LSKL, SPR ja Väestöliitto vaativat korjausta perheenyhdistämiskäytäntöihin

[koli]

Pakolaisille on turvattava oikeus perhe-elämään

Pakolaisten mahdollisuus perheen yhdistämiseen on vaikeutunut huomattavasti viime vuosina. Tästä kärsivät erityisesti Suomeen yksin tulevat lapset, joista moni jää maahan pysyvästi ilman vanhempiaan. Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto vaativatkin korjausta perheenyhdistämiskäytäntöihin.

Oikeus perhe-elämään on turvattu Suomen ulkomaalaislaissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa huoltajistaan tahdon vastaisesti ja perheenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä "myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti". EU-tasolla korostetaan, että perheiden yhdistäminen edistää sosiaalisen ja kulttuurisen vakauden muodostumista.

Suomen ulkomaalaislain muutokset, laintulkinta ja Suomen edustustojen karsiminen ovat kuitenkin vaikeuttaneet perheiden yhdistymistä. Perheenyhdistämishakemukset ovat vähentyneet ja myönteisiä päätöksiä tehdään vain hyvin vähän.

Nyt perheenyhdistämisoikeus lapsen kohdalla edellyttää, että lapsi on alaikäinen sinä päivänä, jolloin lasta koskeva oleskelulupahakemus ratkaistaan. Hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä, jopa kaksi vuotta, joten hakemusvaiheessa selvästi alaikäinen lapsi ei täysi-ikäisyyden saavutettuaan voikaan enää saada huoltajiaan Suomeen.
Ero perheenjäsenestä aiheuttaa lapselle stressiä

– Nykyinen laintulkinta aiheuttaa käytännössä sen, että perhesiteiden katsotaan katkenneen fyysisen välimatkan tai erossaoloajan perusteella. Tällöin ei kiinnitetä huomiota pysyvään emotionaaliseen siteeseen lapsen ja vanhemman välillä. Ero perheenjäsenistä aiheuttaa lapselle pitkittyneen stressitilan, mikä haittaa uusien asioiden omaksumista ja oppimista, toteaa Heikki Kerkkänen Väestöliitosta.

Aikaisemmin Suomessa asuva perheenjäsen sai jättää perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen, mutta nyt tämän voi tehdä vain muualla asuva henkilö, jonka omainen on saanut oleskeluluvan Suomessa. Hakemus pitää jättää Suomen edustustoon ja lähin edustusto saattaa olla erittäin kaukana hakijan oleskelumaasta. Edustustomaahan pitää myös päästä laillisesti ja hakeminen edellyttää virallisia dokumentteja, joiden puuttuminen voi olla hyvin yleistä ihmisillä, jotka ovat paenneet kärjistyneitä kriisejä.

Perheenyhdistämisprosessin vaikeus, kalleus ja raskaus luovatkin kohtuuttomia taloudellisia ja myös henkisiä paineita hakijoille ja perheenkokoajalle. Muutokset romahduttivat perhesidehakemusten määrän. Vuonna 2011 jätettiin yhteensä 2014 kansainvälistä suojelua saaneen perhesidehakemusta, vuonna 2012 hakemuksia jätettiin 599. Vuosina 2012 ja 2013 vain yksi kansainvälistä suojelua saaneen lapsen huoltaja sai myönteisen oleskelulupapäätöksen.
Lapsen etua painotettava ensisijaisesti

– Lapsen etu on arvioitava aina yksilöllisesti. Ei ole olemassa kollektiivista lapsen etua, jonka avulla voitaisiin perustella ns. "ankkurilapsi-ilmiön" ehkäisemistä. Ei voida kävellä yksittäisen lapsen edun yli ajatellen, että annetaan jonkinlainen maahanmuuttopoliittinen signaali. Mutta tämän tyyppisiä argumentteja on voitu lukea jopa Maahanmuuttoviraston päätöksistä, toteaa Taina Martiskainen Lastensuojelun Keskusliitosta.

Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto vaativat että perheenyhdistämiskäytäntöjä korjataan niin, että perheiden yhdistyminen helpottuu. Järjestöjen mielestä oikeus perhe-elämään on turvattava kansainvälistä suojelua saaneille. Erityisesti tulee painottaa lapsen edun ensisijaisuutta sekä hakemusten käsittelyssä että päätöksenteossa. – Tällä hetkellä lapsen etu ja turvallisten aikuissuhteiden rakentuminen eivät toteudu. Onnistunut kotoutuminen edellyttää koko perheen aitoa ja välitöntä yhdessäoloa, korostaa Heikki Kerkkänen.

– Koska Suomen edustustoja on vähennetty konfliktialueilla, mistä pakolaisia on tullut Suomeen, tarvitaan vaihtoehtoja, jotta eri tilanteissa olevilla perheillä olisi yhdenvertainen mahdollisuus panna hakemuksensa vireille.  Esimerkiksi sähköinen asiointi ja/tai mahdollisuus saada palvelua prosessin käynnistämiseksi ja sen kulussa muiden Pohjoismaiden ja EU-jäsenvaltioiden edustojen kautta, esittää Ann-Charlotte Sirén-Borrego Punaisesta Rististä.

Hän tähdentää, että perheenyhdistämiskriteerit, tietoa menettelystä ja ohjeet prosessin käynnistämisesi ja vaadittavasta todistusaineistosta tulee olla helposti saatavissa ja selkeästi kerrottuna Suomessa asuvien pakolaisten pääkielillä.

https://www.punainenristi.fi/uutiset/20150310/pakolaisille-turvattava-oikeus-perhe-elamaan

[Roope]

Pakolaisten mahdollisuus perheen yhdistämiseen on vaikeutunut huomattavasti viime vuosina. Tästä kärsivät erityisesti Suomeen yksin tulevat lapset, joista moni jää maahan pysyvästi ilman vanhempiaan. Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto vaativatkin korjausta perheenyhdistämiskäytäntöihin.

Oikeus perhe-elämään on turvattu Suomen ulkomaalaislaissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa huoltajistaan tahdon vastaisesti ja perheenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä "myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti". EU-tasolla korostetaan, että perheiden yhdistäminen edistää sosiaalisen ja kulttuurisen vakauden muodostumista.

Perheenyhdistämisiin liittyvistä säännöistä ja niihin liittyvistä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tulkinnoista määrätään EU-tasolla EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä. Suomi ei useimmista maista poiketen ole ottanut käyttöön esimerkiksi EU-direktiivin sallimia asunto-, toimeentulo- ja maassaoloaikarajoituksia. Suomen perheenyhdistämiskäytännöt ovat tässä suhteessa liberaalimmat kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Miksi juuri Suomen pitäisi helpottaa perheenyhdistämistä entisestään, vaikka Suomen perheenyhdistämiskäytännöt ovat jo EU:n löysimmät?

[CaptainNuiva]

Tuosta jutusta saa lähes sen käsityksen että Suomi käy lapsien etujen vastaisesti näitä poimimassa maailmalta, vain kiusatakseen pienokaisia kotouttamisongelmilla ja siksi koko paskastania tapoineen täytyy raahata Suomeen.
Suomenko kuuluu ottaa vastuu vastuuttomien vanhempien tekemisistä näiden lähetellessä lapsiaan maailmalle ja tukea samalla salakuljetusbisnestä 

[Aallokko]

Tästä kärsivät erityisesti Suomeen yksin tulevat lapset, joista moni jää maahan pysyvästi ilman vanhempiaan.

Tämä jo kertoo, että taas on pantu iloisesti käsitteet sekaisin. Suomeen tuskin valitaan kiintiöpakolaisiksi yksinäisiä lapsia, joten kysymys on ankkureina rajan yli heitetyistä turvapaikanhakijoista. Sellaisten avulla on tarkoitus saada yhdistettyä suku perään, taikaseinää pumppaamaan.

Tällainen lapsi kuuluu suljettuun kasvatuskotiin tai annettavaksi adoptioon, ellei hänen oikeat vanhempansa sitten anna elonmerkkejä, missä tapauksessa lapsi luonnollisesti kuuluu palauttaa kotimaahansa heidän luo.

Jos otetaan päättäväinen linja kusetusyrityksiä vastaan, kertoo viidakkorumpu siitä pian kehitysmaihin ja yritykset kuivuvat pois.

