Puolueiden maahanmuuttovastaukset ja -ohjelmat keväällä 2015

[Roope]

Keskustelu vastauksista hallituksenmuodostaja Juha Sipilän eduskuntapuolueille esittämiin maahanmuuttokysymyksiin on hajallaan eri ketjuissa. Kokoan tähän vertailtaviksi puolueiden vastaukset ja puolueiden viimeisimmät maahanmuutto-ohjelmat, joista ei ole muuten kuin perussuomalaisten osalta käyty minkäänlaista julkista keskustelua.

Vastaukset Sipilän kysymyksiin maahanmuuton osalta:

Keskusta

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Suomessa käydään avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. Keskustan eduskuntaryhmä sitoutuu edistämään suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria.

Yksin lainsäädännöllä ei kotoutumista voida taata, vaan tarvitaan poikkihallinnollista otetta, koko yhteiskunnan mukaantuloa sekä maahanmuuttajien vastuuta ja omistajuutta omaan kotoutumiseensa. Suomeen jo hyvin integroituneiden maahanmuuttajien osaamista hyödynnetään kotoutumistyössä. Julkisen sektorin lisäksi kannustetaan kolmannen sektorin toimijoita, puolueita ja ammattiyhdistysliikettä toimimaan siltana kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksien vahvistamisessa.

Maahanmuuttajanuorten erityinen syrjäytymisriski tunnistetaan ja kouluttamattomien, kotona olevien naisten kotoutumiseen kiinnitetään erityisesti huolta.

Kotouttamistoimia tulee parantaa lisäämällä ja kehittämällä kielikoulutusta, jolloin edellytykset työllistyä paranevat. Tukihenkilötoimintaa, kielikoulutusta ja sen lisäksi kulttuurikoulutusta tarjotaan välittömästi maahan saapumisen jälkeen, jotta kotoutuminen voi käynnistyä tehokkaasti. Maahanmuuttajaperheiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen kannustetaan kullekin perheelle sopivalla tasolla lasten kielitaidon kehittymiseksi jo ennen koulun aloittamista.

Maahanmuuton tulee kaikkiaan olla hallittua. Viranomaisprosessit turvapaikkahakemusten käsittelyssä on oltava ripeitä ja päätökset palauttamisineen on tehtävä viipymättä. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään nykyisellä tasolla. Valtio kehittää yhteistoimintaa kuntien kanssa, jotta kiintiöpakolaisille tarvittavat kuntapaikat turvataan riittävällä resurssoinnilla.

Suomi on EU-tasolla aktiivinen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Ihmiskaupan markkinoiden sulkeminen ja Välimerellä tapahtuvien pakolaiskuolemien ehkäiseminen on yksi EU-yhteistyön tavoitteista. 

Suomi sitoutuu EU-päätöksenteosta seuraavaan sosiaaliturvaan. Suomalaista asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää on selkiytettävä.

Työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan myönteisesti. EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta poistetaan. Työmarkkinoilla maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkat. Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen kehitetään.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?
...
Suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä sekä koulutusvientiä on edistettävä. Koulutusviennin esteet on poistettava muun muassa sallimalla lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille.

Perussuomalaiset

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

– Yleisen taloustilanteen tulee vaikuttaa pakolaiskiintiön kokoon. Jos valtiontalous on alijäämäinen, maa elää velaksi ja perustoiminnoista leikataan, silloin myös pakolaiskiintiötä on leikattava.
– Kotouttamispolitiikkaa on kehitettävä kannustavampaan suuntaan. Ei ole oikein, että veronmaksajat esimerkiksi kustantavat asiointitulkkauspalvelut vuosikausia maassa asuneille henkilöille. Loputon tulkkaaminen ei kannusta suomen opiskeluun. Jatkossa valtion tulee kustantaa tulkkaus vain tietyksi ajaksi, minkä jälkeen tulkkauskustannuksista huolehtii tulkkausta tarvitseva taho.
– Sosiaaliturvan osalta maahanmuuttajia tulee kohdella yhdenvertaisesti ns. kantasuomalaisten kanssa
– EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä jatkossakin kiinni, koska EU-alueella toimiva työvoiman vapaa liikkuvuus täydentää riittävällä tavalla työvoiman tarjontaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Oleellisinta on pyrkiä kotouttamaan ja työllistämään tähän mennessä jo Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Lisäksi mm. hoito- ja rakennusaloilla kielitaitovaatimuksia tulee kiristää potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi.
– Ulkomaalaislain mukaan toistuva toimeentulotukeen turvautuminen on peruste oleskeluluvan lakkauttamiselle. Sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö estää kuitenkin toimeentulotukipäätöstä tekevää viranomaista ilmoittamasta tällaisista asiakkaista ulkomaalaisviranomaisille. Näin ollen toimeentulotuesta päättäville virkailijoille on asetettava velvoite ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea hakevista ulkomaalaisista ulkomaalaisviranomaisille.
– Turvapaikkamenettely on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat kotimaassaan vainoa. Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan ja myöhemmin mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden saanut henkilö lomailee kotimaassaan tai lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", voidaan katsoa, että lähtömaa ei turvapaikanhakijan itsensä mielestä ole enää liian vaarallinen. Tällaisessa tapauksessa suojeluntarpeen voidaan katsoa päättyneen, jolloin oleskelulupa tulee peruuttaa. Näin tulee toimia myös niiden henkilöiden kohdalla, jotka päättävät lähteä sotatoimiin kriisialueille.
– Tiukennuksia perheenyhdistämiskäytäntöihin
– Lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille
– EU ei voi mielestämme päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa. Vastustamme maahanmuuttopolitiikassakin keskusvaltaista päätöksentekoa. Suhtaudumme kriittisesti EU:lle kaavailtuihin solidaarisuusmekanismeihin, jotka antaisivat rahallista tukea vapaaehtoisesti humanitaarista maahanmuuttoa vastaanottaville maille.

1. Mitkä ovat mielestänne "Suomi vuonna 2025" -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?
...
e. Hyvinvoiva Suomi: (..) maahanmuuttajien kotouttamisen parantaminen, tasapaino yhteiskunnan apua tarvitsevien maahanmuuttajien määrän ja yleisen taloustilanteen välillä.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?
...
– Huolehditaan paremmin maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä kotoutumisen tukemisesta mm. päiväkodeissa

Kokoomus

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusteltuna edistää työperäistä maahanmuuttoa, koska työikäinen väestömme ei kasva. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta tulee luopua, koska nykyinen ulkomaalaislain mukainen työntekijän oleskelulupajärjestelmä on yrittäjien ja työntekijöiden kannalta
kankea ja byrokraattinen.

Koulutusviennin edistämiseksi tulee ottaa käyttöön EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut ja  stipendijärjestelmä. Valmistuttuaan Suomeen töihin jäävät opiskelijat voivat vähentää maksamansa lukukausimaksut verovähennyksenä viiden vuoden kuluessa. Suomessa tulee lisätä mahdollisuuksia käydä koulua ja opiskella englannin kielellä.

Perheen kokoajalle tulee asettaa kohtuullinen toimeentuloedellytys Euroopan unionin perheenyhdistämisdirektiivin puitteissa. Viranomaisten välistä tiedonkulkua tulee parantaa toimeentulotukea myöntävien  viranomaisten  ja  maahanmuuttoviranomaisten  välillä  niissä  tapauksissa,  joissa  oleskeluoikeus maassamme edellyttää sitä, ettei asianomainen turvaudu toistuvasti toimeentulotukeen.

