2012-05-28 Somalitutkimus sai 600 000 euroa (Päivi Harinen)

[Kyklooppi]

Tällä hulluudella jotkut repii rahaa kuin suokuokalla, akateemista hölynpölyä.

[foobar]

Suomalaista maahanmuuttokeskustelua ohjaa voimakkaasti aggressiivinen puheenparsi, jossa somalitaustaisiin maahanmuuttajiin liitetään yhteiskunnallisen syrjäytymisen vaara

Ilmeisesti halua rakentaa valtayhteiskunnan rahoilla itsensä läskissä pitävä rinnakkaisyhteiskunta kutsutaan nykyään fiksuissa piireissä "yhteiskunnallisen syrjäytymisen vaaraksi" ja kun tämä ei kuulosta ko. kansanosan kannalta sittenkään kovin mairittelevalta, nimityksestä syytellään sitten veronmaksajia.

Paljon parempaa tutkimusta saataisiin aikaan, jos prosessia eivät ohjaisi poliittiset tavoitteet löperön maahanmuuttopolitiikan kasvojen pelastamisen muodossa. Siinä toki olisi vaaranansa se, että voitaisiin saada tuloksia, joiden perusteella ongelma kyettäisiin poistamaan. Sitä ei varmaan kuitenkaan haluta tapahtuvan.

[Blanc73]

Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.

[foobar]

Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.

Rehellinen tutkija osaisi myöskin myöntää että erittäin harva tieteellinen tutkimus tuottaa lopulta tuloksia, joilla olisi juurikaan muuta merkitystä kuin tutkijoiden työllistyminen ja hyvällä tuurilla osaamisen karttuminen...

[Ari-Lee]

Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.

Tämä tällainen on saatanasta eli mohammedin suolesta. Juuri tämä tällainen holtiton rahanjakaminen hulluuksien hulluuksiin on omiaan johtanut kansakunnan yhtenäisyyden rikkirepimiseen. Niin on rikki revitty ja raiskattu kuin teinityttönen Tapanilan asemalla.

Venytetään sitten taas vanhusten vaippojen vaihtoväliä ja viedään lapsilta pyyhekumit ja ketsupit. Ja kieltäydytään reserviläisyydestä noiden tutkijapaskojen takia. Ja lisätään poliiseja liikennevalvontaan ja rasistien kiinnisaamiseen. Ja korotetaan veroja ja säännellään muutenkin kaikki liike seis. Nyt en jaksa enää, muuten tulee bruno banani.

[[email protected]]

Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.

Laitetaanko keräys pystyyn tuosta 2 eurosta, vai laitanko kaiken omasta pussista? Ei sillä, mitään uutta et tuossa kertonut, mutta konsulttipalkkion ansaitset tottakai.

[Eino P. Keravalta]

Ei meidän tarvitse enää somaleita tutkia - me tiedämme niistä jo aivan tarpeeksi. Meidän tosin olisi pitänyt tutkia niitä jo ennen maahan ottamista eikä vasta jälkikäteen. Sika säkissä, sano.

Sen sijaan somaleiden itsensä tulisi tehdä somalitutkimusta eli katsoa peiliin. Se tosin ei tarvitse senttiäkään rahaa, ainoastaan selkärankaa. Tosin on kuultu huhuja, että jotkut kansat eivät kuulu selkärankaisiin, vaan nilviäisiin.

[Blanc73]

Montako miljoonaa meinaavat törsätä puolivillaisiin somalitutkimuksiin? Itse voin kertoa 2€ kertakorvausta vastaan että "paskan möivät", somalit eivät ole rikkaus ja voimavara.

Laitetaanko keräys pystyyn tuosta 2 eurosta, vai laitanko kaiken omasta pussista? Ei sillä, mitään uutta et tuossa kertonut, mutta konsulttipalkkion ansaitset tottakai.

Somalit ovat sydäntäni (ja lompakkoni) lähellä joten otan kulut omaan piikkiin.

