2015-05-03 KU: Afrikansuomalaisten oma ääni ei kuulu juuri missään

[koli]

Afrikansuomalaisten oma ääni ei kuulu juuri missään

Priscilla Mmari ei pidä siitä, että hänen puolestaan puhutaan.

Työväenmuseo Werstas sekä Tampereen yliopiston afrikkalaisten diasporaa Suomessa käsittelevä tutkimushanke toteuttavat yhdessä näyttelyn, joka kuvaa afrikkalaistaustaisten elämää Suomessa. Afrikka Suomessa -näyttely aukesi keskiviikkona 29. huhtikuuta Tampereen Werstaalla.

Kampaamoyrittäjä Priscilla Mmari osallistui hankkeeseen liikekumppaninsa Keiku Borgströmin kanssa videolla, jossa he laittavat ystävänsä Magdalena Uhlgrenin hiukset ja meikkaavat tämän. Heidän toiset vanhempansa ovat Etiopiasta, Namibiasta ja Tansaniasta. Mmarin isä on tansanialainen.

Mmarin mukaan afrikansuomalaisten ääni ei kuulu juuri missään. Siksi hanke on hänen mielestään tärkeä.

– Yleensä, kun meidän asioistamme joku puhuu, se on afrikkalainen tai suomalainen. Kovasti puhutaan, mutta sen pitäisi olla joku meikäläisistä. En pidä puolestapuhumisesta.

Mmarin mukaan myöskään kokonaan suomalainen tai afrikkalainen vanhempi ei voi kuvitella, miltä hänen lapsestaan tuntuu.

– En minäkään voi puhua siitä, miltä tuntuisi olla afrikkalainen tai suomalainen. Olen kyllä suomalainen, olen syntynyt ja kasvanut täällä, mutta en ole... luomusuomalainen. Olen afrikansuomalainen. Vai suomenafrikkalainen, Mmari jää miettimään ja nauraa.

Hän ei muista tunnistaneensa omia kokemuksiaan oikeastaan mistään mediasta.

– Paitsi nyt kun on tullut tämä Ruskeat tytöt -blogi, niin siinä on paljon sellaista, mihin samaistun.

Korson kasvatti

– Alun perin olin mukana hankkeessa nuorten työpajan kautta, jossa olin tosi nuorten poikien kanssa samassa ryhmässä. Kun kerroin, että olin 500 oppilaan koulun ainoa tummaihoinen, he olivat ihan, että miten sä selvisit.

– Olen kasvanut Korsossa, se oli aika rankkaa aikaa, vielä kun oli tämä skinikausi ja kaikkea. Yläasteella opettajallammekin oli Suomen lippu pilotin hihassa... Vaihdoin kyllä kouluakin sitten jossain vaiheessa.

– Olihan minullakin kavereita, mutta hyväksyntä tuli sitä kautta, että "mä ainakin pidän sua ihan suomalaisena" tai "mä en tykkää neekereistä, mut sä oot ihan ookoo". Ei se hirveästi lämmittänyt, että minä olen ookoo, mutta kukaan muu ei ole. Toisaalta, mitä nyt viidesluokkalainen osaa sanoa.

...

Omassa työssään Mmari kertoo, ettei kohtaa juuri lainkaan rasismia sen enempää
asiakkailta kuin kollegoiltakaan.

– Eräässä entisessä työpaikassa työkaveri ei halunnut leikata tummaihoisen hiuksia. Mutta tosi vähän alallamme on semmoista. Ja Helsingissä on helppo olla. Mutta en osaa sanoa muista paikkakunnista, ehkä jo Keravalla on vaikeampaa.

...

Kun kysyn, mitä sitkeitä väärinkäsityksiä Mmari haluaisi oikaista, miettii hän pitkään.

– Eivät kaikki afrikkalaiset halua tulla Suomeen. Toisekseen, osa on syntynyt täällä. Tai, jos joku on tullut pakolaisena, niin ihan varmasti ei sossun rahojen perässä. En minä tiedä, olemme ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin, hän puuskahtaa.

– Ja jos on ennakkoluuloja, niin kannattaa ehkä tutustua johonkuhun. Tai jos on ollut yhden kerran huono kokemus, ei kannata vihata kaikkia. Kyllä ne varmaan menevät molempiin suuntiin nämä huonot kokemukset, ei niiden perusteella voi kaikkia leimata. Jos et tiedä, ota selvää.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3367542/afrikansuomalaisten-oma-aani-ei-kuulu-juuri-missaan

[kyllästynyt]

Ei nyt aleta rakentaa mitään Afrikansuomalaisuutta tänne.

[Ari-Lee]

Ähh. Kilkkasin tähän, koska luulin, että uutisoidaan jotain Afrikan suomalaisista.