Ulkomaalaislakia tulee muuttaa siten, että törkeisiin rikoksiin syyllistynyt, rikoksen uusija tai yleiselle järjestykselle vaarallinen henkilö voidaan poistaa maasta heti hallinto-oikeuden tätä koskevan päätöksen jälkeen, ellei korkein hallinto-oikeus erikseen kiellä täytäntöönpanoa. Kriminalisoidaan konfliktialueelle taisteluun osallistumistarkoituksessa matkustaminen.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset
...
Suomen on otettava jatkossakin vastaan kiintiöpakolaisia ja tarjottava turvapaikka sitä perustellusti hakeville henkilöille.

SDP

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

SDP pitää tärkeänä ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan säilyttämistä, maahanmuuttajien työllisyyden parantamista, kielikoulutuksen lisäämistä, kotoutumistoimien vaikuttavuuden parantamista, turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamista sekä maahanmuuttajien asuinolosuhteiden kehittämistä segregaatiota vähentävään suuntaan.

Vihreät

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Vihreiden tavoitteena on Suomi, johon voi tulla tekemään töitä ja hakemaan turvaa. Suomen talouden ja työllisyyden kohentaminen edellyttää työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista on helpotettava luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Täällä opiskelleille ulkomaalaisille opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan opintojen valmistumisen jälkeen.

Maailmassa on konfliktien seurauksena enemmän pakolaisia kuin koskaan. Siksi Suomen vastuunottoa on kasvatettava sen mukaisesti. Ehdotamme pakolaiskiintiön nostamista asteittaan 2000:een.

Hukkumiskuolemat salakuljettajien matkassa Välimerellä eivät saa jatkua ja vastuu yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta kuuluu kaikille EU:n jäsenmaille. Välimeren rajavalvontaoperaatiolle tulee antaa selkeäksi tehtäväksi myös ihmisten pelastaminen. Ihmissalakuljetusta voidaan vähentää kehittämällä laillisia keinoja hakea Euroopasta työtä ja turvaa, esimerkiksi humanitäärisen käytävän kautta. Suomessa tulee ottaa käyttöön humanitäärinen viisumi.

Valtiolla tulee olla keinot taata tänne tuleville pakolaisille kuntapaikka ja oikeudenmukainen kohtelu. Esimerkiksi vastaanottokeskukset eivät ole oikea paikka turvapaikanhakijalapsille, vaan kaikkien alaikäisten säilöönotto tulee kieltää. Sen sijaan kieliopintoihin ja kotouttamiseen panostaminen kannattaa. Pääsyä kieltenopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen on parannettava koko maassa. 

Suomen maahanmuuttopolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista. Suomen tulee pitäytyä toiminnassaan niissä periaatteissa, joihin se on sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Esimerkiksi oikeus terveyteen on ihmisoikeus eikä ketään voi rajata sen ulkopuolelle. Terveys kuuluu myös paperittomille siirtolaisille.

9.Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?
...
Lukukausimaksuja ei tule ottaa käyttöön ulkomaalaisille opiskelijoillekaan. Se ei toisi helpotusta korkeakoulujen talouteen, vaan kaventaisi korkeakoulujemme kansainvälisyyttä. Meidän ei kannata sulkea ovia muualta tulevalta lahjakkuudelta.

Vasemmistoliitto

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Suomen pakolaiskiintiötä tulee nostaa nykyisestä tasosta. Maahantuloväyliä on lisättävä, erityisesti Välimeren alueella tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten ja hukkumisten sekä ihmisten salakuljettamisen vähentämiseksi. Suomen on otettava käyttöön humanitaarinen viisumi, joka myönnetään lähtömaan lähimmäisessä suurlähetystössä. Paperittomuuden ja harmaan talouden estämiseksi tulee edistää tarveharkinnan poistamista jo Suomessa opintoja tai työtä tehneiden osalta.

Turvapaikanhakijoiden oikeus riittäviin terveyspalveluihin tulee turvata, ja paperittomien pääsy terveydenhuollon palveluiden piiriin on varmistettava. Mahdollisuutta työntekoon ja opiskeluun oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakiessa tulee edistää.

EU-tasolla Suomen hallituksen on edistettävä tasaisempaa vastuunjakoa jäsenmaiden välillä EU:n alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista. Suomen nykyisiä kotouttamispalveluja on parannettava lisäämällä kotouttamiseen osoitettujen resurssien sekä laajentamalla erityisesti kielikoulutusta. Säilöönotosta on luovuttava poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta ja alaikäisten kohdalla kokonaan. Vapaaehtoinen paluu ei saa estää tilapäisten oleskelulupien myöntämistä sellaisille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole edellytyksiä palata omaan lähtömaahansa. Kaikilla Suomessa luvallisesti oleskeleville on turvattava oikeus perhe-elämään perheenyhdistämisen kautta.

RKP

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Maahanmuuttopolitiikan on oltava suvaitsevainen, turvallinen ja moniarvoinen. Suomen on kunnioitettava ja noudatettava kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja perheenyhdistämisessä. Paras takuu osallisuutta turvaavalle kotoutumiselle on tarpeelliset kielitaidot, riittävä koulutustaso, syrjinnän vastainen työ ja osallisuus työmarkkinoilla. Suomi on aktiivinen toimija EU:n maahanmuuttopolitiikan muodostamisessa.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa, kuten useassa selvityksessä on todettu, maahanmuuttajia työmarkkinoillemme. Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi poistetaan saatavuusharkinta ulkomaisen työvoiman palkkaamisen osalta. Laaditaan työvoimapoliittinen kansainvälistymisstrategia, jossa asetetaan tavoitteet suomalaisten yritysten kansainvälistymiselle ja työperäiselle maahanmuutolle.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?
...
Työnperäistä maahanmuuttoa on edistettävä muun muassa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa poistamalla. Korotetaan huomattavasti tutkinnon jälkeistä oleskeluluparajaa Suomessa tutkinnon suorittaneille ulkomaalaisille opiskelijoille, jotta he voivat työllistyä Suomessa.

Kristillisdemokraatit

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Suomi tekee inhimillistä mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä on oikea linja eikä tarvetta suurille linjamuutoksille ole. Vakiintunutta pakolaiskiintiötä ei tule pienentää tässä maailman tilanteessa, sen sijaan olemme avoimia kiintiön tilapäiselle tai asteittaiselle nostamiselle.

EU:n ulkopuolelta saapuvien työntekijöiden työnteko-oikeutta koskevaa saatavuusharkintaa tulee väljentää ja byrokratiaa keventää maamme kilpailukyvyn vahvistamiseksi, yritysten työvoiman ja tarvittavien asiantuntijoiden saannin turvaamiseksi.

Oleskelulupaprosessia tulee edelleen tehostaa, esimerkiksi siirtämällä poliisilta lupaprosessiin liittyviä tehtäviä maahanmuuttovirastolle ja jatkamalla tehostettua lupakäsittelyä. Prosesseja tehostamalla voidaan saada lisäsäästöjä vastaanottomenoista.

Ulkomaalaisten säilöönoton vaihtoehtoja koskeva lakihanke tulee toteuttaa.

Karkotus tulee muuttaa enemmän käännytyksen kaltaiseksi siten, että karkotus pantaisiin rikosperusteisissa tapauksissa täytäntöön nopeutetusti.

Maahanmuuttajien kieli-ja kulttuurikoulutusta tulee entisestään kehittää. Ulkomailla hankittu ammattiosaaminen tulee voida hyödyntää nykyistä paremmin.