[Roope]

Tutkijat ja journalistit kuvaavat Lieksan somaliyhteisöä

Tutkijat ja pohjoiskarjalaiset media-ammattilaiset yhdistävät voimansa Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa pyritään avaamaan suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uudenlainen, positiivinen sävy.


Päätepisteitä ja uusia alkuja: Lieksansomalit peilin kääntöpuolella -hankkeessa luodaan katse Lieksan somaliyhteisöön. Hankkeessa on mukana useita tutkijoita, Karjalaisen toimittaja Hannu Kauhanen sekä tuottaja Markku Kuronen. Lisäksi hankkeeseen palkataan valmistumassa oleva lieksansomalialainen opiskelija.

Yliopistonlehtori Päivi Harisen johtamassa hankkeessa Lieksan somaliyhteisöstä tuotetaan laaja, tutkimustietoon pohjautuva journalistinen artikkeli, dokumenttifilmi sekä näyttelyosio Tampereen työväenmuseo Werstaan näyttelyyn Afrikkalaiset Suomessa.

Harisen mukaan suomalainen maahanmuuttokeskustelu on ollut jännitteistä ja poteroihin kaivautunutta.

-  Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/54925-tutkijat-ja-journalistit-kuvaavat-lieksan-somaliyhteisoa

Lieksa on ollut esillä myös muutamassa onnistuneessa dokumenttielokuvassa. Ohjaaja Markku Kurosta haastateltiin viimeksi Lieksan Lehdessä 2. heinäkuuta. Joensuulainen Kuronen on saanut valmiiksi lyhyen dokumenttinsa LIEKSALAISIA, joka kertoo kantaaottavasti maahanmuutosta ja myös nuorista lieksalaisista. Kurosen oma henkilöhistoria "puoltaa" miehen positiivisia näkemyksiä: hän on kiertänyt maailmaa merimiehenä, työskennellyt öljynporauslautalla ja toiminut Joensuussa 1990-luvun alussa somalipakolaisten kanssa.

LIEKSALAISIA löytyy osoitteesta: www.vimeo.com/videoflame/lieksalaisia

Pentti Stranius: Lieksa liputtaa suvaitsevaisuudelle 6.7.2015

Markku Kurosen dokkarin kuvaus on "Short documentary about somalies in Lieksa", mutta itse dokkarissa vältetään puhumasta somaleista. Ovat "pakolaisia" ja "maahanmuuttajia". Kovasti yrittämällä "pakolaisryntäyksen", jonka "osa lieksalaisista ymmärsi ihan normaalina suomalaisena toimintana", positiiviseksi puoleksi löydettiin tyhjien kerrostalojen täyttyminen.

[tietotyöläinen]

Poteroitunutta on juu. Kuvitteleeko ne oikeasti avaansa tämän pattitilanteen suoltamalla sitä tismalleen sama sontaa, millä poterot on alunperinkin rakennettu?

Vastaan omaan retoriseen kysymykseeni: eivät kuvittele. Kunhan höpöttävät ja yrittävät oikeuttaa puuhastelunsa.

[Chew Bacca]

Positiivinen sävy olisi kun kupparikansanosa palaisi kotimaahansa. Tekisivät moooonta suomalaista tosi iloisiksi.

[Muuttohaukka]

Kunhan höpöttävät ja yrittävät oikeuttaa puuhastelunsa.

Tämä höpöttely ja puuhastelu on vain niin turkasen kallista ja turhaa. Tällaisia summia somaleiden perheenyhdistelyn tutkimiseen. Tuolla rahalla olisi voinut rakentaa monelle perheelle luksushuvilan Somaliaan.

[Professori]

Rehellinen tutkija osaisi myöskin myöntää että erittäin harva tieteellinen tutkimus tuottaa lopulta tuloksia, joilla olisi juurikaan muuta merkitystä kuin tutkijoiden työllistyminen ja hyvällä tuurilla osaamisen karttuminen...