[Uuno Nuivanen]

– Eivät kaikki afrikkalaiset halua tulla Suomeen. Toisekseen, osa on syntynyt täällä. Tai, jos joku on tullut pakolaisena, niin ihan varmasti ei sossun rahojen perässä. En minä tiedä, olemme ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin, hän puuskahtaa.

Itse en halua olla juurikaan samanlainen kuin keskiverto afrikkalainen.

[Blanc73]

Afrikkalaisuus ja sen ongelma tiivistettynä?

Edelleenkin Mmarilla kestää viikon sopeutua Tansanian elämänrytmiin siellä käydessään.

– Elämäntyyli on niin erilainen. Ei stressata, hoidetaan yksi asia per päivä, kun enempää ei välttämättä pystytä. Suomessa pystyy olemaan niin tehokas. Tansaniassa olin ainoa, joka kysyi kelloa. Nykyisin jätän senkin kotiin.

Jep jep....

[Faidros.]

Afrikansuomalaisten oma ääni ei kuulu juuri missään
– Eivät kaikki afrikkalaiset halua tulla Suomeen.

Eipä tietenkään. Tänne tulevat vain ne, jotka haluavat tulla ylöspidetyiksi tekemättä mitään.
Yksi kampaamoyrittäjä, ei poista sitä ongelmaa, että kokonaisuutena afrikkalaiset ovat rasite Suomelle. Raskas rasite.
Mutta toisaalta, afrikkalaisuus ei ole ongelman ydin, vaan islam.

[Lupu(kulkuri)]

Kyllä kuuluu ainakin metrossa ja 550n bussissa - ja kovaa!

[nollatoleranssi]

Hän ei muista tunnistaneensa omia kokemuksiaan oikeastaan mistään mediasta.

– Paitsi nyt kun on tullut tämä Ruskeat tytöt -blogi, niin siinä on paljon sellaista, mihin samaistun.

Eikös sitä samaa itkuvirttä ole esitetty kaikista "rasistivastustajien" puolueista ja toimittajien kirjoituksista jo vuositolkulla?

[Tragedian synty]

"Ei kuulu juuri missään". Siinä on juuren verran liikaa kuulumista.

[Kivikova]

Nyt täytyy kyllä myös vähän kannustaa mollaamisen sijasta. Tekstissä mainituilla kansoilla oli Optulan mukaan vähän rikollisuutta. Etiopialaisilla kaikkein vähiten. Esim. Zimbabwessa on Mukabe vallassa, mutta koulutus pelaa, joten se taitaa selittää mm. tämän jengin vähäisen rikollisuuden. Koulutetuilla kristinuskosilla viidakon hessuilla näyttäisi menevän ihan kohtalaisesti.

[jolina]

Aina kaikki otetaan rasismina. Ei ole rasismia, jos on koulun ainoa musta oppilas - niin nyt vain sattuu olemaan!

Kampaaja ei suostunut koskamaan afrikkalaiseen tukkaan! Se ei todellakaan ole välttämättä rasismia. Eivät afrikkalaiskampaajatkaan aina suostu koskemaan valkoiseen tukkaan - hiuslaatu on niin erilaista, että jos siihen ei ole tottunut, kampaaja pelkää tekevänsä mokan, pilaavansa leikkauksen.

Olen tähän törmännyt niin monta kertaa, suomalaisen vaaleat ohuet hiukset omaavana jopa eteläaurooppalaiset kampaajat vieroksuvat niiden leikkausta. En ota sitä rasismina, otan sen enemmänkin kampaajan ammattitaitona, että uskaltaa sanoa, etten taida näistä hiuksista mitään saada.

[mikkoellila]

Kampaamoyrittäjä Priscilla Mmari osallistui hankkeeseen liikekumppaninsa Keiku Borgströmin kanssa videolla, jossa he laittavat ystävänsä Magdalena Uhlgrenin hiukset ja meikkaavat tämän. Heidän toiset vanhempansa ovat Etiopiasta, Namibiasta ja Tansaniasta. Mmarin isä on tansanialainen.

Mmarin mukaan afrikansuomalaisten ääni ei kuulu juuri missään. Siksi hanke on hänen mielestään tärkeä.

– Yleensä, kun meidän asioistamme joku puhuu, se on afrikkalainen tai suomalainen. Kovasti puhutaan, mutta sen pitäisi olla joku meikäläisistä. En pidä puolestapuhumisesta.

Mmarin mukaan myöskään kokonaan suomalainen tai afrikkalainen vanhempi ei voi kuvitella, miltä hänen lapsestaan tuntuu.

– En minäkään voi puhua siitä, miltä tuntuisi olla afrikkalainen tai suomalainen. Olen kyllä suomalainen, olen syntynyt ja kasvanut täällä, mutta en ole... luomusuomalainen. Olen afrikansuomalainen. Vai suomenafrikkalainen, Mmari jää miettimään ja nauraa.