[Roope]

Puolueiden maahanmuuttolinjaukset ja niiden herättämää keskustelua:

Keskusta
Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja (2010)
2010-09-22 HS: Keskusta haluaa tiukentaa turvapaikkajärjestelmää

Perussuomalaiset
Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma (2015)

Kokoomus
Kansanedustaja Arto Satosen raportti: realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen (2009)
2009-05-15 YLE: Kokoomus tiukentaisi turvapaikkasääntöjä
2009-10-05 Arto Satonen (kok): Baltit, puolalaiset ja aasialaiset, tervetuloa!
2009-11-23: Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttoraportti julkistettiin

SDP
Reilu ja hallittu maahanmuuttopolitiikka - SDP:n maahanmuuttotyöryhmän raportti (2010)
2010-08-12 Demari: SDP:n maahanmuuttopoliittinen raportti tänään julki

Toisesta ketjusta otteita keskustan linjauksista:

Tässä keskustan voimassa oleva maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuodelta 2010, joka voisi monilta osin olla osa seuraavan hallituksen linjauksia yhdessä perussuomalaisten kanssa:

Suomalaiselle sinisilmäisyydelle on kuitenkin oltava rajansa. Oikeudenmukaista on, että turvapaikkajärjestelmän väärinkäytökset estetään ja aiheettomia turvapaikkahakemuksia vähennetään. Ihmiskauppaa ja laitonta maahanmuuttoa on torjuttava. Vastaanottojärjestelmän on oltava toimiva. Parhaiten maahanmuuton ongelmiin puututaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomen lainsäädäntöä on edelleen yhdenmukaistettava muiden EU-maiden sekä Pohjoismaiden kanssa.
...
Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden iänmäärityksestä säädetään lailla, perheenyhdistämissäädöksiä tiukennetaan väärien tietojen antamisen, kasvattilasten sekä toimeentuloedellytysten osalta ja turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta rajataan, jos hakijalla ei ole osoittaa voimassa olevia matkustusasiakirjoja. Perheenyhdistämissäännöksistä on tehtävä kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka pohjalta voidaan arvioida perheenyhdistämisen kustannusvaikutuksia sekä mahdollisia vetovoimatekijöitä muihin Pohjoismaihin ja EU-käytäntöihin verrattuna.
...
Kiintiöpakolaisjärjestelmää pidetään toimivana ja pakolaiskiintiötä sopivan kokoisena.
...
Nopeutettu turvapaikkakäsittely voidaan laajentaa myös muihin hakijaryhmiin kuin EU-kansalaisiin.
...
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamista on tehostettava sekä pakolaisten vapaaehtoista paluuta kotimaahansa edistettävä.
Irakin kanssa on solmittava kattava paluuta ja palautusta koskeva yhteistyöpöytäkirja tai sopimus.
...
Pohjoismaista vertailua
•  Norjan ja Ruotsin ratkaisukäytännöt irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikkahakemuksissa ovat Suomea tiukempia.
•  Vapaaehtoinen paluu ja palauttaminen Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan on muissa Pohjoismaissa huomattavasti Suomea aktiivisempaa.
•  Norjassa on käytössä 24 tunnin nopeutettu menettely ilmeisen perusteettomien hakemusten kohdalla.
•  Norjassa ja Ruotsissa turvapaikanhakijoilla on työnteko-oikeus vain, jos he pystyvät todistamaan henkilöllisyytensä. Tanskassa turvapaikanhakijat eivät voi tehdä ansiotyötä.
•  Perheenyhdistämissäännökset ovat Tanskassa muita Pohjoismaita tiukempia. Norjassa perheenyhdistämissäännöksiä ollaan tiukentamassa.
...
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä nähdään vetovoimatekijänä, joka lisää maahanmuuttoa Suomeen. Jotta maahanmuutto ei turhaan rasittaisi suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää, halutaan aiheettomia turvapaikkahakemuksia vähentää.

[Lahti-Saloranta]

Mikähän se Sipilää niin kauhistutti tuossa perussuomalaisten vastauksessa ja miksi ylipäätään tuollainen kysymys esitettiin. Persujen vastaus ei ollut sanahelinää vaan perusteellinen ja tavattoman hyvä jota selvä enemmistö kansanta kannattaa varsinkin jos esittäjä olisi muu kuin persut. Haluaako Sipilä todella pudottaa persut hallituskuvioista va mikä muu tässä on takana. Perinteisestihän kepulainen rahvas on ollut hyvin luterilaista porukkaa suhtautumisessa työhön. Uskoakseni tuon kysymyksen on Olli Rehn ujuttanut mukaan muistellessaa Soinin Bobrikov vertausta.

[Nuiva kansalainen]

Perussuomalaisten maahanmuuttovastaus oli erittäin hyvä. Voisin jopa arvailla, että itse Mestari on ollut sitä laatimassa.

[John]

Perussuomalaisten vastaus ei edes radikaalisti eroa kokoomuksen vastauksesta. Perussuomalaisten maahanmuuttovastaukseen on lähinnä reagoitu sen takia, koska kyseessä on perussuomalaiset.

[Maastamuuttaja]

Kovin ovat hapuilevia ja korrekteja muiden kuin persujen näkemykset.

[falco]

Roopelle kiitos vastauksien kokoamisesta yhteen.

Mielestäni mielenkiintoinen näkökulma on peilata puolueiden vastauksia heidän kannattajiensa tiedettyihin tai oletettuihin kantoihin. Seuraava analyysini perustuu vain omaan subjektiiviseen tulkintaani.

Virheiden, vasemmistoliiton ja RKP:n vastaukset ovat kannattajiensa näköisiä. Kristillisdemokraattien ja demarien vastaukset eivät uskoakseni heijastele äänestäjien kantoja, vastauksissa kirjoitetaan diipadaapaa kotouttamisesta ja turvapaikkahakemusten nopeuttamisesta. Märkää rättiä lyövät kannattajiensa kasvoille.

Perussuomalaisten vastaus on konkreettisin ja asiaosaavin ja vaaliohjelmaan verrattuna maltillinen, jopa liian maltillinen. Se on kädenojennus konsensukselle, mutta neuvotteluja avaavana ehkä liian paljon vastaantuleva kannattajien mielestä.

Yllättäen kokkareiden vastaus saattaa olla eniten kannattajiensa näköinen, puoluejohto huomioiden yllättävän humamukriittinen. Esimerkiksi (jo vaalien 2011 alla luvattu) perheenyhdistämisen toimeentuloehto muuttaisi radikaalisti humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan seurauksia.

Kepun vastaus lienee kaikkein kauimpana kannattajiensa mielipiteistä, vastaus on täynnä syrjäyttämis/kotouttamis/ihmisoikeushöttöä. Toki useimmille kepua äänestäneille maahanmuuton haitat eivät ole millään lailla realisoituneet, mutta silti tuo vastaus on aivan luokaton höttökokoelma, joka ei millään lailla edusta kepulaisten arvoja.

Pari muuta huomiota:
- perheenyhdistämisen toimeentuloehdon tuovat esiin vain kokkarit ja persut, hieman yllättäen kokkarit persuja konkreettisemmin
- EU:n tuleva taakanjako: persut vastustaa (tosin se olisi pitänyt kirjoittaa selkeämmin ja ISOIN KIRJAIMIN), virheät ja vasemmistoliitto kannattavat, muut eivät ota asiaan mitään kantaa

Kepun höttövastaus huolestuttaa, ketjussa siteerattu kepun maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuodelta 2010 oli selvästi järkevämpi ja sisälsi konkreettisia ehdotuksia. Mielestäni persuilla, kokoomuksella ja kepulla olisi hyvä mahdollisuus löytää aiheesta sellainen yhteinen sävel, jossa edes joitakin humanitaarisen maahanmuuton ääriliberaaleja käytäntöjä muutettaisiin järkevämmiksi, joista esimerkkeinä perheenyhdistämisen toimeentuloehto sekä palautussopimukset ongelmamaiden kanssa.

