussa puhuttiin ilmeisesti vain  yliopisto-opiskelijoista, vaikka Karhuvaara kyllä mainitsi korkeakoulutkin...
AMK:t eivät kaiketi ihan "oikeita" korkeakouluja lie, koska siellähän se ulkomaalaisopiskelijaongelma muhii, muttei asiasta ko. haastattelussa mainittu puolta sanaa.
Taas kerran tietämättömiä katsojia vedätettiin kybällä!

[Roope]

Kari Raivion puheet muistuttavat paljon turvapaikkamaahanmuuton puolustelussa esitettyjä perusteluja.

- Yliopistojen aloituspaikat on mitoitettu sen mukaan mikä Suomessa on koulutetun akateemisen väen tarve. Ei ole mitään järkeä nostaa kansan keskimääräistä koulutustasoa määrättömästi, ei tämä maa pyöri yhtään sen paremmin, vaikka kaikki olisivat filosofian tohtoreita, Raivio napauttaa Huomenta Suomen haastattelussa.

Miksi "vajaiksi" jäävät opetuslinjat pitää erikseen "täyttää" ulkomaalaisilla opiskelijoilla? Eihän heidän kouluttamisensa auta Suomen tarpeisiin. Karsitaan turhat rönsyt pois ja ohjataan rahat ammatilliseen koulutukseen niille aloille, missä väkeä tarvitaan lisää.

Raivion mukaan ei ole myöskään perusteltua väittää, että Suomessa olisi liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita.

- Muihin maihin verrattuna Suomessa on suhteellisen vähän kansainvälisiä opiskelijoita, alle kuusi prosenttia. Esimerkiksi OECD-maissa kansainvälisiä opiskelijoita on keskimäärin yli kahdeksan prosenttia ja parhaissa maissa osuus lähentelee kahtakymmentä.

"Maahanmuuttajien osuutta Suomessa täytyy nostaa, koska heitä on meillä vähiten Euroopassa". Kuinka monessa noista OECD-maista tarjotaan ulkomaalaisille ilmaista korkeakouluopetusta?

Raivion mukaan kansainvälistyminen on tärkeä osa yliopistomaailmaa. Hän moittii kuitenkin Suomen yliopistojen olevan aivan liian sisäänpäin lämpiäviä.

- Jos yliopistoon ei tule ulkoa päin uutta verta sekä opiskelijoiden että oppilaiden muodossa, niin se rappeutuu ja taantuu, Raivio toteaa.

"Sisäsiittoinen Suomi tarvitsee uutta verta".  Niinpä niin, mikä tahansa "uusi veri" on parempaa kuin rappeutunut suomalainen, siksi ammattikorkeakoulujen pääsykokeita järjestetään mm. Nigeriassa, Ghanassa, Tansaniassa ja Etiopiassa.

Hän toivookin, että liikkuvuutta tapahtuisi sekä ulkomailta Suomeen että Suomesta ulkomaille. Tätä ei voi Raivion mukaan taata sillä, että Suomessa ryhdyttäisiin rajaamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.

- Ei me voida ajatella niin, että pannaan tämä homma tukkoon täällä, niin ettei oteta ulkomaalaisia opiskelijoita ja kuvitella että meidän opiskelijat voi vapaasti liikkua edelleen. Ei semmoinen ole mahdollista.

Tämä taas on muunnelma tutusta "ksenofobit haluavat sulkea rajat kokonaan, eihän siinä ole järkeä"-argumentista. Suomalaiset opiskelijat voivat liikkua edelleen vapaasti, vaikka ulkomaalaisille määrättäisiin lukukausimaksut tai jos opiskelijoiden houkuttelu Afrikasta lopetetaan.

edit:

Tarkennan sen verran, etten esimerkeistäni huolimatta vastusta afrikkalaisten opiskelua Suomessa. Opiskelijavalinnat on kuitenkin järkevintä hoitaa kiintiöiden kautta yhteistyössä sikäläisten järjestöjen ja koulujen kanssa, ei yhteishaulla suomalaisten kanssa suoraan kilpaillen ja korkeakouluja ulkomaalaisopiskelijoiden määrän kasvattamisesta palkiten.

[Taustavaikuttaja]

Ihan ensimmäiseksi olisi mukava saada muutama esimerkki suomalaisista, joilta on jäänyt saamatta hyvä opiskelupaikka siksi, että eteen on kiilannut vähemmän pätevä ulkomaalainen.

Kyse ei olekaan siitä, että tilalle tulisi vähemmän pätevä ulkomaalainen, vaan ulkomaalainen ylipäänsä. Ulkomaalainen muuttaa todennäköisesti valmistuttuaan ulkomaille takaisin, jokainen ulkomaalaisen viemä paikka on pois suomalaiselta opiskelijalta SEKÄ Suomen taloudelta, sillä suomalainen veronmaksaja maksaa tuon ulkomaalaisen kouluttamisen.

Se investointi ei tuota takaisin mitään, toisin kuin suomalaisen kouluttaminen, vaikka se suomalainen olisi vähemmän pätevä kuin ulkomaalainen.

Onko tämä asia ihan oikeasti näin vaikea hahmottaa? Mielestäni väänsin sen jo tuossa ylempänä aika rautalankaisesti.

Jos oletusarvo olisi se, että sekä ulkomaalainen ja suomalainen jäisivät molemmat töihin Suomeen niin silloin tietenkin olisi asiallista rankata pelkän pätevyyden perusteella parhaat kouluun. Nyt asia ei ole niin. Ulkomaalaisten kouluttaminen ulkomaiden työmarkkinoille on silkkaa kallista hyväntekeväisyyttä.