Asia on sinänsä pitkälti noin kuin sanot, mutta samalla on syytä tuoda esiin, että ne "harvat tieteelliset tutkimukset" tuottavatkin sitten perustan kaikelle sille, mikä erottaa länsimaisen yhteiskunnan esimerkiksi somalitutkimuksen kohteiden luomasta. Toisin sanoen se, että monet tutkimukset eivät johda sovelluksiin ei tarkoita sitä, että tutkimustoiminta olisi turhaa. Päin vastoin.

Tämä siis OT:na ja liittymättä tässä ketjussa käytyihin tutkimushankkeisiin. Oli vain pakko täsmentää foobarin kannanottoa väärinkäsitysten välttämiseksi.

Muuten olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että somaleiden kotoutumista ja kotouttamista kannattaa tutkia, sillä jos sitä kautta saadaan maassamme jo olevat somalit kotoutumaan, syntyy myös tutkimukseen sijoitetulle rahalle vastinetta varsin hyvällä kertoimella: nykyhinta jokaiselle Suomeen otetulle somaleille lienee keskimäärin noin miljoonan kappale. Jos siitä saadaan puoletkin pois syntyy yhteiskunnalle jättisäästöt. Onko tässä puheena oleva(t) tutkimushanke(keet) sellaista tutkimusta on sitten eri asia, enkä ota siihen kantaa näillä tiedoilla.

[Maastamuuttaja]

Avoimessa yhteiskunnassa kun elämme, uskon että Harisen tutkimustoiminnan tilinpäätös tulee olemaan julkista tietoa. Samoin tietysti kaikkien muiden vastaavien tutkimusten, laitosten ja veronmaksajalähteistä suoritettujen varojen hyväntahtoisten käyttäjien tilitykset.

Demokratiassa kun kuulemma elämme, vaikuttaisi luontevalta saada lisätietoja siitä, miten verovaroja on käytetty esim. kehitysapua toteuttavissa kansalaisjärjestöissä. Tilintarkastuksia on kuulemma harrastettu, mutta tuloksista raportointi on juuttunut - systemaattisesti - "jonnekin".

Josko tämä "Jonne" tiedottaisi havainnoistaan ihan myös veronmaksajatasolle?

[Blanc73]

Yliopistonlehtori Päivi Harisen johtamassa hankkeessa Lieksan somaliyhteisöstä tuotetaan laaja, tutkimustietoon pohjautuva journalistinen artikkeli, dokumenttifilmi sekä näyttelyosio Tampereen työväenmuseo Werstaan näyttelyyn Afrikkalaiset Suomessa.

Ei helkatti ja kai se kultainen, 20m korkea somalipatsaskin saadaan vielä Lieksan keskustaan? Mitäpä epätoivoiset mokuttajat eivät olisi valmiita tekemään suosikkilemmikkiensä, somalien puolesta. Aivan älyvapaata touhua.
Hariselle ja kumppaneille hellät terveiset, sekä lämpimät "kiitokset" verorahojen tuhlauksesta paskaprojektinsa syövereihin:

(http://i.giphy.com/9Rp27Gpwjx1n2.gif)

[JoKaGO]

Rehellinen tutkija osaisi myöskin myöntää että erittäin harva tieteellinen tutkimus tuottaa lopulta tuloksia, joilla olisi juurikaan muuta merkitystä kuin tutkijoiden työllistyminen ja hyvällä tuurilla osaamisen karttuminen...

Asia on sinänsä pitkälti noin kuin sanot, mutta samalla on syytä tuoda esiin, että ne "harvat tieteelliset tutkimukset" tuottavatkin sitten perustan kaikelle sille, mikä erottaa länsimaisen yhteiskunnan esimerkiksi somalitutkimuksen kohteiden luomasta. Toisin sanoen se, että monet tutkimukset eivät johda sovelluksiin ei tarkoita sitä, että tutkimustoiminta olisi turhaa. Päin vastoin.

Tämä siis OT:na ja liittymättä tässä ketjussa käytyihin tutkimushankkeisiin. Oli vain pakko täsmentää foobarin kannanottoa väärinkäsitysten välttämiseksi.