[Golimar]

Kyllä alkoi taas risoa kun luin tuon Suomen mädättäjien järjestön propagandaa, nimittäin istuskelen juuri autossa erään pääkaupunkiseudulla olevan lähiön ostarin vieressä parkkipaikalla ja silmämääräisesti arvioituna noin 40% ohikulkijoista on Afrikasta tai Lähi-idästä tulleita tai niiden jälkeläisiä.

[Micke90]

Laintiukennusten tarkoitus olikin vähentää perheenyhdistämisten määrää. Siinä suhteessa se on toiminut erinomaisesti. Tarvetta löysytykselle ei ole.

[Roope]

Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto vaativat että perheenyhdistämiskäytäntöjä korjataan niin, että perheiden yhdistyminen helpottuu. Järjestöjen mielestä oikeus perhe-elämään on turvattava kansainvälistä suojelua saaneille. Erityisesti tulee painottaa lapsen edun ensisijaisuutta sekä hakemusten käsittelyssä että päätöksenteossa. – Tällä hetkellä lapsen etu ja turvallisten aikuissuhteiden rakentuminen eivät toteudu. Onnistunut kotoutuminen edellyttää koko perheen aitoa ja välitöntä yhdessäoloa, korostaa Heikki Kerkkänen.

En ole koskaan nähnyt sen kummempia perusteluja toistuvasti esitetylle väitteelle, että alaikäisen turvapaikanhakijan perheen Suomeen tuominen parantaisi yhteiskuntaan integroitumista. Ajatus on vastoin arkijärkeä. Ja nyt tästä on tutkimuskin:

Ruotsissa 30 prosenttia pakolaislapsista yhdistetään perheensä kanssa. Yllättävää kyllä, professori Wadensjön tutkimus osoittaa, että niillä pakolaislapsilla, jotka yhdistetään perheensä kanssa, ei mene yhtä hyvin työelämässä.

– Heillä menee paremminkin hieman huonommin, sanoo Wadensjö.

Yksi syy voi olla lasten helpompi sisäänpääsy ruotsalaiseen yhteiskuntaan, jos heitä ei yhdistetä perheensä kanssa, hän katsoo.

– Sijaisperheeseen sijoittaminen voi tutustuttaa ruotsalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Wadensjö.  (käännös)

Svenska Yle: Sämre integration när flyktingbarn förenas med sina föräldrar? 6.5.2015

Vaan mitäs me tutkimuksista, kun meillä on tosi vahva mutu:

Anaïs Faure Atger, EU:n Punaisen Ristin maahanmuuttoneuvonantaja Brysselissä, sen sijaan suhtautuu skeptisesti Wadensjön tutkimustuloksiin.

– Me täällä EU:n Punaisessa Ristissä olemme havainneet, että integraatio helpottuu, jos perhe yhdistetään ja lapset saavat tietää, missä perheenjäsenet ovat, sanoo Faure Atger.

Hänen mukaansa poliitikkojen eri EU-maissa pitäisi säätää paremmin lakeja, jotka tukevat pakolaislasten uudelleennäkemistä perheensä kanssa.

– Perheenyhdistäminen vanhempien kanssa on ihmisoikeus, sanoo Faure Atger.  (käännös)

Näkemysero johtunee erilaisesta kotoutumisen/integraation määritelmästä. Wadensjö määrittää kotoutumisen mitattavien asioiden kautta, kun taas Faure Atgerille kotoutuminen tarkoittaa yhdistettävien perheiden hyviä fiiliksiä. Aivan kuten Ruotsin kotouttamisjärjestelmä on teoriassa MIPEX-indeksin perusteella maailman paras, mutta objektiivisten mittarien mukaan maahanmuuttajien integroituminen on Ruotsissa heikkoa ja hidasta.

[Vaniljaihminen]

Ero perheenjäsenestä aiheuttaa lapselle stressiä

Ilman tätä pakolaisuus olisikin varmaan ihan lupsakkaa puuhaa.

[Micke90]

Tuohon monikulttuurisuusjärjestöjen tiedotteeseen voisi lisätä: "Mutta ei veronmaksajien rahoilla."