[Roope]

ULKOMAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT SUOMEN KORKEAKOULUISSA
Korkeakoulujen politiikat ja käytännöt

Pirjo Aalto
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, 2003

1. Korkeakoulujen kansainvälistyminen Suomessa
  1.1. 1990-luku: Kansainvälistymisen ensimmäinen vuosikymmen
  1.2. Kansainvälistymisen toinen vuosikymmen – tavoitteet vuoteen 2010

2. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat korkeakoulujen politiikoissa ja käytännöissä
  2.1. Tutkimuksen lähtökohta ja tarkoitus
  2.2. Käsitteitä ja määritelmiä
  2.3. Tutkimusaineisto ja menetelmät

3. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointi
  3.1. Numeeriset ja kohdennetut tavoitteet
  3.2. Korkeakoulujen vahvuudet ja heikkoudet rekrytoinnin näkökulmasta
  3.3. Miten ulkomaiset opiskelijat tavoitetaan?

4. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden valinta
  4.1. Valinnan ongelmakohdat
  4.2. Kielitaidon varmistaminen

5. Vieraskielinen tutkintoon johtava koulutus
  5.1. Vieraskielinen koulutus kansainvälistymisen avaintekijänä
  5.2. Vieraskielisen koulutuksen kriittiset pisteet
  5.3. Vieraskielinen koulutus korkeakoulujen strategioissa

6. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden maahantulo
  6.1. Maahantuloon liittyvät ongelmat
  6.2. Miten maahantuloa voitaisiin helpottaa?

7. Korkeakoulujen näkökulma opiskeluun ja elämiseen Suomessa
  7.1. Mikä haittaa, mikä helpottaa opintojen kulkua?
  7.2. Suomi elinympäristönä – ongelmat ja myönteiset puolet

Tiivistelmä – keskeiset tulokset ja johtopäätökset

[Hessu]

Helsingin yliopiston professori Kari Raivio ottaa kantaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään MTV3:n Hyvää huomenta - lähetyksessä.

http://www.mtv3nettitv.fi/?progId=19689
http://www.mtv3nettitv.fi/?progId=19535
http://www.mtv3.fi/uutiset/husu2007/haastattelut.shtml?943091

Raivio toteaa mm. seuraavaa:
"Yliopistojen aloituspaikat on mitoitettu sen mukaan mikä Suomessa on koulutetun akateemisen väen tarve. Ei ole mitään järkeä nostaa kansan keskimääräistä koulutustasoa määrättömästi, ei tämä maa pyöri yhtään sen paremmin, vaikka kaikki olisivat filosofian tohtoreita."
Tästä huolimatta Raivio on sitä mieltä, että meille tarvitaan yhä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Mikähän on ylioppilaskunnan ja ylipäätään suomalaisten opiskelijoiden kanta asiaan?

"Muihin maihin verrattuna Suomessa on suhteellisen vähän kansainvälisiä opiskelijoita, alle kuusi prosenttia. Esimerkiksi OECD-maissa kansainvälisiä opiskelijoita on keskimäärin yli kahdeksan prosenttia ja parhaissa maissa osuus lähentelee kahtakymmentä."
Mitkä ovat nuo parhaat maat? Onko ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän vertailu joku laadullinen mittari, joka kertoo yliopiston tasosta? Vai onko ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä itseisarvo, jonka mainitseminen antaa kertojalleen kunniaa kansainvälisillä foorumeilla?
Keskustelussa Raivio toteaa myös ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien olevan yliopiston laadun merkki. Mitähän tämä tarkoittaa?

"Jos yliopistoon ei tule ulkoa päin uutta verta sekä opiskelijoiden että oppilaiden muodossa, niin se rappeutuu ja taantuu."
Raivio ottaa esiin geneettisen rappeutumisen. Hän vertaa yliopistoa pieneen yhteisöön, joka degeneroituu ajan myötä. Tarkoittaneeko hän tällä itse asiassa suomalaisia?

Hän sanoo meiltä lähtevän 5000 opiskelijaa ulkomaille, mutta "unohtaa" sanoa, että täällä opiskelee 15 000 ulkomaista opiskelijaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla tai nähdä yliopiston ylioppilaskunnan kanta varsinkin tuohon laatukysymykseen.

Raivio sotkee asioita yliopiston vastuusta työllisyyteen. Ensin hän puhuu yliopistojen aloituspaikkojen mitoituksesta suhteessa akateemisen väen tarpeeseen Suomessa. Sitten hän ikään kuin kumoaa tuon asian toteamalla, ettei yliopistolla ole vastuuta työllisyyden hoidossa. Raivio puhuu yhtäkkiä nuorisotyöttömyydestä, vaikka hän varsin hyvin tietää, että meillä on kohtalaisen suuri akateeminen työttömien määrä.

Eikö Raivio ole Helsingin yliopiston entinen kansleri?

Lauri Karhuvaara eksyy lopuksi kiittämään Raiviota raikkaasta puheenvuorosta.

MTV3:n sivuilla on myös kirjallinen raportti Raivion lausumista, mutta se on karsittu versio, joten nuo nettitv:n pätkät kannattaa katsoa, jotta saa käsityksen kokonaisuudesta.

[Eino P. Keravalta]

Miten tuollainen hourupää on otettu professoriksi? Ukkohan puhuu niin sekoja, että jokainen pissis pystyy kumoamaan jokaisen hänen väitteensä! Ja tuollainen arkkipölvästi on yliopiston ohjaksissa!

Raivion jorinat olivat niin ala-arvoisia, ettei niitä viitsi edes kommentoida. Jokainen näkee tuosta lyhyestä lainauksestakin jo useampia aivopieruja, kehnoa logiikkaa ja marxilaista aivopesua.