EU-tasolla suunnitellaan nopealla aikataululla päätettäväksi turvapaikanhakijoiden sitovaa taakanjakoa jäsenmaiden kesken. On tavattoman huolestuttavaa, miten pihalla suomalaiset puolueet tästä aiheesta vastauksiensa perusteella ovat. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka otti aiheen vastustavassa mielessä vastauksessaan esiin, tosin kannanotto olisi pitänyt olla vielä selkeämpi. Virheät ja vassarit tuhopuolueina toki kannattavat taakanjakoa. Uskoisin, että kokkareiden ja kepun puoluetoimistossa koko aihe on tuntematon.

Persujen pitäisi pitää taakanjaosta juuri nyt isoa ääntä ja määritellä sen vastustaminen kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle. Kaikki muut maahanmuuttoon liittyvät toiveet ovat tämän rinnalla vähäpätöisiä. Jos pääministeri Sipilä menee juhannuksena EU-huippukokoukseen huonosti informoituna hyväksymään taakanjaon, se on sitten sitä myöten selvä - tämä kansallisen päätöksenteon menetys.

[orientexpressen]

Mielenkiintoinen asetelma, että maahanmuuttomyönteiset puolueet vihreät ja vasemmistoliitto vetävät vastauksissaan todella radikaalia linjaa humanitaarisine viisumeineen, joka vähintään monisatakertaistaisi Suomeen kohdistuvan humanitaarisen maahanmuuton. Samalla maahanmuuttokriittisyydellä profiloituneet perussuomalaiset antavat aika konsensushakuisen vastauksen.

Toisaalta perussuomalaisten vastaus todellisiksi päätöksiksi muuttuessaan rajoittaisi haittamaahanmuuton vetotekijöitä selvästi ja saisi ison osan turvapaikanhakijoista hakeutumaan Suomen sijasta esim. Ruotsiin.

[Lahti-Saloranta]

Toisaalta perussuomalaisten vastaus todellisiksi päätöksiksi muuttuessaan rajoittaisi haittamaahanmuuton vetotekijöitä selvästi ja saisi ison osan turvapaikanhakijoista hakeutumaan Suomen sijasta esim. Ruotsiin.

Tuli mieleen mustan pekan pelaaminen, Hävinneelle käteen jäävä "kortti" ei vain ole nimeltään pekka.

[Roope]

EU-tasolla suunnitellaan nopealla aikataululla päätettäväksi turvapaikanhakijoiden sitovaa taakanjakoa jäsenmaiden kesken. On tavattoman huolestuttavaa, miten pihalla suomalaiset puolueet tästä aiheesta vastauksiensa perusteella ovat. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka otti aiheen vastustavassa mielessä vastauksessaan esiin, tosin kannanotto olisi pitänyt olla vielä selkeämpi. Virheät ja vassarit tuhopuolueina toki kannattavat taakanjakoa. Uskoisin, että kokkareiden ja kepun puoluetoimistossa koko aihe on tuntematon.

Persujen pitäisi pitää taakanjaosta juuri nyt isoa ääntä ja määritellä sen vastustaminen kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle. Kaikki muut maahanmuuttoon liittyvät toiveet ovat tämän rinnalla vähäpätöisiä. Jos pääministeri Sipilä menee juhannuksena EU-huippukokoukseen huonosti informoituna hyväksymään taakanjaon, se on sitten sitä myöten selvä - tämä kansallisen päätöksenteon menetys.

Muut eduskuntapuolueet kuin perussuomalaiset (vielä muutama vuosi sitten myös kristillisdemokraatit, mutta ainakin puheenjohtaja Räsänen on nykyään toisilla linjoilla) ovat hiljaa hyväksyneet jäsenmaiden sitovat turvapaikanhakijakiintiöt siinä vaiheessa, kun ne ovat ilmaisseet kannattavansa EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää. Nyt noilta puolueilta pitäisi vaatia vastauksia, tukevatko ne edelleen yhteistä CEAS-järjestelmää, jonka olennainen osa on viime aikoina EU-tasolla esille noussut "taakanjako" kaikkine seurauksineen.

On Sipilältä aika naurettavaa kysellä puolueilta Suomen maahanmuuttopolitiikan ja lainsäädännön konkreettisista muutosvaatimuksista, kun seuraavan hallituksen ratkaiseva kysymys tulee olemaan, onko Suomella jatkossa ylipäätään omaa maahanmuuttopoliittista päätösvaltaa läheskään nykyisessä laajuudessa. Sitovaan "taakanjakoon" sitoutuminen tarkoittaisi konkreettisesti, että ei ole.

[Roope]

Svenska Yle: Skärpt flyktingpolitik väntar 11.5.2015

Svenska Ylen Anne Suominen on niitä harvoja toimittajia, jotka ovat ilmoittaneet tutustuneensa puolueiden vaaliohjelmiin ja Sipilälle annettuihin vastauksiin, eikä kirjoita puolueiden linjaeroista kokonaan pelkän mutun varassa.

Suominen ennakoi Suomen pakolaispolitiikan kiristyvän. Muun muassa perheenyhdistämistä kiristettäisiin ja toimeentulotukea hakevien käännyttämistä helpotettaisiin. Näille saisi helposti kaikkien puolueiden tuen. Pakolaiskiintiö jäisi luultavasti nykyiselleen.

EU:n taakanjaon suhteen Suominen kuitenkin arvioi, ettei Suomella ole käytännössä mitään mahdollisuutta jäädä sen ulkopuolelle. Tietysti on.

Suominen arvelee puolueiden sopivan yhteisymmärryksessä myös muutaman sadan miljoonan euron leikkauksesta kehitysapuun, mikä "kuulemma lopettaa kahdenvälisen kehitysavun kokonaan", mikä taas "sopii huonosti mantraan, että Suomi auttaisi pakolaisia paikan päällä". Toimittajan kyllä pitäisi tietää, että yksikään puolue ei ole esittänyt leikkausta pakolaisille menevään humanitaariseen apuun, joka on vain kymmenesosa kehitysavun kokonaisuudesta. Toimittaja vielä pelottelee, että kehitysavun leikkaaminen saattaa johtaa Suomessa asuvien pakolaisten integraation heikkenemiseen.

[Roope]

Uusi Suomi: "Humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotettava selvästi toisistaan" – SDP esittää Suomeen Kanadan-mallia 29.8.2018

SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka esittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Kanadan-mallia, jossa humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotettaisiin selkeästi toisistaan.
Harakka toteaa tiedotteessaan, että Suomi tarvitsee hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman, jollainen on Kanadassa.

"Kanadassa on vielä enemmän tarveharkintaa kuin Suomessa, mutta on luotu osaajien ohituskaistoja työluvan saamiseen. Kun edellytykset täyttyvät, Kanada toivottaa tervetulleeksi. Jotta Suomi voisi olla vaihtoehto, meidän täytyy panostaa osaajien houkutteluun ja luoda kunnon olosuhteet", Harakka sanoo.

Harakka huomauttaa, että työikäisten osuus väestöstä pienenee viisi prosenttiyksikköä 2020-luvun loppuun mennessä.

Tiedotteen mukaan Harakka esitti puheessaan Turussa, että humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotetaan selkeästi toisistaan.

"Taloudellisen maahanmuuton ohjelma kuuluu työministeriön vastuulle, ja se tarvitsee riittävät resurssit."