Muuten olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että somaleiden kotoutumista ja kotouttamista kannattaa tutkia, sillä jos sitä kautta saadaan maassamme jo olevat somalit kotoutumaan, syntyy myös tutkimukseen sijoitetulle rahalle vastinetta varsin hyvällä kertoimella: nykyhinta jokaiselle Suomeen otetulle somaleille lienee keskimäärin noin miljoonan kappale. Jos siitä saadaan puoletkin pois syntyy yhteiskunnalle jättisäästöt. Onko tässä puheena oleva(t) tutkimushanke(keet) sellaista tutkimusta on sitten eri asia, enkä ota siihen kantaa näillä tiedoilla.

Tiiäthän sen. Jos saadaan puolet säästöön, niin mamujen määrä tuplataan 

[Roope]

Jakautuuko Suomi: Saari kaiken keskipisteessä

Helsingin Vuosaari paljastui odotettuakin kiinnostavammaksi paikaksi tutkia suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja sen jakolinjoja. Tutkimusjakson aikana Suomi muuttui, mutta julkisesta keskustelusta puuttui usein niiden ääni, jotka ovat muutoksen silminnäkijöitä ja kohteita.

Heinäkuun lopulla 2015 lähetän Vuosaaressa tutuksi tulleelle naiselle Facebook-viestin: Miten sanotaan arabiaksi: "meillä on unelma?"
 Saan vastauksen nopeasti: "Hei Reetta! Meillä on unelma arabiaksi on لدينا حلم ♥

Vaihdamme naisen kanssa kuulumisia chätissä. Hän on asunut Suomessa parikymmentä vuotta, ja tietää hyvin, mistä maassa nyt kohistaan. Kansanedustaja Olli Immosesta, perussuomalaisista, rasismista – ja naisen itsensä kaltaisista ihmisistä, joita ei kutsuta suomalaisiksi, ihmisiksi, naisiksi, lähihoitajiksi tai äideiksi, vaan maahanmuuttajiksi tai monikulttuurisuudeksi, jota voi joko kannattaa tai olla kannattamatta.

Tuntuu raskaalta, nainen kirjoittaa. Hän on kertonut jo aiemmin, miten rasismi näkyy arjessa: metrossa kukaan ei tule viereen, vaalien alla täytyy kulkea "Suomi suomalaisille" –bannereiden ja merkitsevien katseiden ohi, vaikka tekisi mennä näyttämään kampanjoiville omaa Suomen passia.

Naisesta tuntuu, että rasismista tulee koko ajan hovikelpoisempaa. Mitä tässä maassa oikein tapahtuu?

Monikulttuurisuus ei ole painajainen eli التعددية الثقافية ليس كابوسا ♥, nainen kirjoittaa minulle FB-chatissa.

Immos-kohun alkaessa olemme tehneet Jakautuuko Suomi –tutkimusprojektiamme Vuosaaressa vajaan vuoden ajan. Emme vielä tiedä, että kysymys Suomen jakautumisesta on saamassa lukemattomia uusia kierteitä ennen kuin olemme syksyssä 2017.

Emme tiedä, että Vuosaaressa sijaitsevan Vuorannan koulutuskeskuksesta tulee vastaanottokeskus, jossa on 200 paikkaa. Tai että perussuomalainen puolue hajoaa ja media selvittelee kansanedustajien kytkyjä vastarintaliikkeeseen ja uusnatseihin. Emme tiedä, että Vuotalon edustalla pidetään kansallismielisiä mielenosoituksia ja kouluissa joudutaan rauhoittelemaan lapsia, jotka ovat kuulleet traumaattisia syytöksiä kauppamatkoillaan vanhempien kanssa. Emme tiedä, että puhe kuplista, ääripäistä, natseista, suvakeista – Suomen jakautumisesta – nousee presidentin puheiden, pääministerin bloggausten, dokumenttien, väittelyiden, some-keskusteluiden ja kolumnien aiheeksi.