Oikea termi ei ole afrikansuomalainen tai suomenafrikkalainen, vaan mulatti.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Jutun otsikko on mielestäni harhaanjohtava. Esimerkiksi amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia, joten afrikansuomalaisista tulee mieleen Afrikassa asuvat suomalaiset. Käsitteitä voidaan tietysti hämmentää tarkoituksellisestikin monikulttuurisuuden nimissä.

[ArtturiE]

Kampaamoyrittäjä Priscilla Mmari osallistui hankkeeseen liikekumppaninsa Keiku Borgströmin kanssa videolla, jossa he laittavat ystävänsä Magdalena Uhlgrenin hiukset ja meikkaavat tämän. Heidän toiset vanhempansa ovat Etiopiasta, Namibiasta ja Tansaniasta. Mmarin isä on tansanialainen.

Mmarin mukaan afrikansuomalaisten ääni ei kuulu juuri missään. Siksi hanke on hänen mielestään tärkeä.

– Yleensä, kun meidän asioistamme joku puhuu, se on afrikkalainen tai suomalainen. Kovasti puhutaan, mutta sen pitäisi olla joku meikäläisistä. En pidä puolestapuhumisesta.

Mmarin mukaan myöskään kokonaan suomalainen tai afrikkalainen vanhempi ei voi kuvitella, miltä hänen lapsestaan tuntuu.

– En minäkään voi puhua siitä, miltä tuntuisi olla afrikkalainen tai suomalainen. Olen kyllä suomalainen, olen syntynyt ja kasvanut täällä, mutta en ole... luomusuomalainen. Olen afrikansuomalainen. Vai suomenafrikkalainen, Mmari jää miettimään ja nauraa.

Oikea termi ei ole afrikansuomalainen tai suomenafrikkalainen, vaan mulatti.

Eikä täysmustakaan ole afrikansuomalainen asuessaan Suomessa.  Hän on vain afrikkalainen, joka asuu Suomessa, ja jolla on ehkä Suomen kansalaisuus.  Suomenafrikkalainen kuullostaa oudolta, vaikka onkin kieliopillisesti oikein.  Ahtisaaren Mara oli afrikansuomalainen hetken aikaa.

[ArtturiE]

Jutun otsikko on mielestäni harhaanjohtava. Esimerkiksi amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia, joten afrikansuomalaisista tulee mieleen Afrikassa asuvat suomalaiset. Käsitteitä voidaan tietysti hämmentää tarkoituksellisestikin monikulttuurisuuden nimissä.

Hyvä huomio.  Mainitaan ensin se tärkeämpi kansallisuus tai rotu, jolle halutaan antaa suurempi merkitys. 

[KTM]

Eipä kuulu suomalaistenkaan ääni paljon Afrikassa, eikä pidäkään.

Afrikkalaisten ääni kuulukoon Afrikassa ja suomalaisten Suomessa. Vieraat älkööt sekaantuko vieraan maan asioihin.

[Foundation]

– En minäkään voi puhua siitä, miltä tuntuisi olla afrikkalainen tai suomalainen. Olen kyllä suomalainen, olen syntynyt ja kasvanut täällä, mutta en ole... luomusuomalainen. Olen afrikansuomalainen. Vai suomenafrikkalainen, Mmari jää miettimään ja nauraa.

(http://www.dublinconcerts.ie/content/uploads/2014/09/Xzibit.png)

[Tavan]

Sekarotuisten lasten synnyttäjät harvoin osaavat ennalta ajatella mitä ovat tekemässä. Ne identiteettikriisit mitä sirpaleinen rotutausta aiheuttaa tapaavat olla hyvin tuskallisia. Monelle suomalaiselle on männävuosina aiheuttanut kipua, jos omassa suvussa on poliittisesti valkoisia ja punaisia sekaisin. Ja politiikka on kuitenkin vain politiikkaa.

Voin vain kuvitell sitä ihmisen tuskaa ja hämmennystä, kun oma olemus on sekä syvä- että pintatasolla niin hajanainen, että sen näkee helikopterista asti.

[Nuivake]

Kyllä Afrikansuomalaisen ääni kuuluu. Junassa, bussissa, metrossa, ratikassa, assalla, kassalla, vessassa, veneessä, kaupassa, kadulla, puistossa, pihalla, telkussa, taksissa, radiossa, ruudussa, netissä, narikassa, torilla, ties missä. Jos et näe Suomenafrikkalaista, äänen kuulet varmasti.

Missä afrikkalainen, siellä ääni. No, kyllähän maailmaan ääntä mahtuu mutta kuinka monta afrikkalaista mahtuu maailmaan?