Erehdyin jo luulemaan, että SDP esittelisi uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, mutta eihän tuo ole ollut kuin Timo Harakan oma tiedote, jossa ei esitetä kummempaa kiinnostavaa.

[Roope]

Rinne: SDP:n maahanmuuttopolitiikka kulkee keskitien linjaa – "Vastuutonta on se, että rajat auki ja kaikki tervetuloa"

Kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan (sd) mukaan Suomen SDP:llä ei kuitenkaan ole tarvetta muuttaa omia maahanmuuttolinjauksiaan.

[...]

KANSANEDUSTAJA Maarit Feldt-Rannan (sd) mukaan Suomen SDP:llä ei kuitenkaan ole tarvetta muuttaa omia maahanmuuttolinjauksiaan ensi kevään eduskuntavaalien lähestyessä.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan puolueen linja on ja pysyy "keskitien linjana".

– Meillä on selkeä linja, se on keskitien kulkijan linja. Hädässä olevia ihmisiä autetaan, mutta pidetään suomalainen yhteiskunta turvallisena kaikissa tilanteissa. Toimitaan sillä tavalla, että ihmisoikeussopimukset ja perustuslakia tulee noudatettua, mutta samalla huolehditaan siitä, että yhteiskunta säilyy vakaana ja turvallisena kaikille elää, Rinne linjasi tänään tiistaina ISTV:n suorassa lähetyksessä eduskunnasta.

Hänen mukaansa SDP:n "keskitien linjalla" taataan se, että tilanne pysyy hallinnassa, autetaan hengenhädässä olevia ja pidetään samalla Suomi turvallisena takaamalla rajaturvallisuus ja poliisien määrä.

SUOMESSA SDP on edelleen ensi kevään eduskuntavaalien lähestyessä puoluegallupien ykkönen ja tutkijat ovatkin arvioineet, että moni perussuomalaisia aiemmin äänestänyt on nyt palannut takaisin sdp:n taakse.

Rinne kiisti kuitenkin pelkäävänsä, että "liian humaanit" maahanmuuttokannat vaalien lähestyessä voisivat johtaa siihen, että SDP:n kannattajia valuisi jälleen takaisin perussuomalaisiin.

– Sanoisin, että vastuutonta politiikkaa on ilmoittaa, ettei humanitääristä maahanmuuttoa ei ollenkaan voida toteuttaa Suomessa. Yhtä vastuutonta on se, että "rajat auki" ja kaikki tervetuloa, Rinne linjasi.

Ilta-Sanomat 4.9.2018

Heh. Sdp:llä ei varmaan ole puolueena tarvetta muuttaa omia maahanmuuttolinjauksiaan, sillä niitä ei oikeastaan ole. Suunnilleen ainoana sitoutuminen EU:n yhteiseen turvapaikkajärjestelmään, eivätkä siitäkään juuri huutele.

Maahanmuutosta puhuvat Sdp:n kansanedustajat sen sijaan ovat kaikki Suomen liian tiukasta turvapaikkapolitiikasta vaahtoavia fanaatikkoja. Rinne itsekin on kyseenalaistanut Suomen "tiukan" turvapaikkapolitiikan vaatimalla "riippumatonta selvitystä", jonka laatisi Rkp:n Christoffer Taxell.

On kaukana Rinteen esittämästä "keskitien linjasta", että demarit kampanjoivat Suomen jo nyt EU-naapureita löysemmän turvapaikkapolitiikan löysentämiseksi.

[Roope]

Vasemmistoliiton tulevaisuusohjelma inhimillisen Suomen puolesta 5.9.2018

Vasemmiston tulevaisuusohjelma – Tehdään yhdessä inhimillinen Suomi (pdf)

Vasemmistoliiton julkaisema tulevaisuusohjelma vastaa maahanmuuttopolitiikan osalta hyvin pitkälle Vihreiden turvapaikkapoliittista linjapaperia. Pakkopalautusten vaikeuttaminen ja lopettaminen, oleskeluluvat palautuksesta kieltäytyville, humanitaariset viisumit turvattomilla alueilla asuville, "riippumaton selvitys" Maahanmuuttovirastosta, perheenyhdistämisen esteiden poistaminen, humanitaarisen suojelun kategorian palauttaminen, laittomien siirtolaisten palvelujen laajentaminen, "turvallisten reittien" lisääminen, pakolaiskiintiöiden moninkertaistaminen, EU-maiden turvapaikanhakijasiirrot, kehitysapumäärärahojen kasvattaminen, "juurisyiden ratkaiseminen" jne.

Kuten Vihreillä, myöskään Vasemmistoliitolla ei ole "ihmisoikeusperustaisessa turvapaikkapolitiikassaan" alkeellisintakaan arviota tai analyysia, mitkä olisivat tällaisten vetotekijöiden luomisen seuraukset tulijamäärille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. "Ihmisoikeusperustaista turvapaikkapolitiikaa" innolla harjoittanutta naapurimaa Ruotsia ja sen kokemuksia ei mainita sanallakaan, mutta eipä kyllä myöskään kotouttamista, jota yleensä tyrkytetään ratkaisuksi haittamaahanmuuton ongelmiin. Pakolaisia ja parempaa elintasoa etsiviä kahmittaisiin Suomeen kaksin käsin, ja sitten vain katsottaisiin, mitä tapahtuu.

Kukaan valtionjohtaja ei voi väittää
pystyvänsä suojaamaan maansa kansalaisia talouskrii-
seiltä tai ilmastonmuutokselta, sillä ongelmien ratkaise-
minen vaatii toimia kaikilta johtajilta. Vasemmiston teh-
tävänä on päivittää hyvinvointimallimme 2020-luvulle
sopivaksi.

Useat poliittiset liikkeet eri maissa ovat vastanneet
epävarmuuteen pelolla. Rajojen sulkeminen on oikeisto-
populististen liikkeiden vastaus resurssien ja varallisuu-
den ennennäkemättömään keskittymiseen, veroparatiisei-
hin, inhimilliseen hätään ja siirtolaisuuteen. Sen sijaan,
että katsottaisiin syitä, vastakkainasettelu rakennetaan
kansainvälisen ja kansallisen välille.

Ilmastonmuutos vaikuttaa
myös siirtolaisuuden määrän
kasvuun. Vuonna 2018 maail-
massa oli enemmän pakolai-
sia kuin kertaakaan maail-
mansodan lopun jälkeen. Yli-
voimaisesti suurin osa pako-
laisista elää omassa maassaan
maan sisäisinä pakolaisina tai
kriisialueiden lähistöllä sijait-
sevissa maissa kuten Libano-
nissa, Ugandassa ja Turkissa.

Noin 85 prosenttia pako-
laisista on niin sanotuissa kehittyvissä maissa. Mikäli
ilmaston lämpeneminen jatkuu, myös siirtolaisten määrä
kasvaa merkittävästi, koska ihmiset joutuvat jättämään
kotinsa kuivuuden, maaperän köyhtymisen ja aseellisten
konfliktien takia.

Vastentahtoisen siirtolaisuuden määrän vähentäminen
on mahdollista vain huolehtimalla ympäristön elinkelpoi-
suudesta ja tasa-arvoisen yhteiskuntapolitiikan edellytyk-
sistä globaalisti. Panostamalla kunnianhimoiseen ilmasto-
politiikkaan, kauppa- ja investointijärjestelmän oikeuden-
mukaiseen uudistamiseen, veroparatiisitalouden kitke-
miseen ja kehitysyhteistyöhön (ml. globaalin kansalais-
yhteiskunnan tukemiseen) ennaltaehkäistään sellaisten
ongelmien syntyä, jotka pakottavat ihmiset jättämään
kotinsa.