Taidamme kuvitella vielä alkuvuodesta 2015 etnisen moninaisuuden asiaksi, jonka kanssa opitaan elämään koko ajan paremmin. Olemme kiinnostuneita enemmän sosioekonomiasta kuin etnisyyksistä, eikä projektimme kärkenä ole maahanmuutto. Vuosaari tuntuu esimerkiltä paikasta, jossa monietnisyys on arkea ja itsestäänselvyys, ei painajainen eikä unelma.

Ihmiset kertovat viihtyvänsä alueella, koska siellä erilaisuuteen on totuttu. Alueen monikulttuurinen päiväkotikin oli jo lopetettu, ja alueen kaikki päiväkodit ovat ihan luonnostaan monikulttuurisia. Kahden lapsen äiti muistelee haastattelussamme, kuinka saatteli lastaan monikulttuuriseen päiväkotiin, kun perhe oli vasta muuttanut Vuosaaren Aurinkolahteen ja aluetta rakennettiin kiivaasti. Nyt lasten "tavallisissa" kouluissa on enemmän etnistä kirjoa kuin erikoispäiväkodissa reilut kymmenen vuotta sitten.

Kesä 2015 kuitenkin muistuttaa räikeällä tavalla, että kehitys ei kulje vain yhteen suuntaan: kohti harmoniaa ja hyväksyntää. Kysymys Suomen jakautumisesta on akuutimpi ja monimuotoisempi kuin olisimme uskoneet projektia aloittaessamme.

[...]

Vuosaarta ja muita Helsingin itäisiä lähiöitä kutsutaan usein maahanmuuttajalähiöiksi, vaikka niissäkin valtaosa asukkaista on kantasuomalaisia. Suomessa ajatellaan, että valkoinen suomalaisuus on "tavallista", "normaalia" tai "luonnollista", joten siitä poikkeaminen mainitaan erikseen ja se määrittää kaupunginosaa silloinkin, kun valtaosa väestä on kantasuomalaisia.

Valitsimme tutkimuskohteeksi Vuosaaren, koska sen väestöpohja on kiinnostava: sosioekonomiset erot ovat suurempia kuin kaupungissa keskimäärin, ja kotikieliä on noin 60. Vuosaari ei ole erityislaatuinen, jos sitä vertaa tulevaisuuden väestöennusteisiin Helsingissä. Nyt – vuonna 2017 – arvellaan, että reilun kymmenen vuoden kuluttua joka neljäs helsinkiläinen peruskoululainen on taustaltaan jostain muualta kuin Suomesta. Sitten helsinkiläinen "tavallinen" on sama kuin Vuosaaren "erityisyys" nyt.

[...]

Jakautuuko Suomi?

Tämän teeman alla olemme tehneet oman julkaisun (ilmestyy syksyllä 2017), dokumentin, toistakymmentä lehtiartikkelia, asukashaastatteluita, radio-ohjelmasarjan, valokuvanäyttelyn sekä vieneet läpi lukuisia paneelikeskusteluja, väittelyitä, vierailukäyntejä, tutkimuksen esittelyjä ynnä muuta.

Mikä on vastauksemme peruskysymykseen?

Kysymys on mahdoton vastattavaksi, mutta on se myös yksinkertainen. Vuosaari-projektin jälkeen aloittaisin lauseen samoin kuin lähes kaikki, jolta asiaa Vuokissa kysyimme: jakautuu, mutta.

Monet haastattelemamme katsoivat, että jos jakautumisella tarkoitetaan eriarvoistumista, se ei ole mikään luonnonlaki, joka tapahtuu itsestään. Tapaamamme "idän ammattilaiset", opettajat, nuorisotyöntekijät, lähiötyön tekijät, valmentajat ja vapaaehtoiset tekivät joka päivä työtä, joka kirjaimellisesti pitää yhteiskuntaa koossa. Lähiöiden ongelmat ovat samoja kuin muunkin Suomen: kun tulonjako muuttuu epätasaisemmaksi ja hyvinvoinnin, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen resursseja leikataan, sillä on seurauksensa.

Suomi ei vain jakaudu, vaan sitä jaetaan.