Kehitysyhteistyö ja ilmastopolitiikka ovat tärkeää pit-
käjänteistä politiikkaa, jonka tulokset näkyvät usein
vasta vuosien päästä. Siirtolaispolitiikassa tarvitaan myös
nopeasti vaikuttavia keinoja, jotka vähentävät hengenvaa-
rallisia Välimeren ylityksiä ja ihmissalakuljettajien har-
joittamaa hyväksikäyttöä. Meren yli tapahtuva liikkumi-
nen jatkuu niin kauan kuin hädässä olevat ihmiset eivät
näe uskottavia reittejä päästä Eurooppaan turvaan. Siksi
tarvitaan eurooppalaiseen siirtolaispolitiikkaan suun-
nanmuutos, jonka tavoitteena on luoda turvallisia reittejä
siirtolaisille. Keskeisin keino on pakolaiskiintiöiden mer-
tyksen edistäminen maiden sisällä, Euroopassa kuin ja
näe uskottavia reittejä päästä Eurooppaan turvaan. Siksi
On vahvistettava avoimia kansainvälisiä yhteisöjä kansallisvaltioihin
siirtolaisille. Keskeisin keino on pakolaiskiintiöiden mer-
kittävä nosto kaikissa EU-maissa
yhdistettynä sitovaan vastuunja-
koon Euroopan unioiden jäsen-
maiden kesken. EU:n nykyiset
johtajat vaikuttavat ajattelevan,
että painopisteen siirtäminen tur-
vallisiin reitteihin voi tapahtua
vasta, kun rajan yli saapuvien tur-
vapaikanhakijoiden määrä vähe-
nee. Ihmisten epätoivoiset pyr-
kimykset päästä turvaan tulevat
kuitenkin jatkumaan niin kauan
kuin uskottavia vaihtoehtoja
meren ylityksille ei ole.

Viimeisten vuosien aikana
oikeisto on vastannut siirtolaisten
määrän kasvuun pyrkimällä tiu-
kentamaan turvapaikkalainsää-
däntöä ja jopa kyseenalaistamalla
oikeuden hakea turvapaikkaa.
Sama ajattelutapa näkyy myös
ehdotuksissa perustaa keskuksia
kolmansiin maihin, kuten esimer-
kiksi Pohjois-Afrikan rannikolle.

Tällainen politiikka ulkoistaa vastuun turvapaikanhausta
estämällä ihmisten fyysisen pääsyn Eurooppaan. On
hyvin epätodennäköistä, että EU käytännössä pystyisi val-
vomaan ihmisoikeuksien toteutumista ja turvapaikkapro-
sessien oikeudellisia standardeja kolmansissa maissa
sijaitsevissa keskuksissa.

Kansainvälistä pakolaisoikeutta on kehitettävä nyky-
maailman tarpeita vastaavaksi ilman, että suojelun tasoa
lasketaan tai ihmisoikeuksia heikennetään. Ilmaston läm-
metessä on odotettavissa, että ilmastopakolaisten määrä
kasvaa. Osa ihmisistä on kansainvälisen suojelun ja uuden
turvallisen kodin tarpeessa, vaikka mikään taho ei välttä-
mättä kohdista heihin suoraa henkilökohtaista vainoa.

Teemme ihmisoikeusperustaista turvapaikkapolitiikkaa

Ihmisten hätää ei ratkaista turvapaikkalainsäädäntöä hei-
kentämällä ja sulkemalla rajoja. Suomen on vaikutettava
pitkäjänteisesti pakolaisuuden juurisyiden ratkaisemiseksi
kahdenvälisissä suhteissa, Euroopan unionissa ja Yhdis-
tyneiden kansakuntien piirissä kehityspolitiikan, ihmis-
oikeuspolitiikan ja rauhanpolitiikan keinoin. Euroopan
unionissa Suomen tulee edistää turvapaikkamenettelyn ja
kansainvälisen suojelun korkeaa tasoa ja turvallisten reit-
tien sekä jäsenmaiden yhteistyön lisäämistä. Suomi ei saa
palauttaa ihmisiä konflikteista kärsiville alueille tai vaka-
vien ihmisoikeusloukkausten vaaraan.

Teemme ihmisoikeusperustaista turvapaikkapolitiikkaa

Seuraavalla hallituskaudella:
   
   
-Vuosittainen pakolaiskiintiö nostetaan
vähintään 2 500:aan. Suomi
toimii EU:ssa kiintiöpakolaisten
vastaanottamisen merkittävän
lisäämisen puolesta. Selvitetään
unionin viisumisäännöstön
mahdollistaman humanitaarisen
viisumin laajempaa käyttöönottoa
turvallisen maahantuloreitin
mahdollistamiseksi todennäköisessä
kansainvälisen suojelun tarpeessa
oleville.

- Luottamuksen palauttamiseksi
kotimaiseen turvapaikkamenettelyyn
ja viranomaisten toimintaan
hankitaan riippumaton selvitys
Maahanmuuttoviraston käytännöistä
sekä turvapaikkapolitiikan ja
lakimuutosten vaikutuksista
turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan
ja perusoikeuksiin.

- Kansainvälistä suojelua saavien
henkilöiden perheenyhdistämiselle
asetettu toimeentuloedellytys
kumotaan. Perheenyhdistämisen
käytännön esteitä poistetaan
mahdollistamalla hakemuksen
jättäminen kaikissa Suomen
edustustossa ja mahdollisuuksien
mukaan muiden Pohjoismaiden tai
EU-maiden edustustoissa.

- Arvioidaan lapsen edun
toteutumista perheenyhdistämisen
päätöskäytännöissä ja selvitetään
lainsäädäntömuutoksen tarvetta
perheyhteyden katkeamattomuuden
vaatimuksen osalta.

- Selvitetään soveltamiskäytäntöä
ja lain muutostarvetta alaikäisille
turvapaikanhakijoille yksilöllisestä
inhimillisestä syystä myönnettyjen
oleskelulupien pituuksien osalta.

- Paperittomille henkilöille turvataan
lailla oikeus välttämättömiin sosiaali-
ja terveydenhuollon palveluihin.

- Kielletään yksintulleiden
alaikäisten säilöönotto. Arvioidaan
säilöönoton tilaa ja vuonna 2017
voimaan tulleiden vaihtoehtoisten
turvaamistoimien vaikutusta
turvaamistoimien käyttömäärään.

- Kannustetaan turvapaikanhakijoiden
työntekoa. Kielteisen
turvapaikkapäätöksen saaneiden
työntekijöiden palautuksia ei panna
täytäntöön kesken työlupaprosessin.
Mahdollistetaan työntekijän
oleskeluluvan myöntäminen myös
turvapaikanhakijana maahan
saapuneelle henkilölle, jolla ei ole
voimassaolevaa matkustusasiakirjaa,
esimerkiksi muukalaispassin
käyttöalaa laajentamalla.

- Palautetaan humanitaarisen suojelun
tarve yhdeksi oleskelulupaperusteeksi
sekä mahdollisuus tilapäisten
oleskelulupien myöntämiseen
tilanteissa, joissa vapaaehtoinen
paluu tai palauttaminen ei ole
mahdollista.

Luomme ihmisten Eurooppaa

Euroopan suuret turvallisuusongelmat kumpuavat epäoi-
keudenmukaisuudesta ja elinympäristön heikentymisestä.
Haasteina ovat talouskriisistä ja epäonnistuneesta talous-
politiikasta johtuva työttömyys ja eriarvoisuus, ilmaston-
muutos seurauksineen, lähialueiden ja erityisesti Lähi-
idän kriisit ja niistä aiheutuva pakolaisuus sekä äärius-
konnollisten ja äärikansallismielisten ryhmien väkivalta
ja terrorismi.