[...]

Nyt itäisessä Helsingissä on suhteellisen paljon vähäosaisuutta ja vaikkapa vieraita kieliä – verrattuna vuoteen 1990. Jos vertailukohtaa haetaan kauempaa, tilannekuva muuttuu. Jos hellimme kuvaa aiemmin yhtenäisestä Suomesta, voimme pelätä moninaisuuden rikkovan jotain ennen niin puhdasta. Jos taas tunnistamme historiaamme kuuluvan moninaisuuden, emme pidä nykyistä tilannetta erityisenä tai uhkaavana.

Toimittajana tunnistan median tarpeen nähdä muutoksia tai dramatisoida niitä silloinkin, kun voisi esittää myös maltillisempia tulkintoja. Esimerkiksi uskontotieteilijä, filosofian tohtori Kati Mikkola kirjoittaa teemasta (Teologia.fi 30.1.2017) näin:

"Mediassa muutoksella on tunnetusti parempi uutisarvo kuin pysyvyydellä. Myös tutkimuksen näkökulmasta yhteiskunnalliset ja uskonnolliset murrokset nähdään yleensä kiinnostavampina kuin pysyvyys, jatkuvuus tai vähittäinen muuntuminen. Kun muutoksia etsitään, niitä on tapana myös löytää. Tämä voi aiheuttaa houkutuksen nähdä menneisyys paitsi nykyisyydestä selvästi poikkeavana myös yhtenäisempänä kuin se on ollut."

Suomi on muuttunut vuosina 2014–2017, ja kysymys todellisuuksien eriytymisestä on nyt entistäkin kiinnostavampi ja akuutimpi. Samaan aikaan olemme työryhmänä oppineet, että kun tilanne alkaa vaikuttaa erityisen dramaattiselta, huolestuttavalta tai vääjäämättömältä, on aika ottaa metro itään. Siellä draama saa sävyjä ja arkisen asun.

Reetta Räty

Koneen säätiö - Rohkeat avaukset 2.11.2017

Nyt – vuonna 2017 – arvellaan, että reilun kymmenen vuoden kuluttua joka neljäs helsinkiläinen peruskoululainen on taustaltaan jostain muualta kuin Suomesta. Sitten helsinkiläinen "tavallinen" on sama kuin Vuosaaren "erityisyys" nyt.

Jotkut asiat ovat ihania tai ainakin väistämättömiä, kun taas toiset eivät ole:

Monet haastattelemamme katsoivat, että jos jakautumisella tarkoitetaan eriarvoistumista, se ei ole mikään luonnonlaki, joka tapahtuu itsestään. (..) Suomi ei vain jakaudu, vaan sitä jaetaan.

[Roope2]

Se on jo jakautunut, koska toiset käyvät töissä ja toiset nauttivat töiden tuloksista kapitalistin tavoin, toiset laittavat roskapussit jäteastiaan ja toiset astian viereen, toiset noudattavat taloyhtiön järjestyssääntöjä ja toiset eivät, toiset suojelevat yhteistä omaisuuttamme ja toiset eivät, toiset hyväksyvät yhteiskuntamme normit ja toiset elävät omien normiensa mukaan.

[Blanc73]

Reetta Räty lienee jonkinlainen evoluution huipentuma, jos puhutaan yliampuvaa ja kliseistä unelmähöttöä jauhavasta toimittelijasta. Tämä seuraava moku-aivopieru on hyvä esimerkki:

Jos hellimme kuvaa aiemmin yhtenäisestä Suomesta, voimme pelätä moninaisuuden rikkovan jotain ennen niin puhdasta.

Mitäs tämä Rädyn sokeasti palvoma "moninaisuus" sitten on? Niin, se on sitä afrikkalaiset ja muslimimamut täyttävät isojen kaupunkien lähiöt ja elättävät itsensä sosiaaliturvalla. Eli, moninaisuus=moniongelmaisuus=monikulttuurisuus. Näin olemme ratkaisseet  Reetta Rädyn salaaman viestin lukijoille.