Luomme turvallista yhteiskuntaa vahvistamalla tasa-arvoa

Seuraavalla hallituskaudella:
   
- Terrorismia torjutaan ja terrorististen
järjestöjen toimintaedellytyksiin
tietoverkoissa puututaan
viranomaisten tehokkaalla
yhteistyöllä ja resursseja lisäämällä.
Pitkällä aikavälillä terrorismia
ehkäisevät tehokkaimmin jo
ennalta rauha ja kestävä kehitys
konfliktialueilla.

- Tiedustelutoiminnasta
säädellään lailla ja sitä
valvotaan parlamentaarisesti.
Tiedustelulainsäädäntö ei saa
avata mahdollisuutta viranomaisten
mielivallalle, eikä verkkotiedustelu
saa merkitä massavalvontaa
ja urkintayhteiskuntaa.
Luottamuksellisen viestin suojasta
on noudatettava Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen ja
Euroopan unionin tuomioistuimen
linjauksia.

- Voimakeinojen käyttö rajataan
viranomaisille. Poliisille annetaan
riittävät resurssit huolehtia
kansalaisten turvallisuudesta.
Yksityisen vartiointitoiminnan
kasvua ei tule suosia. Väkivaltaiset
katupartiot kielletään, ihmisten
on voitava liikkua ilman pelkoa ja
väkivallan uhkaa.

- Vihapuhetta, rasismia ja syrjintää
ehkäistään suunnitelmallisella
poikkihallinnollisella työllä
yhteiskunnan eri tasoilla kuten
koulutuksessa, työmarkkinoilla
ja viranomaistoiminnassa.
Vastakkainasettelua torjutaan
eriarvoisuutta vähentämällä.

Kasvava vihapuhe ja rasismi kaventaa erityisesti vähem-
mistötaustaisten ryhmien osallistumista politiikkaan ja
julkiseen keskusteluun. Kaikkien tasa-arvoisten osallistu-
mismahdollisuuksien turvaaminen edellyttää ihmisten eri
lähtökohtien huomioimista ja osallistumisen tukemista.

[Roope]

Keskusta: 650 uutta poliisin virkaa ja keskituloisille parannettu oikeusturva

Keskustan torstaina julkistetussa sisäisen turvallisuuden ja oikeuspolitiikan linjauksessa on selkeä vaatimus siitä, että poliisien määrää pitää pystyä nostamaan 7200 poliisin tasosta 7850 poliisin tasoon vuoteen 2023 mennessä.

-Suomessa on tähän saakka ollut valmiutta uudistaa vain poliisin hallintorakenteita, jopa kolmeen kertaan lyhyessä ajassa. Kunnollisiin tehtävälähtöisiin kokonaisuudistamisiin ei ole ollut valmiutta. Vaikka Suomi on laaja maa, on poliiseja silti väkimäärään nähden vähiten verrattuna muihin Pohjoismaihin, sanoo linjatyöryhmää johtanut kansanedustaja Antti Kurvinen.

-Harvaanasuttujen alueiden turvallisuuden parantamiseksi tulisi selvittää mahdollisuus lähipoliisijärjestelmän käyttöönottamiseen. Tässä mallissa poliisiviranomainen olisi kokonaistyöajassa. Tehtävään voitaisiin mahdollisesti sisällyttää myös lupapalveluita, jatketaan linjauksessa.

Maahanmuuton hallittavuudelle ja inhimillisyydelle on luotava vakaa järjestelmä.

-Maahanmuuton painopistettä on vakaasti siirrettävä kohti kiintiöpakolaisuutta EU:n tehokkaan ulkorajojen valvonnan avulla. On myös selvää, että turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on saatava merkittävästi lyhennettyä, Kurvinen jatkaa linjauksen sisällöstä.

-On myös muistettava, että maahanmuutossa ei ole kyse vain turvapaikanhakijoista ja kiintiöpakolaisista. Suomeen tullaan myös työn ja opintojen perässä. Keskustan mielestä jokainen, jolla on valmis työ- tai opiskelupaikka on lähtökohtaisesti tervetullut. Jokainen, joka tekee työtä, maksaa veroja, noudattaa yhteiskunnan yhteisiä sääntöjä, on tasavertainen suomalainen. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta on luovuttava asteittain, päättää Kurvinen.

Keskusta 17.1.2019

Pää kylmänä, sydän lämpimänä - hallittu maahanmuutto osana sisäistä turvallisuutta

"Kaikki, jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja rakastavat tätä sellaisena, – kaikki, jotka tottelevat tämän maan lakia ja tekevät työtä tämän hyväksi, – ovat yksi kansa."

Sakari Topelius 


Keskusta pitää jokaista ihmistä yhdenvertaisena, jokaisen ihmisen ihmisarvoa jakamattomana. Keskusta vieroksuu maahanmuuttokeskustelun vastakkainasettelua. Maahanmuuttopolitiikassa ei ole kysymys vain rajat kiinni- tai rajat auki-politiikasta, vaan vaihtoehtona on myös sekä inhimillinen että järkevä maahanmuuttopolitiikka. Keskusta kannattaa hallittua maahanmuuttoa, jossa hädänalaiset saavat tarvitsemansa turvan. Keskusta tuomitsee kaiken vihapuheen ja rasismin.

Pakolaisuus on globaali ilmiö, joka tulee jatkumaan ja vahvistumaan tulevina vuosikymmeninä. Ensisijaisesti on pyrittävä ennaltaehkäisemään pakolaisuuden juurisyitä, eli tukea maiden vakautta ja taloudellista kasvua sekä ratkaistava konflikteja. Paras vaihtoehto on, ettei kenenkään tarvitsisi jättää kotiseutuaan. Joskus auttaminen paikan päällä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Euroopan ja Suomen on luotava vakaat järjestelmät, jotka takaavat maahanmuuton hallittavuuden ja inhimillisyyden. Hallitsematon kansainvaellus ei ole kenenkään etu. Euroopan Unionin on vahvistettava yhteistä rajavalvontaansa, jotta ulkorajat saadaan pitäviksi. Laiton ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa on kitkettävä kokonaan. Ensimmäisen turvallisen maan on otettava turvapaikanhakijan hakemus käsiteltäväksi. Jokaisen EU-jäsenmaan on noudatettava yhteisiä sopimuksia. 

Maahanmuutossa ei ole kyse vain turvapaikanhakijoista ja kiintiöpakolaisista. Suomeen tullaan myös työn tai opintojen perässä. Keskustan mielestä jokainen tulija, jolla on Suomessa valmiina työ- tai opiskelupaikka, on lähtökohtaisesti meille tervetullut. Jokainen, joka tekee työtä, maksaa veroja ja noudattaa yhteiskunnan yhteisiä sääntöjä, on tasavertainen suomalainen. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta on luovuttava asteittain.

– Keskustan mielestä turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on saatava merkittävästi lyhennettyä. Turvapaikan saavien kotouttaminen on aloitettava viipymättä, ja laittomasti maahan tulleet voidaan palauttaa lähtömaihinsa viipymättä. Maahan ei saa muodostua laajaa joukkoa niin sanottuja paperittomia.

– Keskustan mielestä suoraa turvapaikanhakua hallitumpi ja inhimillisempi vaihtoehto on kiintiöpakolaisten vastaanottaminen suoraan pakolaisleireiltä tai Euroopan rajoille perustettavista järjestelykeskuksista. Näin voimme ottaa vastaan kaikista hädänalaisimpia, tutkia turvapaikan myöntämisen edellytykset etukäteen, varmistaa turvallisuustekijät sekä aloittaa kotouttamisen heti henkilön saapuessa maahan. Maahanmuuton painopistettä on vakaasti siirrettävä kohti kiintiöpakolaisuutta tehokkaan EU:n ulkorajojen valvonnan avulla.

– Keskustan mielestä kotouttamisen kulmakivet ovat työ ja kielitaito. Keskustalle työssä ei ole kyse ainoastaan oman toimeentulon hankkimisesta, vaan myös merkityksellisestä sisällöstä elämään ja sitoutumisesta tämän yhteiskunnan periaatteisiin. Kielitaito auttaa työllistymisessä, opiskelussa sekä osallistumisessa oman lähiyhteisön toimintaan. Erityisesti suurissa kaupungeissa on pidettävä huolta, etteivät maahanmuuttajat keskity vain tietyille alueille eivätkä asuinalueet eriydy toisistaan.

– Keskusta haluaa, että työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta luovutaan asteittain.

Keskustan sisäisen turvallisuuden ja oikeuspolitiikan linjaus

Diibadaabaa ja lupauksia ilman konkretiaa, paitsi varmuuden vuoksi kahteen kertaan todettu vaatimus EU:n ulkopuolelta tulevan halpatyövoiman tarveharkinnan lopettamisesta.

[Roope]

[tweet]1199057915019243520[/tweet]

TURUN YLIOPISTO
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos
Poliittinen historia

MATTI VÄLIMÄKI: Politiikkaa kansainvälisten, kansallisten ja ideologisten
reunaehtojen puitteissa: Suomalaiset puolueet ja maahanmuutto 1973–2015

Väitöskirja, 237 s.
Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma
Joulukuu 2019

TIIVISTELMÄ
Väitöskirja käsittelee suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemysten kehitystä
vuosina 1973–2015. Tutkimus syventää puoluenäkemysten ymmärryksen lisäksi
suomalaisen poliittisen ja oikeudellisen järjestelmän ulkomaalaisia koskevan sääte-
lyn lähtökohtia ja lähihistoriaa. Väitöstutkimus koostuu yhteenveto-osuudesta ja nel-
jästä itsenäisestä artikkelista. Tarkastelu keskittyy etenkin lähelle poliittista keskus-
taa sijoittuvien Keskustapuolue r.p.:n/Suomen Keskusta r.p.:n (keskusta), Kansalli-
nen Kokoomus r.p.:n (kokoomus) ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.:n
(SDP) maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tavoitteiden tarkasteluun, sillä näi-
den puolueiden maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tutkimus ei ole vastannut
niiden merkitystä politiikan kehitykselle ja yleiselle merkitykselle viimeisten viiden
vuosikymmenen aikaisessa suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä. Tutkimuk-
sessa käsitellään lisäksi jonkin verran Suomen Kansan Demokraattinen Liitto r.p.:n
(SKDL), Suomen Maaseudun Puolue r.p.:n (SMP), Perussuomalaiset r.p.:n (perus-
suomalaiset) ja Vasemmistoliitto r.p.:n (vasemmistoliitto) näkemyksiä.

Tärkeimpiä primääriaineistoja ovat keskustan, kokoomuksen ja SDP:n korkeim-
pien päätöselinten tarkasteluvälillä (1973–2015) hyväksymät ohjelmat ja kirjalliset
julkilausumat (artikkelit 1, 2 ja 3). Lisäksi artikkelissa 1 tarkastellaan valtioneuvos-
ton kansainvälistä suojelua hakevia ja saavia henkilöitä koskevia ohjelmia ja kirjal-
lisia julkilausumia sekä tätä maahanmuuttajaryhmää koskevia hallituksen esityksiä
ja lainsäädäntöä vuosina 1973–2015. Väitöskirjan artikkelissa 3 hyödynnetään oh-
jelmien ja kirjallisten julkilausumien lisäksi keskustan, kokoomuksen, SDP:n,
SKDL:n ja vasemmistoliiton sisäisten toimielinten asiakirjoja vuosina 1986–1991.
Väitöskirjan artikkelissa 4 tarkastellaan Iso-Britannian, Ruotsin ja Suomen yleisra-
dioyhtiöiden verkkouutisointia, ja sitä, kuinka näiden maiden populistipuolueet (ml.
perussuomalaiset) ovat vuosina 2010–2015 vastanneet uutisissa puolueita vastaan
esitettyihin rasismisyytöksiin.

Väitöstutkimus osoittaa, että puolueiden tulkinnat toimintaympäristön muutok-
sista sekä mukautuminen suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisten sitoumusten
muutoksiin sekä äänestäjäkunnan mielipiteisiin ohjaavat niiden suhtautumista maa-
hanmuuttokysymyksiin. Lisäksi puolueiden maahanmuuttonäkemykset ovat monilta
osin ymmärrettävissä niiden ideologisten traditioiden ja näkökantojen kautta.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella tärkein maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäke-
myksiin vaikuttanut muutos suomalaisessa politiikassa on siirtyminen kylmän sodan
Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta Suomen kehityksen sitomi-
seen Länsi-Euroopan integraatioon. Tämä muutos on pitänyt sisällään myös aiempaa
vahvemman sitoutumisen perus- ja ihmisoikeuksiin, jotka on määritelty Euroopan
yhteisöissä ja YK:ssa. Lähtökohtana keskustan, kokoomuksen ja SDP:n pakolaispo-
litiikkaa koskevassa argumentoinnissa on yleensä ollut valtiollinen humanitarismi,
joka nojaa moraalisiin näkökantoihin, joiden tavoitteena on inhimillisen kärsimyk-
sen vähentäminen. Työperusteista maahanmuuttoa koskevat tavoitteet on tavallisesti
perusteltu valtiolle koituvan hyödyn kautta, eli valtiollisella utilitarismilla.

ASIASANAT: puolueet, ideologiat, diskurssit, poliittiset ohjelmat, maahanmuutto,
lainsäädäntö, työperusteinen maahanmuutto, kotouttamispolitiikka, turvapaikanha-
kijat, pakolaiset, maahanmuuttopolitiikka, populismi

https://www.utupub.fi/handle/10024/148466

En ole ehtinyt lukea, mutta tiivistelmän perusteella aihetta lähestytään puhtaasti puolueiden lausuntojen perusteella.

Suomen maahanmuuttopolitiikkaahan on perusteltu ainakin viimeiset parikymmentä vuotta ja nykyään enemmän kuin koskaan kansainvälisten sopimusten velvoitteisiin vetoavalla retoriikalla, kun toisaalta samaan aikaan on pyritty hämärtämään kansainvälisten sopimusten todellisia velvoitteita ja maahanmuuttopolitiikan laajaa kiristämisvaraa. Ristiriita on huutava, minkä voi todeta vaikka muiden samojen sopimusten alaisten EU-maiden maahanmuuttopolitiikkaa ja -käytäntöjä vilkaisemalla.

Ilmiö on laajempikin. Viimeksi viime viikolla Yleisradion toimittaja väitti tv-keskustelussa, että kehitysapumäärärahojen leikkaaminen vaatisi Suomelta kansainvälisistä sopimuksista irtautumista, mikä ei tietenkään ole totta. Samoin kansainvälisten sopimusten on annettu ymmärtää vaativan Suomelta nykyisen hallituksen ilmastopolitiikan hiilineutraalisuussitoumuksia, mikä ei sekään ole totta. e: Myös kiihottamislain viimekertaisia muutoksia vuosikymmenen alussa perusteltiin kansainvälisten sopimusten vaatimuksilla, mikä sekin oli valhe.